TIISTAINA, ELOK. 17 P.—TUESDAY. AUGUST 17
Noj192
TO VER1
män päämäärän katsoo Neuvos
SOTILAIDEN JÄRJES
kautta ovat katalonialaiset
v
(T H E C O M RAD E)
tohallitus välttämättömäksi, sul
IrulkAnMt
nmlo
.„i»...
.
TÖISTÄ
kulkeneet omia teitään, aina
The organ of the Finnish worker* in kea pois sovinnonteosta lcaiken,
ensim älslnä kaikissa kansan,“*
the Western States. The only Finnish mikä ei sisälly molempien kan
Tämän maan työläiagotilaat,
vapanapyrinnöissä ja työskenuuiJ
Daily in the West. Published Daily, sain ja hallitusten toivomuksiin
maailmansodan
päättymisen jäl
except Sunday, at Astoria, Oregon,
nyt K atalonian saamiseksi ain. V‘!
by the Western Workmen's Publishing ja etuihin. Sovinnon tapahtues- keen, ovat pyrkineet järjestäy-
hallinnollisessa suhteessa vihem
Society.
sa Puolan kanssa katsoo Neu- tymään ja järjestyneenä jouk
riippuvaksi
muusta Espanjasta
vostohallitus v älttämättömäksi kona
esittämään vaatimuksia
celonassa
on
maan suurin s a j* ''
Office Seventh and Commercial St., ottaa
lukuun, paitsi Venäjän joihin heidän mielestään heillä Valtiollinen taistelu Saksassa hattu. Kaikkia porvariston ja vai
Opposite Post Office.
työläisten etuja
ja toivomuksia,
tion katalim pia ja llkaisim pia aseita korkealle kehittynyt teollisuus
. .......
,
.
hyödyttävän työn suorittajina
6.
Muuan kirjeenvaihtaja kertoo Sak
Phone: Office 365, Editorial Dep't 032 vain
on käytetty m eitä v a sta a n ; meidän pariinsataantuhanteen nousev, työ-
Puolan työläisten toivo-,ia sodan kärsimykset kestäneinä
ean köyhälistön taistelusta ja C lara
Post Office Address:
puoluettamme on paneteltu katkilla lälsjoukko. Se on senvuoksl ollut
mukset ja edut, ja pitää siitä valtion kansalaisina on oikeus,
TOVER1, Box 99, Astoria, Ore.
Zetkinin haastattelustaan seuraavaa:
mahdollisilla tavoin ja kaiken täm än kauan pitkälle kehittyneen
syystä rauhan aikaansaamista
Ensimäiset sotilaiden j% lai-
sen liikkeen ja etelämalsen bo Z I l
Viimeiset vaalit Saksassa antoivat
mahdollisena vain suoranaisilla vastomiesten järjestöt olivat n.
vihan lisäksi verivihollistemme ta
E D IT O R IA L STAFF
kommunistien
Spartakus-ryhm
älle
min
keskus, kaikkien maitten » 7 7
holta on tullut Kommunistisen työ
Elis Sulkanen, Managing Editor, Sulo neuvotteluilla viimeksimainittu s. Sotilaiden, Merijoukkojen ja
pakolaisten,
sosialistien ja anvk’'
(K.P.D.—Spartaeusbund)
yli
400,000
Syvänen, A lex Sevo, T oivo A . Johnson. jen kanssa.”
väenpuolueen (K.A.P.Drn) epälojaa
Työläisten
Neuvostot.
XT..: .
.
ääntä ja kaksi kom m unistia astuu Unen kilpailu.
tien kotipaikka. Sen historia on k„
Leo Leino
Puolan
työtätekevä luokka
" a n ‘ UVOS'.° ) !:un.
« * e " '““ » keisarikunnan Parlament-
tom
usta keskeytymättömästä ao*i-,/
— Ja m itä sanotte riippum atto
Entered as second-class mail matter luottaa myöskin tämänlaisiin pe nuttua sisäisiin riitoihinsa, m uo- üin
sesta taistelusta, silloin tällöin esH.
___ ___
mien voitosta?
July IS, 1912, at the Post Office at riaatteisiin. Viime uutiset ovat_________
dostettiin Maailman
Sodan Ve-
tyneestft
vallankumous poikaset
Astoria, Oregon, under the Act of laajasti kertoneet työtätekevien teraanien L iitto . Täm äkin liit-
— U.SP.D. tulee pakotetuksi so
Toinen näistä valituista on toveri
March 3. 1879.
yhdestä
ja
toisesta poiumiatten»,
valtiollisten laitosten rakenta- to, vaikka olikin edistysm ieli- Clara Zetkin, hyvin tunnettu kaik vittam aan toim intansa tilanteen vaa
misesta Puolassa. Varsovassa nen, vastustaen kansalaisoike kien maiden proletaareille. O llessa tim usten m ukaan — mikä johtuu tista ja alituisista lakoista. Sen ;vlh'
väenjärjestö on kasvanut voinut
kriisin uusi ja.
h CrrOA l t a , PJJ tyt€7 ? - neuvosto- uksien sorrantaa, y. m. maan ni Berliinissä, pidin velvollisuutenani puoluejohtajien onnettom asta vaiku kaak8l, sen on onnistunut hankkia n
Alkaa olla selvää, että ko- perustuslain loukkauksia, joihin käydä tapaam assa tätä toveriamme, tuksesta — vallankumouksellisen oh
ko
Puolan
kansa on kadottanut taantum uksellisella taholla p y - saadakesni kuulla hänen m ielipiteis jelm ansa m ukaisesti; tähän suun selleen edullinen lainsäändantö ja s,
vaihe
luottam uksensa
porvarilliseen ritään, sisälsi sittenkin siksi e ri- I tään valtiollisesta
lamuuitiniiia tilanteesta
uimiicesia Sak- taan vaikuttaa myös köyhälistöjouk- tä on suosinut etelämaalaisissa u.
a ltukseen ja kaikkiin sen toi- laisessa taloudellisessa ja yhteis »assa, erityisesti hajaannuksen
kojen pyrkim ys vasemmalle. U.S.P. vattava yhdlstymistalpumus.
n
s
-
:
m
e
n
m
te
is
iin
tm
i
i
____
Salaisen diplomatian verkois- m enpiteisiin ' Ne eivät voi luot- ^ ^ ¡ « ^ “ “ ösem aT sa" olevia k«^"
D :lie tulee pian välttäm ättöm äksi kojärjestöinä on näillä työvienyhdk
ta tihkuu perin niukasti todel- *” aa * —
i----- —
• . ! aineksia,
. . . että se hajaantui kun elaktionlstien
p
tykeillä suuri iskuvoima Ne u,4.
myöskään
siihen, että joku
(jotka ottivat
yksinkertaisesti vapautua turm eltu
varsinkin
järjestökannalta hyvin
lisiä pyrkim yksiä kuvaavia uu
omaa ainen va taryhm ä voisi tuli kysymykseen valtiollisen parlam enttaariseen työhön)
neista johtajistaan, sellaisista kuin
lenkiintoisia.
tisia. Valtiomiehet tavallisesti pe as aa sitä valtiolhsta romah- ohjelman hyväksyminen, ohjel- dikalisti anarkistien välillä,
Kautsky, Hilferding j.n.e. sekä liit
Mutta
antavat erikoiset lausunnot ju l dusta, mikä on kohdannut P uo-------
etelämaalalnen
teniper,.
• jonka tulisi olla
,, samanmu-
J
tyä ehdoitta Kolmanteen Internatio-
man,
k i s e t t a varten ja toiset lausun lan vallitsevia luokkia onnetto
m
entti
ei
voi
olla
antamatta
vara
Kun käynnin aika oli sovittu pu naleen, jota puolueen kannattajien
kainen uuden politillisen puo-
poliittiselle
liikkeellekään
Ben*;»
not todellisen politiikan selit man sodan «. kautta.
• •
lueen,
Farm er-I^ibor P a rty ’n, helimessa, menin m äärättynä päi enemmistö vaatii yhä tarmokkaana jen jg m uitten samankaltaisten teko.
tämiseksi toinen toisilleen.
vänä ja m äärätyllä tunnilla toveri I min.
Tämän tosiasian tunnustavat ohjelman kanssa,
M utta itse teot osottavat maa k lik k i. Ranska lujim m in pitää
Suuri osa Maailman Sodan Zetkinin luo. Meidän ta p a a m ise n ^ — j a minkä m erkityksen te an na on maailmankuulu poinminheitt0.
ilman kriisin selviytym istä sei-, kiinni ohjelmasta, jonka tu k o V eteraanien Liiton jäsenistä ei me muodostui sydäm elliseksi ja , natte viimeisille vaaleille maan vai jen näyttäm önä. El vielä tinipina
nä Espanjan työväenliike ole seitit,
laisella tavalla, jota rauhaa ra- tuksena olisi sodan kautta Puo- voinut hyväksyä Farm er-Labor sym paattiseksi, niinkuin toverien 1 tiolliseen tilanteeseen katsoen?
tänyt
välejään tällaisten väkivaUai-
kastavat ihrliset kaikkialla toi-i lan
porvariston pelastaminen, puoluetta puolueeksi, jolle hei- kesken, jolta elähyttää sam a usko,
— Vaalit ovat osottaneet parla-
ä
ä
x
^
i nna,u Y ensa T ? sam a tulinen innostus ja sam at kan
harjpittajain kanssa.
Vlimevuo«!«
YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL
LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA
Maailman
m entarism in koko voimattomuuden
aikana on yli 100 työväen vastota,
sainvälisen solidariteetin tunteet.
ja
kykenemättömyyden selvittää ti-
» » t a a Puolan puolesta ei tule seen K rim illä kuin avun lähet- £ aa liian r M ik£ " ” Niin. C lara Zetkin
jaa
saanut hengellään maksaa te
on pieni, noin 65 ; lannetta.
V aalit m uodostavat esl-
konsa.
H allitus vastaa ankaralli
puhkeamaan. Ylineuvosto uhka tamiseen Puolalle. T ata tarkoi-
.
• ,
vuotias eukko, m utta vielä täynnä soiton uusiin vallankumouksellisiin
si sellaisella Lontoon kokouk- tusta varten se äsken tunnusti L
,
Jakaantuminen
j taisteluihin. Ne ovat antaneet kan sensuurilla — nykyään kuluu tuskin
sessa, m utta sen jälkeen Kan- m ainitun
selkkailljakenraalln o " A " ,
radlkaal!s ,' n J» nuoruuden energiaa.
Sydämellisesti vaihdettuam m e ter , san tuomion parlam entista ja paria päivääkään sensurfn tuhrimatta jon-
sojenliiton jäsenet ovat nähtä- hallituksen Krimillä. M utta tä -iy u ^
is e n
jä s e n ie n
va- vehdykset ja muutamien alustavien m entarism ista.
kun vapaamielisen lehden palstoja
västi joutuneet huomattaviin e- hän luottam uksen asettaminen
lauseiden jälkeen kävin minä siihen;
Parlam enttitähtien
peli nykyisen Eivät liioin vankilat ole käyttämättä
Nyt
lasketaan
pienin
rim ieljpyyksiin ohjelman toteut: tuottaa onnettom uuden saman
Farm er Labor puoluetta kan keskustelun aiheeseen, joka kiinnitti ! hallituspulan aikana on räikeä il- minä.
tamisessa. Silloin oli puhetta tien kautta, mitä Puola ju u ri on nattavat ainekset ovat järjestä- m ieltäni eniten.
oukoin
vankiloista
3oo
“vallanko
, miö, joka ei puhu voim asta eikä
Varsovan puolustam isesta ja se- kulkenut. Ja siitä syystä Eng- neet uuden yhdistyksen nimel-
— Vaalit ovat siis päättyneet vä- henkevyydestä: se on heikkouden ja raouksellista”. jotka on pidätetty
litettiin, että sellaisen tarkoi-l lanti suhtautuu W rangelin a 1x
__J File
T>:’ * ” V eterans
*
lä “D—
“Rank and
hemmän suotuisasti Saksan kommu- avuttomuuden todistus. Luultavasti viime kuukausien levottomuuksien
tuksen edistämiseksi jo ryhdy- ‘ vustukseen varovaisemmin. Se A ss’n”. Tämä uusi liitto on nisteille. alotin minä — ainoastaan tul^e dem okraattiseksi itseään kut aikana. El ole senvuoksl ihmeteltä
tään yleisiin sotatoim iin Venä taas aiheuttaa erim ielisyyksiä ju listautunut Farmer-Labor puo kaksi on v alittu..... Riippuuko täm ä * 8«va keskushallitus koettam aan pal- vää. että täällä on syntynyt voima
jän punaista arm eijaa vastaan. läntisten suurvaltain kesken. Ja,lueen kannattajaksi, myöskin e-
kas luokkaviha. Porvarillinen Bar
ehkä siitä voimien h a jaan tu m isesta,, jastaa ulkonäön, m utta tosiasiassa
Sama;n aikaan lohdutettiin so näitä ristiriito ja tekee vieläkin sittäen oman ohjelmansa mitä jonka
celoua
aseistautuu hampaisiin saak
äskettäin tapahtunut hajaan- i m erkitsee sellainen hallitus suunnan-
taa haluavia selityksellä, että pahemmaksi se. että Italia on he tämän puolueen avulla pyr-
ka: En koskaan ole nähnyt rauhaa
»
nus kom m unistisessa liikkeessä on m uutosta oikealle.
punaisen armeijan komentajat päättänyt tunnustaa Neuvosto- kivät saattamaan voittoon,
aikana
sellaista poliisin paljoutta, e
aiheuttanut, kun on perustettu uusi
Suoraan tai epäsuorasti, julkisesti
ovat riistäytyneet irti yleisistä! Venäjän ja lähettää edustajansa
Ohjelma on työläisomainen ja
rilaisia
porvariskaarteja ja alituisesti
kommunistinen työväenpuolue (K.A. tahi salaisesti, tulee vaalien aiheut
Neuvostovallan siviliviranomai- suoraan
Moskovaan.
Tämän selvä. Siinä kielletään minkään P.D.)?
aseissa olevia joukkoja, mutta asian
tam a hallituspula — mikäli tätä ny
s^sta ja ovat muka vain rosvo- kautta Italia sanoutuu irti kai- kansanryhmän käyttäm ästä hei-
laita on täällä ollut aina niin. En
retkillä. N yttem m in on Tsitshe- kista liittoutuneiden yleispoli- dän isänm aallisuuttaan ja us- — Päinvastoin, vastasi hän. Ha kyä saattaa arvostella tilannetta — senvuoksi hämmästynyt isinkään,
rinin asiaa valaiseva selitys ju- Hikasta Venäjään nähden. Suu- kollisuuttaan mihinkään itsek- jaannus oli välttäm ätön yksim ieli päättym ään Kappin-mallisen valtio- kun Espanjan sosialistisen puoluees
laistu sanomalehdissä ja osote-;i"en sodan julistam inen näin käy kääseen Verkotukseen. V astus syyden saavuttam iseksi historialli- keikauksen parlam enttaariseen tun pää-äänenkanntaaja muutama paira
ta n
siiuä. ettei tämänlainen mahdottomaksi.
Yhdysvaltain tetaan pyrkim ystä alentaa palk- sessa ia valtiollisessa käsityksessä, nustam iseen, s.o. oikeistotaantum uk- sitten sisälsi pääkirjoituksen otsak
kieräilyä edistävä uutinen ole lähettiläänä Venäjällä toim inut, ko ja am erikalaista elintasoa. se olf “conditio sine que non" /v ä lt- sen riemuvoittoon. Mutta kuten tie keella ‘‘M ilitaricémonos'’ (Aseistaa-
totta. L iittoutuneiden en-: David R. Francis, selittää sei- Ohjelmassa myöskin vastuste- tämätön ehto) vallankumouksellisen dätte saattaa voittoisa vallankumous tukaam nie). Vaikkakin täytynee o
simaiset lausunnot Puolan krii- laisen m uutenkin mahdottomak- taan yleistä sotilasopetusta ja toiminnan yhtenäisyydelle. Minä va- vain kiiruhtaa todellista vallanku lettaa, että Espanjankin työväenliik
sissä nähtävästi vaikuttivat Puo si. Hän osottaa kuinka yleinen pakkopalvelusta rauhan aikana. ,itan Pikemminkin, että täm ä ha- mousta. Millä hetkellä täm ä tulee keessä bolshevistinen ajatustapa on
lassa niin paljon, että sen vai- mielipide vastustaa sotaa jokai- Vaaditaan,, vapaata puhe- ja ko- jaannus tapahtui niin myöhään. osottautum aan todeksi, sitä en saa saanut jonkun verran kannatusta, "u
ta ennustaa.
Vallankumouksellisen
tu u tetu t neuvottelijat aselevos-; sessa maassa. Hän luettelee koontumisoikeutta.
Meidän
vaalitaistelum m e on vielä
tämä kuitenkin pantava sen heuyt-p
toiminnan
tosioloiset
edellytykset o-
ta vetäytyivät pois ja suurem- lausunnossaan kaikki Europan
Ohjelmassa on myöskin vaa-i kerran osottanut itse hajaannuksen vat sangen kypsät. M utta subjektii laskuun, mikä aina on täyttänyt es
ma! a .uottam ukse^ a
ententen maat ja löytää Venäjää vastai- timuksia, jotka koskevat erityi- välttäm ättöm yyden ja sen klireelli-
panjalaisen sosialismin.
Kysymyk
sotilaalliseen avustukseen jät- seen sotaan mahdolliseksi aino- ' sesti sotilaita, jotka
ovat ky- syyden- Minä olen ennen kaikkea viset, itsekohtaiset edellytykset _ sessä oleva artikkeli esittää vain ta
kotvat sotaa^
....
astaan Saksan, m utta senkin sei- kynsä ja voimansa
antaneet i,ofnen »Htä tilaisuudesta, jonka vallankumouksellisen joukon luokka vallisen tosiasian: Kapitalistinen
Neuvosto-Venäjän rauhaneh-laisessa tapauksessa, että se pää-
maalle palvelemalla sotilasteh-i vaalitaistelu tarjosi puolueellemme tietoisuus ja tahto — on tekijä, jos hallitus nojautuu ainoastaan aseir
dot tulk ittiin mahdottomiksi ja sisi liittoutuneiden kanssa kaup- tävissä.
Näihin
vaatim uksiin Propagoida aatteellaan ja vallankn- ta ei saata m itään edeltäkäsin sa tettuun valtaan. Se on vähemmitH'
koetettun maailmalle uskottaa pa ja muuhun yhteistoim intaan kuuluu
lainojen saanti halli- m ous-tunnustaan työtätekevien jouk- noa. Minä luulen, että pulakausi joka hallitsee tiedotonta, orjamaista
ntuvostaarm eijan tarkoituksek omilla ehdoillaan. M utta sellai-; tukselta kotien ja farmien ra- kojen keskuudessa mitä tehokkaim- Yhdysvalloissa tulee osaltaan kiiruh joukkoa. Voiko työväenliike, jonh 1
si va loitU a Puola.
nen taas rikkoisi koko sen pe- kentamiseksi, yhden dollarin t a l l a t a v a l l a . Koko meiädn entinen tam aan vallankum ousta kaikissa E u parasta ase on sen moraalinen viti
ropan maissa.
.
8,11010 kun Puolan armei-' riaatteen, jolle Versaillesin so- päiväpalkan vaatimus jokaisesta toimink‘mme saavutti ainoastaan
ma, toivoa voivansa kukistaa yht< -
Ja minkä kannan tulevat nuo
¿a
cn®ima?set huomatta- pimus perustuu ja siitä syystä palveluspäivästä sotaväessä, jon- Proletariaatin
vallankumoukselliset
kunnan vastarinnan vain tällä áse
» S r 1 taPPlot Ja «un sen so- se on mahdottomuus.
ka kansallishallituksen
olisi
etujoukot. Meidän vaalitaistelum m e kaksi kommunistia ottam aan uudes la? Ei, vastaa artikkelinkir.oittaja.
♦
r i ^ nk / SC*ma , a - 01 . en" us'! F ra n cisin lausunto todistaa maksettava, ja viisitoista dolla- 0,1 ulottunut paljoa ulkopuolella näi- sa parlam entissa?
meillä on täällä Espanjassa ollut hi
Molemmat kom m unistiset edusta
l s n s i r «ma? n Stv
-aantyt ^ nS 'j myös.k ,° Englannin ja Ranskan ria jokaiselta palveluskuukau- den etujoukkojen. Nämä joukot,
an katkeria kokemuksia taistelusta
nw tä» n ° 1-,a» ••Cna,-a? - . C5.n työläisten vaikuttavasta esiinty- delta, joka olisi maksettava vai- Jotka eivät kuulu puolueeseemme. jät tulevat parlam entissa toimimaan aseistetun valtion ja vakaumuksem
puolueensa
ohjelman
Pyytäen esiintyä välittäjänä nai-; misestä tässä asiassa. Lontoos-i tion varoista.
eivätkä myöskään ole äänestäneet uskollisesti
me välillä. Meidän täytyy taruni
m
ukaisesti.
Me
toistam
m
e
vielä
k er
den kahden sotivan maan valli- sa ja Pariisissa on koolla väki-! „ ........... „
/
« tä . ovat kuitenkin vilkkaalla 1„-
porvarillisen järjestelm än järeato-
Neuvostovaltion taholta e- nainen työläiten edustuslaitos, . Osittamansa ohjelman lisäksi nostuksella ottaneet vastaan meidän ran, ettei vallankumouksellisen toi muotoihin. Militaricémonos.
siintuotnn ne periaatteet mit- komitea, mitä laajimmilla vai- Julka,8evat he luettelon niistä aatteemme ja meiädn tunnussanani minnan keskus ole parlam entin sisä
K atalonian
pääkaupunki
antaa
iik a ! 1 a q ° Vat , J° htanect ka,ken tuuksilla toimia, jos näiden mai- rePuM R a n isista ja demokraat- rac proletariaatin vapaustaistelusta puolella, vaan köyhälistöjoukkojen muuten esllaisen kuvan, että kukit;
v a ik k u k x V 1 h? Unnut sota.a ’..®1 ^en ulkomaaosastot johtavat Ve *lsl^ a kongre8sinnehista ja se- Ne tulevat olemaan arvokas aines keskuudessa sen ulkopuolella. Me sen asukkaat halusta palaisivat ta
valloituksia, eikä pyri maaraa - näjän
- 1- - - politiikkaa sodan
-
-- naat.toreista . 7 ? valtioissa, joi- vallankum ouksellista
ames emme tule senvuoksl teekm ään mi
uralle.
propagandaa
mään ulkomaiden tai reunaval Ja se merkitsee paljon. Se yh- , a; Jos hc V1«1.a Pyrkivät sanot- varten muissa poliittisissa puolueis- tään “parlam entaarista oppositsioo- kaisin siihen aikaan, jolloin Katalfr
nian kukkiva maa ei vielä ollut Pu-
tioiden sisäistä politiikkaa, m ut dessä liittoutuneiden erimieli- ,
inu v*rkoihin uudelleen, tul- sa. enne» kaikkea U ^ P - s s ä (riin- nia", vanhentunutta peliä, vaan tu lisuuden bävittäm ä, mutta pohjoi-
ta se pyrkii rauhaan, todelliseen syyksien kanssa on kallistanut laan heidan taholtaan vastusta- pumattomien keskuudessa). Enem- lemme me koettam aan tukea, kii
maalainen ei voi välttää raka -t ¡mi
rauhaan. Vastauksessa Englan-
ruhtaa, kehittää ja agiteerata ulko
ta etelän elämään, sen vapaisiin, y»
nille mitä vakavammin p ain o s-läh im m än o n ^ e lä tlä v ä ^ y r^ y k 3 T a^än uuteen sotilaiden jär- ^ n i^ u n n ^ a n T t X m " ^ t ?
p a rla m en taa rista toim intaa yhä e-
silöllisiin, demokraattisiin nm '"¡ui-
S ö X
C ttäkhe /ä rv itse v a t Siäkin suuren "sodan p r o ^ X J « töön ... ¡^ o te ta a n
kuulutan "m de„
h
neramän ja enemmän. Meidän po
v ilpit omasta aikeesta rauhan raamiseksi.
F
■ PalJ°n jäseniä ja he haluavat, „us. Vaalitaistelu on
t n litiikkamm e tulee alinom aa tä h tä ä Kaikki on rehellisempää kuin tn'- ■ 1
I n t a a t i i n Ckitl4 akp u o i a J 0 ltS -y0" 1 ° U V?*k e a 53003 m ih in
j j r.je.S.tö n s ä k a n n a b '
yhtenäisyyttä sekä a a tte e llis e n mään Joukkojen kehittäm iseen ja sekä rakkaus että köyhyys esiintyvät
naam aritta, alaston kur.iuu esiintyy
mobilisoimiseen parlam entin ulko
peittelem
ättä. Barcelonassa on im
myöskin öso .eu an kuinka Eng- ^ ‘k ä iS m ise k sr^ L k u lE ’0" ' " 1' 3"
vallankum ouksellista
val
lanti vaivoin voi näytellä nuo n 1 e
u .L 6? ltaVaa . e‘
IHIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII ’
puolueen huomaamaan vahvat ja hei- puolella
työttöm än proletarin joukko. j”k*
tiota ja parlam enttia vastaan. Mei
lueetonta osaa sen jälkeen kuin maat seuraTsivat ita lia a ” T°*Set
XikoIai Lenin, Venäjän työ-j kot puo,Pnsa- Se on myrta anla"«t dän toim intam m e täytyy tarm ok myy arpaseteleitä, harjo a. L-nku.
se on antanut avustusta kaikil- neuvostojen kukistamriu.«!J O1VO vacnl,a,Iituksen tunnettu b.iniit- PU°
e voimakkaan sysäyksen kaasti edesauttaa parlam entin tuhoa soittelee kadulla ja poimii pa¡>. ■ n
le niille armeijoille, jotka vii- t i d ä l ^ t v o i m a t v T h
marxilainen teoreetikko, ponn,staa ka,kki voiraansa la käyt mistä.
pätkiä. Teollisuusmaana k» ia» H»r
me vuosina ovat taisteiiee, neu-
„ - o e s s a a k X k T ' ke'n°"’“
T°UU'
celona väkeä kaikkialta Espanjastt
Minä tiesin nyt kylläksi. Minä
jota luonnollisestikaan kaikk-n <
ennen kaikkea heikkouten
Lrn t-u-urxs«i -
että "on parempi olla kunrouk-
vostovaltaa vastaan ja ylläpitä- ta'vaikutusvaltaa,
en tahtonut riistää kovin paljon ai
voida
mihinkään käyttää. Ya!ihi*
sa
o
rg
a
n
isa
to
rise
ssa
m
erkityksessä.
neet sisällissotaa Venäjällä, Nyt
sePinen työväenliikkeen mukana
kaa saksalaiselta toveriltam m e en
vaan
hätään
syynä on varsin u«-ii
Tärkeintä
kaikista
on.
että
K.P.D.
1111111111111111111111111
temmin Lloyd George m ainit
sen erehtyessä toisarvoisissa kv-
kä häiritä häntä hänen toim innas
suoranainen
laiskuus,
mutta et*-i»-
see eräässä .. puheessaan alahuo
— Se demokratia, joka pyrkii sy m y ^ s s ä . kuin olla “virallis- on harpannut suuren askeleen eteen saan. Minä kiitin sen vuoksi Clara
neessa, että Puola on antautu- työlle ja työn riistolle turvaa- ten
sosialistien tai Jsosialide- päin vallankumouksellisen köyhälis Zetkiniä ja lopetin sydäm ellisesti maalaisen laiskuus on sympa-i*'-44
Miksi oikeastaan tehdä r a kas
nut tähän rikokselliseen seik- maan yhteiskunnassa samat oi- m °kraattien matkassa, jos he ei- tön johtavana puolueena.
kättä puristaen, audienssini, jo ta oli
aurinko
paahtaa niin lámpínu’d
kailuun vastoin kaikkia varoi- keudet, on taantum uksellista. vät °le vilpittömiä, tosijeumouk- — Mutta m itä sanotte vaalien po jo kestänyt kolme neljännestä.
kun hedelmät kypsyvät kadei S uKe
tuksia.
huo- i — Se — sotii
sitä - periaatetta
periaatetta vas- , seI5is,a. jos he eivät mieli civät- sitiivisesta tuloksesta?
i;
♦♦ K yynilhsyydestään
H-
----- -----
................
tuvissa ja viini maksaa S" nennä
Myös vaalitaistelun positiivisiin
limatta tama tulkitsee ajatusta, taan, joka on tu llu t aikamme ka vo’ ° na mukana toiminnassa
Espanjan
sosialismi
ja
prole
litra? Laiskuus on etelää a.-v-'i--
tuloksiin katsoen on vaalien päätös
joka tarkoittaa myöntää avus- tunnussanaksi itsemääräämisoi- työläisjoukkojen keskuudessa."
etuoikeus,
jota ei te o llt-. rden U*3
sangen tyydyttävä meille. Enemmän
taarinen politiikka
tuksen annon Puolalle erehdyk- keuden tunnustam isen kautta.
liiiiiiiiiimiiiiiii.il
kilpailu kokonaan ole voinut ha'-'
seks‘
Tarkottaahafi tuo periaate sitä
«IHmimiHIIMIIIH
kuin 400,000 ään tä on annettu puo
Ruotsin Soclal-Demokratenin kir
Kun punainen armeija kaikes- että kansat saavat itse määrätä, NEUVOSTO- venäjän sisä iset lueelle. vallankumoukselle. Olosuh jeenvaihtaja Allan Wought, klrjottaa tää. On luonnollista, e ttä > ;ai;‘
teisiin katsoen m erkitsee se suurta lehdelleen Barcelonasta kuvaillen sii min täytyy työskennellä ta - at'
ta huolim atta on edennyt ja josko he tahtovat tai eivät an-
v ih o l l ise t .
hitaasti
sellaisen kansan,’u.inteeJ
kun täydellinen Puolan armei- tautua vieraiden kansojen riis-
Sosialiya |ia n kumouk<elliset
ov.t m eenstystä.
--------- nä espanjalaisen
Minä en odottanut
työväenliikkeen
jän dem orahseeraantuminen jaP ettäv äk si ja että kaikki kansat julkaisseet julistuksen, jossa
PnPmpaa kuin lal,es neijännesmiljoo muotoja ja toim intatapoja m ielen keskuudessa.
altiollinen kaaos on tehnyt saakoot itse määrätä omista si- tetaan taistelem aan ne.iv< -t 1 / :iaa aan la- Me emme myöskään saa kiintoisesti. Julkaisem m e siitä ne
wn,
1,Sään,yisi'
mahdottomaksi kaikki sotilaalli- « is is tä asioistaan. Näin teori- järjestäjiä
" S Z ta u X i
?
set menestymiset, ei jää jälelle a8« - Tähän käytännössä sovel- "tyorUrtaman viikkoa v t « , ? w
muuta kuin rauhan teko. Eng-1Hetaan kokonaan toinen sisältö: ka he eivät voi vaikun
lanti on kehottanut Puolaa sii- voittajan väkevämmän oikeus! kansanjoukkoihin „ h R
laajolhln
hen. Ja sen eteen Venäjän puo- K annattaa kuitenkin panna mer- taneet
AHaoae ima: e ,e u
niissä kiihotustaan. Vil-
Ainoa, mitä neuvostovaltio ha- tunnustetaan oikeaksi,
meaikoina
on
sosialivailankumouk
sn
sosia" " •
luaa, on: riittävät takeet siitä,
sellisten ----------
että rauha , , tulee olemaan pysy
Raivaajan johtokunta on valin lovin.» harjoittam T a , X ? „ tSX 'n "
vamen.
Vastauksessaan Eng o«1 eronneen Kotirannan sijalle Rai “P ra v d a " ’ arsinkln
« » tn n», 1 ianiDOV,n pllriin
Pravda"
lännille selittää Neuvostovaltio *a a J*n toim itukseen tov. John Väli- i vallank,, m v ainitsee
m *
sos dea:
- ""
,Un°hUa’ * * K P D °n "“"L p u o
kohdat, jotka suoranaisesti käsittele
vät työväenluokan liikehtlm istä tuos
CttÄ 86 koko aJan’ aina ^mmikuu- sa aurinkoisessa maassa.
hun 1919. on ollut pakotettu viettä
K lrjottaja ensin selostaa laajasti
m^ n ,al,onto oIema«saoloa. Sen
kirkon ja papiston vaikutusta yh
teiskunnalliseen eläm ään, sitte siir
Ja niitä vainottiin
»en kirjapainot tyy ban käsittelem ään erikoisemmin
hävitettiin,
sen propagandakirja!!!- Barcelona ja K atalonia työväen tais
*““*
«.».„»koHUn teluista seuraavasti:
Poltettiin, suuri Joukko sen agi
Barselona ja Katalonia ovat tässä
taatto reita ja johtajia on surm attu
suhteessa kylläkin vapaam m at kuin
tahi heitetty vankiloihin, useita
muu Espanja, joka vielä elää keski
a s ta a v a n f n l r » , _ . . .
. • _
• terroristisia
* — ‘
"Venäjän työtätekevä kansa . V vastaavan
.ry h m iä 1 iotka i s i ä .
tarm okkaim raista johtajista on kaa
toim ittajan toimesta^
Tov.
ajassa.
nukkuu kauniisti ja onnelli
haluaa täydellistä sovintoa P uo M
Välimäki
liroakl saapuu
saapuu toimeensi
toimeensa muuta- ' kolme kommunistia V
h - .tapPaöeet ,UnUt silnä ^ « te lu s f a . Meidän to-
sena.
Sukulaisuutensa
takia Ran6
man viikon kuluttua. Raiv.
yhden. mUnlSUa * k o i t t a n e e t verimme Rosa Luxemburg. Karl
lan kanssa ja saavuttaakseen tä- man
kaan s u u rte n te o llis te n mahdolli-
i Liebknecht ja Leo Jogisches
on m u .- s u u k s ie n s a ja itä-orienteerauksensi
’ e ‘ V' e,ä
hyvin
Järjestynyt
ja
Aberdeen, Wash.
Kannutuslaito», jonka < n
Kari, H. Nyman ja S. Mirri p
perustuksiaan myöten t
ybdes
vää vasten yöllä noin k
vaiheilla.
Palokunnan
samm utustöihin, oli tuli J
päästä niin laajalle levtam
sitä enään voitu estää, i
tuhoaan Nyman, kaunoine n
taja. poltti kasvonsa ja katen«»
ien levenemistä estäessään ‘ n f
hoin, että joutui saira.-huon»*- •« »*
lohaavojaan parantamaan
K annutettua kalaa tarva:-