LAUANTAINA, ELOK. 7 P.—SATURDAY, AUGUST 7
TOVERI
(T H E C O M R A D E )
T h e o rg a n o f th e F in n is h w o rk e rs in
the W e s te rn States. T h e o n ly F innish
D a ily in the W e s t. P ublished D a ily ,
e xc ep t S u n d ay , at A s to ria . O re g o n ,
b y the W e s te rn W o rk m e n ’s P u b lish in g
S o c ie ty .
O ffic e
S e v e a th a n d C o m m e rc ia l St.,
O p p o s ite Post O ffic e .
P h o n e : O ffic e 3 6 5 , E d ito ria l D e p ’t 8 3 2
Post O ffic e A d d res s:
T O V E R I, Box 9 9 , A s to ria .
No. 184
Työläiset saavat teh nostu» niin suuri, että kaikki nan keskityksellä nähtiin mah- myöntämään ja etenkin jos ot-m oin saavat kohdakkoin n ?
dä työtä jos haluavat. Asian i edustajat nousivat seisomaan. dolliseksi tiukentaa toimintaa ja taa huomioon heidän suunnat- ri ja Armenia osansa
LnU
juriittinen puoli on tämä. Tä Intian kansankongressin puoles samalla tehdä työskentely palk- toman vaikean tilanteen.
Ravintoaineiden ohell. u «
mänlainen “vapaus” on histori ta kiitti läsnäoleva intialainen ka- ja työolojen parantamisessa — Luuletteko te että bolshe- taan näille valtioille m v
allisen orjuusvastaisen taistelun edustaja B. P. Wadia Englan entista tehoisammaksi, joten sii- vikeilla on mahdollisuutta py- lisuuden raaka-ainei^ teol‘
tulos.
nin työväenpuoluetta tästä pää hen päätettiin kaikessa pyrkiä syä paikallaan ja onko heillä valmistetut tuotteet v L r J°Uta
Mutta kapitalismin merkilli töksestä.
ja tehtiin yhteiset perustat, joi- kykyä myöskin hallita maata? vaihdetaan u u X rX
nen kiertokulku hävittää tämän-i Irlannin kysymyksessä ei val
ja niin pian kuin siin ja ravintoon1"
a‘aiöei'
kinlaisen “vapauden”. Ja mikä linnut sama yksimielisyys kuin sityiskohtaisemmin
järjestää, he ovat ehtineet lieventää mo-
Tämänsuuntainen
avu«
traagillisinta, työläisten omat | Intian ja Egyptin kysymyksiä Mitä varsinaiseen liittojen
toi- nessa suhteessa varmaankin vä li1 nen on laajaperäistä
u 1'
järjestöt ja heidän järjestöjen ratkaistaessa. Muutamat läsnä mintaan tulee, niin yleisenä a- tämättömiä ankaria toimenpitei- vielä avustetaan kaivi,* Mutti
sä virkailijat ovat mukana riis olijat eivät tahtoneet antaa Ir jaluksena oli, että liittojen lu- tään, niin muuttuneet «Venäjä ryhmiä 1a maita,
tämässä työläisiltä noitakin oi lannille täydellistä itsemäärää kum^.raa on supistettava yhdis-i todelliseksi edelläkävijämaaksi, j Neuvosto-Venäjät v a s T L ? * *
keuksia.
misoikeutta, vaan ainoastaan it lamalla toisiaan lähellä olevat! — Mikä on teidän käsityk- tilaallisesti ja rah allk2?
sehallinnon
brittiläisen valta liitot yhteen. Tämän kautta senne bolshevikien suorittamaa- "
— ------ ------ - — 5?*^
U llllllllllllt llf lf t lll '
kunnan sisäpuolella, sillä irlan saavutetaan nyt,
jos käytän-! ta työstä Venäjällä?
ENGLANNIN TYÖVÄEN tilaiset natsionalistit olivat itse nössä vaan saadaan hyväksytyt — Täytyy ihmetellä, heidän
PUOLUEEN KON-
esiintyneet sortajina Irlannin päätökset toteutetuksi — etu suorittamaansa jättiläistyötä ja
työläisjohtajia
kohthaan. Tämä ja, jotka varmasti tulevat näky^ sitä suunnatonta tarmoa, jota he
VENTSIONI
ehdotus hyljättiin kuitenkin 1,- mään hyvinkin suuriarvoisina ovat osoittaneet ja edelleen o-
Viime kuussa pidettiin Sear-i 191,000 äänellä 945,000 vastaan, tulevina aikoina. Entistä kiin
Itse matkustin minä f ) L n
1
boroughissa Labour Partyn — j ja ainoastaan 3 edustajaa äänes teämmin päätettiin kerätä kaik soittavat.
sinne hyvin vähäisillä toiveilla.
uaksen kannalla,
Englannin työväenpuolueen — ti
keskuskomitean ehdotusta ki maan palkkatyöläisten kes
kun minä nyt palaan siel-j Y-hdyn tä y d e llis e s ti
20 :s edustajakokous. Osanotta vastsaan, missä vaaditaan Irlan kusjärjestöt yhteisen pääjärjes- mutta
tä täytyy minun sanoa että kaik i‘i,nä lehtemme s u u ru u tta koskTvZ
jia oli kaikkiaan 1,200, edustaen nin kansan täydellistä itsemää tön — Ammattijärjestön ympä
minusta ihmeelliseltä.
M eidän on levitettiri
3,500.000 brittiläistä ja järjesty räämisoikeutta sekä englanti rille ja sen taistelu- ja puolus- ki tuntuu
l llllllllilllllllllllt ill •
i lel»teä, e ttä sa am m e sen Ruurpnunak
nyttä työmiestä ja sosialistia. laisten sotamiesten kotiinkutsu- tuskuntoisuutta lisätä kaikilla
LIITTOUTUNEIDEN ELIN- » „ „ T ™ “ S
V
Z
Se oli suurin kokous, mikä tä- mista Irlannista.
yhtyneillä voimilla.
h^n asti on pidetty Englannis Labour Partyn edustajako
TARVEAVUSTUS
den lu k e m ise e n ja suureksi hannh
sa ja läsnäolleiden joukossa näh kous on vielä selvemmin kuin1 Menettelytapa-kysymyksessä a-
Puola, Tshekko-Slovakia. Ju-I*T“Ì huomaan’
en ehdi kaikki
tiin melkein kaikki Englannin siihen kuuluva Independent La settui kokous leppymättömän
taistelun
kannalle
riistäjiin
näh
go-Slavia,
Romania,
Itämeren-
’
a3aa
ka,looni
°n «lina Vail
etevimmät sosialistit ja työläis» bour Party (Riippumaton T yö
den.
Sillä
kokous
totesi,
että
valtiot,
Armenia,
Georgia.
Itä-«
;“kemi6ta-
8,ln*
T
overissa
namki-
johtajat.
väen Puolue) Glasgovissa hy
Ainoa ulkomaalainen edustaja lännyt periaatteet köyhälistöni työväen taloudelliset järjestöt valta ja Unkari ovat elpyäkseen °Hen- ~ Teräväisen H eikki,
Searboroughissa, Toisen Inter diktatuurista. Eräs paikallis ovat jääneet kehityksessä jälelle tulleet osallisiksi uudesta luo-
joka myönnetään niille
«‘Kirkot tansaisaleiksi"
nationalen sihteeri Camille Hu- järjestö Lontoossa oli esittänyt vastustajistaan — kapitalisteis «osta
ta
—
ja
heidän
järjestöistään.
ravinto-
ja
raaka-aineina.
Ta-i
_
ysmans esitti Belgian työläisten päätöslauselmaehdotuksen Eng
T e id a n to im itta ja n n e on onnun
tervehdykset brittiläisille puo-: lannin työväenpuolueen toisesta Tästä syystä on siis työväestön hän luotonantoon osallisiksi o-
kin
muutettava
vastaavat
jär
vat
ruvenneet
Tanskan,
Ison-
nut
Kaamaan » a k site tu k si yiiàoiem
luetovereilleen. Huysmans te-' Internationalesta
luopumisesta
jestönsä
ajan
tasalle,
jotta
nii
Britannian,
Hollannin,
Norjan,1
la
°t,,iko,la
v a ru s te tu n uutis,.,, eriil
ki
edelleen ehdotuksen, jota a liittymisestä Moskovan eli
den
avulla
voitaisiin
saada
vas
Ruotsin
ja
Sveitsin
hallitukset.
U
lehdestä,
jo k a »en taas on onni»
Internationaleen,
Englannin työläiset eivät kui-; Kolmanteen
tenkaan ole vastaanottaneet mil mutta kiivaan keskustelun jäi tustajasta sellainen ote, että Odotetaan muidenkin maiden' ,unul 'a r a s t a m a a n jo stain täyden,
lään erityisellä mielenkiinnolla, keen hyljättiin tämä ehdotus kärsityt tappiot tulisivat kor hallitusten kohdakkoin liitty-i •e,U krl8t,,li'e“t* paperista
e tta ta n s s lta u tl on l«o&
että nimittäin Toisen Interna 2,9440,000 äänellä 225,000 vas vattua. Jokaista sopivaa tilai vän tähän “avustustyöhön”. Tä-; öOen
suutta
on
käytettävä
työläisten
nä vuonna myönnetyn luoton teellaan y,ef»tä Ja e t u silla on »uu.i
Ehdotus, että Labour
tionalen sihteeristö siirrettäi taan
m
ä ä r ä on
r,n » eri
r l maiden osalta seu «a v a ik u tta v a m erkityksen»» ’junu
aseman
parantamiseksi
ja
jär
määrä
siin Brysselistä Lontooseen.
Party jättäisi Toisen Interna
Iä ttö m ie n k in ” h om m issa, pidämme ti
Englannin hallituksen menet tionalen hyljättiin samaten 1,- jestöjen toimintaa ei saa kan raava: Tanska varaa tarkoituk tä le ik k a u s ta m m e erlkdlsen onniitt
telystä Europan nykyisestä hä 010,000 äänellä 5x6,000 vastaan. gistaa toimintaa hidastuttaviin seen 12 milj. Tanskan kruunua; n een a.
S e lo h d u ttak o o n «eliauk
—
dänalaisesta tilanteesta ja var — Vanhoilliset olivat kongres muodollisiin kaavoihin, vaan on Iso-Britannia 10 milj. puntaa;-
sen
oltava
niin
joustavaa,
että
Hollanti
i2'/2
milj.
florinia*
,naallman
IaP»la
k“,n
«»ialisteja
sinkin Unkarin asiassa tehtiin sissa aseman herroina.
vallassa oleva porvaristo ei kos Norja 17 milj. kruunua; Ruot-i huole8tuttakoon D,,tÄ’ Jotka htrr™
raskaita
syytöksiä hallitusta
. t l li ll l i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i *
kaan ole varma siitä milloinka si 10 milj. kruunua ja Sveitsi elaä ta h to v a t:
vastaan. Kuten tunnettua, oli,
työläiset
liikehtivät elinehto 15 'milj. Sveitsin frangia.
( “ K irk o t ta n s s is a te in a
t * b
brittiläinen työväenpuolue lä SUOMEN AMMATTUÄRJ.
jensa
parantamiseksi
ja
kapita
Alustuksen
jaon
yleinen
oh-
tu
n
tu
u
m
elk
ein
uskom
attom
alta
an
hettänyt lähetystön Unkariin
OTTANUT
SELVENNE.
listisen
riiston
lopettamiseksi.
jelma on paraillaan laadittava, ta n äin o » k u ite n k in käynyt F3n<iai
tutkimaan tuon maan valkoista
(Sos. Aikakauslehdessä,
TYN SUUNNAN
na, mutta tällä välin on eräitä nissa,- jo n k a k an aa näihin asti <>„ <
hirmuvaltaa, ja lähetystön jäse-i
“
Metallityöläinen")
jakoja
jo suoritettu.
Itävalta lu t k ris tillis e n ä k a n sa n a edellä inun
net, jotka joku aika sitten pa-j Suomen Ammattijärjestön e-!
on
juuri
saamassa
Yhdysvallois-
k a n so ja .
< lli ll li i ii ii ii ii i ii ii ii i ii '
lasivat kotiin, tiesivät kertoa dustajakokous, joka pidettiin
sellaisista julmuuksista, jotka kesäk. lopulla Helsingissä, muo
VENÄJÄN KÖYHÄLISTÖN ¡jonka" h
Ä
t Ä
K"k°,
h n ..............
hyvin vetivät vertoja tsaarihal-j dostui
merkityksellisimmäksi
a U U K lY O
sesta Iso-Britannia on suoritta- ...
,
lituksen pahimmille hurjisteluil tapaukseksi mitä koskaan on
..... . . .
.
„ nut maksun. Britannian rahoil-ä
le. Ja Englannin hallitus on ollut sen tähänastisessa histo-1
Pölli,kenin
haastattelijalle ,a Itävalta myös on saamassa
«"
välittömästi vastuunalainen näis riassa. Täysin tuntien viime
suostui
Englannin
parlamentin
-
3,ooo
,
onnia
jäähdytettyä
lam-
'"’
J
'
“"
'
tä julmuuksista, koska se oli tu vuosien suuret historialliset ta
* 1“’“ l""m”
kenut Unkarin uuden hallituk-j pahtumat ja niiden vaikutuksen jäsen M r . Wallhead hyväntah- paanlihaa sekä 4.000 tonnia suo-
toisesti antamaan vastsauksen |atlua silavaa
Enelannin ton-
Un“ ,' lta- t»““ 1“ “ » «K
sen noudattamaa politiikkaa.
palkkatyöväen elämässä, se otti muutamiin kysymyksiin.
nisto
tojmittaa
mygs
Europaan
<*»”
»"
<•
‘“ “ “ '“ " f 1“ !*
Yksimielisesti päätti edusta-1 ammatillisesti järjestyneen työ
-
Social
Demokraten
Tuk-
argentinalaista
maissia,
mikä
on
i
?
jakokous
lähettää lähetystön väen vastaista toimintaa varten holmassa on muun muassa teh- ostettu
Hollannin
rahoilla ,an,,,al'iK ta n s s iv a t öin ja vaino
hallituksen luokse vaatimaan si-i selvennetyn suunnan ja uudet
M itä m u u te n o ik e a s ta a n saatu»
nyt suuren numeron Mrs. Snow-j Sveitsin
arvellaan hankkivan
tä heti tekemään rauhan Venä toimintamuodot.
Hylkäämällä denm lausunnosta ettei Euro- 2O,OOO laatikkoa kondensoitua kaari o d o tta a m u allm an la p silla ” Mu
jän kanssa sekä jättämään sille entisen johdon esittämät jär-
paHa olisi mitään oppimista maitoa sekä’ määrätyn erän juus ta s u u rta ih m e tte ly ä ja hyvää »vd.
työväenpuolueen Unkarin tut- jestömuodot ja menettelytavat Neuvosto-Venäjältä. Mitenkä on toa ja ravintoaineita.
’ ■ »ien s u ru a h e r ä ttä ä se. e ttä kirkot1
kimuslähetystön raportin.
kokous osoitti olevansa edellä
. .
Neuvotteluja
on käynnissä s a k in on ru v e ttu tanssim aat].
Suomen valkoinen terrori oli johdostaan ja sivuutti sen ja a- taman a®ian la,ta?
K un ta n s s ih a lu on jo h tan u t siilin
keskustelun alaisena ja sitä vas setti johtoon itseään lähellä ole ♦ “ i i Clua i n palJ°n ° pp,mis «HoHannin rahoilla ostettavan e t t ä k irk o t ovat jä ä n e e t tyhjikai. o
ta ..seka. neidan erehdyksistään maissin, juuston, sillin ja soke-
taan hyväksyttiin päätöslausel vat miehet.
etta
siitä suuresta työstä, jonka rin lähettämisestä seka Tans- lu o n n o llise sti s e u ra k u n n ille ja papst
ma.
Järjestötoiminnan perustaksi Mcn'»
le tu llu t h —
ä tä . --------
K en elle he
ny! eias
3
6U?r1l1ttaneet’ kan rahoilla ostettavan karjan,................
-----
Yksimielisesti hyväksyi edus-; hyväksyttiin yksimielisesti (työ
tajakokous päätöslauselman, jos paikalta lähtevät) työpaikkajär- Monet olosuhteet siellä ovat sikojen, margariinin, kalan ia Baarnaavat ia kuka heidän palkki
toimittamisesta.
Noria Ha makRaa- kun kaikk‘ rientävät ui
sa vaaditaan itsemääräämisoi jestöt, mutta annettiin entisel tietnStl,-- vaikeastl , käsitettäviä öljyn
meille länsi Europalaisille, mut- hankkii kalaa ja Italia erilaisia *‘*aWhln?
keuden sovelluttamista sekä In-1 le osastottain järjestäytymisel-
nn T;?äUnhnUah r av»akaU71UkSeni ravintoa»neita.
Yhdysvalloista
S u u u u rin
S
rin o o sa p a p e ista , niiden Jouko
tiassa että Egyptissä. Varsin lekin
mahdollisuudet
sikäli, t u n e e t n a i i
V1K1
o v a . o n m s on 200,000 tonnia jauhoja jo sa k u u lu isia m ieh iä, on ratkaia»
kin Intiaa koskevaa päätöstä hy kuin se käytännössä on välttä
m itä
m nn»? n
^ UlR P e t e t t y Puolaan ja 25,006 ton- a s ia n site n , e ttä k irk o issak in on Ui
väksyttäessä oli edustajain in mätöntä.
Paikallisella toimin -
monet nyt ovat halukkaat „,3 Tshekkoslovakiaan.
Sa- »imlnen sallittua. S e on osa Jun
tilain aikana olivat sosialistiset suhteille.
O re .
E D IT O R IA L S T A F F
Elis S u lk a n e n , M a n a g in g E d ito r, Sulo
S y s a n e a , A le x Sevo, T o iv o A . Johnson.
E n te re d as second-class m a il m a tte r
J u ly 18, 1 9 1 2 , a t the Post O ffic e at
A s to ria , O re g o n , u n d e r the A c t of
M a rc h 3 , 1 8 7 9 .
Kommunistipuolueet
Useat sosialistisetkin lehdet
ovat
kiinnittäneet huomiota
kommunistipuolueiden
toimin
taan. Niinpä elok. “ Socialist
Review” julkaisu selostaa laa
jasti näiden puolueiden yhdis
tymistä ja yhdistyneen kommu
nistipuolueen
periaatteita ja
toimintaa.
Kerrotaan .että näillä puolu
eilla on ollut yhdistymiskon-
ventsioni jossakin tuntematto
massa paikassa keskilännellä.
Siinä ovat yhdistyneet kommu
nistinen ja kommunistinen työ
väenpuolue,
jotka molemmat
järjestettiin viime vuonna so-
sialistipuolueen
hajaantumisen
jälkeen. Venäläinen kielijärjes-
tö, joka muodosti kommunisti
puolueessa vaikuttavan osan, on
kuitenkin jäänyt pois liikkees
tä, joka yhdistymiskonventsio-
nissa on muodostettu.
Mainittu julkaisu
selittää:
“ Kommunistinen propaganda pa
kotettiin maanalaiseksi ja maan
alaisena muodostui se yhä radi-
kaalisemmaksi.
Ne kuusikym
mentä edustajaa, jotka kokoon
tuivat salaiseen istuntoon jos
sakin keskilännellä, ovat oppi
neet läksyn kokemuksien kaut
ta. He eivät ilmoittaneet ko
kouksesta enempää sanomaleh-
dille kuin Palmerin agenteille
kaan. Ne käsittelivät asioitaan
salaisuudessa seitsemän päivää,
valitsivat salaiset komiteat, sa
laisen päämajan ja suunniteli
vat menettelytapoja itsensä puo
lustamiseksi ja piiloittamiseksi
menettelytavalla, joka mieleen
palauttaa tsaarin päivät Venä-
Tässä selostuksessa mainitaan
myöskin, että puolueelle on hy
väksytty uusi ohjelma, jossa
painostetaan valtiollisen vallan
pikaista valloittamista ja köyhä
listön diktatuurin toimeenpane
mista Yhdysvalloissa. Myöskin
selitetään, että liike ei pyri tais
telemaan laillisten muotojen si
sällä eikä hae itselleen porvaril
lisen lain suojaa ja siitä syystä
sen toiminta onkin järjestetty
salaiseksi, kuten ennen Venä
jällä olivat sosialistiset liikkeet
ja kuten ennen Saksan sosialis-
liikkeet siellä.
Semmoisella toiminnalla on
kuitenkin omat puutteellisuu
tensa, varjopuolensa ja vastuk
sensa.
Yhdysvalloissa ollaan
asteella, jolloin tarvitaan suu
rien työväenjoukkojen valista
mista ja niiden luokkatietoisek-
si saattamista. Ja siihen tarvi
taan taistelua niiden mahdolli
suuksien pohjalla mitä lailliset
olot mahdolliseksi tekevät. Työ
väestön ei tule luopua näistä
mahdollisuuksista, eikä taiste
lusta niiden puolesta silloin
kaan kun niitä uhkaa kapitalis
tinen taantumus.
Pelkkä sakkitoiminta ja pie
niin joukkoihin rajottuva kiiho
tus ei riitä. Ne eivät voi voit
taa mitään. Se romantillisuus
ja viehätys, mitä salaisella toi
minnalla on, ei riitä korvaamaan
julkisen ja laajaperäisen toimin
nan tuottamaa hyötyä. Luulem
me siis, että Amerikan työväes
tön asialle suurinta hyvää työ
tä kykenisi nykyään tekemään
tehtävästään tietoinen ja selvä
marxilainen köyhälistö puolue,
joka osaisi asettaa itselleen tak
tiikan, joka ei sitä ajaisi maan
alle.
IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII
HIILENKAIVAJIEN TAIS
TELU
Hiilenkaivajat on määrätty
työhön. Heidän lakkonsa on
“laiton”. Mutta laitonta tietys
tikään ei ole se, että hiiliparoo-
nit ovat .viimeisen kolmen vuo
den aikana kohottaneet voitto-
osinkojaan viidellä tuhannella
prosentilla siitä mitä ne olivat
1913 aikoina.
Hallitus pitää kiinni sopimuk
sista, joita hiilenkaivajien por
varilliset virkailijat ovat teh
neet joukkojen seläntakana ja
työläisjoukkojen
protesteista
huolimatta. Hiilenkaivajain vir
kailijat saavat kiitokset hiili-
parooneilta, mutta työläiset ki
roavat heitä.
Viranomaiset jättävät tylysti
huomioon ottamatta viralliset
raportit, jotka kertovat, että
kaivosten omistajat, jotka saivat
kokonaistuloikseen
$29,354,989
vuosina 1918— 14 saivat vastaa
vaksi summaksi $55,528,849 vuo
sina 1916— 18, ollen lisäys siis
yli 26 miljoonaa, eli 89 prosent
tia. Aivan suunnattomia sum
mia ovat käärineet muutamat
yhtiöt taskuihinsa viime vuosi
na sopimuksien suojassa, joita
he ovat tehneet. Ne ovat kei
notelleet ja riistäneet kansaa
mitä julmimmin.
Työläisiään
ovat nämä korporatsionit pai
koin kohdelleet orjiakin huo
nommin. Ja tämän tietää hal
litus, sen tietää hiilenkaivajien
union virkailijat ja sen tietää
koko maa. Mutta sittenkin työ
läiset eivät saa vaatia oikeutta,
eivät saa tehdä lakkoa.
Kapitalistinen järjestelmä pe
rustuu työn “vapaalle” ostami
selle ja “vapaille" valtiollisille
v ä e lle, n iin sa a m m e a in a o lla v a rm a t keva la in s ä ä d ä n tö on k a ik e n a ja o.
s iitä , e ttä la k ia ei to te u te tta is i k ä y S iih e n k ä y tiin k ä s ik s i h e ti lo k ak u u n
tä n n ö s s ä niin k a u a n kuin sen to i v a lla n k u m o u k se n jä lk e e n ja n y t raeil
m e e n p a n ija n a ja v a lv o jin a on porva- lä on n ä h tä v ä n ä tu lo k s e t, jo tk a a i
; riilin e n v irk a k o n e is to p o liisein e en Ja n o a s ta a n s o s ia lis tis e s s a m a a s s a o v at
e ro itta m a tto m in e tu o m a re in e e n .
m ah d o llise t, m issä ei ole y k s ity is
T y ö v äen n e u v o sto sen s ija a n on o m is tu sta e ik ä to ise n työn riis tä m is
ty ö v äen jo u k k o jä rje s tö . jo k a y h d istä ä tä to isen ih m isen h y v äk si.
koko ty ö tä te k e v ä n k a n sa n . M ika e ro
K a ik i' » tä rk e in , e n sim m ä in e n ja
o n k a a n siis n e u v o sto lla ja e d u s k u n p e ru s tu v in ty ö la k i m ä ä rä ä k a ik k i
n a lla . jo ss a a in o a s ta a n osa ty ö v ä e s v e lv o llisik si te k e m ä ä n ty ö tä , j u l i s t a t
m oiti kuin ty ö lä is e t to ls is s a k in m a is tö ä on e d u s te ttu n a s a m a lla kun k o yleisen t v velv o llisu u d en .
sa s itä m u k aa n kuin s ie llä ty ö v äe n ko k a p ita lis ti lu okka, k a ik k i työn
M iia tä m ä m e r k its e e ? O n h a n a i
r iis tä jä t, te h ta ilija t, k a u p p ia a t ja k e i na p itä n y t te h d ä ty ö tä .
v alla n k u m o u s k a n ta a h e d e lm iä .
E ih ä n tu»
n o tte lija t, k a ik k i to ise n ty ö s tä hyö nyt m ik ään e rik o in e n lak i ole - a r
Kun m e p u h u m m e ty ö la in s ä ä d ä n ty v ä t o v a t s ie llä e d u s te ttu n a .
M ut v elee ty ö lä isto v e ri.
n ö s tä N e u v o sto -V en ä jä llä em m e voi ta kun a s ia n o m a in e n on s ä ä tä n y t ,
M u tta onpa se s itte n k in p o rv a re ille
a iv a n e n s ik s i oila h u o m a u tta m a tta jo n k u n
p ä ä tä n tö a la a n s a
k u u lu v an , m itä k a u h is tu tta v in laki. T y ö lä in e n
s iitä s u u re s ta p e r ia a tte e llis e s ta e r o a te h n y t p ä ä tö k s e n jo s ta in a s ia s ta , p a
e d e s k u te n tä h ä n k in a s ti.
H än on
v a isu u d e sta , Joka on o le m a s sa k a p i nee tä m ä n e u v o sto m yös itse tein
siih en to ttu n u t.
M u tta a s ia h a n o n
ta lis tis e n .
“d e m o k r a a ttis e n ”
parla- ja p ä ä tö k s e n s ä v ä littö m ä s ti vo im aan
kin niin , e ttä p o rv a ris m a is s a ju u ri
m e n ttlla in s ä ä d a n n ö n , k u te n S uom en Ja valvoo la k ie n s a j a p ä ä tö s te n s ä
kö y h ien ja o m is ta m a tto m ie n on tä y
kin n y k y ise n la in la a d m n a n ja ty ö n o u d a tta m is ta .
M ikään ei siis voi ty n y t te h d ä y k sin k a ik k i tu o tta v a
väen n e u v o sto te in sä ä d ä n n ö n v älillä. ja r r u tt a a ta i te h d ä ty h jä k s i lak ien
työ ja tä m ä n työn tu lo k s e t o v a t tu l
K un se lv itä m m e itaeU em m a k y s y to te u tta m is ta .
S e n tä h d e n n e u v o s to le e t el -sen its e n s ä , v aan loiseläjälutz-
m y k se t m ik ä on m eid än “d e m o k ra a t jä r je s te lm ä m e rk its e e k in tek o a, kun
kan k ä y te ttä v ä k s i.
N euvosto-V enä
tin e n ” e d u s k u n ta m m e ? ja m ik ä on p o rv a rillin e n p a rla m e n tia ris m i r a j o i t - ;
jä
n
p
e
ru
s
tu
s
la
is
s
a
,
jo
k
a s ä ä tä ä Ve
ty ö v äen n e u v o sto ? N iin sa a m m e s a tuu k o rk e in ta a n s a n a h e lin ä ä n . N e u
ta s a v a lla n y h te is k u n ta jä rje s -
m alla se lv ille tä m ä n e ro a v a isu u d e n v o s to jä rje s te lm ä n v a llite s s a ty ö v äe n n a jä n
ty
k
se
n
,
»en s ija a n s ä ä d e tä ä n : “jo k a
S uom en ty ö v äe llä on “ o n n i” o llu t tu o m a t
e lim e t,
n e u v o sto t,
s ä ä tä v ä ä ei ty ö tä tee. sen ei sy ö m ä n k ä ä n pi
tu s tu a lä h e ltä e d e llise e n k y sy m y k m yös ty ö tä k o s k e v a t la it ja työ v äk i
da”
J a tä tä p e ru s s ä ä n tö ä to te u te
s e e n : se on k o k e m u k se n k a u tta tul- its e n ä id e n e lim e n s ä a v u lla k ä y tä n
ta a n n y t k ä y tä n n ö s s ä
P a ik a llisilla
lu t v a k u u te tu k s i, e tta sa m o in k u in n o issa
to te u tta a
s ä ä tä m ä n s ä lait.
n
e
u
v
o
sto
illa
on
o
ik
e
u
s
ja
v elv o llisu u s
ta a ris m in a ik a n a v a lte ssa o ie v a lu o k Tum d m eid ä n on m u is te tta v a kun
valvoa,
e
tte
i
ta
m
a
ja
a
k
u
o
lle e k si k ir
ka, k a p ita lis tit, e h k ä is iv ä t e d u s k u n p u h u m m e n e u v o sto la in s ä ä d ä n n ö s tä .
ja im e k si.
n an h y v sk sy m a in Isk ie n voim aan a s
S u o m e ssa e le tä ä n v ie lä y lö sa la isin
O n aiv a n se lv ä ä , e ttä ta ite is ta la
lu m ise n k e is a rin s a a v u lla , sa m a lla k ä ä n n e ty s s ä m a a ilm a ssa .
K a tse le m
kia
v a s ta a n p o rv a ris to k o e tte le e t a
ta v a lla “ v a p a a n ” S uom en sa m a t ka niepa m itä k y s y m y s tä ta h a n s a n aem
pella v iim eise en s a a k k a . E ih ä n se
p U a listlt n y t k a s k y lä ts te n s ä a v u lla e- m e a s ia n o lev an n u rin p ä in .
K aik- i
työhön
ole to ttu n u t. T ila n h e r r a t te
duakunntAssa ja h a llitu k se ssa , se k ä k tai 1a n äem m e h a lo n h a k k a a ja n palei
v
a
t
e
lä
n e e t m a a ty ö lä is te n
h ie s tä ,
v irk a m ie s k o n e is to n s a v ä lity k s e llä te tu m a s s a Ja n ä lä s s ä , m u tta la ls k o tte
kaupunkliaii4> orvari, te h ta ilija , k au p
k e v ä t k a ik e n to d e llise n ty ö v äe n a s e lija in Istu v a n ta k k a v a lk e a n ä ä r e s s ä
m an p a ra n ta m is e n e d u s k u n n a n tie tä , k y llä ise n ä . J a tä m ä n v ä ä ry y d e n s u o - . p ias ja k e in o tte lija te h d a s ty ö lä is te n
H e o v a t to ttu n e e t vaan
la in s ä ä d ä n n ö n a v u lla m a b d o u o m a k J e le m ista Ja s ä ily ttä m is iä ta r k o itta a n isk o illa .
sl.
E th ä n e d u s k u n n a lla m m e ole o l koko p o rv a ris to n la in a ä ä d ä n tä p u u h a .! m u k a v a sti y le llis y y d e ss ä ja lo isto n sa
a ik a a n s a ,
m a tk u s te le
lu t h a lu a k a a n to d e llise e n ty ö v äe n S iin a a iv a n s iv u llis e n a , k itu k a sv u ! ‘ v ie ttä m ä ä n
m aa n h u v ik se e n u lk o m a illa J. n ’ e
la in sä ä d ä n tö ö n . S ie llä on v a a n j a a r i te n a ja m y o h a isg y n ty n e e n ä ta p a a Jo
N yt kun ty ö v äk i on o tta n u t vallan
te ltu . tu h la te n a lk a a ja to d e ilisu u d e s ta in la k e ja , jo lta n im ite tä ä n ty ö v ä e n - «
k ä s iin s ä , on 6e s ä ä tä n y t y le ise n työ
sa h u o n o n n e ttu n iitä la k e ja , jo tk a la ln s a ä d a n n ä k s i.
(M u tta k u in k a y l - ' v e lv o llisu u d en .
P o rv a ris to
y rittä ä
ty ö v äe n n o usun a ik a n a o v a t s a ttu p e itä ja in n o s tu n e ita s o c ia lis tllu ik u rl
m oisin v o im aan p ä ä ss e e t. J a v a ik P aaaJvtiori & K : n it se n p u o le sta o- ! p ä ä s tä ty ö stä n iid e n ra h o je n tu rv iin .
Jo ita »en on o n n is tu n u t s a la ta kan
k a p a e d u s k u n ta te k is lk in Jo nkun tein. v a tk a a n >.
m is tä o lisi to d e llis e sti h y ö ty ä työ* 1 N e u v o s to t «m ajalla ta a s ty ö tä k o s saita ta i jo ita sille u lk o m a illa o le v a t
y s tä v ä t Ja s u k u la is e t
la h ta r it —
YHTEISKUNNALLISIA JA VALTIOL
LISIA VIRTAUKSIA ULKOMAILLA
Neuvosto-Venäjän työlainsäädäntö
1. Yleinen työvelvollisuus.
M iten vallan m eillä ja m u issa k a
p ita lis tis is s a m a issa y lee n sä tie d e
tä ä n k ä ä n n iistä p e ru ste ista , jo illa so
s i a l i s t i n e n N e u v o s to - V enäjä k a ik k ie n
m aid en k a p ita lis tie n ja riis tä jie n jo
k a ta h o lta a tid lsta n ia n a ja s a a rta m a
11a ra k e n ta a u u tta s o s ia lis tis ta y h
te is k u n ta a . N äihin s a a k k a on ä ä r e
tön valheen, p a rja u k se n ja s a a s ta n
v irta , johon p o rv a rile h d e t o v a t k o e t
ta n e e t isä n tä in p ä k ä sk y stä h u k u te ta
k a ik k i o ik ea t tie d o t v a lla n k u m o u k
se llise n \ e tia ja n oloista, v a ik e u tt a -
n e e t ty ö läisiä lu om aan itse lle en to
d e llista kuvaa tä s tä ih m e e llis e s ti
m a a s ta , v aik k a to is e lta puolen tuo
p o rv a risto n k iih k eä p a rja u s o n k in ol
lu t a ja t e l e v is s a ty o la ts jo u k iis s » o-
m an.-a k e h ittä m ä ä n a ja tu s ta , e ttä
s u u re t N eu v o sto v allan o lo t ta ita v a t-
|k ln olla to isin kuin m i u p o rv a risto
tisk o ttelee.
j*
e p a lle m a tu
la m a
leeik k a on sa m a lla m yös la a jo issa
tfb tu te k e v b a k e rro k sissa synnyttä
nyt k a ik k ia lla k iihkeän halun tu tu s
tu a o ik eih in tie to ih in n y k y isen Ve
n ä jä n oloista.
T yyd y ttaak .-em m e tä tä halua on ai
k o u lu k se m m e s e u ra a vasaa luoda sil
m äy» N euvosto-V enäjän ty o lak elh in .
T ä m ä la in s ä ä d ä n tö p a lja s ta a o s a ’
ta a n N e u v o s to jä r je s te lm ä n olem uk-
s*a. sa m a lla kuin m eille siin ä s e ‘-
v tä a syy m ik si p o rv a rit m in V e n ä jäl
lä kuin S u o m essa Ja k a lk issa m ais
«a o v a t s ilm ittö m ä sti s u u ttu n e e t tä
h ä n ’v rtv ie n v a llan k u m o u k seen , m u t
ta ty ö lä is e t p ’x>lestaan V e n ä jillä n y t
k» o v a t v a lm iit sen pu o lesta taiste le-
■MM v iim eise en v e rip isa ra a n , s a '
JUTUN JATKOA
’/"‘"’’.' '
lä h e ttä v ä t
ta ik k a tu rv a u tu m a lla kei-
n o tte lu u n . kun m u u te n v a ro ja ei saa.
P o rv a ris to n työhön p a k o tta m in e n
su ju u k u ite n k in y h ä p a re m m in n e u
v o sto v a lla n lu jittu e s s a ja jä r je s ty e s
sä. P a k o tu s k e in o ja on u se ita . T ep
siv ln ja lu o n n o llisin on tie ty s ti ruu
an k ie lto la is k o tte lijo ilta . J a tä h ä n
tu lla a n h e ti kun yli koko m aan työ
k irja jä r je s te lm ä on s a a tu k ä y tä n
töön.
A in o a s ta a n ty ö k irja n o m is ta
ja lla on o ik eu s sa a d a le ip ä ä ja elin-
ta rv e k o rtti. A n n o tta on k e in o tte li
jo ita . sa b o » e e ra a jia y. m. p a n tu pa
k o lliseen työhön.
rnaiia
ta v a lla
kuin
jo k a in e n * ty ö k y -
a v u lla on k o e te ltu heidän
rao ille e n pan ia.
J a joskin
k y in en on ty ö h ö n v elv o llin en .
2. Työstä
riisto!
la»
työky suojeluslaki on saatu, on sitä kai!
vapauttaminen ja
tav o in rik o ttu ja k ie rre tty ; p o ra
vyttömien huolto.
, , , . ... .
.
lis e t äm m ä t ti ta r k a s ta ja t ovat y
M in k ä la ise n a la k a n o v a t p o rv ari- ,
,,
,
..
,.
,
.
..
k a ts e lle e t » h a läpi sorm ien tai s,
le h d e t p itä n e e tk ä ä n s a a tu a a n tie tä ä ,
.
, .
ra a n s u v a in n e e tk in .
e tta N e u v o sto -V en ä jä llä on ty ö p a k k o
* 1-
,
l . «
i.
i-u s
, .
5 N e u v o s to te a ä ja n lain mukaan
ja e tta sie llä on s u u n n ite ltu ja osit-
,
•
16 vuotta nuorempien lapsien ’
ta in jo to te u te ttu k in työn “ m ilita ri
k ie lle tty . 7 Id v u o tiset lapset o»
so im in e n ”, s. o. e ri puna a rm e ija k u n
v elv o lliset k äy m ään koulua
Aino*
n a t ju lis te ttu tv o a rm e ijo ik s i ja v iss it
ta a n
p o ik k e u sta p a u k se ssa
void«
tä r k e ä t ty ö a la t s a a te ttu m o b llisatsio -
lap si ty ö ta r k a s ta ja n
luvalla e” !
uiu a la is e k s i.
E ik ä ih m e k ä ä n . Ke
työhön 11 v an h an a tai pilaa t»""
h ä n m e rk its e e p o rv a ris to n k in p a h o it
jo s hän lain voim aan astuessa ei 1
M eil
T u lo s erä to im e n p ite is tä on ty y d y t ta m is ta h y ö d y llise e n ty ö h ö n .
lu t v ielä 16 v u o tia täy ttä n y t M11
täv ä.
P ie ta r is s a o lla a n jo y leise n le ty ö lä isille se ta a s k a a n el ole m i sillo in h ä n e n ty ö aik a n sa ei saa
tn eh a u o lem m e p a
ty ö v elv o llisu u d e n to te u tta m is e s s a niin tä ä n p a k o tu s ta
4 tu n tia p ite m p i vuorokaudet'«
h
e
m
m
a
n
p
a
k
o
n
a
la
is in a p o rv a risto -
p itk ä llä , e ttä tä n ä k e s ä n ä v o itiin
M u tta teki ei ainoastaan kieli« h
p o ista a a lu o k k a ja k o e lin ta rv e k o rte is - j ^ r Je 8 te lm »n k o u rissa , jo k a a n ta a ti-
te n ty ö sk e n te ly ä , vaan se sama-
sa, sillä k o lm a n n e n lu o k an k o r tte ja la ‘KUUden te rv e ille ja v o im a k k a ille
s ä ä tä ä e tt ä v a ltio p itä ä huolta ¡ap»«
(h e rro ille ) olisi t d l u t ja e tta v a k s i e h e rra s ro lk a le ille v e te le h tiä la is k a n a
ta . N e u v o sto v alta jo n,vt oi; ottaa«
n ä ä m itä ttö m ä n vähän.
T a m a sei- ! ra h o -iCOBa v a ra s s a k u n se n s ija a n
its e lle e n jo u k o n vanhem m ille ia*’’
v ä sti to d is ta a k e h ity k s e n su m m a n ja ‘ ko y h an tä y ty y p u s e rta a ty ö tä , jo s sl-
**
tu lo k se n .
j ta
»m atavissa, sillo in k u in siih e n h o id o sta jo h tu v a s ta laaka ta
sä s u h te e s s a on te h ty Jo liän rai'’.’
ei p y stjd b ik a a n . o lle s s a a n s a ira a n a .
ta v a n paljo n , vaik k ak in va «a
N eu v o sto -V en äjä e lä ä k a p ita lism i» v a n h u k s e n a , r a a ja r ik k o n a J. n. e
lu o n n o llise sti^ alussa.
ta s o sia lism iin s iir tj m is k a u tta a n . E t ta ik k a s itte n k e rjä tä , jo s ta jo u tu u
. al > kU°
< lla >k#‘n k e rta ie e »d 1 |t i o s N M
iinpä
talonpoikain
ia se to d e lla jo k a p ita lis m in on j ä t Ì K » ” . . . n
on työväen
a n n e ttu ja lak.
I.aten *
t ä a y t ta a k s e n s a , s e lv iä ä jo k a is e lle n ä lk ä ä n .
ty ö lä is e lle k o u r a a n tu n tu v a iti.
S illä
L u o k a a m m e ly h y t silm ä y s, m ite n sesta . ruokkim isesta. v r.
s a m a lla k u in la k i s ä ä tä ä y le ise n ty ö v äk i N euvtM to-V enätellä on n y t Jo
“
*
_
.
.
.
a
n
n
e
ta
a
n
Ilm
aiseksi
k a ik k ie n te rv e id e n ja -------------------
ty ö k y k y is te n v____
kan.a|a,kMdan )atolMa. kalkk)en
o| L
ty ö v elv o llisu u d e n , on s a m a lla r y h nuni-n imp-nalt»,Irjojen a h o t,. ^lkrri
d y tty to im e n p ite is iin n iid e n tu r v a a
“!.
»«UU»««. Kalkl... koului.sa on
m ise k si. jo tk a ty ö tä e iv ä t voi teh d ä . a“
huoltoa, jo tk a la a m a k a a n ovat t,«.»- jo l, u ko„ , ula,w.t
T y ö v e lv o llisu u s ei kosr.e te p siä , v a n ta v a p a at
ilm a ise k si, päivallis<«n»c
h u k sia . s a ir a ita , r a a ja r ik k o ja e ik ä ä i
L a p se t.
ia»u
sy ö v ä t ilm a ise k si er»*<.
te jä n m a ra a ik a tia e n n e n j a jä lk e e n
M onissa p o rv a ris m a is s a , nudkeim - j
sy n n y ty k s e n . K a ik k i n ä m ä o v a t v a pa m eid ä n p ä iv iim m e s a a k k a on la s j tf e u v o s to V e n ija n l.m
p a u te tu t ty ö stä . M u tta s a m a lla nitl- te n työ te h ta is s a h a llittu ilm a n mi- i
¡tm>.«ta
e on a n n e ttu m a h d o llisu u s to d e lla j ta a n r a jo itu s ta . S e u ra u k s e n a on oi- «,
k ä y ttä ä
hy v ä k s e e n
t ä tä v a p a u t t a ., lu t 6-, 8- ja 10 v u o tls te u la s te n te h - i
U tä J U ä b U t t *n a r i
N e u v o sto v a lla n te it e iv ä t a in o a s ta a n j ta te in tulo.
.i e i t e on m e n n y t hei-1
sa n o : “ te e tte ta r v its e ty ö t« te h d ä ” 1 d an te rv e y te n s ä , k a s v a m in e n ja ke
..n « „am .
, a u .,
on
k. s k «
‘ K o u.
d“ " “”
«
t ., ,
hotoU
»«“
h e l s u h u olen. T ä m ä y h te is k u n n a in
n en h u o lto to im i ei p e ru s tu a rra e ili
a is u u te e n . e ik ä sillä ole m itä ä n h y
v ä n te k e v ä isy y d e n le im a a
J o k a in e n
ty ö k y v y tö n on s iih e n o ik e u te ttu sa
\
o » ; U ip u n u a tä oa' h » a .ll. ta
O B * puaattakaaa.
B U
t e h t a il i» : „ „
, „ keeE J ,,k, mi ^ r .
ole s a t a h ilu is ta k a a n v ä li tt ä n y t Hä- k o i s - J a am m attikoulu»««
n e lle on o llu t liik e v a ih to tä rk e ä m p i o p isk e lla y lio p isto issa Kaikki o»
p a u ra *
kuin la s te n e lä m ä ja te rv e y s K lih p a a ta ja
k e ä s ti o v at he m eillä ja m u u a lla ly ö - : m a k s e ta a n a v u stu a ta op!«*"
neet vastaan, kun jo ta in ra jo ja la in ! Esim P ietarin v lio p u t ••« 'SB«