Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931, July 22, 1920, Page 2, Image 2

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    9
TORSTAINA, HEiNXK. 22 P— THURSDAY, JULY 22
loudelliset taistelu t ja joukko-bisen politikoim isliikkeen ääni-)
TOVERI
TULEVA EDUSTAJAKO- <
(T H E C O M R A D E )
J cn liikehtim iset muodostavat ! en kalastamis- ja järjestelm än
Tk*h T rcer’ T Paaasialliscn
toim intam uodon, ¡paikkaam istarkotuksessa,
yhtä!
.. .
,
KOUKSEMME
itV m
V u Ä
d X
Toisinaan taas valtiollinen toi- tärkeää
on
iäriestelm
ällisen7
v
.
J
K»Plta
h
^
^
pelastus,
se o lijille rajaa jääväin hiili- ja rau-
tärkeää on järjestelmällisen va
Broman,
m in ti rajo ittu u pelkkään a g i-’ lT»tukiwn” k a u tta *» o ittM ne k y p - I ^ V p° rvar,en problemina. Ja j« k a iv o ste n yhteistoim inta, niin ■,iZ ° v t F . ®ro™
n: New
N«w Yor-i
l>r the W « « t« rn W o r )u n e n a Publialung teeraamiseen
ja järjestäm iseen sym ättöm ät vaistot työväestön P«rhaat Paat pohtimassa. Eräät ettei tuotanto häiriinny; Kan- , ta * kirjottaa Raivaajassa tu
_1.x ___ •
.7 .
.
i j v v a c s i u u n n s t ä n v a t n A h ti.e c o o n ♦
__ 1___ I___le v ä n s v k s v ie iK tä
Society.
No. ¡70
Eris suunnitelma kapitalismin pelastamiseksi
S e v e n th a n d C o m m e rc ia l
O p p o s ite Post O ffic e .
P h o n e : O ffic e 3 6 5 , E d ito ria l D ep*
JUTUN JATKOA
O ffic e
soctan a i k a n a . .
aui<n<u ,
, , .
... ’ . z . *
",“ i;
r
------- p#
DalvtflukRVRRa ¡nansa, joita on 4 m iljaardia pun- vu°aeKSi eteenpäin ja siten saasjueet. joiden periaatteellisista ohu
i myöskin porvariston m enettely-' kimäinen on yhtä vaarallista! valtiorahaston
p a lv e lu
k s e s s a taa-
,^
y ällöin m’
net¿ . , . A
A^ m er¡
. . . . lahjotettaisiin jär-
« . ! m
--------------
----- -
-
tavoista ja niiden voimasta hai-!kuin edellinenkin. Sekin tulee S itten sen edustajana
Parisin
T
m enettäir.
eri-!tyvat . varat
istä valitettavasti emme lähennä,
mil J eston puolesta Toverille ja Ca- tiedä. M utta käytännössä tiedamm.
Iita so rrettu ja luokkia. Porva- vaarallisemmaksi sen kautta, et-'rauhankonferensissa. E dusti ra- ka 2 m iljd. ja E nglanti 900 milj
E D IT O R IA L S T A F F
Vapaudel- Keijukaisten keskustelevan miehmu.
rillinen d ik tatu u ri monta k e rta a * tä “ se pukeutuu
__ 1 kum
_____
«
__
!
.
•
•
•
l
u
—
1
___
___________
.
S
m
k
;
R
a
n
s
k
a
h
v
ö
tt/ic
i
in<
->
m
it. nadassa ilm estyvälle Vaoaudel
Sm
k.;
Ranska
hyötyisi
700
milj
ouksellisiin ' ham inisteriä korkeimmassa ta
Elis Sulkanen, M anaging Editor, Sulo t e k e e
m ahdottom aksi kaiken fraaseihin ja niiden avulla saa lousneuvostossa, m utta erosi vii­ ja Italia 800 m ilj. puntaa. — 3) Ie». joka myöskin on pyytänyt min pulpetinkannella ja kensekai»ten
Syvänen, A lex Sevo, T oivo A . Johnson. m u u n
paitsi äänioikeutettujen työväestöltä helposti kannatus- me kesänä, kun kävi selväksi, Europan jaloilleen auttam iseksi rajan tällä puolen olevalta S koettavan ottaa aeijukaiBilta pui^
järjestettävä
keskenäinen S. Järjestöltä avustusta.
tinkansia voidakseen himpun keskus­
E n te re d ns second- class n a i i m.tter ,äänioikcuden . käyttäm isen.
Se ta väärälle opille.
että ei tule korjauksia V ersail­ on
July 18, 1 9 1 2 , a t the Post O ffic e at ! rajottaa sitäkin. Se tekee mah-
suuri
laina,
ehkä
200
m
ilj.
pun­
tella
hekin. K enaekaiset1 myös piy
lesin
rauhanehtoihin,
jo
ita
piti
Tuo esitys on tämän k irjo t­
Silli t illilllllt lllllllll
A s to ria , O re g o n , u n d er the A c t o f dottom aksi köyhälistön edusta-
taa-
Tämä
siksi,
että
Europan
tahan m ielestä paikallaan. Sään. vät ohjelm assaan pykälää, jonka nv
. turm iollisina.
K irjo itti sitten
March 3, 1879.
_______ jienkin esiintym isen. M utta se
LAIN TULKINNASTA
asiasta teoksen, jo ta ilm otetaan hallituksille ei nyt voi uskoa tömme kyllä määräävät kokouk­ jalla vievät jokaisen parlamenttia
ei voi yhteiskunnallisten
— 4,..«*. lakien
Mft; n v k ’k
am erikalaisissa liberalisissa ja ve^kaa ilman toisten takeita. — sen
pidettäväksi
vuosittain, nokkansa pistävän poliisin putka«
m utta onko meillä sellaisia asi­ M utta kertokaam m e alusta tämä jät
Vaalitaistelu ■ ja
paria- kaikkea
!?u,
l‘?an v ,a,!da,.
™ hd?
« omaksi
takaperin laatim
^ ¡ ^ ' " iin
c o l Coloradon
J r l d Ö n 508'
31'8' ' 5’8“ , julkaisuissa,
s itä 4)
saarto
on lopetetta-
f ■
k a i k k e a valtiollista
a l t m l l i c t a a a g
c r i if t r a a tc t m
va Venäjän
ja annettava
Saksalle
oikeus oita tällä kertaa, että niiden täh ­ tu.
s m i o a n ta i K a a . p ^ e ' rin
^ kX i eksantunnin
7 ^ “ u ^ " « a tta a joku
rivi —i__.
selostaa,
koska porvaristo ei voi muodos- „ 1 .°.s^a. «ahdeksantunnin ty o -( H
Keynes on porvari vielä auttaa Venäjän talouden jä rje s­ den kannattaisi tuhansia dolla­ Olemme siis Japanin parlamentit
mentansmi
[taa niin kiinteää kokonaisuutta, Pai™.Iakl , Sc saa“ *n a>kaa"
7
° n P° rVan’ VieU’ täm istä, sillä sille se kuuluu.
reita ruveta kuluttam aan? Jär- sa — kuvitelkaam m e niin — keskus,
Toveripiireissä yhä väitellään etta erilaisten valtiollisten puo- tlJPaassa k ^ivantomiesten u n i- • pä vanhan polven liberaali puh- ^On turhaa keskustella siitä
jestörakenteem m e on ju u ri saa­ telem assa äänioikeuden yleistämiset
.toveripiireissä yna vaiteliaan
----- nisen c cj löytyi- Olden ( L - K- L :n ) toim esta, tainta verta. Hän siis uskoo lu
m uokatttua uuteen asuun,! tä. jota varten muuten tiedämffi»
vanhasta kysymyksestä: paria-
CSTämä™ *yhteiskunnan’' | m utta koski kaivantojen o h ella’jasti kapitalistiseen järjestel- voisivatko tämän liberaalin jär- tu
m entar«m in m erkityksesta ty ö -,
d l i i r i i ^ ne^ste^^^^^^
muitakin ^ l o j a . Kaivantoyh- mään, vapauteen
ja J ihmisen kiniekan ehdotukset pelastaa ka p iirijärjestö t on poistettu, niil-) jikkokai puolueen syntyneenkin. pa
vaeniuokalle. Paljon onkin asiaa
-Lla
tiöi. kuten tavallista, k ie ltä y ty i-! (porvarin) järkeen.
E hdottaa pitalism in ja luoda sen y h te­ le kuuluneet tehtävät ja valtuu-j hujalavalle astuu parlamentin sima.
V rin tu lttu, sotkettu ja sen
yleisvaltiollisia toim innan vat lakia noudattam asta ja ky- että ihm iskunnan pelastamisek- näisen maailmantalouden, jonka det jaettu järjestöm m e keskus-' «uisin puhuja, kensekainen Satu.-,
käsittää ihm ________
iskunnan e- viraston ja aluejärjestöjen kes-j Shimada. joka ihm ettelee, miksi
"n“ tak?aaX nri Ä ^ o h d e 1: Ä o i S s U OU*SH u X « a v " > y ? y ?
J - t u i o ik e u s J to s te ^ s i ryhdyttäisiin senraaviin toi- hänkin
............._......................
linehdoksi. Ne ehdotukset o- ken, samoin kuin niille kuulu­ Jukaiset eivät enää harrasta yleistä
k a a k k i kypsymätön kapinallinen sellainen on edustajien valitse-)ratkaistavaksb
Ju ttu joutui lo -.n jn n . 1) K orjattaisiin rauhan- Vat näet täysin sopim attom at
neet varatkin. K eskusvirastoon äänioikeutta, vaan ovat taantumuk
vaisto löytääkin matalimman ai jmin<n valtion edustuksellisiin F ^ a valt:o.n y llolk«“ den eteen, j ehdot seuraavaan tapaan: Sak- im perialism in maailmaan.
R a­ toim
inut sen mukaan kuin sään sellisia. Juttelfevat myös Uehara ii
dan kulkea yli m arxilaisten pe- O to k siin .
T ätä oikeutta h y - | } ® k a
! a in sJ lla perusteel-j
korxaus m äärätään kerta pitalism i on auttam attom an ris-
not
ovat sille m ääränneet ja Kakamoto, jonka jälestä kensekai
riaatteiden.
väkseen käyttäen Venäjän bol- }a ,etta m etallien kaivaminen j a , kaikkiaan 3 m iljardiksi punnak- tiriitainen. Se ei tällaisin kei-
aluejärjestöjen
heikkouksia, joslnen Miki k y s e l y puhemies Ookalu
«
• u
...
• 1, shevikit ottivat osaa duuman kaivantotyö yleensä, on y k si-1 81 (s; o. noin 4% miljaardia noin edes yritäkään itseään pe
vuoteen 19¡4 o?i vallitsevana!VMleihin- SamalIa tavalla Suo-J*yl8£ .
JoisU neljäsosa k a t-) lastaa. A seita
P sellaista on ilm ennyt, ei ta rv it-1 että m itäs tekem istä poliisilla ^
***8, w>*
men maahan lyöty työväestö il- P°hisioikeudet, joille laki pe- sotaan
jo saaduksi välirau-; joukoilla rajoja vartioi vaikka se yletsm aallisen edustajakoko-; santarm illa on näillä main. Oo„.
muotona maailman tyovaenlnk- rriaisi
rustuu ,eivät voi ulottua.”
hän jälkeen laivoina, vetureina sadat m iljoonat nälkään näänty- uksen kautta lähteä korjaamaan, sanoo, e ttä eipä häntä tiedä. piuä
keessä, teki vaalitaistelusta ja ^ a1« .itsestään jotain valkoisen
T ietystikään ei järjestöm m e la h ettää
vahtiraikko
katso maas
Siten sy rjäy tettiin k a h d e k jy - m ’ korvauksen maksaa S ak-jvät; ’ Siksi se myös, vallanku-
edustuksellisesta toim innasta ra -!
kcskelta ' " j ä i s i s s ä e-
fie
rra
Miki selitti edelleen, ett«
työpäivälaki silloin sa 3° vuoden kuluessa alkaen m ouksellisen proletariaatin kaut keskusvirasto ole toim inut sil­
-i-:i L
L • duskuntavaaleissa.
Ne ottivat santunnin
lä
tavalla
kaikissa
tapauksissa
täällä
voi
keskustella, jos ne koht
ta lia tix e n v a lr in n
- P1 s*ihen osaa, ei sen tähden, että ja seurauksena oli suuri Colo- I9231 Saksan, Ranskan ja Puo- ta, omaan kaivamaansa kuop­
että ' se olisi kaikkia aineksia tännekin tuppaavat.
nh i ^ a S a M d , säilyttäm isen he olisivat h äk
Venä radon m etallinkaivajain lakko ^an kesken järjestetään eri puo- paan kaatuu.
järjestössäm m e tyydyttänyt. Se | P ,rlan,e„u i . „ „ „ kesku„ el,
minkämoisen likatulvan nämä j “ ,
Ja s' n k 'P P ‘h$- w . 1903—04.
on p.stanyt puolueellisuuttaan ¥aan rupea, a,kan, a kuluks, m.,t
valtion reform eeraajat laskivat
duumaa ei-
esiin sangen tuntuvasti monien maan.
niitä vastaan, jotka tämän oh- ka t “ 0™ s.sa « " « » d e " , että he samallainen laki kuin Kansasis-
E räs kensekainen herra-
i
a
r . ä ............
....
jelm an porvarillisen luonteen jo i ’ i ’? ’ ? '
Suuom' n sakin, se nim ittäin, ettei työläi-i
Ja c r i mies lähenteli puhemies Ooka«.
set saa tehdä lakkoa, vaan kaik-L M utkikas on työväenluokan siihen suuntaan, että sikäläiset
ay aessaan,
m u t t a iä isee n hänen kanssaan Seijukainen
aikaisem pina vuosina oivaltlvat valko,se"
1» lll«Vk“ '>
teknillisesti
se
on
täy
ttän
y
t sen
‘ ... .
ki
riidat
on
jätettävä
erityisen
ai
te
u
n
.
tIC‘
P
a}Jon
vastuksia
taloudelliset
järjestö
t
yhtyisi-
ja aita vastustivat. Nämä m arxi-;
m“ ,ta sen ., ahd5n’. et,a he
mitä uudet sääntömme ja u u sii?
oikeuslaitoksen
p
äätettäv
äk
si,p
a
.
vaaroJa
on
v°
itcttava.
j
vät
sen
periaatteiden
pohjalla
laisuuden m ataioitsijat ja .e n paa’ ,Va/ . ’ “ ne. ” ?1,dkas,.n « ” °-
' ,
“ "onut
.
Äskeinen metsä- ja sahamyl-t voitokkaan Venäjän köyhälis- järjestöm enettelym m e siitä vaa
väärentäjät tahtoivat muodostaa maan. fyovaenjouko.lle ja koko joka taas puolestaan on täydel-
tii.
Se
mistä
ollaan
eri
m
ieltä'
?
Ookan
»“<
>
»“
«>11*11«.
<
“uiu
k»
so sialist,p u o lu e tta vain suuria " ’« ilm a lle työväenluokan jouk- lisesti työnteettäjäin hallittavis-bytyoläisten lakko keskivaltiois- töön ja sen alkuunpanem iin keskusviraston m enettelyyn n ä h 1 “
"f™ T‘ nak“ larltul
positiivisen uudistustyön puolu-lu0 3 d?n la tuomaan ilmi vi- sa. T ätä lakia vastaan ovat kai-)sa *aas mitä vaikuttavam m in o- järjestöihin ei ainoastaan kan- den. johtuu käsitysten eroava!-i
."ra Ataon « » “'«rteen. jali,.,
eita. joka saavuttaa enemmistön han.sa )a 'uom .onsa järjestelm ää vantom iesten uniot siellä aika- s?11*. e*tei vanhoillisen äm m ät-. sainvälisessä suhteessa vaan e i­ suudesta siihen nähden m ite n ; ^ nt>1 ‘»ommanpuoleinen tappelu |
eduskunnassa ja sitä tietä ä ä -jv« aan
P rotesti- ja agitatsio- neet taistelun ja nyt on valtion tiunionism in m ukaisilla m enet-itä ne myöskin keskenään' muo- ja mihin suuntaan olisi jä rje s -! i° Ua parlaQientU saisl »‘kaa ja u
nestyksellä kumoo koko riisto- " ‘•'“ »»Itä ottavat kaikkien mai- oikeuslaitokset päättäneet, että telytavoilla enää kyetä teolli- ¿ostaisivat solidaarisia järjestö- tömme toim intaa ohjattava
: ’«‘suutta aletun seurustelun jatka
järjestelm än. Johtajat puhuivat ? en t0 ? el,lset sosialistit edus- ‘‘koska kaivantotyö on läheises-1 suustyöläisten taisteluita voit- jä ja suhteita eri maailman
Viimeinen
e
d
u
s
ta
ja
k
o
k
o
u
s
1
"“ TL"’, .,Opett‘ puhemies ‘stunt^l
u u o tn ja n u ftu u h puoleksitoista tunniksi
Akan m
äänestäjien mieliksi saadakseen1 «u,n na l,seen toim intaan osaa. ti yleisön etua ja hyvinvointia itämään. V anhoilliset toim itsijat maissa.
. .. , \
‘ ,
Monenmoisten vaiheiden, ha­ semme taas osotti etteivät ed u s-; raw„„
niiden kannatuksen. Ja m itä' ak:,an kom m unistit ja itsenäis- koskeva tuotantoala, on valtio!- \ asettavat taistelut alun pitäen
tajakokoukset
ole
parhaita
ra
t-1,
m
eneniaa"
kurin
pitokoinit«i|
la
yleisön
etujen
suojelemiseksi
^
jan
ahtaisiin
rajoihin
ja
täyt-
jaantum isien ja sisäisten riito ­
enemmän
tämänlaisen k a t s o - r '1? sos‘allst " n vasemmistoai­
kurltusta *alti"pa’”«
oikeus
valvoa
ettei
tämä
teolli-
tavat
uniot
porvarillisella
hen-
jen kautta kulkee tie täm änlai­ kaitsijoita näille m ielipide-eroa-’
n e k s e n mukaisella toim innalla nek» t o ttiv at osaa parlam entti-
vaisuuksille.
P
äättihän
koko-
hamt*emisesta-
n‘utu Akao ei lu r,
puolue ulkonaisesti kasvoi, S itä;va?,elhl.n työskennelläkseen tä- suusala tarpeettom ien ja p o is-|8 e^ a- Tässä lakossa osotti A- seen yhtenäisyyteen. Ja täytyy
surullisem m aksi sen sisäinen man la,t9kscn sisällä. Samoin tettavissa olevien syiden tähden rnerikan Työväenliitto taas ettei sanoa, että Yhdysvalloissa maan uksen enemmistö erota sosialis- n°n,3esti olIut nHn tylsä, että oli«
ja yleisäänestys mennyt «yykymättä saunaan,
kestävyys ja vallankum ouksel-; £>Vat . toim incet Rumanian ja seisahdu ja tuota aiheettom ia se valita am m atittom ien työläis- ¡.yhteiskunnallisen elämän ja y- tipuolueesta
kärsimyksiä.
ten liikkeistä eikä niiden avus-ileisen työväenluokan tietoisuus- sen kuitenkin kumosi. M utta. Kun alettiin uusi istunto, ehdotti
linen kunto muodostui
Ruotsin
vasem m istososialistit
Kaivantotyö on nyt siis yleis­ tamisesta, huolim atta siitä vaik­ asteen alhaisuuden takia edis- y^isäänestyksen
päätöksestä sei’ukainen Ivazaki. että lykättäisin
. . .
seka kaikkien muiden maiden
Tama sosialistisiin fraaseihin tehtävästään tietoiset köyhälis- tä “businesta”, johon valtiolla ka uniot kuuluisivatkin siihen. tys eteenpäin kulkee hitaasti, huolim atta me emme ole paljoa- { i)ari‘nipiin aikoihin täm äkin Istunt
Pe*te tty porvarillisuus työsken- i töpuolueet — ne nim ittäin, jot- on valvontaoikeus. V. 1900 se Union virkailijat joutuivat tun- m utta joka tapauksessa edisty-1 k?.an y ks*mielisempiä nyt kuin minkä puhemies tekikin. Mutta sit
teli kapitalistisen kansanvallan ka eivät opportunism in mukana oli yksityistä “businesta”, johon nU8tamaan nälän edessä ja al- tään.
¡viime vuonnakaan. Ja varmana loin kensekaiset, shinaekaiset. iikki>|
pohjalla olettaen sen tarjo av an : ole
pettäneet työväenluokan valtion valvontaoikeus ei u lo t-)kojvat selittää työläisille, että
Mitä suurimmalla suvaitse-! vo*da.a n. P*taa etta vaikka pi- kaiset Ja m uut m ahdolliset -ka
riittäviä
mahdollisuuksia työ- parhaim pia etuja. Edustuksel- tunut. Edellisellä kerralla tah- heidän on lähdettävä paikka- vaisuudella olisi suhtauduttava • d ettaisiin miten diplom aattinen rupesivat rähisem ään, että n n- |
vaenluokan
yhteiskunnallisten linen toim inta on agitatsionia ja toivat kaivantoyhtiöt rikkoa v a i; k u n n a lu ja iflin jäi asema rik- kaikkiin
niihin taloudellisen k? kous> ei se voisi olemassaole- ivasakln ivansekaisen esityksen h?
aatteiden toteuttam iseksi ja jär-jh eräty sty ö tä joukkojen keskuu- tion lainlaatijakunnan laatiman kureille. H ajanaisuus ja holtit- työväenliikkeen aineksiin, jotka via eroavaisuuksia poistaa. Ne väksym isestä ei saata olla puhetrd
Tällä kertaa tahtoisivat t? m u u s .°.n yleensäkin tunnettu pyrkivät eroon vanhasta u n io -jsoveltautuvat yhteen vasta ajan kaan ja e ttä istuntoa on jatkettavtl
jestelm än muuttamiseksi. Täi- ■ dessa. Sen kautta voidaan osot- lain.
siksi i täm
tä katsantokannalta hyleksittiin taa porvarillisen kansanvallan työläiset tehdä , samoin ja ____
. äntaisissa
..
. lakoissa. Näiden ,nism ista, josta on tu llu t tosiasi- kulu.ttarnil?a Ja Muuraamina. Ei- J a kun puhemies Ooka oli ookanne!
kaikkia muita työväenliikkeen valheelliset muodot, paljastaa ovat päätökset näin suoranaises.i tyoläisryhm ien tuotannollisesta;allisesti ase kapitalisteille eikä vatka ne *tse asiassa näytä niin hem m ettiin, eikä häntä mistään löy­
asemasta johtuu ;että m ik ään ; työläisille.
Sen takia on pj- sovittam attom ia olevan, että nii- detty, niin istutettiin kokumintoiavt
m uotoja paitsi äänestämistä ja järjestelm ä ja osottaa työläisil- ti toisilleen vastakkaiset.
Sellaista on porvarillisten o i-! Jaf j estö ei m enesty hyvän ja dettävä edistyksen m erkkinä si-■ denkään tähden tarvitseisi ko -! varapuhem ies johtam aan ja lähet
se johti surulliseen p o rv a rilli-[k heidän historiallinen velvol-
täkin radikaalisem
radilraaiic<»mr.;k
_1 kousta pitää. Viime
-tr ­ vuoden ko-! tiin erinäisiä edustajia ooka.,ma
s®cn luutum iseen ja todellisen lisuutensa ja tehtävänsä kapita- keuslaitosten laintulkinta m il-! k iin te ä n uniojärjestön luomises- täkin
pien kr, unionis-
työläisomaisen ja kumoukselli- lismia ja sen laitoksia kohtaan, ioin työläisten edut ovat kysy- sa. tällä alalla. M utta nämä työ- tien konventsionia, joka viim e! kemuks€t ovat «Y1 jo k u lu tta -! takaa Ookaa ja »uomaan hänet js
sen hengen halvaantumiseen, jo -' Mitä pienemmät köyhälistön myksessä, niin paljon kuin ne ^ai®e^ ovat olojen pakottam ina kuun lopulla pidettiin C hica-!neet sarmtä pois kummankin \ kamaan keskustelua.
Seijukais»
hpn sitte Toisen In tern atio n a-; m ahdollisuudet
sähälukuisuu- m uuten vakuuttavatkin pitävän-i Pcrin .. tyytym ättöm iä ja siitä gossa ja jossa m uodostettiin ko-iPu2^en pu.skupäästä niin paljon,! taas lähtivät puhem iehensä per«
ajka‘s®t puolueet lopullises- tensa ja vähäisen m erkityksensä sä kiinni johdonm ukaisuudesta. ! syysta vanha unionismi heidän ko maata käsittävä yhden suu- etta nykyiselläkin yhteisym m är- j lipettiin.
t H llillilllilllllllilll
keskuudessaan on huonoimmis- ren unión järjestö. Tässä kon- ryksella vo‘daan huoletta jäädä! nm.anti.i «in,,, v •
tl J iuk\stui.vat- . . . .
.
takia ovat, sitä suuremmalla
__
P
'iÄ
s
t
ä
k
<
e
e
n
t-rU
trd
i
i
sa kirj° issa- Ja mitä enemmän ventsionissa kertoo O. B U. I
sam anlaista käsitystä ja sii- syyllä on käytettävä hyväkseen
mitä aika tuo ¿ l ie s - 1
n' L
I
C
’
lu,>'
¡k
hen perustuvaa edustuksellista , jokaista vaalitaistelua ja oltava a.tkseen ja lujittaakseen sosia- a p ita lis tit vihaavat heidän o- B ulletin olleen 43 edustajaa saan> kumman suunnan se näyt-l 8ekaln
.
H ' 1 ,
I > !
la
v ,\a
1
toim mfaa on vastustettava. Se mukana niissä. Ne ovat valti- iisnttn, proletariaatin tulee rat- maa tunnustam aansa teollisuus- jo tk a olivat tulleet eri OS s , a 'tää ° ‘k« k« 1“ kumman vää- ”
J “ “y 1“ T ”
"
unionistista liikettä, sitä sitke- maata, kuten äärim äisestä Iän-1räksi- tai «»««aako se että mo- £ * ±
porvarillista politiikkaa ty ö jo llis e n elämän käymiskausia ja iein1,1 ^a,ks.’n?’nen c!l kaksi3 h- ämmällä
u h rau tu v aisu u d ella'T e nestä. keskilännen valtioista j a | lemma‘ «»at joissakin suhteis- “ " " hi "
lahtau.»»™.»
väcnliikkcen nimessä harjoiteta niiden mukana voidaan tehdä
teinen
tehtävä:
enstkstk.n-
tem-
siihen
luottavat
—
kaikkine
vir
idän
valtioista,
edustaen
44.000!sa
»äärässä
ja
taas
toisissa
»uh-l
f
“
“
k^
,‘"
mma»
’
"<1‘e,a“"
tuna. Ja se on pettävämpää kuin (enemmän agitatsionia kuin muul
mata
mukaan
paaotnan
vastai-
heineenkin.
sai
hommallensa
lie:
järjesty
n
y
ttä
työläistä,
„
¡m
-
¡«
'»
»
a
oikeassa
|
Hr.
Homma
itse porvarien politiikka, koska loin. Niiden avulla köyhälis-
sen
taistelun
alttiilla
sankaruu-
'T aatetoverien8a innoKkaa J
sillä on muutamia työläisomai- töllä on paras mahdollisuus mi-
unionismin kehityksessä mäkseen unioita, jotka ovat e-f Sitäpaitsi onhan järjestön kes ,
koko joukko."'inm'.?tüttaà
työtätekevien i.a on Uuden
riistettyjen
huomattava useita suóntavir. , r0?.n« ‘ A F L tstä.
' j k u sv ira sto n m en ettely ' helposti! kan“*,“kse"- ia k“n »*"“ » • '
sia fraaseja käytettävänään ja tata voimiensa valtiollista suu- dellaan
koska se imee käyttövoim ansa, ru u tta ja sen valossa voi se a- se, järjestää
2 ” „ * _ _
«
î lxi
T
I 7 HZ
Kokous hyväksyi Canadan O I «»kastavissa
yleisäänestyksen ’
vartiopäall,kkö apumiehin
se, • johtaa
sitä por- tauksia 01
siinäkin.
Itse T
I. X
W.
W . :n
työväestöltä itseltään. Ehdoton settaa itselleen tehtäviä, jotka variston kukistamiseksi ja kaik- keskuudessa
B-
U
:n
periaatejulistuksen.
_
kautta,
jos
se
vääräksi
katso
-!,
k^
a's'aan
pelas,arnaan- n,,n N
erilaisia virta
ja yksipuolinen parlamentaris- sen voim asuhteisiin soveltuvat, kinaisen sen vastarinnan täv d el-!uksia’ Toiset haluaisivat siitä Konventioni kielsi kapitalistis­ taan. “V asem m istolaisiksi” it- iUln hra pààl,ikrtltà lakki pois p«
mi ja siihen rajoittum inen on
Sellainen katsantokanta, joka liseksi tukahuttam iseksi; toisek- muodos.t aa> pelkän käytännöin ten sanomalehtien edustajilta sdftn
nim ittävät ovat tämän
miehet nurin pitkin permanto
tosiasiallisesti jo siirtym istä ka kum oukselliselta
näkökannalta
läsnäolooikeuden ja laati pitkän vuoden hallinneet keskusviras- ^onka <aPa’ltiu»tua herrat edusuj.
pitalistien puolelle, kuten muu- lähtien vastustaa kaikkia vaali- si. johtaa perässään koko tviitä- s^n .. union.istisen liikkeen, joka selostuksen sen johdosta, jossa toa. Se mitä he suvaitsevat n i-! korke’minan omakätiscHti vi ivat nn
an tcoreetiltk0 selittää.
taisteluja ja edustukselliseen tekevien ja riistettyjen joukkoa i taan suista,si puheet yhteis perustellaan kielto sillä, " e ttä ) m ittaä oikeistoksi, on kapinoi-j pol‘is’t kuin heidän paU iiU m >
ISCi ta Y?1Iankum<>ukys kapitalistiset lehdet ovai teli )m atta ty y ty n y t heidän hallin pu,kaa"
M utta tästä ei lainkaan jo h -; toim intaan osaa ottam ista, on o- kitin myöskin kaikkia pikktipor-
värillisiä
aineksia
uuden
t
a
l
o
t
,
-
t.y°.sk
e n ^ h s i vain ty ö lä is
du s5 la,nen y k s*nkertainen joh- man itsensä kypsym ättöm yyden
Eräälle a rv o is a lle v i r k a v .i .i
Ja Pa Ik k a su h te id e n kor neet ja tekevät kaikkensa vää toonsa, vaikkakin heidän voit-
topäatos. että sosialistinen työ- palvelemista
ja heikkoutensa dellisen luomistyön tielle under
toaan,
viraston
hallinnon
säami-
me-
vaäajantalafselle toimitt i <H« u
vhtevden un- £aam ,?5k.sl- T ° ,nen suunta P« ristellessään tietoja työläisten
väki voisi jättää huomioon ot- kunnioittam ista. Tämä katsan- yhteiskunnallisen
den tyokurin. uuden työjäries- fhUU JarJestclman perusteellises- harrastuksista ja toim enpiteis­ seen nähden, onkin pidetty e- Pa h ,u ’ o n n e ito m u Ä , Jota s u u r-4,1 <»
t a matta
parlamentarismin
ja jto k a n ta ei ole vielä ehtinyt tellnän lu o n e e ,, tie ie j n ^ vh-l ’ ">uu« a m ,S« ta . teollisesta yh­ tä.
r.empi vahingoista ja e d u llisista! Iitamme. H e rra A kaon k-
vaalitaistelut. Sosialistit muo- , päästä
ymmärtämään valtion distää tieteen viimeiset saavu | te,skunnas<a. m utta käytännölle
Kokous valitsi yleisen to k sattum ista kuin todellisesta voi ! pulpetinkannella h ra T an ak an kar-
dostavat valtiollisen liikkeen jo -( luonnetta, eikä sen valloittam i- •ukset ja k a , „ . a l i X n 't ‘ek S kan K « n &
__, j__
meenpanevan komitean,
johon masta johtuneena. Jos n. s. o i-’ «* innosti lehterillä Istuvaa viri-
Katsessa maassa.
Sosialistien sen ja köyhälistön valtion luo-
kuuluu yhdeksän henkilöä. Toi ) . sto
omaavansa enem-l veljeämme siinä määrin.
'
stis‘, ’ • s; " £ u° - ;
tarkoituksena
on valtiollisen inisen välttäm ättöm yyttä.
Se s r en- Ä
meenpanevan komitean jäsenet i mis^dn’ on si'lä tilaisuus koet-) k a tso i a s ia k s e e n m yös käyriä '■ I
va lan.
valloittamisen
kautta ei näe yhteiskuntaa, e * ä muu- k a n s s a
> '’U tebjui.i hin edellinen ryhmä haluaa pää- valittiin Buffalosta, Sioux Ci- ta a ...
, ny*.vuorostaan
Hyppäsi a la , salin, »44
....
. saada viras-
-- - - peluun.
’
paasta yhteiskunnassa k o ntrol-jta kuin oman itsensä tai erikois-
'
........... ' /
««"aa" ^ ^ ä i ^ j ^ t y ' tystä, Iowa; Altoona. Pa.; M o­ to Kasiinsa, eh ainakin koettaa ei päässyt tappelun alkuunkaan )
leeraavaksi luokaksi ja sen olosuhteissa esiintyvän ryhmän-
line, 111.; Doliwood, Pa.; -------
Madi- saada kompromissi, se on saat-, tuli kolme vahtim estaria, jotka h
Jtautta lopettaa tuotannon ja .sä ja tekee laskelmansa vauvra-
son.
W
ts.;
Milwaukee,
W is.; taa virasto sellaisiin käsiin, et -1 tfvät hänet ulos. Moinen ¡ulki
— L skonnon lakkauttaiiinen miseen. Eräs ryhm ittym ä saat
»on vaimeiden yksityisom istus jo itetu ilta näkökannoilta.
Le- olemasta kansan harhakuvaeltu- taa vielä pitää sitkeästi kiinni Great FaHs, Mon. ja Chicagos i tei. se- , nyky,sen hallinnon ta-1 sanan sortam inen parlamentin pr,
1 t0l^eenpanna niiden yhteis- nin nim ittää anti-parlam entaris- na onnena on kansan todJlisen Pikkuporvarillisista kapinaopeis ta. Toimeenpanevan kom itean; v °in- ole ehdottom asti kummal-Helu on jyrkästi paheksuttava*
lunnallistuttam inen ja riisto- mia lapsentaudiksi, joka vaivaa onnensa vaatimaa.
tulevat kaikki toimi !.aKaan ,PuoJen.
Toivottavasti
lilalla oli parlam entin la iet»w
Y aalm us, >ta
L o tta a , teoreettisessa suh jäsenet
irjestelman ja k ak k ien riistä- muutamia työväenliikkeen haa- etta kansan on luovuttava f la a n - )teC5sa aatemaailmaan, jota kan­ maan yletsorgam seeraajina. O r-! vasemmisto tyytyy siihen yh- suuria m ielecosotuksta Saapui
mista tukevien laitoksien ja roja huolim atta siitä, vaikka ne
sa koskevista harhakuvitelm ista! na.ttiv at Ja kannattavat kaiken- gam seeraustyötä johtaa yleis- ta P a e l l a nurinalla kuin oi- han.ituin junrokaisia ja rikk«nrt
*i?toJ8n Poistaminen.
tunnustavat luokkataistelun ja on samaa kuin vaatimus, että lais?t sosialistista työväenliiket toimeenpanevan komitean pu-i keistokm on ty y ty n y t nykyi-' toisia yn’n ä muita tvolais.a
ramän päämäärän saavuttam ia kapitalism in kukistam isen v äli­
k u n n e a . « ? hekin iu X X ^ n s a Se- ^ ~ - ' h? n
ku,f““ “’ »»'“ »- ’“
valtiollista toim intaa ym
seksi täytyy köyhälistön ensi- tämättömyyden. Nämä ainekset sen on jätettävä sellainen tila !t a .
ptirtt
tulevat
kyllin
voimakkaik
•
»\
u
o
l
«
v
a
"
s«
,
c
n
e
m
m
is
tö
-
i
eateiytoim
enpiteille
ja
1,
¡ya,J€ks* vapautua kapitalism in ovat alkeellisen luokkaymmar- tarvitsee harhakuvitelmia. L’s- m«rtatP«ttömat ja sitä vastusta- ‘ « S Ä ' " y " ä ° mia ° rgani a sio iu
si- isia ' , »
n
k
. v
al„.,P. v»i*
«*«k’sesta riippuvaisuudesta ja ryksen vallassa ja heidän teo- konnon arvostelu on siis sen vat. ainekse^ useissa Europan
holhousvallasta. Tässä työssä reettinen
käsityksensä ei tee inurhcenhakson arvostelun itu. m «*®83» varsinkin Italiassa, Es
Tässä konventsionissa on tl- . Nain ? I1.en
kun sanom iJ jotenda* k o k ! *T "
X
kasvatetaan jatkuvasti köyhälis-; heitä kyllin kykeneviksi näke- ’onka pyhimvsloisteenä uskonto Panlassa Ja Ranskassakin. T al­ lut edustettuna suuVi joukko sen..arvo*s’a käytännöllisiä teh-
eienoso j
ton voimia päämäärän saavutta mään eroa opportunistisen ja on. — »Karl Marx kirjoitukses- laiselta katsantokannalta vas rautatietyöläisiä, jotka lakon ta -‘!av,ä ei kokousta varten ole ja sen, mentiin jatkam aan aita Hibt*
PV8* .8?' .¿«..köyhälistön täytyy kumouksellisen edustuksellisen saan “ Hegelin oikeusfilosofian tustetaan kaikenlaista poliittis- kta ovat tulleet potkituksi Gom | kun tak tiikk«-erim ielisyydet ei- puistoon poliisien ketjuttaes.-a tr?
arvostelua”.)
ta toim intaa ja kun siihen liit
hillaan ja lyhdyillään puistoa
tal Sj / y 08*3 hyväkseen toim innan välillä ja siitä syys-
persin uniosta. Ne muodosta * ^at 8en kautta kuitenkaan rat-
tyy
?.ri
järjestöjen
ja
liikkeiden
-
r
if
ir
iH
iiiiiiiiiiiijiii
Parlam enttaarinen elämä Jap*r-'
kaikki mahdollisuudet ja ase- tä he antavat “ihanan yksinker-
välisiä riitakysym yksiä ja nii- vat huomattavan joukon uuden ,kea 8en .P o m m in , eikä niin- sa on siis vilkkaanlaista. Sancì**'
mat, m itä kapitalistinen järjes- taisuuden” johtaa itsensä vas- ,
Tietäm ättöm yys on paha-j den kartuttam a viha ja katke- unionismin rakentam iseksi. H e i-:kaan hyvin kuin yleisäänestyk-
telma
tarjoaa
H istorian lo- tustamaan kaikkea sitä. m itä he h e n k - jM e pelkäämme, etta se .ru u s, niin virheellisyydet ovat hin liitty y konepajoissa, te h -‘SC^ a; n " n m*ksi todellakin pi- suom alaisia japanilaisten serkuin
,.*jaa köyhälistön aina itse eivät vielä ole ehtineet ym- on vielä aikaansaava monta m ur-1 vastahakoiset pois lähtemään
laissa ja kaivannoissa työsken-!täa k°kousta. kun siihen mene-! T i , T ” 6 ,
kuhenkain
kayttam aan niitä aseita, jo iti mättämään. Yhtä tärkeää kuin k™ayteln; aa- Hyvällä syyllä o - ! Viimeaikaiset
1
A u t t a v a s t i *-
kansainväliset televiä työläisiä ympäri maata Xät varat h ita is iin paljoa e d u lJ *
Porvaristokin käyttää.
köyhälitölle on pitää huolta sii-
m uihin järjestötarko-
U*eVan Aunn«on maasSö
at antaneet ^ u.rnnm;,t ru" ? ’h ’ . taPah<umat ovat kuitenkin suu- kuten selostuksessa mainitaan. !Ilsemmin
Luokxien välisten suhteiden tä, että se ei parlamentarisesta jat
tukkiin
käyttää?
meillä
m ielenkiinto
paöa® ^'
antaneet Mykenean ja The-fressa määrin luoneet yhtenäis­
vaihtelusta, voimasuhteista ja toiminnasta tee itselleen epäju- tä n kuningassukujen kauheissa itä
kohtaan
onkin
suuresti
Uike»*»*
pohjaa kaikkien todellista
tyovaenliikkeen kehitysasteesta,malaa ja anna kannatustaan sen murhenäytelmissä sille traag ilh -; luokkataistelua kannattavien ai- Uudistakaa tilauksenne . Kokouksen sivuuttam inen tie-
Ke. B“
iliniv&Q
loi l * .lystikin voitaisiin tehdä ainoas-
riippuu mikä taistelumuoto mil-; yhteydessä aineksille, jotka sii- *en kontalon osan. — Karl Marx nesten yhtym iselle. Kolmannen UJOlSSa ettei lakkautus* taar> jäsenistön yleisäänestyksen’
lotAlun on etualalle asetettava, hen rajoittuvat ja jotka liitä aikakauslehdessä
lehden lähettämises- ^ ¿ t a’i koska. kysymys on sään-i paa asiaa ole. niin miksi kys
Die R hein:-f Internationalen
edustaja on
Toisinaan on aikoja, jolloin ta-1 muodostavat pelkän käytannöl-. sche Zeitung".)
I Skandinavian
______
i
isesta, m
maissa
toim inut 83 tule tapahtumaan ! k u n ^ »alin
31*" rikkçm
nkk<?n?i8«sta.
m utta
utta mysta
mysta ei
ei voitaisi
voitaisi heti
heti ylc-
y le tti
ei kerran m itään suurem -1 nestyksellä ratkaista? — J-
Post Office Add reas.
TO V E R I, Box 99, Astoria, Ore.
Taloudellisen työväenliikkeen edistyminen
ä
a
•• ••
m