LAUANTAINA, HELM1K. 5 P.—SATURDAY, FEB. S
No. S
TOVERI
porvarillisten herraspolitikoitsi- r ik a n k in S o s ia lis tip u o lu e e n n o u dä? M itä te lu u le tte tästä. K ä - tu o lu k u on jo v ä h e n ty n y t k a h - me v o is im m e a ika naa n m u u tta a
T ä lla is iin tu lo k s iin jo h ti fi.
jo id e n tu rm e le m a ,
on ollut da tta m a te o re e ttin e n p o h ja , sen s itä tte k ö k a ik e n täm än v a in deksaansataan “ ia vähenee näh- s e lv ä t p ä ä tö kse t p ik a is e k s i t o i su P unasen m ukaan Ryö2£
Tk« «rfB« of Ü m Fiämafc workers ia ja tk u v a s ti v ih e liä ise ssä Salavuo- om aksum a aatem aailm a, o li jo h - as iä ttö m ä k s i h a u k k u m is e k s i. Jos tä v ä s ti v ie lä k in ” .
m in n a k s i” .
h u u s itu tk im u k s e t VenäjällfL
¡ U Vostora States. The only Fiaaisb teudessa kapitalism in-kanssa.
ta
n
u
t
m
o
n
e
t
u
lk
o
m
a
id
e
n
pi
uo-
«
*
n
a
.„n
’
“
ik
s
i
e
tte
s
itte
sano!
N
ftin
S
uom
en
V
a
lk
o
is
e
t
p
o
r-
K
as
tässä
to
is
ta
k
u
in
S
o
s
ia
li-
M u tta
m e id ä n
k ä s ity k s e n i
M r » . »ke West. PokKsksd Daily.
lu
e
e
t
tu
h
o
o
n
,
k
y
h
ä
lis
tö
n
v
ih
o
l
m
u
kaan
e
i
hänen
o
V
e
n
ä
jä
n
__m
enshevikien
ole
va
n
v
a
r
it
.
M
u
tta
m
itä
sosia
lid
e
m
o
-
T
a
i
m
itä
m
u
u
ta
o
lis
i
o
llu
t
se
d e m o k ra a tin k ie li.
K as tässä m u kaan e i hänen o lis
lis i i tarvinl?
r» at Astoria,
lis
ik
s
i
ja
k
ö
y
h
ä
lis
tö
n
k
iro
a
m
ik
se
lla
ise
e
n
haisevaan
puu£
Worin
oikeassa
V
e
n
ä
jä
llä
,
m
ik
s
i
s
itte
n
k u n n a llis p o litiik k a ,
jo ta täm ä
k ra a tte ih in , h e id ä n pää-äänen- sam ain k e in o je n y lis ty s tä , jo it a
Society.
s
i
n
o
s
k
e
la
is
-b
ra
n
d
in
g
ila
is
-p
y
ö
v
e
-
sym p a tise e ra a tte b o ls h e v ik e ille . ka n n attajaa nsa, sts. m itä sen a ik o in a a n k ä y te ttiin S to ly p in iä , s ie llä ry h ty ä . Vähem m ällä oS
p u o lu e h a r jo it t i ja jo h o n se k a i
lie n liit o ik s i. T ä m än tie n k a r t V a i lu u le tte k o , e tte i S o s ia lis ti-
ken
voim
ansa
k
o
h
d
is
ti
k
y
m
m
e
t o im it t a jiin , R yöm ään ja jo s ta T re p o v ia ym . vastaan. K as tä s s o s ia lid e m o k ra a ttin e n tiedem?
Office Seventh and Commercial St.,
ta m in e n o lis i v a a tin u t A m e r i p u o lu e
o
le
.
n
iin
m
u
sta
k
u
in
nen
v
u
o
tta
s
itte
n
.
S
illo
in
tä
llä
*
Opposite Poet Office.
k in k ä s ittä m ä ttö m ä s tä s yystä i t sä ei ole jä lk e ä k ä ä n m istä ä n hem m e päässyt avaamalla u.
kan S o s ia ls tip u o lu e e n p o m o ilta m e n s h e v ik ie n p u o lu e on.
T o seään P una seksi ku tsu va a n Sa- k ilte is tä
ih m is y s tä v is tä ,
jo tk a to n a a n S osialide m okraatin ?
Pkoao: Office MS. b fite ria l Dep't 832 p u o lu e e lla o li “ e ts ik k o a ik a n s a ”
p e ru s te e llis ta it s e k r it iik k iä vv. siasia on, e ttä V e n ä jä n m enshe-
ja
se
o
lis
i
v
o
in
u
t
k
e
h
itty
ä
arae-
v u o s ik e rra n ja lu k e n Z
e
iv
ä
t
te
k
is
i
pahaa
ke
d
o
n
kuk- me
Poet Office Addrowi
suun tu le e , n iin p y s y v ä t he a i
rik a la is e n p ro le ta ria a tin v a lt i 1914— 1918, m u tta s iih e n ne e i v ik is e llä p u o lu e e lla on enem m än na itsensä laisena, tu le v a tp a p ä i k a s ille k a a n , m u tta jo it a ilk e ä t
TO VE R I, Bos 99, Astoria, Oria.
> ..
k ir jo itti
o llis e k s i t u lk its ija k s i. M itä m u u v ä t p y s ty n e e t. K a n s a llis e t ih a n te o re e ttis ta y m m ä rry s tä , lu je m vä p ä iv ä ltä y h ä enem m än sa- b o ls h e v ik it s i l t i va in o a va t k u in siä. Sisältö niissä on aivan <1
E D IT O R IA L STAFF
ta k u in p o r v a r illis ta h a p u ile te e t, tu r m e ltu n u t m ie li ja teo paa p e ria a tte e llis ta ta rm o p ja p e n s y ö m ik s i.
ma, y h tä y tim e kä s, yhtä lövt
m u rh a m ie h iä .
m is ta o li O k la h o m a n fa rm a re il re e ttin e n y m m ä rtä m ä ttö m y y s e i se ty ö s k e n te le e ra d ik a a lis e m m is
käävä.
7
P a its i s y v in tä ty Ö v ä e n v ih o lli-
A in a is e n a la u lu n a Suom en So
v
ä
t
s
a
llin
e
e
t
h
e
ille
m
in
k
ä
ä
n
la
is
sa
m
erkeissä
k
u
in
A
m
e
rik
a
n
So
la
p
o
litik
o
im
in
e
n
,
y
le
in
e
n
fa
r
A. N. Koskela.
M u tta m ie le n k iin to is ta on vh-1
Se on s ia lid e m o k ra a tis s a on b o ls h e v i- s u u tta , s itä samaa, jo k a sai T a i tä k a ik k i, e ttä Suomen SosiL
m a rie n k o s is k e lu , e i v a lla n k u ta it s e k r it iik k iä ja s iitä s vvstä s ia lis tip u o lu e n y k y ä ä n .
Entered as seeoad-eiasa mail m
m o u k s e llis e lta , m u tta p ik k u p o r “ ju m a la n h ä v ity s ” k u lk e e h e i p a re m p i k u in A m e ric a n Sosia k ie n V e n ä jä n s o s ia lid e m o k ra a t- n io n K u o p io n va n kila ssa k i r o i d e m o k ra a tin
h e rra t kerran^
July 18, |9 I2 , at the Post Offic
k o h d is ta m a
k u r in p ito , lem aan sitä , e ttä hänen t ä y t y i
y lits e n s ä
ja p y y h k ä is e e lis tip u o lu e .
M u tta s iitä h u o li te ih in
v a r illis e lta , s o s ia lis m ia t o d e lli dän
o
va
t
s
iir
ty
n
e
e
t
o ike a lle alalU
A storia,
>a, «ador the Act of
yhdessä ro is to je n , sts.
suudessa vastu stava n a a te m a il- p u o lu e e n y h ä se lv e m m in p ro le m a tta h is to ria n kova ko u ra , v a l “ v a in o ” , k u te n le h ti sanoo. Ä s- syödä
ja
k
e
rra
n
its
e
k
in todistanee
p u n a k a a rtila is te n ,
s e lv ie n
v a s tu s ta jie n la n ku m o u kse n
ko u ra , k u ris ta a k e ttä in k in la in a s i le h ti taas su u v a n g ittu je n
m an
p o h ja lta .
S iir to la is k y s y ta ria a tin
e ttä on aiva n sama, tu tk S j
s itä lu ja s ti, se tu o m its e e sen della rie m u lla v a n h a lta k r is t i- kanssa, k u te n s ie llä t ie d e t t iin kä y m ä lä n se in iä vaiko SosiaJ
m yksessä täm ä p u o lu e k e rra n jo u k k o o n .
O
ik
e
is
to
la
is
e
t
e
iv
ä
t
y
m
m
ä
rtä
n iin ik ä ä n h ä väisi itsensä. M o n
kuolem aan. V a i ta h d o tte k o sa sisare ltaa n, R u o ts in S o cia l-D e - “ k a p in a n " a ika n a k e rto a , ja m i
d e m o k ra a ttia .
neet
h
a
rjo
itta
a
it
s
e
k
r
it
iik
k
iä
e
i
ta ke rta a p u o lu e ta h ra s i k ä te n
noa, e ttä tä m ä k y i on p e lk k ä ä m o k ra te n is ta k ir jo itu k s e n , jo s kä sai hänen karahteeraam aan
M u tta tie to is e t . työläiset .
tie to is ia tove -
Ih m in e n v o i k ie l sa lu e te ltiin “ m a in e h ik k a ita ” so- p ie ta rs a a rila is ia
sekaantuessaan la k k o ta is te - kä. o tta a aja sta va a ria ? ie lä s i p a n e tte lu a .
S uom alaiset o ik e is to la is e t se sä
re ita m u s ta s o tn ia la is ik s i, p a its i v a t ta r v its ® kum paisiakaan päaj-l
k o h ta lo k k a a n a aikana, tään k ä y ttä ä e ri ta v a lla .
M u is ta k a a v a in W e s t näkään
H ä n s ia liv a lla n k u m o u k s e llis ia , m itk ä
littä v ä t, e ttä he ova t n y t j u l k i lu ih in .
tä
tä samaa ty ö v ä e n v ih o llis u u tta , kseeo s e lv ille V enäjän vallaa-J
jo llo in 35 maan ty ö v ä e n lu o k a n v o i sanoa m itä hyvänsä, m u tta o va t V e n ä jä n v a n k ilo is s a . “ B o l
* is e t ja tk u v a t lau-1 l»a
* * - 1
sessa sodassa v a lla n k u m o u k s e l V ir g in ia n la k k o ta is te lu a , jossa
to
d is ta v a t tä lla
k u ■ m o u kse n
m ---
erkityksestä
jJ I
s o s ia lis tip u o lu e e n ko m ite a , j o. i p a rh a im m is to n
e d u s ta ja t
k o h y v ä t ystä vä t, p yy d e tä ä n to d is s h e v ik it e iv ä t kam m o o lla k ä y t
lis ta s o s ia lis tis ta ty ö v ä e n liik e t
ho n k u u lu i m u u ta m ia puolueen» k o o n tu iv * t m uodostam aan m a il- tu k s ia .
tä m ä ttä k a ik k ia m a h d o llis ia k e i lu t m yös m itä p a k s u m ta ty p e sa a vu tu ksista . H e lukevat ryJ
tä vastaan, lä h tie n ta is te lu u n sa
v ä e n le h ü ä
ja p ysyvä t niide-l
n y k y is iä jo h ta jia , pesi k a p ita -i 01311
k ö y h ä lis tö n - le p p y m ä ttö
Ja k u n lähdetään n iitä e ts i n o ja päästäkseen L e n in ille epä r y y ttä .
m a lta a a te p o h ja lta k u in k a ik
a... ••
,
a v u lla aikansa tasalla
lis tie n
k ä skylä ise n ä
to im iv a n 0130 ta is te lu n , eläm än ja k u o le - mään, n iin ne m u o d o s tu v a t maa m ie lu is te n h e n k ilö je n j ä l j i l l e ” ,
Prole,aarijärki J’ Ta * ¿
k ie n m aiden s o s ia lis tip e ttu rit.
m an liitto a .
V aan sen sija a n ilm a n la a ju is ik s i k o k o s itä te o s a n o ttiin
tässä
k irjo itu k s e s s a v ä lis tä o ik e a lla a la lla a n . N iin - C
ruttä»
K ilp e n ä
on S o s ia lis tip u o lu e , k u v e rn ö ö rin k a ik is ta m o itte is ta , j u u r i tä llö in he id ä n p e ttu r u u
•• s , k e .....
. k u n Sasu
e
•• i i r - 'n
e , , u le o so itta m a u a n m ,uc
ille puo-l
^.«1
k a ik e n m u u n tö r y n oh e lla . M u t , k u in ä
jo
ita
ty
ö
lä
is
e
t
e
s
ittiv
ä
t
häntä
re
e
ttis
ta
po
hjaa
vastaan,
jo
lla
ttä
in
,
s
,
.
jo k a on t y y p illin e n T o is e n I n
..............
n
.............
.
le
iie
asettua.
H
e
ovat
Ver-
I
vastaan s iitä , e ttä o li v ä k iv a l tensa vasta se lv ä s ti tu le e ilm i. k a ik k i
o ik e is to la is e t p u o lu e e t ta jä t e t t iin sanom atta, e ttä so- t y i rip p i-is ä n s ä R yöm ä n in n o it- |
•
’ «*l
te rn a tio n a le n
o p p o rtu n is tin e n ,
ova t tam ana v a rs in a is te n k ä y m ä lä in t3 v a in
lo in , v a ltio n “ jä r je s ty s v o im illa ” V asta tä llö in A m e rik a s s a tapah- seisovat.
Sen tähden, to v e rit, s ia liv a lla n k u m o u k s e llis e t
p ik k u p o rv a rillis e s s a id e o lo g ia s
v ä in ty ö lä is te n luokka- ia i d
tu
u
se
ja
k
a
a
n
tu
m
in
e
n
m
itä
ta
itse
p
a
k
o
tta
n
e
e
t
n
e
u
vo
sto
va
lla n ilm a p iir iin . R yom a näet o li V e itä
rä ä k k ä y ttä n y t la k k o la is ia . M u is
-.,.,.,,/. ■
“ . J.akoM
on tärkeää osata teh dä oikea
sa elävä p u olue . S iin ä huom a
^ j lo
i i a tö J v « e re ja , heidän
e! d ® " . ystäviään
ystäviä^ j 1 l
takaa k u in k a täm än saman p u o p a h tu i L ä n s i-E u ro p a n so sia lis v a lin ta n y t. V a litk a a k ö y h ä lis tä te n turvaam aan se lkä p u o lta a n .! n ä jä n m a tk a lla J a n e h tin y t t o k i t ta
taan
teo reettisessa
suhteessa
l 1® ?"’.
ka “ eidao Pyhänä
liik k e e s s ä
1914— 1915. tö n asia ja h y lä tk ä ä p o rv a ris ton J ä te ttiin sanom atta, e ttä neu- tu tu s tu a y k s iin V e n ä jä n la it o k - *
lueen h e rra t ja jo h ta ja t, sen tisessa
k a ik k i ne v irh e e t, m itk ä k a ik
„
„
.
.
.
.
—
«
;
m
a
k
k
e
ih
in
.
T
a
v
a
lla
a
n
k
y
i
j
p
?
1
^
3
V
asta
n
y
t
nähdään
m
itä
sosia
v
o
s
to
v
a
lla
n
on
to
d
e
lla
k
ä
y
te
ttä
asia.
toim eenpanevan kom . jäsenet y.
k ie n m aiden o ik e is to s o s ia lis te il
. 7
¿
f
n
7
V e n ä jä n n e uvostovallan DVZ
M
lis tip u o lu e to d e lla on ta r k o itta
vä
k a ik k ia k e in o ja s u o je lla k i la X k in tied
m.
k
ir
jo
it
t
e
liv
a
t
p
ro
g
re
s
s
iv
is
iin
em ie hen - ta p a is e lle s o -| le jä , J K e h u k o o n ,-„
le ja n. s. s o s ia lis tis h o v in is te ille
le h tiin , k u in k a ne k o s iv a t n iitä n u t p ik k u p o r v a r illis e lla p o l i t i i SUOMEN SOSIALIDEMO seen itseään ja v ir k a ilijo ita a n p iv a tu tk im u s a lu e . “ Sanokaa mi-1 ¿ X i n k i T ä i n X k ä y m ä l ä t m S
o va t o m in a isia .
O lk o o n s iv u
its e
m itä ä n
k e in o ja kam m oa- n u lle m itä sy ö tte , n iin m in ä s a - i_______y « “ *i<uuiKinui».|
ja k u in k a ne ova t k a ik e n aikaa k a lla , p ro g re s s iiv ie n k o s is k e lu l
KRAATIN NURKAN.
m ennen m a in ittu , e ttä “ sotaso-
laan,
m
itä
on
ta
r
k
o
ite
ttu
k
u
n
m
a
tto
m
ia
s
o
s
ia liv a lla n k u m o u k - non te ille m^itä o le tte ".‘ R y ö m k
s ia lis t it ” e iv ä t y h tä k k iä ilm e s to im in e e t k a ik e n la is is s a p o rv a n a llis p o litiik a lla ja s illä s u u re l
TAKUISET
Löyhkä
näet työntaal
s
e
llis
ia
vastaan.
J ä te ttiin sano ei to s in r y h t y n y t tekem ään m i- vansa.
r illis is s a seuroissa, o lle e t p a p p e i
ty n e e t maan päälle h e ite tty n ä
lu
o
ta
a
n
.
—
M
.
Törm
ä.
la
to
h
in
a
lla
m
itä
on
p
id
e
tty
jo
Suom en v a lk o is te n k is k u r ijä r - m a tta ,että ju u r i nämä y r it t iv ä t tään " k u lt a ” -a n a lyyse jä , m u tta
e lo k. 4 p „ 1914, m u tta ne o liv a t na k irk o is s a jn e ., ja k u in k a ne kaisen
vaa
is te lu n
aikana. | k i
... lita
, .............
alkaa
N e u vo sto -V e n ä jä ä n m u rh a ta L e n in in ja o n n is tu iv a t sen enem pi tu tu s tu i hän kä ym ä
s e lv in to d is tu s ja jo h d o n m u k a i o va t n ä y te lle e t v a in s o s ia lis tin . . x
V
asta
n
y
t
nähdään
se
lvä
sti,
e
ttä
nähden
v
ä
h
in
e rin s e lv itä . T a rk - m urhaam aan
U r its k y n ,
V o lo lä in seinissä o le v iin k i r j o i t e l VIELÄKÖ RAIVAAJA TAH
s in tu lo s ko ko s iitä aa tem aail naam aria koskaan s itä vaka vasti
e*
a
i|?
m
u
ka
kansain-:
k
a
n
ä
k
ö
is
im
m
ä
t
he
istä
ru
p
e
a
v
a
t
d a rs k in ja m o n ia m u ita . Jä te t m iin .
ta rk o itta m a tta .
T O O KIERÄILLÄ
N iit ä
o n k in h e lp o m p i
masta, m ik ä sosialistisessa l i i k
v
ä
lis
e
n
k
ö
y
h
ä
lis
tö
n
p
a
rh
a
im
m
is
-
h
ilja
k
s
e
e
n
huomaamaan,
e
ttä
t
i
i
n
sanom
atta
,e
ttä
nämä
e
ivä
t
P u o lu e jo u tu i tällaisessa k u r
s e littä ä
k u in r iim u k ir jo it u k s ia
N y tte m m in on A m erikan no»-|
keessä s iih e n a sti v a llits i.
So-
to n jou kossa, ei o lla e tu rin ta he id ä n aika ise m m a t "kau hu m aa- ainoastaan ole . so p inee
t ■ keske- ja n iid e n n o ja lla pääsi R yöm ä- k e la is te n toim eenpaneva komi-,
■
jassa
tilassa
,
tä
lla
is
te
n
p
o
r
v
a
r
il
ta s o s ia lis m i
on o p p o rtu n is m in
massa, m u tta lu o v u ta a n n iis tä . lauksensa ovat o lle e t s u u re s ti , ? ° - h -rm y Va? aiS-:en k * in o Je n J tä y te e n s e lv y y te e n s iitä , e tte i tea, n iin k u in tiedetään, lähetti-l
ja lu o k k a ta is te lu s ta lu o p u m is e n lis te n v e h k e ilijö id e n ollessa sen P u o lu e
a y tta m is e s ta työ vä e n v a lla n k u - V e n ä jä n v a lla n k u m o u k s e s ta o i- n y t tie d o n a n n o n F rie d ric h Ad-I
jää p a in o la s tik s i, jää
s e lv in ja r u u m illis tu n e in tu lo s . jo h ta jin a , sen h e n k is in ä edus ta k a p u o le lla v e h k e ile v ä k s i pa l iio it e lt u ja ” . O v a t tu lle e t huo-
m ouksen jo h ta jia vastaan vaan lu t m in n e kä ä n , e ttä se, Sasun ' le r ille , V ie n iin , e ttä Amerikal
A m e rik a n S o s ia lis tip u o lu e on ta jin a , sen a u k to rite e tte in a v a i n e tte lija k s i, v a lh e id e n ja ju o maamaan ,että jä rje s ty s on s ie l
m
y ö s k in . paraikaa, k u te n a ik a i- , __________j
___________
sanoja käyttääkse
m m e , “ ei ______
o le ; S o _ s ia lis tip u o lu e ei vo i olla edus-l
n y t tässä suhteessa yksi- m us- keaan ja v a s tu k s e llis e e n sota- r u je n k y lv ä jä k s i, salakavalaksi lä p a re m p i k u in yleensä lu u l-
laan,
e
ttä
m
itä
ä
n
nälänhädän
®*rni?
in k l° ’ /y h ty n e e t
m o n iin te ke m ise n a rvo in e n , on k o m m u -! te ttu n a
aikaan
ja
s
illo
in
s
itä
k
o
h
ta
s
i
tim p ia ja ta a n tu m u k s e llis im p ia
mm
sanotun “ i>eljä
v ä ä ris te lijä k s i
ja
k ö y h ä lis tö n ; vaaraa ei ole olemassa, e ttä si- k ä y tä n n ö llis iin
to im e n p ite is iin n is tm e n
vä tys, jo ta - jä rk e v ä n In e n in te rn a tio n a le n ” perustavat
p u o lu e ita . K o k o m aailm assa ei tä y d e llin e n h a a k s irik k o . K a ik k i lu o k k a ta is te lu m o ra a lin v ih e liä i- i v is ty n e is tö on suurem m aksi
o- m u rh a y rity s te n ja s a la v e h k e ily - työ vä e n on ain a ja k a ik k ia lla sa kokouksessa Vienissä, htll
lö y d y s o s ia lis tip u o lu e tta , ei e- ’ j y r k k y y s
o li v a in teennäistä,
seksi s a a s tu tta ja k s i. T ä lla is e lle saksi a s tu n u t n e u v o s to h a llitu k - je n to im e e n p a n e m ise ksi. J ä te t
k ä y te ttä v is s ä o le v illa k e in o illa m ik . 22 p :n ä .
des m itä ä n n. s. ty ö v ä e n p u o lu e ’
p ik k u p o r v a r illis ille pa-
..lk k „ e ^uo^ te e tto m u u s » päät- sen pa lvelukseen, e ttä ts a a rin a i- t i i n o s o itta m a tta , e ttä s o s ia li-
v
a s tu s te tta v a ” .* )
etta, jo k a vuo nna 1930 o lis i an -l
k ä s itte ille esim . sota-
O n k o täm ä kieltäytym inen
ta
m
ä
ttö
m
y
y
s
ja
sinne
tänne
ha-
k
u
is
e
tk
in
v
ir
k
a
ilija
t
v
a
k
u
u
tta
-
v
a
lla
n
k
u
m
o
u
k
s
e
llis
e
t
ova
t
suo
ta n u t e d u s ta jille e n lu va n äänes-¡ kysym yksessa Ja p u o lu e jo u tu i
p a h tu n u t s iin ä tarkotuksessa, etJ
p a ro im in e n on aina ilm e is tä . Se vat, e ttä asema on sied että vä ja rastaan p a in e tu lla sanalla to d is
" ) S asujen k a u h u k s i s ie tä ä ;ta A m e rik a n Sosialistipuolue«
tää
sotam äärärahojen p u olesta sen k a u tta kahden r is titu le n vä kuvaa a lh a is ta lu o n n e tta y k s i- 1 e ttä he ova t yleensä ty y ty v ä is iä ,
taneet m ih in tä h tä ä vä t.
M ik s i
liin
.
Se
jo
u
tu
i
k
o
e
tte
le
m
u
k
e iv ä t" tiä v ä e n ^ ^ h Z fiV V n rn V s tn ^ i13583 m a in ita. m itä en t. s o s ia li- ! toim een pan eva ko m ite a ei ¿ah
p o rv a rillis is s a la in la a tija k u n n is -
tyisessä ihm isessä ja se kuvaa e ttä ta id e - ja tiedem aailm assa e iv ä t
työ vä e n
h a u kku m ise lla ^ d e m o k ra a tti ja m ens h e v ik i. K e - » " a m yö tä va iku tta m a ssa van
sa.
K o k o m aailm assa ei ole selle va se m m isto la isuud en ilm e ’ t ä y d e llis t ä v a r a r ilr n
v a l lt l io
i n lli-
l l i . i ; ^11-.-.-
_ a ...u
_1; ja
■ e ttä m u tta sen k u s ta n n u k s e lla elä-
tä
e
llis
tä
ra
rik
k
o
a
o
lla
a
n
kiihkeä
ssä
työssä
«
m in k ä ä n n ä k ö is tä ty ö v ä e n p u o lu nem isen k a u tta .
k o k o o m u s h a llitu k s e n ' y a H a n k u m o u k s e llis e n petturijar
sessa elämässä.
1 v v a a r rs
s in
S o s ia lid e m o k ra a tin
h e rra t re n s k in
in k k in
in kan
k a n «aliicta
s a llis ta im
lo u ,riA
d e n
n „1.1
a la i- vät
etta, jo k a n y k y is e n ä k a p ita lis
S y n ty i hajaannus. Se on lu o n
ö m in is te r i M a is k y on M o sko - je s tö n m uodostam isessa?
" RaU
S o s ia lis tip u o lu e e n v a r a r ik k o i- 1 la on o te ttu s u u ria edistysaske- sevinVaiekhdeVtä ^ ä i d e ^ ^ e n ä j ä n ty
k -" P i:av.d alle lä h e ttä m ä ssää n v aaJa . jo k a ei ro h k en e julkisest
m in h ä ik ä ile m ä ttö m ä n d ik ta tu u n o llin e n k e h ity k s e n k u lk u jo
ne.n ..asema ilm enee n y t ju u r i lia jne. V a in sellaise t hom epar-
r in aikana ry ö m is i ru k o ile m a a n k a is e lle ta a n tu m u k s e llis e lle ty ö
l ä is
i s te
te n
aU
k o a o a , ja
» ; n « i o m ia ' 7
* irJeessa
. jo
ssa hän
y y y tä
ä saa-
n e ljä n n e n kansainväli
• ty ö ö lä
t t ä i in
n s
e lv
ä s sti
ti s
iin ä , A
e r l ittä
se
lvä
siin
e ttä CAn
sen . ro
ra * t k u in H e ls in g 1_
in O
Sanom ain
n « sa
la m
m n u r rh
“
JObi,d
nan p
Py
laa
«aa- a se ttu a
k a p ita lis te ilta e d u s ta jille e n p a ik v ä e n jä rje s tö lle ,
ta i
liik k e e lle ,
aa
sanoia-
J
da
Pa
lv
e
-la
ne
uvostovalta
a,
lau
-
v a ra t e iv ä t enää tee m a h d o lli-, T o la r i ja m u u t sam anka ltaiset
kaa
p o rv a rillis e s s a la in la a tija - jossa ta a n tu m u k s e llis e t ja vas
-
xz .....»f-
,
is su
u n n u u t. H ä n sanoo m. m .: “ M en
e n v e lv o llis u u te n a a n on yhtyä
seks?. ,.^?in i.’ . cdu staj an lä h e ttä - elä vät
r u u m iit
lu s k u tte le v a t
O lisip a
V e n ä jä llä
p u o lu e shevism i on ta k tiik a lta a n , poli 's a n jo u k k o je n r iv e ih in , joukl
kunnassa site n , e ttä se poistaa ta v a lla n k u m o u k s e llis e t ova t jo h
m is tä W ie n iin perustam aan n e l-i va n h o ja
v irs iä ä n
b o ls h e v ik ie n ta ik
lk k k a a ry
rvhm
a ro
rn h
ta
i . ___•
. g ia
• lta
, a n r tu l-
.
hm ä
h U k e i ita
m ie h iä ,! H ik a lta
a n ja p s y , k o lo
oh je lm a sta a n
k a ik k i
se lla ise t ta jin a .
jä ttä ka n sa in vä listä .
Se tekee ju lm u u d e s ta . N iin p ä tie tä ä T o - jo tk a s u u n ta is t a t kom issa are ja; lu t
m
in
u
lle
tä
y
s
in
v
ie
ra
a
k
s
i je n , jo tk a ta is te le v a t n iin
ko h d a t, jo tk a ova t k a p ita lis te il-
P uolueen
e n tis iä p y r in n ö ltä m in k ä v o i m aailm an k ö y h ä lis - la r i ilm o itta a , e ttä b o ls h e v ik it v a s ta a n
k a r illis e s ti
••
• J
le e p ä m ie lly ttä v iä ja s a a tta is i-1 ja sen a a tte e llis ia ka tso m u ksia
tö n p a rh a im p ie n e tu je n vastus- o va t K r im illä tappaneet 13,000
va t puolueen lu o k k a ta is te lu p u o - kohtaan o li tie tä m ä ttö m is s ä p ii- tam iseksi,
m u tta s u u riin sen v a lk o is ta , to is ta a to is in sanoen
lu e e ksi.
1- p ik k -------------
reisää ja
u p o r v a r j»,;
illis ___
e s ti 5 . a Vo^ n3t 5?Yat enäa nay 'r iit t ä v ä n , ju tu n , jo n k a w ra n g e lila is e t o- — j - ----------
1 1---’ ------
j
va oaau
xacm-
K a ik k i täm ä on tu lo s A m e r i ja tte le v ie n
kävän s o s ia lis tin v e lv o llis u u te - i ova t
heidän osanaan, ja dll,
ty ö lä is te n
keskuu
l y o v a k i on jä ttä n y t täm än, vat
panneet liik k e e lle , m u tta n in ja T r o ts k in va lta . Jo ka tapa-
kan S o s ia lis tip u o lu e e n v a rh a i dessa kasvanut n iin sitke ä lu o t
he id ä n vastustamat«]
puolueen.
S o s ia lis tit ovat s ii- jo n k a m uudan itse m ukana o i-'u k s e s s a täm än lo p u n k iiru h ta n e i na y h d is tä ä k o h ta lo n sa n iih in m u kana
semmasta ke h ity k s e s tä . A m e r i tam us, e ttä he e iv ä t saattaneet
y
le
is
iin
ja
to
d
e
lla
h
is
to
r
ia
llis
iin
m
a
sti
e
te
e
n p ä in ryn tä ä vä
eronneet.
lu t
la h ta rip ä ä llik k ö on a ik o ja nen r iip p u u m e istä a n tib o ls h e -
kan S o s ia lis tip u o lu e on aina o i n iis tä vapautua s itte n k ä ä n v a ik - ta S e u ro o te j a tu i s t e ja
t «yöiäise, e r ik o i- s itte n p y y h k ä i s s y t . ^ o Ä
X
i ^
“
Ä
I i Ä
lu t o p p o rtu n is tis te n ja p ik k u - ka he n ä k iv ä t, e ttä ju u r i A rne-
e tt- y v m
n t v y K k s s .m
n n . ’ j m ° itä
lta V
jä llä
tä i- u i lis
ta i vaste
nta h toisissa viri
sesti Idassa: M itä te a ijo tte teh- to rn iin
.h u o m a u tta m a lla ,
e t t ä ' koam isesta sinä m ielessä
v p e n n a ä ,ai
ia h
, » is , . s « ä , ..............
------------------
Koam isesta Si na m ielessä, e t u j a haavaa s u o rite ta a n .
H ä n e n heissään ja liio itte lu ssa a n ".
(THE COMRADE)
¡TE W
Nyt on Dalinaan aika
« • ■» m a
«*
sm anniunuiH ini an
maan ja pakoittam aan Ranskan pro- mana köyhälistön vapauttam iseksi ei riistety t voisivat o ttaa oppia. Neu
letaareja
viimeinkin
kuittaam aan j se ole vain käänteentekevä tapaus. vosto-Venäjän oli pakko — sanoak nuoria taimia. Se on alkanut ta - ! vasta vallankum ouksen yöllisten
Paljon , vien peitossa jolleivät naiset 1 ..<■
van h at laskunsa porvariston kanssa, ratkaiseva historiallinen hetki halli- semme sen Marxin tavoin — täyttää lousjärjestelm än uusimisen.
kuten Lyon kutojain ja kesäkuun vai- tuksille, vaan eri kansanluokille, yh- köyhälistövallankum ouksen ensi teh on kokeiltava ja kokem uksista on o- , kärsineet, työskennelleet ja kuoli
tettava oppia. Erehdysten, k au tta saa-1 Neuvostovallan puolesta,
Kolme vuotta on “Jo nyt” Ja "vasta am pum ajuhlatunnelm asta huolimatta, lankumouksen perillisten ja kom m u-1 teiskunnalle ja ihm iskunnalle. Ollen tävä: torjua vihollisensa.
daan tietää mikä on oikein, ja siltä I Neuvostovallan kolme elinvuolta
ta n y t” todella vierinyt $Hti. kun lukuisten työ- ja sotam lesneuvoslto- nardien sopii. Yhdysvalloissa vallit- kansainvälinen voi sitä v errata kor-
kasvaa
myös halu luoda yhä täydelli ,> at jo itsessään jotain, jolla on aert
seva kapitalism i osoittaa m itä raa- keaan ja järkyttävään graniittikalh-
Samalla oli sen käytävä päivittäis-
nilaiim aa häm m ästytti se sanoma, et- jen muodostuminen, joita syntyi kuin
Ja tavattom an vakavaa taistelu >eTnpi . 13 /»yaipainoisem paa. Se on raton m aailmanhistoriallinen mertj
immilla poikkeuslaeillaan kommunis oon joka eroittaa toim istaan henget, ¡
e ttä Venäjän köyhälistö oli rohkett- sierrti sateella sinä yönä.
On otettava huomioon tys. M utta niiden historiallis-rn *r-
teja vastaan, e ttä se tuntee seisovan tlet ja sotaleirit, jonka ohi on kuljet nälkää ja pakkasta vastaan, kaikkea jattilaistyö.
ten
uranm urtajlen
bolshevilkklen,
kaikki
esteet,
häiriöt ja kysym ykset, j voa kohottaa vallankumouksella
tava joko toiseen tai toiseen suun* sitä kurjuutta vastaan, joka on joh-
Ja tä stä ajasta alkaen ei vaikeissa sa tulivuoren partaalla.
johdolla käynyt vallankum oustaiste
tunfit kapitalism ista ja tsaarlhalli- joita kapitalistisen yksityistalouden ! Venäjän taistelu t Ja työ.
taan
luun Ja o ttanut kaiken vallan lujiin tuskissa väänteleviä kapitalistimaail-
Koko m aanpinnalla, m issä köyhät
Viimemaini
Nämä kolme vuotta ovat unoh::|
tuksesta ja niiden yhteistuloksesta, hajoam inen aiheuttaa.
käsiinsä toteuttaen työväen diktatuu ma enää koskaan voinut vetäytyä ja pienet joutuvat suurten ja rik-
Kun Venäjän köyhälistö otti val- m aailm ansodasta ynnä 'siitä turm e tun periaatteitahan oli an taa miljoo m attom at. No tulevat säilyaiäan lii
vanhaan lepoon ja nauttim aan riisto- kaiden kullan- ja vallanhimon oai- ,an käsiinsä m arraskuussa 1917 röh
rin neuvostojen kautta.
nien nähdä puutetta, jo tta joillakin toriallfscna esim erkkinä siitä, ail
ja m iekkavaltansa hedelmiä.
Neu neiksi, tapahtuipa riisto sitte uusi- keasti luottaen omaan voimaansa, o- luksesta ja rappiotilasta minkä nämä
kolme hyvää qvat m atkaan saattn- harvo,lla olisi ylläkyllin kaikkea j johtajien ja joukkojen määperitefl
“Jo nyt", sillä jos on elänyt täm än vosto-Unkari ja Neuvosto-Munchen
aikaisissa
tai
vanhentuneissa
muo-
odotivat
riistäjät
eri
m
aissa
toiveit-
neet.
Tämän taistelun vaikeudet k a s-) m aa,llsta hyvää. Nyt eletään siirty-j uhrautuva toim inta ja tah’o saa
valtavan
historiallisen
tapauksen kohoavat loistavien meteoorlen tavoin
doissa. kaikkialla ovat sorretut ja kiu- t^nsa toteutuvan. He ennustivat, et voivat
tavattom asti
luokkasodan niiskautta kom m unistiseen ta rp e itte n ! haan, kuinka ne kilpailevat rokka
pyörteissä ja tehnyt sen sellaisen ih pim eästä yöstä ja vaipuvat verime-
satu
t
nousseet
kiusaajiaan
vastaan
»a
“bolsheviikkivalta”
olisi
lopussa
vuoksi, saaliinhim oisten ulkom aalais m ukaiseen tuotantoon. Se tekee kai-jdessa, tarm ossa ja uhrautuvai.w
misen hehkuvalla mielellä. Joka on si- reen, m utta eivät silti ole m itään tyh
kalistellen kahleitaan. Mufta el mi- muutamien lyhyitten viikkojen kulut- ten im perialistien ankaran hyökkäyk kista
t\onnellistä, valm istajia
Ja ■ sa saavuttaakseen päämaaJin «iti
sim m ässään vakautettu köyhälistö- jiä lehtiä eteenpälnhyökkäävän kan
kään kansa olisi noussut riistoa, or- ätua Samaten vannoivat ja vakuutti-
nauttijoita
ja
päästää
kaikki
nautti
i lä taistelulla kuten selvänäköiin^
sen
vuoksi
ja
saarron
takia,
niiden
vallankumouksen sinnausellisesta7 vai sainvälisen köyhälistön historiassa.
ju u tta ja vääryyttä vastaan, ellei vat kaikki hyvät ihmiset, jotka eivät itsekkäitten pyyteitten tähden, joita maan sivistyksestä sen siunauksesta päättäväisen puolueen ja eieenpyrhl
kutuksesta ihm iskuntaan — sille ih Saksan työväenluokka on ryhtynyt
Neuvostovallan esim erkki olisi vala- j pitäneet köyhälistöä kyllin “kypsänä1
miselle on se elävä, nykyaikainen Ja hankkim aan itselleen vallankum ouk
kapitalism i ja om istam ishalu on syn ja hyvinvoinnista.
vän kansanluokan sopii. S> n
n u t Ihraisiin uutta uskoa ja ro h k eu t-1 saam aan vallan ja vapauden. He oll-
Työttömyyden uhka ei enää syn eivät häviä vuosituhansiin. Kola*
kuolematon ilmiö. Se on ikäänkuin sellisia kokemuksia ja traditiooneja
nyttänyt laajoissa kansankerroksissa.
Neuvosto- vuotta neuvostovaltaa, kieltäni*^
kirkas valo. Joka säteilee kommunis huolim atta porvarillisen kansanvallan ta. Kankaisimman idänkin vapautta vat raivoissaan siitä, että Venäjän Neuvostovalta on kaikista vihollisis kistä työläisten eläm ää.
janoovat
kansat
kuulevat
JTeuvosto-
vallankumous
kulki
ylpeänä
omia
tei-
f
\
enäjä
on
tehnyt
suurem
m
olsta,
uraa o stetu t kalliilla liinna
taan huolim atta puolustanut vallan
m ia m aailm asta maailmansodan syn ja. luokka herruuden ristitulesta, jon
“- “M
vallan siivitetyt sotahuudot ja kirjot- tään, joita sen täytyy vallitsevissa kumouksen lippua. Se on ollut seu uurtavaa työtä, m itä kaikkien ta rv it
nyttäm ien kuilujen ja ruumlinnautin- ka tykkejä hoitavat kavaltajat sellai
ten- jopa satojenkin tuhansien k®'
tojen pohjalle valaisten sam alla van set kuin Seheidemann, Bbert ja tav at Venäjän vallankumouksen joh- oloissa noudattaa, vaikka sen olisi rauksena sen horjum attom asta roh sevien huolehtim iseen tulee yhteis maila. Eikä sittenkään ok- roak®«
tolauseet lippuihinsa.
pitänyt turvautua “parempiin menet- keudesta, kieltäym yksistä ja uhrau kunnan puolilta, suojellakseen äitiä liikoja. Sillä kautta koko maaaHHI
han kapitaiistlm aailm an 'se k a so rto is Nofike. Sen etujoukko kasvaa yhä
Kolme vuotta on kulunut siitä, kun telyta P°ihin” Joita noi hyvänahkaiset tuvaisuudesta, jotka ovat kehittäneet ja lapsia, lyhyesti siis ollut kasva tulevat lukem attom at sukupolvet <‘*l
ta loppua. “Jo nyt" ja sam alla “nyt tullen yhä tarm okkaam m aksi ja sel-
Venäjän
köyhälistö kukisti viholll- n a rrit Pitivat varastoissa kirjoituspyö- Venäjän köyhälistöstä kärsivän ja tus- ja sivistystyössä. T ästä saam mään
vasta” on takanam m e tuo lyhyt kol- ränäköi9em m äksi taistellessaan omis
yhtyneitten
kommunisti*1-
sensa
Julistaen
tunnusanakseen: tiCQsä laatikoiö8a vallankumouksellis- kestävän sankarin. Se ei ole ollut me vaikuttavan ja havainnollisen ku neuvostotasavaltojen avari^-a aurJ
me n vuoden alkä. Se tuntuu m eiltä tavien luokkien järje stetty ä väkival
ikuiselta, kun sitä m ittaa histo riallis taa. heidän pakkolaJtoksiaan Ja kurt- ' Kaikki valta neuvostolle." J o ih in 1!“ tarvetta varten. Tieto siitä, että tyhjää antautum ista, vaan rohkeaa van Venäjän vallankum ouksen luo koisissa yhteiskuntarakennukt-iesa.J*
kolmeen vuoteen ovat keskittyneet NeuvostohaI»tU8 olisi kukistunut ja tarm okasta taistelua, sellaista kuin vasta voimasta. Ei ole unohdettava
«en tapausten runsauden mukaan, jot tushuonevaltioitaan
denka rakennuksen Yenaj. n ty®
vastaan.
Yhä
neuvostojärjestelm ä tuhottu kierteli sota vaatii. K estettyään kolme vuol Puna-arm eijan,
köyhälistövallanku- on aloittanut. ifeavosto-Venijl
edellisien
vuosikymmenien,
niin
jopa
ka ovat rientäneet silmiemme ohi.
kasvavat koyhälistojnukot kadottavat
tapahtum at.
Äkilli niin usein porvarillisissa sanomaleh- ta heltvm ätontä taistelua seisoo Ve mouksen ensim äisen sotajoukon, suu »ii. taistelee ja työskentelee koi
V enäjää köyhälistön vallankumous ! hyväuskoisen Ja bailun kerjäläisen- vuosisatojenkin
sen ja rajun purkauksen tapahtues- di88ä- f ttei edes hyväuskoinen pien näläinen
___________
_ jäsenin, pa remmoisia saavutuksia, jä rje sty stä ja
työmies ______
verisin
m aailm an riistettyjen puole-»*-
oli Breat-LitoRvskin kopeasta pakko- luottam uksensa parvarillisen kansan sa Joutuvat kehityksen tulokset pin-; P°rv a n in° n lukijakuntakaan o tta n u t; hasti haavoittuneena,
m utta murtu- rohkeata mielialaa.
Neuvostovallat, m iskunnan
tulevaisuuden ky»
rauhasta huolim atta keskusvaltojen vallan kuviteltuun taikakeinoon edus-
' sitä vakavalta kannalta.
!1 matonna, kasvoillaan vapauden au- kolme ensi vuotta kertovat tavatto
nalle
synnyttyään
yhteiskunnan
tuli-
Yallankuomouksellinen voima «
aoUlaalltecn ja valtiollisen häviön al- kuanalliseen yhteiskunnallistuttarais-
Muttei vaan tyhjästä lörpöttelystä, ‘ ria <nn Pa «»te ja katsoo sosialistisen m asta tahdonponnistuksista ennen lee V enäjältä kaikkiin maihin
kunäytö» ja kieltäm ättä täm än hä työhön. He kadottavat pelkurim aisen peräisessä uum enissa h itaasti ja ke-
kuulum attom asta tarm osta ja uhrauk taistelu ja rakennustyö julistaa
ja
pienporvarillisen nenkään huom aam atta. Elävien ih- vaan ankarista taisteluistakin huoli- yhteiskunnan puoleen, odottaen siltä
viön voimakkaimpia vaikuttimia. Se orjanuskonsa
sesta. rohkeista alo tteista ja itsepin kllle väsyneille ja raskautetuin«-
*
raivasi tietä vallankumoukselle, Joka! Makirjalmea palvontansa kuunnel- m isten vuosituhansien harjoittam a m atta
pysyy
m arraskuunvallanku- pelastusta.
taisesta työstä sekä lujasta vakau
s&rkyneen
itlvaltailais-ankarilaisen! ,ei,9a>n Noskelalsten mfinanheitto- kaupanhieronta kuolleesta tav arasta mouksen kuolematon saavutus. Neu-
Sosialismin hengetär voi vastata m uksesta, joka kohoaa pettym ysten tei niiden vaarallisempana vihoin
U utta jär- hänelle rohkealla, itseluottam usta he
na ole om istavien luokkien vait*-
kakaoismonarkian rauniolle loi kan kokeitten Ja konekiväärien selvää — heidän oma luom ansa1 samoin kuin vosto-Venäjä, pystyssä.
tuhasta Phönix-linnun tavoin. Eikä kä niiden väkivaltajärjestc
h
e
id
än
epäjum
alansa
ja
valtiaansa
—
¡
je
s
t|s
tä
vastustivat
tsarisraln
ja
kapi-
sallisia porvarillisia tasavaltoja. Se kieltä ja tuntiessaan ohranan kivää
rättäv ällä katseella. Valkeimpienkin
lähenee loppuaan köyhälistön käydes-' tallsm in omanvoitonpyyteiset ja It taisteluiden aikana on m uurikauhaa Siinä kyllin. R akentavassa työssä on vaan päinvastoin heidän oma
olt sen m alustuksen alkusoittoa, joka rinperän jäljet selkänahassaan.
suoritettu vuosisataistyö kansansivis ruus, puuttuva luottamus omaan rJ
ää suureen historialliseen väliensel- sekkäät puoltajat, toisten sosialisti«-
Bakaassa kartoitti suuruudenhullut
Italian taivas on lähestyvän pur vitykseen porvariston kanssa. Venä- ten Ja vallankumouksellisten suuntien heilutettu yhtä suurella innolla kuin tyksen kohottam isessa. Ne ovat hen
läänin herrat HohensoUertt ja lähes kauksen kuumien pilvien peitossa.
miekkaa ja yhtä m enestyksellisesti. gen riem uvoittoja aineen hitaudesta, maan. Itseluottam us se on
Jan
m
arraskuinen
vallankumous
mer-
sokeat
ja
kateelliset
kannattajat,
jot-
pari tusinaa heidän ruhtinaallisia Ison-Britannian im perialism ia suun
Neuvostovallan toim enpiteitten vuok epäedullisista olosuhteista. Ne ovat N euvostovallasta ja sen asu
kitsee
viim
eistä
ratkaisevaa
valhetta,
ka
pitivät
paperillepantuja
muotoja
serkkujaan
valtaistuimilta.
antoi natonta riisto- Ja orjuutusvaltaa ovat
si versovat venäläisen yhteiskunnan uuden yhteiskunnan huomenen merk- voittam attom an valtion ja kansan ■
on a u tta n u t sitä tekemään vei’0"
Junkkerien militarismille huumaavan pahasti järk y ttän eet englantilaisten Sen k au tta häviää ihm isten riisto ja korkeimpana kuin elävää todellisuut- vainioilla jo ensim äiset korkeamman
kejä siitä, e ttä on syntyvä uusia suuteasa itseään ja kokn maail
orjuus
lähim
m
äistensä
hyväksi,
ja
u
ja
sen
kovia
kokemuksia.
He
al-
iskun ja lahjoitti köyhälistölle tämän palkkaorjlen yhä leviävät ja syvene
eläm än oraat. Ei ole sitä yhtelskuo
glkaa uusi vapauden valtakunta, jos- koivat sitkeän, salakavalan ja v e ri-1 nallista työvainiota, jolla Zi ^Neuvosto yhteiskunnalhsia oloja sekä uusia ih- köyhälistöä kohtaan; ja meidän «
halveksimaa ja huonosti hyväkseen vät vallankum ousliikkeet sekä lop-
‘
seD kansa’a ’ssodan. Eri m aitten vas- i valta olisi ruvennut toteuttam aan so- misia, jotka tulevat täydentäm ään ja i tyy myöntää, että se on tehnyt *
käyttämän vallan. Sitä historiallista puunim ettyjen siirtom aitten kansal ^ e n ^ .s k näi r tavara
n v
! tava,laQkutno«kselliset yhtyivät ku- sialismia. kitkien kapitalistisia rikka Kaunistamaan sitä työtä, jolle ty ö -; vollisuutensa suurpiirteisesti j*
tosiasiaa el käy kieltäminen, että listen vallankum ousliikkeitten kiih ^ ik rf on v / n ä a n
8 M . i
. va,,ankumous kiftaakseen työläis- ja talonpoikais-' ruohoja.
Se kyntää syvältä havit- väen tasavalta nyt laskee vahvau laiden osoittanut sydämmelliiyr»1
Saksaa länsirintaman murtumista ja tyvä voima. Pahenem istaan pahene
^al,a“ kun,OU8 valtion- tuon -vaarallisen e sim erk in Jta a k se en ohdakkeet, kylvää siemenen perustukeen. Ja täytyy sanoa, e ttä ■ Kaikkien maiden köyhälistön oc
kansan syvien rivien kapinaa seurasi. vat taloudelliset pulat tulevat kutsu- “ “ 'im al" m“ Hi 7
v a o lta ja kirkas huomen e s in e in k in tehtävä voitavansa
vanhaan malliin.
Köyhälistön luo-¡josta työväki ja kaikki sorretut ja vakavalla kädellä ja hoitaa hellän i am
olisi koittanut, vaan olisi pysynyt j
Clara Zed*
Kolme vallankumousvuotta