4
LAUANTAINA, SYYSK. 11 P.— SATURDAY. SEPT. 11
No. 213
u
Ne ovat molemmat ten käsiin alkoi
* n-
l i i t . . K ^ ie t ä ltä
y y t y ty v v ä ä t sovittelemasta vaisuudet
ja meidän etumme kärsivät seu-, ti vuoden 1917 liikevoiton ol-
«yö.äistensä
ksnssa.
Työväen-
m
uodostunee,
«
u
d
e
n
a
i
k
^
TK.
»
jäH estätn“oetetaan ’ h a io tu a ’ *A o ,ta k ° 5,? “r C1 • n .u'i'" ,allIa.lsen
ja ¡tao tetaan sen
rauksena. R istiriitaiset po liitti- leen vähemmän kuin 25 prosent
the Western State.. The only Finnish
¡L Jj, ° v™ T taa” «ajot taa. A- suurkapitalism m haikailem atta- nyt jatkuvan jo kaikilla toisil-
set ja rahalliset voimat tekevät tia ; 45 liik että ilm otti voiton
Dnily in the We.t. Published Daily. m ?r \ k a n ,.v a £ a is ta ta v o ,s ta e1 ole miksi edustajiksi.
Lahjom iset lakin johtavilla teollisuuden a - ’
<11N»H«1HIIII11I1IIII«II1HP
nisun hintatilanteen sekaisim- olleen 25 prosenttia, m utta alle
^ CT
¿ un.day’ n‘ ‘ lA ,t° -“ p ?.rck°n'
mit aan
, ja suuret rahajakelut ovatkin loilla. Genuassa ovat jo sata- H O O V E R TUNNUSTAA
maksi
mitä se on ollut viimeis- 50 p ro sen ttia; 24 liikettä ilmotti
Society
e* ern
or n,en ’ u *• ,n«
Kansallisista kysymyksistä tär- päiväjärjestyksessä. Tuon tuos- m atyöläiset ottaneet kontrollin V E H N Ä N H IN N A N OI F
___
ten
viiden
vuocfm aikana".
liikevoittonsa olleen 50 prosent-
SS? I
.............
ke.mmat ovat:
E lintarpeiden takin lehdet p a is te le v a t muka omiin käsiinsä ja heitä avusta
V tH N A N H IN N A N O L E
VAN LUONNOTTOM AN
Uudelleen ralf:ntam inpn ta- tia, m utta alle 100 prosenttia;
Office Seventh and Commercial St., hintojen ja voittoilun rajoitta- toisen ryhm än huijauksista ja vat rautateiden työläiset
Tvö-
,
pahtuu
Europassa, vaikka hi- 22 liik että ilm otti liikevoittonsa
Oppo.it. Po.t Office.
minen .Jä rje sty n e id e n työläis- sen ja sen korporatsionin lah- Iäiset ovat ilmaisseet tarkotuk-
Yhdysvaltain
entinen
ru
o
k
a-'
taasti,
sanoo
Mr. Hoover. Työ- 100 prosentiksi tai siitä yli. Ta
Phone: O f f ic 365. Ed.torial Dep t 832 ten ja työnteettäjien suhteiden joituksista. V altiollinen m ädän-’senaan olevan rauhallisin kei- tav
varain
säännöstenjä,
H
e
rb
e
itjtä
tehdään
kaikelle
kylvettäväl-
' män tärkeän
alalla
Post Office Addre».:
järjestely ja sellaisen politiikan näisyys on ilmeinen.
(noin saattaa Italia sovietisni- c
i,
, -----. .. -------
----------- teollisuuden
------------------ ———
TOVERI, Bo» »9, Aston», Pro. lopettam inen, että työväenjär-i Sosialistipuolue ia F a rm e rid u k si ja sitä tietä saattaa vh
r ■
vieraillessaan. le alueelle paitsi Puolan itä- siis neljäsosa kysymyksessäole-
.........................................................
; x
- s
TO VERI
(THE
o n , .. ,(~ .K COMRADE,
. Finn,.h « r k . e r .
ED1TOR1AL STAFF
, ,,
d
u
-
E li. Sulkanen, Managing Editor, Sulo J
. K auh*n J * sen
Syväa«s, Alaa Savo, Toivo A. Johnson. Räikkien
valtiollisten
,*
----------
1— —
näissä
...
bu *
““
mukana vaaleissa valtapuolueita vastus-
oikeuk- tavia aineksia. Jälkim äinen tie-
------
I—
------- SIcn ja vapauksien palauttami- ty sti on vain kapitalistinen re Tähänastiset tiedot m uuten tettavissa . lähitulevaisuudessa! L uotettavat tiedonannot osot- num erot osottavat “osakepää-
E
. . . second-class
. „ . a - c U . . - m i ail
l ..
e n m
te .r.d
re d as
m ........
a t t e r fofmjpuolue.
, i
_ ^ Sosialistipuolueen
i , j __
’ .
•
July 18. 1912, St the Post Off.cs
’ “ »«isten vankien vapauttami- toim inta on heikkoa puolueen ovat sitä laatua, että niiden asi vehnän hinnoteluihin sekä sen tavat, että V enäjänä on melkoi- oman nettotulojen prosenttim ää-
nen varasto niV a, lausui Hoo- rän ”. Y lim alkaisesti puhuen on
Astoria. Oregon, under the Act o f:n e n -
Toim enpiteisiin ryhtym i vähäisen voiman takia. New allisen luotettavaisuuden täytyy hankm taan nähden.
ver.
Hän lisäsi, että tämä nisu tämä “liikevoittoa” sen sanan
asettaa
kyseenalaiseksi.
On
m.
March 3, 1879.
sellaisen
Antamassaan lausunnossa jo u
. nen,
. joka
. . lopettaisi
- .
............. . ka-
.. Yorkissa muodostuu vaalitaistc-
malan keinottelun, mitä kivihii- lu jännittävim m äksi, sillä siel- m. m ainittu, ettei työläisten tuu
Hoover lopultakin totea- on m aanviljelijäin käsissä, jot- tavallisessa m erkityksessä, vaik
tarkotuksena
ole
yhteiskunnain-
maan
saman
mitä* sosialistien ta- ka eivät eroa siitä m uuten kuin ka yhtiön k irjat voivat piilottaa
liparoonit harjoittavat ja estäi- lä on kysymyksessä taistelu e-
V aalitaistelu
si tyonteettajia
keinotekoisen dustuksellisen oikeuden puoles- sen vallankumouksen toimeen- holta on kauvan v äitetty : Veh- vaihtaaksensa sitä valmiiseen osan liikevoittoa ennenkuin net-
pulan synnyttäm isestä Kuletus- ta. Länsivaltioissa sosialistipuo- paneminen, m utta vain teo^li- nän kuten kaikkien m uidenkin tavaraan. P arhaitten olosuhtei- to tu lo t lasketaan. K aikki nämä
! oloj
olojen järjestäm inen kansan e- lueen toim inta rajoittuu kaikki suuden johdon käsiinsä ottam i tarpeiden hinnat ovat luonnot- den a^ a’ ^ an usk°o, että enetn num erot ovat asianom aiset liik-
Tämänvuotinen valtapuoluei tujen mukaiseksi.
nen, . M ainittu on myöskin, et- tomat. K einottelijat ansaitsevat P* kuin vuosi kuI“ isi ennenkuin keet hallitukselle itse antaneet,
siihen, että -S
agiteerataan
den ohjelma ja vaalitaistelu' M
Ui> ................ v . ,
“ *«-«™ » Debsin
y ^ s i n tä valtion sotaväki
esiintyy rahaa ihm isten hädällä. Tämän voltaisim uudistaa tarpeellisen! P uuvillalangan
teh tailijat o-
näyttää enemmän teennäiseltä ja ' « “ « a yhteenkaan na.h.n ky- äänestämisen puolesta
W ash-
puolueettomana, joka muka pe- J tosiasian huomaaminen sekoit- kauPPavaHtyksen Venäjän kan s-
vat ilmottaneet liikevoittonsa
tyhjältä
pluffaamiselta k u in l^ ™ ]* “ n
, kummatka]an S
p tm ' ?
r h rustuu siihen, että hallitus ei'* ““
•« sa ia ^nn^n
in V
o n ä iä n ta..
taa järjen sellaisilta id e alisteil-’sa’
ennen lrn
kuin
Venäjän
ta {hiukan pienem m iksi kuin 1»---
lihan-
koskaan ennen
Niin vähän to valtapuolueet asiallisesti edes Jyvät Farm er-Labor puolueen
ole
vielä
väkivaltaisesti
päättä
ta, jotka näitä asioita katselevat varan kuletus parantuisi kyl-jpakkauslaitoksiert om istajat (si-
siasiallista pohiaa tuskin on kos- kai° a‘ Sanaleikkiä ja fraaseja kanssa valtiotiketin puolusta
nyt
ryhtyä
kukistamaan
työläis
hyvien
ja
pahojen ihmisten
. etta V enäjä voisi läh et-jy u 167, 168, 379). 153 liikkeestä
kaan ollut** reoublikaaneilla ia Vain’ Naista ci puhuta paljon miseksi- Se kadottaa toim in-
ten
valtausliikettä.
Sen
sijaan
m
ielijohteiden
tuloksena
vaan
^aa
n
*sua
ulkomaille.
jilm ottaa 21 liikevoittonsa olleen
dem okraateilla *kuin tässä vaah vaalitaisteluun ostetuissa sano- nalta luokkatietoisuuden ja sel-
puhutaan
neuvotteluista
ja
so
alle 25 prosen tin ; 61 liikettä il-
ei järjestelm än luonnollisesta ti- i
ta U te lX
V mi6 oH esim malchdi.ssä-. M utta sen sijaan vän valtiollisen taistelun luon-
111111111111111111111111
vitteluista
työläisten kanssa. lanteesta johtuvina seurauksina.!
m
ottaa liikevoittonsa nousseen
dem okraateilla
vaikuttava ia kyllä kiinnitetaan huomiota sei- te«n- S« on muodostuva ikä-
M ITEN AM ERIKAN KAN- '25 prosenttiin, m utta alle 50
T
oisista
lähteistä
kerrotaan
Ensinnäkin
Hoover
sanoo
että
i
» iä llin e n vaalivaltti sima k u n i'a" « " kuin k»nsojenliittoon, ja vaksi kokemukseksi Amerikan
SA A RIISTETÄÄN
taas, että yleinen sovietisoimi- sodan aikana ilman hallituksen
p rosentin; 55 liikettä sanoo lii
ne
lupasivat säilyttää maan
kuo ,1.e” .“ n
“ ^ ''« . s e l l e liikkeelle,
nen yhdistyneiden työläisten . ja kontrollia olisi vehnän hinta
__ •• ____
I
poissa sodasta. Ja 1912 oli de- r
P. a aa e avaa henkeä., Jokainen valtapuolueita vas kolzlx«
Kun Yhdysvallat meni sotaan, kevoittonsa olleen 50 prosent
heidän järjestöjensä
puolelta
a- tässä maassa noussut ainakin
mokraateilla yleisiä uudistus-
, aUSVnu .5.13 ^?an. ei taan annettu ääni kuitenkin letaan perjantaina, siis eilen. kuuteen dollariin, tai niin kor tarvitsi hallitus suuret määrät tia, m utta alle 100 prosentin;
mielisiä
aatteita tarjottavana
.
emään mi aan erikoista muodostuu jonkunlaiseksi pro- Tähän nähden on mahdoton a- kealle, että työväki ei olisi sitä sotatarpeita heti. Ne, jotka 16 liikettä sanoo liikevoittonsa
olleen 100 prosenttia tai siitä
kansalle kuinka paljon hyvän !raU^ a k ' " enkaa" . kailssa Ja » » -te s tik s i
nykyistä valtiollista
jatella sellaista tilaa, että viral- voinut enää muutoin saada kuin om istivat taikka voivat varus yli.
o t
sä. M utta nyt ei löydy mitään
a*i seur.a isi järjestelm ää vastaan.
Ja siitä linen mahti sen suhteen voisi i turvautum alla väkivaltaan, joka taa
Jaa näitä
naita tarpeita,
tarpeita, asettivat
asettivat tu
tuot-
P u u te o llisu u d e ssa ilmotetaan
tällaista.
Coxin puheet eivät ,-..
.
1 11 aa. kans°Jen' syystä radikaalisem pien saama esiintyä puolueettomana. E ikä taasen olisi johtanut verenvuo- Jei ^ en seIlaisia h mtoja, etta ne liikevoittojen olleen pienempien
sano muuta kuin sen. että hän H .. P*iriaa een ”?.uk?18e.stl'
äänimäärä merkitsee jotain työ toiselta puolen ole m ahdollista datukseen ja mellakoimiseen.
v“ .s ,ky ? ? ,en' a:. sa.'a' kuin U nkateollisuuden ‘ alalla
fiiiici
u
v
—
.«
«
a
™
H
arding
lausuu,
että
hän
-
-
............................................
tuhannen — vieläpä useita tu 299 liikkeestä (siv. 171 ja 380)
jo etu- väenluokan liikehtim iselle y sellainen tila, että työläiset kon
tulisi jatkamaan samaa hystee käteen voi luvata todellisen
M utta sittenkin, vaikka hai hansia prosentteja sijoituksil-
rau- Sen '“ T tM tieto iM k sftu lem isek s3
ristä raivokkuutta ja täydelli
trolleeraisivat
joitakin
työpaik
Hmottaa 74 liik että liikevoitton
litus
kontrolloikin hintoja, ei j^*en
sesti epäonnistunutta kokeilua hän m m pian kuin republikaa y l « „ sä. Debs edustaa Ameri koja tai joitakin teollisuuksia. niitä saatu
sa alemmaksi kuin 25 prosent
luonnolliseksi
Hoo-
kansallisessa ja kansainvälises- j •
ongressi on sen ehtinyt kan proletaarien sitäkin osaa. Vallankumouksen laki on ettei
M
uutamain
verin
tunnustuksen
mukaan.
korporatsioonien
tia
; 121 ilm ottaa liikevoittonsa
sä politiikassa mitä W ilsonin !i???_t???.a! ! 2 epu;b!lkaa.ni.s i cn t ?1 Joka eniten harrastaa yhtei
yhteis- mikään sovittelu entisen vallit
“Nisun
luonnollinen
hinta
ei
vuosikertom
ukset
osottavat,
et-|a5
prosentiksi, m utta alle 5o
hallitus on noudattanut ja h a r-(^ 'H P ^ y ^ v ie n virkailijoiden ai- kunnallisten asioiden käsitte- sevan luokan kanssa ole m ah
ole ollut mahdollista kahteen Ja , sangen slJuria liikevoittoja prosentin; 65 liikettä ilm ottaa
in t f n n t
VabHnlr.in
„ „ « t i ™ I , ,e K»rJOltettavakSl.
Iva. J Ta
hän on
nn vankilassa,
vonL-iUeco on
«v.
jottanut.
Kahdeksan vuotinen
,
-.. .. Mutta
. .. tama
, .. lyä«
a hän
dollinen. Sen laki on myöskin,
vuoteen , sanoo hän. “Minä en kiskottiin sodan aikana. P ar liikevoittonsa nousseen 50 pro
dem okraattinen hallitus alkoi koskee vain sitä riitaa mitä käy- poliittinen vanki. Se jos nu että
nousevan luokan täytyy
haan todistuksen kuitenkin si senttiin, m utta alle 100 prosen
radikaalisesta uudistusmielisyy- tu n kongressm viime istunto- kään todistaa hänen kannatuk- vallata valtiolliset valta-asemat usko, että se voi olla mahdol sältää hallituksen asiakirja “Cor tin ; 39 liikettä sanoo liikevoit
destä, jatkui ristiriitaisissa fraa- kaudella ja erittäin kiihkeästi sensa välttäm ättöm yyttä. Tais- ja yhteiskunnan virallisen mah lista vuoteen eli enempään, sil-
seissa ja temppuiluissa ja vih-^senaatlssa- .. ..ard inS
P“ hu teiu Debsin puolesta on taiste- din ja sen eri laitokset voidak lä maailman kauppaliikkeen pöh Pora e E arm ngs and Govern- tonsa olleen 100 prosenttia tai
yH.
doin päättää ajanjaksonsa v altio l, ?^.naa aa?. ?nta mita Polltllkkaa lua poliittisten vankien vapaut- seen yhdistää voimansa vastus- ja on epäjärjestyksessä. N is u '? 1®111 R.CVCn?®S ’ J°.ka on.
T erästehtaitten ja valssilaitos-
liseen inkvisitsioniin . Coxille , an . tu „1s.1 _.5CLlraarriaan ” u h in tamisen puolesta. Se on tais- :ajiaan vastaan ja koko yhteis koko E uropalle ostetaan yhden tU nnetuksi. T . enaatln asiak irji-
välityksen
kautta,
ja
kukaan
ei
na
?59
\
.
L
.aita
asiakirjoja
on
ten liikevoitot (siv. 100 ja 365)
kysymyksiin, telua taantum usta vastaan y- cunnan tuotannollisen koneis
antaisivat nämä olosuhteet pöh kansainvalisnn
voi
sanoa
mikä
nisun
hinta
p
i-jsan£
en
,
v
a^
n’
Jos
ollenkaan
sää
jo
tk
a
kiertyvät
maajlman
impe-
leensä.
Debs
ansaitsee
kaikkien
ovat
korkeam mat kuin minkään
jän, jolla edeltäjänsä on ku
ton uudelleen rakentamiseksi. täisi olla kun kaikki kaapua tavi^sa\ M ahdollisesti sitä ei
edelläm
ainitun teollisuusalan lii
2
a
l,st?en
,taisteluun
Neuvosto-
¡luokkataistelijoiden
kannatuk-
moon purjehtinut.
Hän olisi
ulkomaille
on
yhdessä
kädessä.
Isaa,
kirJastolsta-
.
Sitä
p
a
h
e
ttiin
Vallankumous
ei
esiinny
il
a
Ye?ajan.
kllkl8JaT
is'
ksi-
Hän
sen-
Siitä
syystä
työväenjouk-
kevoitot.
N eljä näistä terästeh
heti alusta kalastaja kuolleessa
“Minun
järkeni
on
kokonaan
.ta
fkotuksellisesti
vain
muuta-
man
vastavallankum
ousta
ja
jos
taista ilm otti liikevoittonsa pie
meressä, jolta kaikki terve me ei kiellä sitä n k o k sem sta seilc- kojen tulee tukea tätä taiste-
Italian työläisten liikehtim inen sekaisin tästä nisun tilanteesta”, °?la kappaleita senaatin omiksi nemmäksi kuin 25 prosenttia;
nestymisen pohja olisi poissa. !aailUa y*ec” aa>. m*ta maailman, lua.
T *1
* 2 1 _______.
tarkoittaa edellistä, täytyy por sanoo Hoover. “On vähempi t,ed oiksi.
Amerikan kansa on nyt vai- taantum ukselhsim m at harjoitta
13 ilm otti 1 liikevoittonsa
25,
llllllllllllllllllllllll
vat
todellisen
rauhan
rikkom
i
varistan
liikkeen
tarkoittaa
jäi-¡nisua
saatavana
tänä
vuonna
Senaatin asiakirja 259 o s o tta ijm utta alle 5° prosentin; 17 liik-
keassa asemassa, suurien korpo-
seksi.
leimäistä.
E
ri
luokkien
keski-,
kuin
viime
vuonna.
On
teo-
—
..... - paljon eräät teollisuus- keen liikevoitto on ilm otettu 50
ITALIAN
T
A
IST
E
L
U
T
kuinka
ratsionien todellisessa orjuudes
näirflstä
voim
asuhteista
riip
p
u
u
!
reettinen
puute.
(S.
t.
että
ni-;
laitokset
kahmivat liikevoittoja Pros®nt i ksi, m utta alle 100 pro-
sa. R au tatrk ap italistit keinot- mÄ
bl
0 ^ % : "
I,taHan ,y ö - miten ja milloin yhteentörm äys
sua kyllä olisi, m utta suuret kei vuoden 1917
_
______ senJin ; 15 liikkeen liikevoitto
_______
ajalla — ensimäi-
tapahtuu.
Tiedot
viittaavat
sii
. vat
. . heitä.
K . , .«
yästi
Uuv
ut
He
vastustava,
X
^
Ä
i
s
S
^
p
t
nottelijat mieluummin mädän- senä vuonna, jolloin Yhdysval- on >Jmo tettu olleen yli 100 pro-
Uusia miljoonia riis
hen, että Italian porvaristo on nyttävät viljan kuin antavat si-jla t oli sodassa. Numerot anta
Kaksi kolm atta osaa
tetään tavarantuottajilta, lähet
:
1t " k“ »uk« " ’..'-|lc o tta n e e t hallituksen ottamaan helisemässä, ettei sillä ole voi
tä
m
arkkinoille
kohtuullisilla
vat
yksityiskohtaiset
tiedot
—
¡Häistä
terääliikkeistä
ilm ottaa
tä jiltä, ja koko kansalta. Maan- (listaa im perialistista polituk ystävällisen kannan Venäjään
mia
nujertaa
työläisiä.
Se
o-
hinnoilla). Tärkein kysymys on kukin yhtiö on m erkitty nume- sVs kahmasseensa vuoden 1917
v iljelijät kituvat kiinnityksien kaa rnppum alta Europasta ,a nähden, jopa niin pitkälle, että
sottaisi, että työläiset hallitse- josko Europa voi maksaa nisus- roilla. N iinpä on m ahdollista aJa^ a . liikevoittoa 50 prosenttia
p u ristam aa. Yksityiset pienet mistään yleismaailmallisista jar- on aic ttu
H
liikkeet
S tarien 'ies,ely istä. Ne halUav s7 's» U s-
aV° ‘n - ^ P a n k ä y n t ii vat asemaa yllvoittoisena, että ta4
_ _ jota sen tarvitsee ostaa, eli saada siitä
____________
selvät ja __________
pätevät tie -ita *
yli. — S. N earing.
•’ ’ckeet ovat,
ovat joutunee,
joutuneet suurien
armoille.
Fikkuliikemiehetkfn
taa V h d . a n 1 . a i n .n iir ill. r .K ._____ )a
kanssa
ja
puolivirallt-
niiden
voima
vastustajiin
ver-
jos
sen
täytyy
olla
ilman.
Eu-
dot
voittoilun
laajuudesta.
Ker-
.
Eu- dot voittoilun laajuudesta. Ker-I
U IIIH Illllllllllllliu i »
noille.
F ’kkuliikem iehetkin.taa Yhdysvaltain suurille raha- se stf^ u n n u ste ttu
on huomattava, M utta ropan hallitusten yhteinen os tomus on laaja, käsittäen 388
ovat
it tukkukauppiaiden r e t e j ä miehille lisää riistom ahdolli- miehen
n a i J « . asia- raten
K Ö Y H Ä LISTÖ N V O IT T O
jos niin on asianlaita johtuu taminen myös koskee kysymys- suurta sivua. Saadakseen käsi
K aikki alemmat keskiluokkani-'suuksia aivan kuten 'dem okräa- ™N v ^ t i e c ì n t ItahaSSa
set ovat
itsenäisyy-
titk in
Kansallisessa
elämässä
etta siel' ?ilta p e s tä ä n myöskin, että sei- tä. Ellei Yhdysvallat yhdy hy tyksen sen sisällöstä tarvitsee
nvat menettäneet
m^naat tinaa, ;a
._ lt;___ aJal
•_
V ___ ti:____
.. .. •• - /*■ UCUO1
l t V S ]<
nm i
i n n AI H 1 r» ja lznnrot’n
_21 • • keleistä lä h ^ e n ^ n 5'^ ! . ^ ? ! ?
tensä. Koko kansa on _nään.y-'republikaani, ovat oso.tau.uneet
k“ ‘-"
“ w * eS,,n- V vitys
komissioneihin
kansain xroin
vain ottaa muutamia erikoisia
massa elintarpeiden huimaaviin yhtä taantum ukseilis'iksf"ia"kel- ^ 2 pyyteleniasta .ty ö n an tajilta,ty ä . puolueettomana. Jos ar liittoon
sen
on
m
a
h
d
n
t
n
n
t
a
e
t
t
r
t
.
I
f
e
n
l
l
i
c
n
t
i
l
r
e
i
a
i
a
liittoon sy i on m ahdotonta suo-(teollisuuksia ja tarkastaa niitä ta sitten taiDaleelle kuukaut-
k itö ih in . Teollisuusporhot sul- ^ottam iksi kuin toinenkin valta- P* — H korotuksia Ja muita työ-¡m cija tukee työläisten valtaus- Jella
m /m v iljeh jö itän sä uiko- yksityiskohtaisesti.
Knlmsnn^n
C ** laJ»tcneen
kevät tehtaita ja ajavat työläi- p^o7ue""“itse“ asfaVs? nH den“ vä ,c n J°J«n K.o rJaulJsl.a ’ vaan ru p ea-' In ket ta teollisuudessa tukee se m aalaisilta yhdistyksiltä.
Ny-
O tsikko “lihan pakkaus” k ä -' lut
In tc ™at,onalcn tul-
siä nälkä,aipaleelle.^ K apha is- Hhä on p o is tu n u tk a .k k l eroa-’
“ E >san"*ks' , ‘aloSSaan; .- " ! lta,™ yöskln vastavallankumo ; kyään meillä ei ole mitään o- sittää .aa firmäa (sivuilla «o ia nterTä
‘“ "J“ " V " “*
----
- ..........
..
p o istu ta t k ^ H , e ro ^
T eoll,suuden valtaus työläis uksell.sia vastaan siinä tap äuk- suutta Europa» neuvotteluihin,,365). Näistä liikkeistä 3, ilm ot ™ 5X
s X t V n a h e ^ u H t e i ’’ '
seen k u rju u te en ja o ik eu d etto - hallitukselleen eroa o ttaessansa.
vät R anskan p ro letaa rit, vuoden
inuuten, m im m oisessa ei tähän — A rvostellen velkojen s u u ru u t Ranskalaisten toverien ¡1793 jakohiinien, vuoden 1830 tu n ty ö lä isten ja talonpoikain
n eu v o sto ih in , sitä jo h ta a k o m
asti ainoakaan siv isty n y t kansa
tervehdys Venäjältä I v allan an astajain . vuoden 1848 m u n istin en puolue ja a m m a tti
¡ole elänyt. T ästä kaikesta ovat ta k u ltaru p lissa, ovat A m erikan
( kesäkuun k ap in allisten ja vuo-
liytityä saaneet, so d asta en im Y hdysvaltain v a ra t 12 m iljaa r
,,
...........
| den J871 san k arillisten taisteli- jä rje s tö t, sen su o jan a on koliin*
ja puoli m iljoonaa p istin tä.
m än rikkauksia k erä n n y t A m eri- dia, ollen ainoa rah allisesti itse
E lokuun 13 päivänä Pariisin jäin jälk eläiset y m m ärtäisi, e ttä
B olshevikit
o v at
v o ittan eet
4 kan satam iljoonainen, alu e v alta näinen valtio, jolle kaikki m uut sirkuksessa pidetyssä jättiläiskö-1 me olem m e kaiken vallan k u -
siksi,
e
ttä
heisiä
oli
valtava
pro-
uksia yhä jatk av a n Jaap p an in o v at velassa. — E nglannin 17 kouks
' '
--A a ttie n e m m is tö
katipun
50-m iljoonainen ja siirtom aasaa-
m iljardin valtioveroihin on sisäl
( vutuksissa enim m än v oittaneen
m uodosti sen p ara-
! E nglan n in ?0-rniljo<»nainen, eli ly te tty m yöskin kuusi m iljardia
etu jo u k o n , enem m än
K ansainvälistä asem aa v i s i - ' lisää tosiasia
\iitc e n lsa
sa - -OO-miljoonainen
( " ‘-m iljoonainen vaes-
ty isk o h taisesti käsittelevässä pu- siirto m aa-asem assa oleva Persia -'htce,T
väes- \ enäjän velkaa so tatarv etilau k -
a rm e ija sta, hyök-
joka tak aa heille
heessaan on Leilin e sittä n y t K. ¡T u rk k i ja Kiina, niin on r ik ’ b ‘' > ’ ‘S ta ia " ,lsataan P’fn e t sista. X aistä k au p p an e u v o ttelu k
im atto m än tarp eellisen a i-
I :n kongressissa m tn. se u raa -j kaim tnan. “sivistvneim m än
: i pn." ‘u.e<
m aat. jo tk a ovat jen y h tey d essä p u h u ttaessa, vas rella
in n o stu k sella v astaan o te- tuohon v altavaan tau lu u n . Meil-
tasi
tov.
K
rasin
Lloyd
G
eorgel
voasenian.
' vapaim m an" m aan s.., iam akei
tu sta p u h e e s ta :
le an n ettiin tilaisu u s kulkea ris-
S e lo stcttu aa n sitten n eu v o sto
. \ \ k viseksi m uodostuneen kan ! <iirtom aariippuvaisuu«len perus- *'’p n k s\ . n c '.’a n ' ’v\ nilb a a r«ha. T ä- le: “Jos te laskelm issanne lu u
> o siah stein a m atk u stim m e me tiili rastiin tu h an sia k ilo m e tre jä
sainvälisen asem an peru stan a on t< ella jo u tu n u t m iljardin su u mä yksity isk o h tain en kuva e sit lette jotakin tästä velasta saa M oskovaan. S osialisteina tu tu s- V en äjän m aata, tu tu s tu a vaiti.»n jen kökfxinpanoa ja m erk ity stä,
vanne. niin perin pahasti e re h tuim m e me asioiden tilaan \ e-
p ro letariaa tin d ik ta tu u ria ja a m
im perialism in taloudellinen ase- ‘ ruinen väestö.
H ä ik ä ile m ä ttö tää kapitalism in ja im perialis
h
allin
taan
.
paikalliseen
h
allin
d
y
tte
silloin.’’
T
äm
ä
k
ie
ltä
y
ty
m a ttijä rje stö je n o su u tta ja te h
ma.
I äm ä korkein ja viim eisin min taloudellinen ja rahallinen min olennaiset ristiriid at, jo tk a
näjällä. S osialisteina p u hum /ne taan ,
kaivoksiin,
ty öpajoihin, täviä n eu v o sto v allan h a llin n a ssi
kapitalistisen kehityksen h uippu sorto, aseettom ien ja tu rv a tto vievät vallankum oukseen ja tvö- m inen ei ole jo h tu n u t v allan k u me täällä tän ä iltana, pvsven y k
m aanviljelykseen.
( tiem m e lä jatk o i im h u ja :
piirissä tuim aan m ouksellisuudesta olla su o ritta sinom aan lu o k k ataistelu n näk<»-
saav u tu s kehittyy selvästi XX m m ien siirto in aitten asukkaitten väenliikkeen
pikotaisin
p
e
re
h
ty
n
ee
t sekä su u
N äin « 4« o h o o siis uusi m aailm a.
vuosisadan kuluessa.
\ a p a a n surm aileininen europalaisten v ii taisteluu n Poista In tern a tio n ale a m atta, vaan siitä, e ttä täm ä su m -’ kannalla, ja toivoen saada va
rem
piin
kaupunkeihin
e
ttä
etäi-
ma
on
k
e
rty
n
y
ttä
korkoa
aik
a
i
Su ure m moi nen k ärsim y k sissään
kilpailun sijalle oli astu n u t vk- m eistellyillä aseilla, sekä joukki
vastaan.
T ällaisen m aapallon
k u u tetu k si — ei vihollista, joka
ja
vähäpätöisim piin ja u h rau k sissaan . O n to tta , etta
sem m ista lainoista, jo tk a E n g seisoo toiselk^ puolella barrik aa- sim piin
sinoikeuedllinen monopoli. M ah
M itään ei ole sa \ tn ä jä k itu u v » rt ä lttäm
lanti on jo kym m en k ertaisesti dia. vaan työläisen, ranskalaisen k a u p p a lo ih in
ättö
tav im m at
harvalukuiset pää-
I I Ld 11 I<
1 IHJ m
JIJ ie
J ( ‘ n e-
lattu
m
eiltä.
I
le
ta
n
s
s
a
.
M
osfcc-
lin
ta
r
p
e
id
e
n
p
u
u
tte
e
s
s
a
,
k
m
eiltä
takaisin
saan
u
t.
V
allan
om an o m istajat siirtyivät m uo
arsn
p ro letaarin joka on venäläisen T u k s'ss X ìvh, lv?' Satra '; ’7 si,a - Pälkak j a 'v ilu ; . '''E n u 7 , c „ iik.ll
kum ouksen intohim oinen vihaa p ro letaarin veli.
dostelem aan kansainvälisiä liit
Iin a ssa , iv an o v issa, kaikkialla
toja. syndikaatteja, kartelleja ja ranainen tulos tuollaisesta vii- Peet a ,n o asta an siirtom aiseen ti- ja edellä useasti m ain ittu Kel-
Minä ja Cachin olem m e tä y on mailla o llu t täysi liik k u m av a linen sa a rto on riis tä n y t lapsilta,
J
Iti«:m sa ate tu t v o itetu t m aat. vaan m es on sa n o n u t: “ N äitä velkoja dellisesti sam alla kannalla. H ä
n aisilta ia v a n h u k silta kaiken
tru steja, vallaten rahallisessa, valtiudesta
paus.
ei
ole
o
tetta
v
a
laskuihin,
koska
m yöskin k u n k in m aan sisällä o-
v ä lttäm ättö m ä n k in , niinkuin se
om istuksellisessa ja tu o tan n o lli
nen ja o m asta puolestani keho
E m m e p y y d ä teiltä ihailem aan on riistä n y t sairailtak in lääk etar-
T astä koko m aapallon jaosta, vat vo’tta ja t äärim m illeen kehit te niitä e tte tule saam aan ." S itä tan uudelleen ilm an eh to ja a n ta
sessa suhteessa kokonaisia teol-
O n totta r h i V "
Itsini dc ti ha aroja ci ainoastaan c- paaom an m onopoolista ja niität taneet k ap italistiset vastakohdat. paitsi on E n g lan ti itse jo u tu n u t m aan k an n atu k sen V enäjän vai ja hyväk sy m ään k uulem ianne il- j peet
ntan
arv
o
stelu
a.
"H
olshevtkkien
^
U
i
s
t
e
E tä y ,™ , v ? n
’
k ahdeksan m iljaardin velkasuh lankum oukselle.
n m aissa, vaan koko m ailm assa. töm im inan h arvalukuisten p an k
p a ra tiis i!"
ilk k u v a,
v a stu sta - t i a i ’
n^
X
v.
l'U4—
20
välillä
ovat
E
u-
teeseen m uille, pahinta e ttä A-
T äten syntyi ennenkuulum aton kien y lih erru u d esta
("valistu-
V ain vaivaiset h en g et o v at e- jantnte
M itä ty h m y y ttä ja ja r- „ ¿ n,ä k u l k e v a t'
’
ropan
pää
v
a
rtio
in
e
n
velat
kasva-
m erikalle. — R anskan, koko m a
M itattom an vähälukuisten pank- neessa ja , vapa im m assa m aassa
ry y sy issä.
On
näa k y k en em ättö m iä y m m ä rtä je n h e ik k o u tta !
L
--------
J
------
K y sy m y k sessä to tta e tta punaisen arm eijan
¡«en. rahakuninkaitten ja raha- hallit>i en/ien sotaa 4— 5 pankkia nect *e ’tse tn k e rtaisiksi. \ ersail- ilm an koroillaan eläjän rah am o m ään
tätä vuosisadan su u ren -
M urylimystojen yliherruus, jot- koko eläm ää i oli tä y ty n y t vält- ,es’n n eu v o ttelu jen karkkia is- nark in yli kym m enen m iljardin m oisinta
tap ah tu m aa.
K uten nuoto Eta,,,',’, n a T " “ ’"- kUi" i tÌlM' ' k' “ ™ ' ¡ « S t a ‘ k ^ t a - 7 -
. /^ u u ttiv a t
tosiasialiisesti täm ättöm yyden pakolla k ieriv ä tu n to ja talo u stieteilijän ä yksi- valtiovelka on kolm e k e rta a sen m eidän ran sk alain en v allan k u tehnvt valla,Äum oukten Ì s Ì r t t S !
VU° nnS
varoja
suurem
pi.
Sen
pääsaata-
aik k i vap aim nutkin tasav a lta !- k , 'X l „ „ . , i<V'>St" " ’ rii’-;a " " -‘l?
ty isk o h taisesti tu tk ien se u ra n n u t
m ouksem m e vuonna 1789, alkaa
J ? , repa-
vat o v at V en äjältä. Siis huoli täm äkin uuden jakson ih m isk u n man vaikeissa o lo s u h te in a , ja I
f?p..m aat (hianssinionarkioiksi.
hautieinunan sorron yksinoikeu-
sen p ro le ta a rit o v at o tta n e e t kä-J ^ T ^ u d u t t a n u t ^ a Z ^ L 5* ^ 111»5011
I a n ia kourallisen ylivalta sa a <le sta koko m aanaPoon nähden en g lantilain en K eim es on k irjas- m atta
siirto m aaro sv o u l l is ta a n nan historiassa» K uten k ristilli siinsä vallan h e t k e l l ä
‘ V
A u t t a n u t m » aan
-- • k u rju
. u - teen .
v u tti hniftpunsa, kun suurim m at
on R anska velallisen asem assa. nen liike, k an taa täm äk in h el su n sä vallan hetkellä, jolloin V e - 1 M uita
ia Oli täydellisen h ajaan n u k sen k a n n a
£ 5 ? td m a
7
E ras saksalainen histo rio itsija
p aaom anom istajat olivat raaka
ja
an
ark
ian
tilassa,
ja
kolm
e
,
o
"
“
ta
^
^
^
m assaan u u tta ih an n etta, u u tta
ain eitten ja tuotannon paäläh-
j sanoo, e ttä E n g lan n in ja R ans uskoa, u u tta m oraalia, u u tta k u
v u o tta ta iste lle e , o lem assaolonsa t a j ä t l ' t n ’
Vrotoaihta S
teitte n valtaam isen jälkeen lisäk
kan. v o ittajam aitten v elat o v at ria. Ja kuten k ristin u sk o , istu ’-
p u o lesta koko v ih o lh sm aailm aa
*“.',i?,n.tl,a,SCn
arin sil- kum m allakin 32— 50 p ro s. koko
si lopullisesti viim eistelleet siir- risty n eem m at ristiriid a t
k au p u n g eissa
ja
maa-euduill.*
taa
täm
äkin
jo
u
k
k
o
jen
sydäm
een
vastaan.
Ja n y t k ä sittä ä n e u sietäv*at v a stu k se t urheudella.
7 .»ti hoit»; t, .¿.k u. •
, ,m ,.*'a ' lärjetto m im m ässä ja räi- k an sallisv arallisu u d esta.
Italian
to rn aitten jaon. K olm ekym m en
loA
l
? - p p ^ - l k e i n i m ä s » v a i,» ,„ k se ssi bol- <10-70 ja V enäjin 90 pros. M e" korkeim m an ja m itä säihkvvim - vostovalta 120 m iljoonaa asukas-
tä v u o tta sitten kuului kuuden
H eidän k ä rsim y ste n sä aih eu tt
täydellisen
vapau tu k sen
iän I tä v a lta U n k a rin ^ H m I e? a"i s ^i??sn i” n nähden, tä tä v ih a a v a tä e iv ä t n ä m ä te e le v o tto m ik s i, m än
Sen sotilaallinen voim a «
suu rv allan alaisuuteen vfcsi nel ia
,
• -
,k h s,a m 7 tjta ‘,'^ 7 ' t a ™ ^ u 1 a '7 l r f V 'T » - . , ^ ' l:‘ Raosk“ '*- Mei-
S a t™ a i ±
¿fi
5: V
' ' “ ‘ n'1* ° n s a n o n u t V ' r Sa ille s in k o s k a m e >
e n n e n K e lm e s in toivon.
jäsosa m iljaardia >iirtomait*teu
L
enm
ja
Trotski,
neuvostoval-
lueellinen laaju u s ä ä re ttö m ä t
—
h d *h tu k sc m m e . Ja P<>nari<-
a su tu sta . \ ’ :n 1914 sodan tie U r m t ^ i S a n tP aan v 2 ^ ? i U c ; rauhansopim uksen jo h ta v an E u- k irja n ilm esty m istä" olin,m seu-
tom
m
e o v _ at —
m eidän
kaikkien
J ’ a m ............
m k a to n e n on stt,e n täm u häpeäksi
uuden
P vl.än
M-
roPan. vararikkoon. " 1 e su o ritat- ran n e et hauen m ainiota neuvo- lan e d u stajat, lä h e ttä v ä t m eidän
noilla lask ettiin luku jQ 600 .ksi sopim us saatto i nuo e, „¡tr
k au ttam m e veljellisen so sialisti järjeste lm ä , jonka tak an a porv a- " K •
m
.
E
,
.
.
l
e
i
t
.
2
lii,:." -
-
7
"
7
‘C
"
nr,lT
"
o
'n
>"
"
o
n
."
sin
k
au
tli
a
n
s
a
:
kaikki
velat
o
v
at
ju
liste
,-
1
r
y
iia
n
A
i
m iljoonaksi. Jo* U hau kiskeU au
sen
terv eh d y k sen
sanom alla rit v ä ittäv ä t olevan v e rtajan o a- lianssin johdossa.
M*0
»urtvmai ihan kirjassansa jäahyvaisiksi tavat mitättömiksi.
1 am a
tied etään
\ enäjalla
meille: Onko mahdollista, ettei-
YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL
LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA
KANSAINVÄLINEN ASEMA
van seikkaiiijajoukon
Se perus- Kaikkialla, tehtiin
meille
tama