No. 89
TORSTAINA, H U H T IK .1 5 P— THURSDAY, APRIL 15_________________________
lakin, että ennen sotaa
. .. . vallin-
_
debour Saksassa, Jean Longuet
neen aikakauden sosialistit E u-, Ranskassa, Lenin ja Trostki Ve d y s ¿ Í " a T me.u “^ taku V , ‘Í d a hn ''T a ^ n ^ e n BH<fe/feen ffl-
lauvantailaiset" saa
ropan johtavissa maissa olivat näjällä, Fritz Adler Itävallassa
vat yhä uusia aatteensa kannattajia. Päinvastoin, se on edellyttänyt
tulleet liian rakentaviksi” et- kaikki järjen ja tahdon miehiä’
keittäminen Venäjällä \ j ~ ^ n „,uwtta lhDOl.
kannatua j0 puol_ lt. meidän alistumista riistettyjen
ta ne panivat liian suuren huo- jotka rehellisellä rohkeudella
• tuksen mukaan on täten Pietarin me- kin kansanjoukot.
“Sunnuntailais- luokkaan. Jo historian ensihä-
makkaimpana
ainoastaan
sota
mion ‘parlamentarismille ’ ja proletariaattia kohtaan astuivat
| Maaliskuun 5 päivän Savon Kansa tallitehtaissa nykyään 28,134 työmies- ten” nimellä ja tarkoitukseniTeviää mänstä alkaen, on tuhannet su
voimiensa
suuruuden
perusteel
pyrkivät ainoastaan yirkapaik- johtamaan sosialistista kumous- la vaan
i.vuv lyomiöSl
j jylkasee uiciupuiitt
alempana ouuiadVän,
seuraavan, eri ai-
Näistä uu
oli 7,000
työmiestä toi- tämä työintoisuusliike maaseudulle kupolvet saaneet tämän ihmis-
’ä IranUalLnUn
v ^ Sta’ neista kokoilemansa kertomuksen Ve-I messa Putllovin tehtaissa, V aition| on Herätyksenä talonpojille
koihin toimimaan käsikädessä liikettä maissaan. Yhdvsvallois
ja johtaa ommaisuuden kautta vuotaa ver
porvarien kanssa. Siis lyhyes- sa oli Eugene Debs y m iotka että kapitalismin valta Yhdys näjän talouden uudelleen rakentami- tehtaassa — 2,800 työmiestä, Obu- heidät Neuvosto-Venäjän kaikkien ta ja kyyneleitä, saaneet osak-'
valloissa on kaikkein vähimmän
ti sanoen: parlamentansuus hä “vapaamielinen”
f sesta, otsikolla: “Vallankumoukset chov,n tehtaassa — 2,450 miestä, Ppt- kansalaisten yhteiseen
kilpailuun seen alituista sortoa ja petty
vapaamielinen” bafiUs.iZj,__
hallituksemme _ häiriytynyt.
Meidän
vitti toisen kansainvälisen
mielinen” hallituksemme on Pya- ° 'at hl8torlan vetureita.'' Itse kirjo- kitehtaassa — 1,700 miestä, Admirali- maan taloudellisen elämän kohotta- mystä. . 1 yöläisen voimat ja vii
on sulkenut tyrmään.
Mutta marxilaiset sosialistit,
saus ei nykyään riitä kunnolli
tus on seuraavanlainen: .
teetin tehtaassa työskentelee 1,300j naiseksi ja vartuttamiseksl."
Minkälaisen
johtopäätöksen
jotka ovat aina tottuneet näke- voimme siis nyt vetää näiden jonnut mitä syvimpään taantu
sen
toimeentulon hankkimiseen.
miestä,
sotilaslääketarve-esineiden
maan aineellisten harrastuksien tosiasioiden johdosta’ Sellai mukseen ja sortoon. Meidän va- Päivän polttavin kysymys Neuvos- tehtaassa — 1,100 miestä, Siestarjoen Eräässä toisessa kirjoituksessaan Ihmeenä olemisella ei ole mi
kulkevan yhte.skunnallisten ja senlto. että sosialistisen liikkeen paamieliset aineksemme valtiol- l<>-Venäjältä on kysymys talouden ko tehtaassa — 864 miestä sekä arse sanoo edellämainittu lehti:: “Talon tään 1ODELLISTA arvoa, jos
pojat alkavat epäröidä ja luopua e- se kyky (luoda työvälineitä) jo
valtiollisten tapauks.en edellä, tulee tästä alkaen pitää itsensä lisen ja yhteiskunnallisen toi- hoitamisesta yleensä. Tämän pää-,1 naalissa — 800 miestä.
minnan
alalla
ovat
kadonneet
määrän
onnellinen
ratkaisu
riippuu
eivät hyväksy tällaista selitys- erossa unionistisesta liikkeestä?
Mitä taas tulee liikkuvan rautatie-' j ristäytyralsestään ja uhrautua yhtel ta se sana edellyttää, ei yhteis
kuin “kulonpolttama korsi” tai ensikädessä kuljetusvälineiden saat
tä ja siksi ne asettuvat vasta-
kunnalle takaa menestystä tais
Ei millään muotoa!
kaluston valmistamiseen Pietarin teh sen taistelun hyväksi. Tuntien
rintaan ja tiukasti kysyvät: mit- lä sosialistinen liike ilman työ kaatuneet kuin lävistetty sotilas tamisesta asianmukaiseen kuntoon, taissa, niin saamme samaisesta massa nahasssaan kaikki taloudelll telussa luontoa vastaan. Ja mi
ltä olivat ne taloudelliset syyt, laisten kannatusta olisi pelkkä rintamalla. Mutta amerikalai- Siinä siis tehtävä. Johon pääasialli Krasnaja Gasetän” numerosta tie sen rappiotilan onnettomuudet, käsit tä oletettuihin ja ihanteellisiin
nen työväestö on pysynyt mel- sesti nykyään on ryhdytty,
intka pakottivat
p a k o ttiv at toisen
tm cpn Inter
Tntör *<i__ i
••
jotka
henkiolio.
“Ruumiiton hen kein äänettömänä näiden tapa
tää, että niissä v. 1919 kuluessa ra tävät he, että sen kohottaminen on arvoihin tulee, ei niissä suurta
nationalen häviämiseen.
"Vallankumoukset
ovat
historian
ki „ jolla ei olisi minkäänlaista
kennettiin 21 uutta veturia ja kor välttämätön ulkonaisen vihollisen kaan lohdutusta ole nälkäisille
Toisen Internationalen hävit voimaa takanaan. Mutta sosia- uksien aikana. Ainoa vastalau vetureita”, sanoi Marx. Vetureissa jattiin
98 vanhaa. Uusia rautatievau voittamiseksi, vallankumouksellisten jumalankuville.
tivät Europan työväenliikkeen lisynin täytyy uudelleen järjes seen ääni ja edistymielinen il on Venäjä vallankumouksen pelas nuja rakennettiin 300 ja vanhoja kor saavutusten puolustukseksi ja maa
Olemassaolon taistelussa, o-
taloudelliset järjestöt pikaisten tää ja uudelleen valistaa työ miö on tullut heikon sosialisti- tus — voidaan nyt täydellä syyllä jattiin noin 2,500 kappaletta.
seudun huutavin tarpeiden tyydyttä
Iemme madosta ALEMPANA
puolueen ja joidenkin teollisuus sanoa.
vaatimuksien kiinteällä painos väenluokka.
miseksi. Sentähden eivät talonpojat
työläisryhmien ja myöskin yk Jo joulukuussa 1917 tahtoi Venäjä Nämä numerot kuten sanottu kos jää kuuroiksi Neuvosto-vallan kau jos ‘tienattu’ välttämättömien e-
tuksella.
Työväenliikkeen
perusheik-
Ei ollut siis parlamentarisuus koutena on ollut se, että se on sityisten radikaalien taholta. ryhtyä kansantalouttaan kohottamaan kevat vain Pietarin tehtaita. Jos punkien köyhälistön ja omien mobi- lintarpeiden summa on voimien
„VLaiaaa.
mika hävitti toisen Internatio- ollut liikettä paremmalla tasol Mutta meidän on muistettava, rappeutumistilastaan.
Sitä sen elsai- kohta tulokset eivät ole olleet suuret, I ^soitujen poikiensa kehoituksille. Ta- kulutukseen nähden pienempi;
nalen.
Liiallinen
parlamen- la olevien työläisten hyväksi että Yhdysvaltain sosialistipuo- nttu "tehdä Neuvosto-Venäjän ym- niin ovat ne sittenkin vallitsevissa lonpojat alkavat yhä toimeliaimmin madon VERTAISIA jos työm-
lueen ääni ei merkitse vielä mi-
n.!e J.a el’nJ arpciden summa riit
tansuus saattoi siihen osaltaan Se on ollut luokan liikettä luo- tään
tällaisen ma
t
il’
Päröivät susilaumat tsaarillisten ken-1 o,oissa katsottavat huomiota ansait-' ottaa osaa välittömään taisteluun ta- tävät toisiinsa, ja vasta silloin
vaikuttaa puclinaisesti, kieltei-ikan
ia «m
täM .n ««
raalien johtamina. Kaksi vuotta tar- 8®viksi. Toiseksi tekevät ne tyhjäksi loudellfsen rappeutumistilan korjaa
kan sisällä,
sisällä, ja
sentähden
on nyt 03 » ; l - ö
madosta todella KORKEAM
scsti ja samassa myönteisesti sa järjestettävä työläiset ei ammat sa eikä yhteiskunnallisessa elä vittiin näitten harjoittamiseksi
porvarilehtien lorut ja valheet; että j miseksi ja he suorittavat — mikä on
nottuna. Mutta kokonaisuudes tiuroihin, eikä edes pelkkiin mässä. Yhdysvaltain sosialisti- Nyt on ryhdytty työhön, joka kes- tehtaat järjestään ovat olleet sulje- pääasia — tämän työn tunnollisesti! MALLA kun työmme tuottaa
muutakin kuin välttämättömän
puolueen merkitys on vielä tu
saan
siinä.
v. 1917. Työtä on valtavasti1 tut Ja että Neuvosto-Venäjällä vain
Tämän yhteydessä kertoo lehti jokapäiväisen leivän.
c . ei ole • syy
D yksin
,
,
teollisuusunioihin, vaan laajo- levaisuudessa. Joskin se lienee keytyl
Mutta
Saksan ja Ranskan parlamen- jen luokkarajojen perusteella
on tarkasti harkittava, mihin on muka laiskoteltu.
monista esimerkeistä kuinka kuvern-
läheisessä
tulevaisuudessa.
Sil
tit tietysti ja kieltämättä muo- yhdeksi suureksi työväen luok- lä
Mitä siis ihmiseltä puuttuu?
Mutta sille innolle, joka nyt näyt- menteissa talonpojat omasta aloit
,
..
. . .
,
kohtaan päävoimat on keskitettävä,
dostuivat sosialismin pettämisen kaunioksi, mikä muodostaa iuok d e ttu lTansmenn?tnnUnh\?Hdi tfUU i On tartuttava käsiksi päävfpuun. Tä- 1 taä olevan niin yleinen Venäjän ta- teestaan ovat tavalla UI toisella Ur- Eikö hän ole kylliksi ajatusky
mä Päav,pu on rautatiet. Vetureista i louseläman elvyttämiseksi ja kohot- jonneet apuaan.
n tyt tarroiksi, mutta siihen joh kataistelurungon, jolle sosialis- m vvs h a llin n o llin en J L in i
k y jen ja ruumiillisesti kehitty
tava syy on kokolailla syvältä mi kykenee olemaan elähyttävä- s o r to ’ v k sitv is te n ia v l e i U n riippuu nykyäa« Venäjän kohtalo, j tamiseksi, antavat erityistä pontta
“Maaseudun jättiläinen on aika nyt ympäristöään tuntemaan ja
etsittava. Italian, Venäjän, Ser- nä sieluna.
luontoa hallitsemaan ?
liikkeiden harjoittama terroris- • ,Vet,urien korjaus — silnä tärkein vai-1 Ja merkitystä käytännöllinen toimen- nut liikehtiä” — huomauttaa lehti.
bian ja jopa Ruotsinkin sosia
..Häneltä puuttuu ymmärrvs
Entiset työläisten järjestö- mi, kapitalistisen sanomalehdis- a° uomuksellinen nykyhetken ty ö ' pide sotarintama-armeijan muodosta Omasta puolestamme lisäämme, et
listiset
edustajat
tiesivät,
kuin
ihmisyyden
arvosta, ymmärrys
Venäjällä.
misesta
armeijaksi
työn
rintamilla.
, ... ......
,
muodot, nauttien puolinaista
tä tähän talonpoikais-säädyn liikeh-
ka käyttää maansa Parlament- hallituksiensa tunnustusta ia tön typerä valistuksen kammo (Näistä Neuvosto-Venäjän suurista Kun tässä suhteessa varsin valai timlseen sisältyy nähtävästi maaseu siitä että työn tulokset kuuluu
aina voimaperäisemmäksi kas , . . ... . ..
te;a sosialistisina agttatsionilai- mikäli näyttää, omaten ikään- ja
vava
riiston aikakausi tulevat tehtavista- .J°iden suoriius on uskot- sevia ovat ne mielipteet, mitä Si-j dun alkava vallankumouksellinen lii sille ken työn suorittaa... eli
toksina, ja niinhän tekivät Lieb kuin joitakin enkoisetuisuuk-
tu, kuten tiedämme n. k. työarmeijal- nomjev on esilletuonut Pietarin pii ke, se tulee olemaan Venäjän val paremmin sanoen, puuttuu vielä
herättämään amerikalaisen Ä3 , le,
knecht ja Ledebour Saksassa.
kirjoittaa Lenin:
sia maittensa kapitalistisessa Amerikassa
rin työarmeijan tehtävistä ja tarkoi lankumouksen historian suurin ja vai yhteinen toimeliaisuus tämän
olevan ulkomaalap
Maat,
joissa
sosialistinen
lii-
järjestelmässä,
ymmärryksen mukaan.
“Jos kerran on sota, niin vaatii, tuksista, niin teemme tässä niistä ly tavin * veturi.
,
„
•
.
_
.
—
-------------. luovat paljoa
ke on valitettavimmin epaonnis. helpommin tuollaisen ammatti- senkin työväestön siitä horrosti- se sotakomentoa. Työmiehet ja ta- hyesti selkoa.
A. Heinonen.
Se tulee olemaan sellainen tekijä
tunut. ovat juuri sellaiset maat, psykologian, kuin luokkasolida- lasta, mihin heidän vanhoillis-l ) lonpojat kykenivät luomaan punai ' Työarmeijaa koskeva dekreeti mer- Ja veturi vallankumousten historiassa
missa taloudelliset
------- ”* o- risuuden. Ne kääntävät työläis ten järjestöjensä johtajien tyh
judelliset järjestöt
Pietarin his- että kalkki tämän tähänastiset saa-
vat voima kkaimmat. Esim. Bal- ten huomion pois lopullisesta jät sananparret ovat heidät nu sen armeijan, ilman tilanhaltijoita ja toriassa: u u tu Me ajanjaksoa
uosikokouskutsu
saamme
käytettävää vutukset sen edessä himmenevät,
kuttaneet. Ja silloin tulee ole- kapitaliste->a* tilanhaltijoita ja kapita-
kanin .... maissa, joissa
. .
,
päämäärästä ja rajottavat vain maan Amerikan sosialistipuolu- 'iSteja vastaan’ he kykenivät voitta- semrae koko 7:nen armeijan elävän
H. J. H.
Pacific Development Societyn
ncri uke on perin heikko, ovat heidän katsomuksensa täm än-|een
a;ka
maan
riistäjät
voiman,
kaikki
sen
välineet,
joihin
jäsenet
kutsutaan täten yhtiö
Tämän varalta mei-
sosialistit menestyksella torju- päiväisiin vaatimuksiin.
1
Työmiehet ja talonpojat kykenivät m. m. kuuluu 20,000 hevosta. Osa
kokoukseen, joka pidetään per
, .................
.....................
„
sosialistiset edus-l X “
neet
kansallisen
taantumuksen
luomaan rauhallisen työn puna-armei- Itämaren laivastoa luovutetaan työ-
Kehityksen
VCVidiluO
.
jantaina,
huhtikuun 16 päivänä,
hyökyaallon,
mihin monien Eu- tajat
7:nessä armeijassa on 23
________
ropan m-
maiden
1920, kello 4 ip. S. S. Klubin
ropan
: j — työväestö on hu- parlamentista kohtalahenTehei- H " j° ukk° j en vastaanottajana joita, kykenivät luomaan itsellensä armeijalle.
uuden onnen, kohottamalla maanvil tuhatta kommunistia, joku kymme
Joku aika takaperin — noilla talolla, 264 Taylor Ave., Asto-
kuttanut
’•ottanut rtsensa.
,¡sesti va/irsijainsa mielipidettä.1
K' K
nen tuhatta ammattitaitoista työnte suurilla lakkoviikoilla (teräsla riassa, Ore.
jelystä ja teollisuutta.
Saksan sosialistipuolueen ja- mutta kuten jo yllä on sanottu
Ensimäinen perustehtävä tähän kijää, jotka kulkivat eturivissä si? Ikon aikana), jolloin työläisellä
Kokouksessa täytetään paik
senisto on melkoisen eheasti valitsijat olivat
.*. H YVÄ P ITÄÄ M IELESSÄ, suuntaan on, että he hinnasta mistä loin* kun 011 kysymyksessä puolustus
valitsijat olivat unionisteja, ja
k :n
kakunnalta
pois muuttamisen
tanai.b-c-eeo heidän edus
- J ...
..... ..............
____
lUlKISKeila ja ku-
järjestynyt, samanlaisiin talou- tässä
tässä tapauksessa
P VV • v
x r
' hyvansa vallankumouksellisella tar- ase kädessä ja jotka nytkin asettu-i ju ttaa
päivi tän
kaikenlaisilla
^hden
ja
muuten
syntyneet
tajansa
eivät
. .. .. . 7arJestolhin
.
. . . vaatimaan
.
- u ------ parlamentissä
—
—
v
xvul
VO1-, a n k k u ri Vanderlip, joka vn- molla, sotaisella päättäväisyydellä I , vat „ etumaiseen riviin, kun kysvmyk- , mietelmillä
- ......... .
olin vieraisilla e- vonaiset johtokunnan jäsenten
A „,'L ' ' i
‘‘S I?0" neet muuta kuin edustaa heidän
? n n iittä n y t porva- yhteisvoimin.
—— -
'
nopeaan
ja
tunnollisen
®
essa
on
vol«
°
työrintamalla.
Mel-!
ra
jden
työtoverien
luona T u n a k - i Pa.lkat’ b ullaan johtokunnan
nerikan iyoväenlntto.
----i.*A;;. ,—
I tiilisen maailman keskuudessa ti suorittavat työn kuljetusvälineitten dan
1 yöväenliitto. M&tta
Mfitta ahdasta talouspolitiikkaansa
tehtävämme
on
järjestää
arvo-j
k
a
ju
ttu
ja
kyllä
on
kaikenlaisia toimmtakertomus siltä ajalta
nama Saksan
ovat
.• unionism
•••
. . . . sen
.
Mutta Yhdysvalloissa, missä 1, icuuluisuutta kapitalistisen ta- saattamiseksi kuntoon
kas selkäpuoli sota-armeijalle. Mei-j j a m eillekin tuli keskustelun a- kun yhdistys on ollut olemassa
\eiran edistysmielisempiä kuin tämä unionistien ja sosialistien ?usjarj este^man
arvostelulla Kaikki toverit työhön!
J an tulee Pietarissa olla esimerkkinä laiseksi täm ä ‘ihm isenä olem isen’
keskustellaan kaikista muis
amenkalaiset, että ne toimivat keskinäinen suhde on selvin p j ° ka kylläkään ei ole tapahtu- Näyttäkäämme, että me rauhallisen ! kalkl e muille tyoarmeijoille. Työ- ■ arvo ; nim ittäin siinä m erkityk ja
ta
yhdistystä
koskevista, koko
valtiollisella
mahdollisesti esille tu
puolueen kautta.
a. Heidän pat- sa, ei tapahtunut sodan aikana han .o h.sl halunnut kapitalisti-’---- ----
----- .. .
. | ^essa että ihmmien on luo maku n- uksessa
levista
asioista.
sen
Järjestelmän
perusteita
Z
T
l
a
^
S
S
"a"
korkein,n.alle
ke.ht.ynVt
O-
" “ ‘il",'" itantans? (uU. e?ille tällaista sekaannusta puolueen
mauttanut, sen saavuttamalla koke 110.
Jäsenet voivat olla edustettui
Mitä
suoranaiseen
ruumiin
muksella ei tule olemaan niin suurta
‘■d“ « aia¡n. paremmin kuin e kyttää, vaan Iuj.ttaa mitä) tl- terelila riistäjiä v rastaan.”
na
j’oko persoonallisesti tai val
rakenteen kehitykseen tulee, niin
samalla tavalla kuin an.ipoliit- dus.ajiaan kontrolieetaaCan ,a- mottaa nyt meille, että dollarin
merkitystä, sentähden että se on en
"
1
•
•
•*i
..
•
I
Ettei
tämä
ja
monet
muut
tämänta-
takirjoilla,
kuten yhdistyksen
tahdo Darwinin kanssa rii-
tinen A m er, kan Tyoväenliitto- senistön taholta. Samaan ai- ? r . ° °?i ?L ky? ' n . 4° C eS" ta m ,-i Palset keholtukset ole kuuroille
etäällä,
eivätkä
sen
saavuttamat
tu
|
ta
a
,
‘mutta
asiaa
voimme
katsel-
säännöt
edellyttävät.
kor
km teki itsensä tunnetuksi te- kaan kuin muissa maissa sosia- tä se oli ennen sotaa. Sen osto-i
lokset tule 3—4 kuukautta aikaisem- ¡a m onelta puolen, joten tuli
ville
kaikuneet,
siitä
mainittakoon
koisanmaalhsuudessaan
porvaripuolueiden
nimessä'* Sh ........... 1'=n'?at,ivat .k aPitalist‘-|
esimerkki.
min tunnetuksi. Toinen on meidän
Pacific Development Socie
sia hallituksiaan sodassa mel- nempi kuin puolet kuuden vuo-; Kun v. k. 7 p:nä avattiin Pietaris laitamme — mo olemme näkyvissä mieleeni laittaa kyseenalaiseksi tyn johtokunnan puolesta,
ten etupäässä Saksan unionistit, kein yhtä uskollisesti ja innos- den kuluessa, eli se on laihtunut sa ensimäinen kuljetustyöntekijäin koko työtätekevälle Venäjälle. Mei meikäläisten työläisten edelly
tykset olemassaolon taistelussa
A. N. KOSKELA, kirj.
ollen voimakkaimpana osana tuneesti kuin kalkkein uskolli 10 senttiä vuotta kohden. Näin
dän
tulee
olla
kolmekertalsesti
tar
liiton
kuvernmenttikokous,
niin
teh-
Jos
ihminen olisi parhaiten va
Saksan sosialistisessa liikkeessä, sm
iunkkeriluokka”
Yhdvs-
palkkakysymysten
aikana
olisi
..
,
,
,
«ivat toisen kansainväli- vakain sosialistipuolue hyväk Itämä «^ttäin tarkasti pidettävä kaikki Sa kokouksessa Paatos- etta mokkaampia. Tulee ymmärtää, että rustettu leipänsä hankintaa var
välillisenä toimenpiteenä työarmeija ten, niin kuinkahan kurja toi
Vuo$<j'oiou$&ufsa
sen ja tekivät sovittamattoman syi St. Louisin "ohieiman^ fa | mielessä ja huomautettava siitä !Ä-7 WV vo,™at .°Vat uhrattavat Neu* meille
muutamaksi
vuodeksi
eteen
;
•
°
njeim
an;
-Ja
tv
ö
n
n
c
ta
iiiu
«un«;«
u ,,-
vosto-\
enajan
kuljetusvälineiden
saat-
synnin proletariaatin periaat- sikäli kuin asiat ovat kerin. työnostajiBc, silloin kun her-
yksinkertaisimmilla e
päin on ehdottomasti tarpeen. Täy meentulo
Western Workmens Publish
läitnillä o n ...
teita kohtaan
*
johdönmukaises^T järjes- | rat suvaitsevat työläisille muis-j ^ “? eksi as,anomaiseen kuntoon tyy
säilyttää
sotilaallinen
kurinpito:
ing
Society’n jäsenet kutsutaan
vain täten köyhälistön dikta
Esimerkiksi: navetan tunkiolla
Ja se, mikä on totta Saksan tyksessä kulkea eteenpäin on tuttaa s" ta* ctta “tehän saatte
työn
rintamalla
tulee
olla
sama
jär
tuuri voidaan saattaa voittoisaan
mato ahkeraan penkoo ja vään täten yhtiön varsinaiseen vuosi
suuteen, on myös totta pienem- Yhdysvaltain
sosialistipuolue P V 1 j° Pu°!ta enempi kuin en- loppuun.
jestys kuin sota-armeijassakin. Heti tää — syödäkseen, ja syö voi kokukseen, joka pidetään Asto-
t 31 , a sut^’emmassa maa- hyväksynyt myöskin kolmannen nen sotaa.”
Mitä tulee niiden ammattitaitois kun Arkangeli on valloitettu, tulevat dakseen yhä uutterammin pen riassa, Ore., lauantaina, huhti
’S.i tavaltaan, Belgiaan, Rans- Internationalen. Tämän
Tämän 1 pitäi
käytettäväksemme suuret voimat poh
kuun 17 p., rg2o kello 10 ap.
bni" Ja- nglantlln nahtien- j a si ottaa huomioon kaikkien nii Vanderlip myöskin vakuuttaa ten työmiesten lukuun, jotka nyky- joiselta rintamalta. Me saamme koa, sekä noudataa sitä käskyä S. S. Klubin talolla, 264 Taylor
kun ensimäinen repeämä tapait- den.“ jöilia “on 7 e h e n b « tt h t M I hVskään"3' ^
“ “ työ<’kMte,evät e8im p,etari"
jälkeläistensä
lisääntymiseen
lakannut alenemasta, metallitehtaissa, valmistaen pääasias suunnattoman suuren elävän työvoi nähden. Se tuntee hyvinvointia Ave.
tu. Toisessa Kansainvälisessä, edistää luokkansa asiaa sosia-
’ J ' vaan
nesltaan
että sitä yhäti jatkuu hin sa kuljetusvälineitä, niin antaa tässä man, Jonka työkykyisyyden takeena ja kärsimystä, iloa ja surua, rak
Kokouksessa luetaan edellisen
T'!'1_Liebknecht ja Le- ¡ismin nimessä.
m.
m.
on
punakaartilais-elintarve-
vuoden
tili- ja toimintakerto
tojen kohotessa.
suhteessa viimeiseksi tänne saapunut
kautta, vihaa, turvallisuutta ja mus, valitaan
uiiiiiiiiiiiiiiiitiiiiHtniiiiHiiiiiiiiiiiumii iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii
annos.
jäsenet eroamis-
pelkoa. Sillä on myös oma ‘ini-
•iiiminmiiiimiinnnniiimiiiiiiinmnii iniintiiinnumminmi iiiih iii i uni n 11 m
Mutta että työt saataisiin suju
vuorossa
olevien
nä‘-tunteensa — jota tavallisesti jäsenien tilalle ja johtokunnan
<6: ksi.
maan, niin ei tyydytä vain tavalli
yhteinen liitto on oleva Kansainväli | tuhansia Suomen työläisiä. Ja is
viistetään kuolemattomana ’’sie kaikkia muita liikettä käsitellään
i .uvjman kaiken ikeen murtami »en Sosialistinen Neuvosto-tasaval-
sellisia tapahtumia, mutta myöskin siin agitatsionikeinofchin.
koskevia
Myöskin
tuen suomalaisten proletaarien ruu puolueettomissa maissa, kuten Sveit
luna" ja ainoastaan ihmisille lah asioita, mitä mahdollisesti
Sfksl otettakoon pankit heti työväen tain yhteys.
aineellisia
etuja
käytetään
houkutuk
ko
miskasoilla. tämä porvaristo nyt tu- sissä. Hollannissa. Ruotsissa, Nor-
jana jumalalta — vaikkei sillä kouksessa esille tuodaan.
neuvostovallan käsiin
i
sena ja työn menestymisen välikap tosiaankaan ole kykyjä sen ar
iella ja miekalla ylläpitää katalaa! jassa, joissa me näemme aivan sa paleena.
Jäsenet voivat olla edustet
: ksi ■
Me kutsumme Suomen köyhälistöä diktatuuriaan
votuksien pitkäsanaisiin viisaste- tuina
maa.
Työväenluokka
valmistautuu
joko persoonallisesti eli
Täten
kertoo
“Krasnaja
Gaseta”,
viimeiseen
taistoon
tämän
ylevän
Kauppaliikkeet ta va ra varastoineen
luihin. Mutta se noudattaa sa valtakirjoilla,
nousemaan
porvaristoa
vastaan.
Työ
Suomi
on
verrattain
pieni
maa.
kuten yhdistyk
että Pietarin kommuni on jättänyt
Pikkoluvutettakoon ja tuotteiden ja- Päämäärän puolesta.
maa ehtoa olemassaolonsa ta sen säännöt määräävät.
väenluokka
järjestyy
ottaakseen
val
Mutta
tässä
maassa
heijastuu,
kuten
kuljetusvälineiden
korjauskomitean kuuksi, jonka käsittää meidänkin
Köyhälistön vallankumous on ris
Ro järjestettäköön yhteiskunnan puo
lesta.
Astoriassa, Ore., maalisk. 5 p.
tin tie. Se on monta marttyyria vaa aurinko vesipisarassa, koko sen luok lan omiin käsiinsä, kukistaakseen käytettäväksi 8,000 elintarveannosta tiede, — se tekee TYÖTÄ; sen
porvariston
ja
luodakseen
neuvosto
1920.
kataistelun
kärjistyneisyys,
jota
par
jaettavaksi
työmiehille
palkintoina
tinut. Mutta ne eivät ole turhaan
8: ksi.
vaimot, lapset, muut sukulaiset
JACOB KONTAS,
menestyksellisestä työn suorltukses ja
Iäkkäiden talot ja huoneustot ka- vpriansa vuodattaneet. Heidän jalot haillaan käydään pitkin koko Europ- järjestelmän
kaikki
kaltaisensa
tekevät
paa
ja
Amerikkaa.
Suomen
esimer
IU UOIIK n
takavarikoitukoon heti nimensä innostakoot meitä viemään
Western Workmens Pub. So
Teidän täytyy, toverit, työskennel ta. Työmiehet saavat paitsi tavallis TYÖTÄ.
kissä me näemme kuinka porvaristo,
p u u ttee <a olevan köyhälistön tarpel- taistelu lopulliseen voittoon.
cietyn johtok. kirjuri.
lä vaikeissa olosuhteissa. Tilapäi ta tehdasmuona-annosta 58 naulaa
Entä sinun elämäsi; onko jo
de» tyydyttämiseksi.
Kapitalistisen sortovallan kirous jota uhkaa vallan ja tulojen mene sesti teidät voittanut Suomen porva leipää sekä selkäpuolen punakaarti kapäiväinen leipä- ja työohjel
hävittäkäämme maan pinnalta niin tys, on valmis myymäin itsensä vä risto raivoaa kiukkuisena. Suoma laisille edellytetyn lämmlnruoka-an- masi erikoisesti ihtneelliserrfpi ?
9: ksi.
liin Saksan kaiserille, väliin Rans
laisen porvariston kosto, menetetty- noksen. Palkintoja annetaan niille Jos tosin perhe- ja yhteiskun
Tvt.vaeneuvostot olkoot sekä vai että siitä ei kiveä kiven päälle jää.
kan pörssille, väliin Englannin im
Korjatkaamme
vuosisatojen
vää
I n^umouksen lainsäätäjiä että myös
ään joksikin aikaa kruununsa, mutta tehtaille, jotka valmistavat 50 pros. nalliset suhteesi eivät ole juuri
perialisteille
vain
kuristaakseen
val
» •inieenpanijoita Ne valittakoon sil ryys. Pankaamme voimaaan sosialis
sfttemin palautettaan sen itselleen enemmän joulukuun tuotantoa. Ne niin
alkeellisen yksinkertaisia,
taan
ja
vapauteen
nousevaan
maan
Joko olet läh ettän yt tilauksesi? Jos
* - ! ivalla, etta ne todellakin vastaa- min onnellinen valtakunta, jota köy-
ulkolaisen porvariston avulla, ei to tehtaat tai työmiesryhmät, jotka saa luuletko että
tämä alhainen
sa työväen luokan. Suomen esimer
vat
korjatuksi
vieläkin
enemmän
lii-
hälistöluokat
ovat
alati
kaivanneet.
tisesti tunne rajoja. Mutta voitto
v*t työväenluokan tahtoa. Äinlot-
maassamatelija voisi niiden edel et, niin tee se pian, sillä lailliset sei
kiliä on täydellä selvyydellä osoitet
k a t k iire h tä vä t pikaiseen to im in ta a n .
olkoon työväellä, puna-armeijan j Ylös Suomen känsäkourainen sota tu, että nykyisen, kärjistyneeseen on teidän! Kommunistisen Interna kevälineitä, saavat lisäksi 20 puuhaa lytyksiä kadehtia?
jokaista
korjattua
veturia
kohden
ja
’
voima!
Maailman
köyhälistön
rin
tionalen
toimeenpaneva
komitea
on
-otüailla ja talonpoikalsköyhälistöl-1
“Mutta, minä voin ajatella,
kansalaissotaan siirtyvänä luokkatais
V mutta ei kenelläkään työkansan • nalle. proletaarisen veljeyden ni
tästä varmasti vakuutettu. Kaikkial 10 naulaa jokaista rautatievaunua puhua, ymmärtää, — olen IH
ASIAMIEHET!
telun kautena on mahdollinen vain
messä.
riistäjällä ja vihollisella.
MINEN.”
la, missä työväenluokka on vaikkapa kohden.
joko
porvariston
diktatuuri
taikka
Mitä työarmeijan lyhytaikaisen toi
Suomalaisen Kommunistisen
lyhyenkin ajan pitänyt valtaa käsis
— Mitä! Madollakin on vais K a u tta lin jan n yt ripeästi le vittäm ä ä n
10:ksI.
proletariaatin
diktatuuri.
Keskiväliä
j
minnan
tukoksiin tulee, niin antavat toja, tunteita, ajatusten alkeita
Puolueen
keskuskomitea.
•
sään,
eli
luonut
neuvostot,
työväen*
Maan kaikkien työväenneuvostojen
ei ole. Kaikkinainen keskivälin kan
seuraavat Moskovan “Isvestijan” sa
ja n”^er? vaihtomahdollisuuksia
• ••’’•en edustajakokous, joka kokoon- Kommunistisen Internationalen ter ta, jolla Suomessa on niin sanotta , luokka väistämättömästi vielä ja vie- nat siitä jonkunlaisen käsityksen:
vehdy«
suomalaisille
kommunisteille
Vappua ja
j
lä
kerran
tulee
nousemaan
taiste-
sikäli kuin se niitä tarvitsee. It
A"on niin usein kuin tarve vaatii,
keskusta, on I luun lopettaakseen porvariston sor
“Työn tuotannollisuus, verrattuna sestään ‘henkisten kvkvjen’ o-
Rakkaat ystävät! Kommunistisen sosialidemokratinen
,l> itäköön
ylintä
määräysvaltaa
vain vettä porvarillisen vastavallan
työkauteen, alkaa huomat-
ron Ei ole kaukana hetki, jolloin edelliseen
11 »s.,
X.-
1 rrviarriirieri ei ole mistään mer-
'taan asioissa. .Se vallitkoon Neu- Internationalen toimeenpanevan ko kumouksen myllyyn.
Lasten Kevättä
mitean nimessä tervehdin lämpimäs
Suomen työväenluokka nousee uudel tavasti lisääntyä Etenkin on tämä i kityksestä elämisen tarkotukse
1 "'to-tasa vallan toimeenpanevan kes-
tärkeää kulkuneuvoihin nähden. Muur-1
v oniitean. joka taas asettakoon jäi ti edustajakokoustanne. Puolueenne I Teidän maanne, toverit, ei välfttö- leen ja mainehikkaan Suomen Kom- manskin rautatiellä on liikenne Ii-| na, vaan ovat arvokkaita mikäli
T1LAUSL1STA
on pakotettu harjoittamaan toimin-[ mästi ottanut osaa imperialistiseen ' munistisen puolueen johtamana se tu-
| ne kykenevät tyydyttämään jo
koittakoon kansankomissaarit
säantynyt
60
pros.
Nikolajevin
ra
taansa salaisena. Puolueenne on syn sotaan. Suomi pysytteli . enemmän lee olemaaan vapaa kaikista harhois- •
tain tarvetta. Ön saman teke- T O V E R I, Box 9 9, A a to ria , O re .
11 : ksi.
tynyt taistelussa ei ainoastaan S110- tai vähemmän puolueettomana r. j ta* 8e käyttää hyväkseen v. 1918 ras- dalla 40 pros. j. n. e. x - -•
va* taapktuuko se suoranaisesti
liitsijoilla olkoon oikeus milloin men porvariston, mutta myöskin Suo-.
On lo m atta ,« «ta
tö l„ ä U j ei. Se on jokseenkin samaa
A lle k irjo tta n u t tilaa
. . . . . . . .k p l.
1914—1918 imperiaalistisen teurastuk- i ^iaat opetukset ja horjumatta kulkee
Ä
Ä
K
S
« » o
j
s
V»' « m
a
t _ __
. _ a . — — — j s
««
Tr- ? 4 e-v
-
a
m m a
a n
a a
•
. .«
.
.
j
V
♦ v n n
V n l io fn e ir ö U n n U »
a
«
(¿ ¿ 1 1
tC u t d V ä llim A
OTT
ifir iP Q tiiii
o
1—
*
1
1,
. . .
*
. Im
m
i
a
.
•
1.
VAPPU ON VALMIS
>ans» kutsua tyoväenneuvostosta
|e i vielä ole annettu lisättyjä muona- k u jn rahan om istam inen / itses
men valkoista sosialidemokratiaa «as-' sen aikana. Ja sittenkin tässä puo-i saoraa päämääräänsä kohti
V A P P U A 1 92 0; ..................... kp l. L A S -
»musta neuvostovallan laitoksesta taan. joka kaikessa
__ ___ pääasiassa
__
kan-1 hieettomassa maassa luokkavasta-
Uva!Hsia
työmiehiä
taän
metall¡kokoelmana
ei
se
ole
poi
sellaisen heidän valitsemansa jä- ; nattaa'suom en’porvaristoa. "Ensimäi- Irnha.t
K» «• S
«< Ottakaa vastaan Kommunistisen ottivat osäa töihin maaseudun kom-
merkityksestä. | TEN KEVÄT 9 2 0 ; •
J
2 ? * « ^ maarin' etta Internationalen veljellinen tervehdys, munistit. Muurmanin radan konepa suurestakaan
1 ■’• joka el enää nauti heidän luot nen vallankumous maassanne v. 1918 -
v
1918
alussa
me
näimme
ensimäisen
mutta,
sen
oleellinen
kyky tyy
tamustaan.
Elä- joista ilmoitetaan, että siellä työt
tapahtui hetkellä, jolloin Suomessa i Suomen proletaarien kapinan. Sa Eläköön punainen Suomi!
dyttää
inhimillisiä
tarpeita
tekee joista rahaa seuraa m u kan a S . . . . . . .
12. ksi.
ei vielä ollut järjestettyä kommunis maa tapahtuu nyt kaikkialla maail köön Suomalainen Kommunistinen sujuvat vallankumouksellisen fnh<R-jsen kalliiksi
puolue!
8» <men Sosialistinen Neuvosto-ta- tista puoluetta. Tämä seikka suu- i
tuksen vallitessa
Monelta taholta . Että olet IHMINEN — voit N im i .......................................................... .. , ,
massa
Ei
ainoastaan
Saksassa.
Itä-
i
t
a
»»'alt* käyköön liittoon toisten mai raati helpoitti Suomen porvariston
Kommunistisen Internationalen toi saapuu tietoja etu työmiehet m oni-huoda työvälineitä; se luomis- Osote .......................................................
kokoukrissaaT päänävät
• - ,
■
, .. .
den köyhä oluokkain Sosialististen voittoa Suomen työväenluokasta Suo- varassa. Ranskassa, italiassaa, s o j meenpanevan komitean puheenjohtaja lukuisissa
maissa,
jotka
välittömästi
ottivat
o-|
n
._.•____
paa-ta^at
fcvfcy
ei
ainakaan
vielä
ole
ih-
Neuvostotasavaltani kanssa Ntldenjmen porvaristo teurasti kymmeniä-J
Sipovjev.
toimeenpanna ankaran työkurin ja m iskuntaa
saa sotaan, puhkeile vallankumouk-1
vapauttanut tuosta
(Jatk ) f saostuvat omasta ulotteestaan leke-i samasta leipä-
ja työohjelmasta.!.
G.