PERJANTAINA, MAALISK. 12 P.— FRIDAY, MARCH. 12
No. 60
on y rittä n y t saada sam allaista surkeaan kuntoon joutum inen varsinaiset bolshevikit väittäv ät rotuvihan kiih o ttam iseksi ja - ennen *t unnustl m yöskin rä jäy ttän een sä ra
lakia läpitse kongressissa
V uosikokouskutsu
on parhaana todistuksena (T saa olevan paljon parem m an liike- edes u n eksim attom illa m enettelyillä, kennuksen Coloradossa, jossa 13
N
ykyinen
lakiesitys
on
sa
-!rin
aika
ja
sota
kun
ei
tähän-
m iehen kuin bolshevikin, tä y ty y tu n k eu tu m alla Järjesty n eitten jouk henkeä sai su rm an sa.' H än myöskin
TK* organ of the Finnish worker* in
m
antapainen
kuin
ovat
joiden-
kään
ole
syynä.
Sehän
jä
tti
k u e e n k in sitä ennen lähettää koon ja k iih o ttam alla h e itä väkival- tunnusti e ttä täm äkin työ tehtiin hä P acific D evelopm ent Societyn
the Western State*. The only Finnish
kin
valtioiden
an
ark
isti-
ja
Syn-;
kaikki
niin
erinom
aisessa
kun-
täältä
kotim aahansa, sillä hän täisiin tekoihin Y hdysvaltain häiri nen palkkaajienBa toim esta ta r k » jäsenet kutsutaan täten yhtiö
Daily in the West. Puhlished Daily,
L akim iehet jeftka nossa nykyiselle h allitu k selle!) ön sen ajan m iehiä jolloin b o l - j t u s t a ja ny k y istä virk ak u n taa vas- tuksella h ajo ttaa Lännen kaivosm ies kokoukseen, joka pidetään per
except Sunday, at Astoria, Oregon, d ik alistilait.
esity stä ovat tu tk in ee t ja sen
Jos porvaristo tähän m alliin shevism i ei vielä o llu t m uuttu- taan , ja tä h än a sti ovat he onnis- ten liitto, ja saada hallitukseiaRrir- jantaina, huhtikuun 16 päivänä
by the Western Workmen** Publishing
v
aik
u
tu
sta
käytännössä
arvioi
kailijain viha sen jäsenistön n is 1920, kello 4 ip. S. S. Klubin
alkaa ottam aan “ekskyysiä” voi n u t kapitalism iksi ja hänen ti- tuneen h arvinaisen hyvin (
Society.
talolla, 264 T aylor Ave., Asto-
neet, ovat sitä m ieltä että sillä dakseen ry h ty ä kauppasuhtei lalleen saa sitten tu lla vaikka ‘•Minä m enin “punaseksi’’ leim at koille.
riässä,
Ore.
“Thielin toim iston Lännen isän
haaliin
salapoliisi-ystäväni
JOHN VÄLIMÄKI, Editor & Manager v o itaisiin saattaa rankaisuun jo siin V enäjän kanssa, m ihin ta pa se kuuluisa “M usta P ie ta ri”, tuun
Kokouksessa täytetään paik
kainen, joka vaan kehottaisi to i loudellinen pakko n äy ttää E u joka kuuluu olleen E nglannissa k an ssa kuukausi sitten. H än käve n ö itsijä pantiin pois toim estaan,
kakunnalta
pois m uuttamisen
Office Seventh and Commercial St., mimaan hallitusm uodon m u u t ropan m aat painavan, n iin tu n iin kauvan että puhuu venät- li haalin läpi kantaen pu n aista lip m u tta sam alla annettiin hänelle va
tam iseksi, m illään tavoin.
Opposite Post Office.
leepa m eille varm astikin haus täk in englannin-m urteella, ku n pua, pitt lyhyen puheen, sad atteli roja riittä v ä sti alkaa oma toim iston tähden ja m uuten syntyneet a-
E
d
elläm
ain
ittu
liitto
on
esi
TELEPHONE — Office 365;
kaa lukem ista p itk ik si ajoiksi. han vaan m uuttaa nim ensä, e t p ettu ria, W oodrow W ilsonia, repi sa, sillä hänenlaisensa m iehen palve vonaiset johtokunnan jäsenten
paikat, kuullaan johtokunnan
tyksen jo h d o sta läh ettän y t ke
Editorial Chp't 832.
Me saamme kuulla pikapuo tei voida sanoa hänen olleen alas A m erikan lipun, sylki sen pääl lu sta pidettiin välttäm ättöm änä.
toim intakertom us siltä ajalta
hotuksen kaikille A m erikan u- liin ,että L enin on enkeli ja vallankum ousoikeuden. päällik le ja lopuksi pyyhki siihen jalkojaan.
kun yhdistys on ollut olemassa
Los Angeles Tlmes-juttu.
ja vapaam ielisille y h T ro tsk y pääpyhim ys, jo tk a e- könä, silloin kun soviettihallin- Sanoin
Entered as second-class mail matter • nioille
hänelle, ulos tultuam m e:
ja keskustellaan kaikista muis
joillQ puhevapaus rinom aisella
July 18, 1912, at the Post Office distyksille,
‘H yvä jum ala, kuinka sinä voi tuol
yliluonnollisella to oli vielä bolshevistinen.
“O rty McManigal oli toinen Judas. ta yhdistystä koskevista, koko
on
kallis,
ry
h
ty
ä
vastustam
aan
at Astoria, Oregon, under the
taidollaan ovat vetäneet puolen
S osialistiset lehdet jo tk a sen la ista tehdä?* ‘Oh hell, sanoi hän. H än oli B urnsin u rk k ija vuosikausia, uksessa m ahdollisesti esille tu
sitä ja vaatim aan että sitä ei toista sataa m iljoonaa k äsittä
Act of March 3, 1879.
jälkeen väittävät, että V enäjäl m inä saan 45 dollaria viikolta Thie- ja näyttääksem m e kuinka ovelasti levista asioista.
I saa hyväksyä.
vän kansakunnan hajanaisuu lä on yhäti voimassa työväen- lin salapoliisitoim istolta sen tekem i
Jäsenet voivat olla edustettui
M onet jä rje stö t jo tk a kon den ja anarkian lieju sta jä rje s hallinto, joka pakkokeinoilla sestä, ja tuossa m inulla on 15 nim eä hän to im itti teh tä v än sä — ja ym
m ä rrä tte ette n m inä voisi tä tä k e r na joko persoonallisesti tai val
K E S T Ä Ä K Ö H Ä N T A A N T U gressin toim intaa ovat omasta
tykseen ja taloudelliseen hyvin pitää kurissa kaikkia vastu sta jo k a k e rta kun m inä tuon teen, pa toa niin p eru steellisesti ellen olisi takirjoilla,
MUS N Y T YH TÄ
kuten yhdistyksen
alotteestaan seuranneet, ovatkin vointiin. M aata ja om aisuutta
jiaan ja vaativat, että d ik ta tu u nen m inä ra p o rttiin i yhden niistä ollut siinä osallisena
— hän hÄm- säännöt edellyttävät.
KAUVAN.
1
1 sitä vastaan jo lähettäneet pro ei ole V enäjällä keltään ryös ri olisi jo poistettava, koska se nim istä. On helppo tuom ita hei
m asi toim istolleen 40,000 k irje ttä to
P acific
Development Socie
Ranskan su u ri vallankum ous testinsa.
te tty ; on pantu vaan toim een on tehtävänsä tä y ttä n y t, asete dät, sillä m inulla on sheriffin tä h ti’’. distuksina k äy tettäv ik si jälkeen kun tyn johtokunnan puolesta,
P orvaristo ei siis h ellitä y r i sam allainen tarpeellinen re fo r
1790 loi pelkoa ja kauhua kaik
‘‘H än m yöskin sanoi m inulle, e ttä hän oli te h n y t salaliiton C alifornian
taan syytteeseen ystävällisen
____ A. N . K O SK ELA , kirj.
kiin E uropan m o n ark istisiin ai tyksiään saada aikaan jo n k u n mi kuin Ranskassa ennen suu hallituksen
häväisem isestä ja hänen isännällään on 1,500 m iestä kuvernöörin, tuom arin, y m. kanssa.
y lein en liitto v altio id en ren vallankum ouksen ajoilla, e t
neksiin,
Ranskan
jacobiineja lainen
“Vesi löytää tasanteensa.
O rt?
agitaattoreille, jo tk a vastusta toim im assa Chicagossa, sam anlaisten
laki,
jonka
avulla se voisi sen tä p o istettiin kansanvallan tie l
p elättiin kaikissa m aissa aivan
vat d ik tatu u rih allitu k sen p eru s to im in tao h jeitten alaisena kuin r hän- McManigal m yöskin sanoi, e ttä hän
uosikokouskutsu
puheoikeuden lo lä seisonut tarpeeton yläluokka
samalla tavalla kuin nykyisin vähäisenkin
Tapasin h ä n et uudelleen 6 läh etti
tam isia tänne, annetaan vanki kin.
sen
salaperäisen potpmin
pelätään V enäjän bolshevikejä. pettaa, m itä vielä on jälellä. vallasta ja luotu tie t auki todel laa “vaarallisten oppien” lev it p :n ä , ja hän sanoi: ‘Doyle, tä m ä on jonka e v ersti Otisin palvelija hänelle
W estern W orkm ens Publish
Sille
ei
riitä
sekään,
että
m
el
Jokainen
kuningas ja hänen
ih m eellistä peliä.
N äitkö lehdistä toi, ja poliisikapteeni rä jä y tti. J o t ing Society n jäsenet kutsutaan
liselle kansan hyvinvoinnille.
täm isestä.
kannattajansa tu n si oman val kein jokaisen valtion ja ain a
m
itään
siitä
k
irje
e
stä
jonka kuver kut eivät kai uskoisi tä tä , m u tta mi täten yhtiön varsinaiseen vuosi-
K aiken tuon ja paljon m uu
V enäjän
dik tatu u ri-esim erk
tansa horjuvan. Sillä samat kin niiden valtioiden lak ik ir kejä tullaan käyttäm ään yksin tak in me saamme ehkä vielä nöörin anoppi sai?’ V astasin m uis nä uskon, jo k a tiedän sen pelin kokukseen, joka pidetään Asto-
syyt m itkä aih eu ttiv at vallan joissa, joissa jo n k u n laista ty ö G om persiakin vastaan, osotteek- nähdä ja kuulla porvarilehtien taak sen i nähneeni. H än sanoi, ‘Me A :s ta Z :h en asti
riassa, Ore., lauantaina, huhti
k
kuun 17 p., 1920 keho 10 ap.
kum ouksen Ranskassa, v allitsi väenliikettä on olemassa, on jo si siitä, m iten joukkojen so t palstoilta, jos se osottaa y htä sen läh etim m e’. Miksi, kysyin minä.
SS»
erikoisesti
jä
rje
sty
n
e
itä
ty
ö
läi
Argon,
Illinois,
verilöyly.
S. S. K lubin talolla, 264 Taylor
vat kaikkialla, vaikka ne eivät
keutum inen teollisuuteen käy hyvää valehtelem istaitoa, k iih ‘K ahdestakin sy y stä ’, v astasi hän.
Ave.
ehkä olleet joka maassa yhtä siä koskeva rikoslaki, syndika- turm iolliseksi taloudelliselle ke koa ja yllytystä, ruvetessaan ‘K uvernööri lisäsi siviilipukuisten lu
“Kun
hallitus luovutti takasin
selvästi ja
k o u raantuntuvasti listilak i eli joku m uu sen n i hitykselle.
Kokouksessa luetaan edellisen
k u a Ja me saim m e heihin “ puna-
V
enäjän
työvaenhallitusta
uu
K
aikki
rajo
tu
k
set
Corn
Products
Itefining Companian
minen,
m
illä
henkilö
tai
jä
r
nähtävissä kuin Ranskassa, ei
kapitalistiseksi kau h u n ’’. Me toim im m e kaksipuoli- teh taan , oli se 100 p ro sen ttia unio. vuoden tili- ja toim intakerto
tulevat oikeutetuksi selityksel denaikaiseksi
mus, valitaan jäsenet eroamis-
vätkä olleet niin ollen k erin jestö voidaan asettaa sy y tte e lä että niin V enäjälläkin on tä y hallitukseksi kuvailem aan, kun se sti’.”
nistinen, ja yksity isu rk k ijat p a lk a t vuorossa
seen
jo
pelkästä
järjestö
ö
n
kuu-
olevien johtokunnan
neet vielä synnyttäm ään samal-
ty n y t tehdä. T yöajan pidentä se on osottanut edesm enneinä
tiin heti sitä hajottam aan ja m enes
Hallituksen pettäminen..
jäsenien tilalle ja käsitellään
laista tunnelm aa kansanjoukko lum isestakin joissakin v altio is miseksi täällä kerrotaan jo että vuosina väittäessään sitä “bar
tyäkseen teh täv ässään , alkoivat» he kaikkia m uita liikettä koskevia
sa. Enem pi vielä pitäisi saada.
jen keskuudessa.
baariseksi työväenhallinnoksi.”
“N
eekeri
el
ole
m
uu
ttan
u
t
ihon-
V
enäjällä
on
o
te
ttu
käytäntöön
m nnaam aan teh tä v ää n sä ; heidän e-
K aikki täm ä n äy ttää olevan
asioita, m itä m ahdollisesti ko
E nglannin m o n ark istit olivat
v
äriään
enem
pää
kuin
leopardi
täp-
12-tuntinen
päivä
ja
7-päiväinen
M
utta
kaikki
on
tehtävä
ja
enimmän k au h istu n eita Rans tarpeen ennenkuin Y hdysval viikko. Ken rupeaa kapinoi hyväksyttävä silloin kun dolla- liään sen jälkeen kun hallitus otti rikoisalansa oli rotuvihan kiihottam i kouksessa esille tuodaan.
Jäsenet voivat olla edustet
kan tapausten johdosta. V aik tain kansa herää näkemään, että maan siitä, sanotaan: mene V e ried u t vaan niin määräävät. P u ra u ta tie t h altu u n sa ensim aiseen päi nen. Vihdoin saivat he joukot ha
jalle sanom alla am erikalaisille että tuina Jo k o persoonallisesti eli
ne
oikeudet
joiden
p
eru
stu
k
sil
ka E nglan n illa p iti olla silloin
näjälle, jos luulet parem paa saa nastum atta on lyötävä toinen vään lokakuuta, 1919.
ulkom aalaiset halusivat a jaa heidät valtakirjoilla,
kuten yhdistyk
kansanvaltaisin h allitu s Euro- le täm ä tasavalta kerran luo- vasi. P orvarillisen siveellisyy suurem pi valhe to ista vastaan
“E
rik
o
is-u
rk
k
ijajärjestelm
ä,
joka
pois
ja ulkom aalaisille samoin. Seu sen säännöt määräävät.
!
tiin
,
on
siltä
kokonaan
riiste
tty
.
passa, pelkäsi se enimmän ja-
den hyvittäm iseksi asetetaan a- jos riistäjäluokan edut sitä vaa p e ru ste ttiin palvelem aan yksityise- rauksena oli e ttä ju liste ttiin lakko
AStoriassa, Ore., maalisk. 5 p.
cobiinien esim erkin vaikutusta,
violiitto
entiselle
paikalleen tivat. Ja nyt ne vaativat esit tuja. on jä rje stelm ä llise sti ryöstänyt heinäkuun 9 päivänä.
1920.
aivan
kuten Y hdysvallat nyt
Ääni alkaa muuttua V enäjällä. Sillä eihän kukaan telem ään V enäjän työväenhal- ra h tio sasto lta jo ssa m inä palvelin, “ Y ksityiset urk k ijato im isto t toivat
JA C O B K O N TA S,
maailman ensim äisenä p id ettv -
tahdo olla suhteissa akattom an litu sta uudistuneena ja parem- 70 m iljoonaa dollaria jonka köyhän Argoon sheriffin, m ajurin ja yleisen
ää kansanvaltana pelkää enim
E uropan puolella on jo usei valtakunnan kanssa.
pana. E n tisen näköisenä ei sen kansan on täy ty n y t m aksaa, ja lo syyttäjän. U lkom aalaisilla ei ollut W estern W orkm ens Pub. So
män V enäjän bolshevism ia. S iel ta viikkoja p u h u ttu vakavasti
cietyn johtok. kirjuri.
V enäjän hallituksen täällä o-; kanssa ilkeäisi kauppasuhteisiin kakuun 1 päivästä, 1919 tähän päi paljoakaan m ahdollisuutta.
K atso
lä laad ittiin parlam entissa lake sovinnon tekem isestä V enäjän levä lähettiläs M artens, jonka - ruveta.
vään a sti 27 m iljoonaa.
Perim iso- jia k erään ty i viiden ajoissa tehtaan
ja, jo tk a m u istu ttav at hyvin neuvostovallan kanssa. T alo u
sastolla on. ‘‘v e lk aa ” $125,000,000. portille ja m ajuri a se tti pyssyhur- kadulle ja A rcher A ve, jossa 14
paljon m eidän n y k y isiä syndi- dellinen ja sotilaallinen asema
K aikki täm ä tehdään saattam iseksi ta t vartioim aan kotiaan seuraavilla h u rtta a häväisivät ' hänet, riisuivat
kalistilakejam m e ja kongressis vaatisi sitä.
hallituksen om istus huonoon huu evästyksillä:
v a a tte e t päältä. Ja panivat isäntänsä
h
sa esillä o lleita rauhanajan ka-
toon.
,
T äällä on porvarillinen sano
‘•K aksikym m entä
te istä
m enkää autoon ja m yivät h än et Valkosen or
pinalakiesityksiä.
m alehdistö näihin saakka suh
‘‘Y ritin p a lja sta a sitä ja m inut ym päri teh ta an ja kun n äette m inun jakaupan harjottajille.
Tämän sa
V aikka Ranskan tasavaltayri- ta u tu n u t neuvostovaltaan yhä
p o tk ittiin pois palveluksesta.
noo
Mr.
Sayer,
supitentti,
olevan "lo-
lähestyvän pohjoisesta alkakaa am
ty s
sitten ajau tu ik in lopuksi entisellä tavallaan. Sitä on hau
‘■Ensimälnen tu n n e ttu yksityinen pua ja me pidäm m e lopusta huo jaali8ta a m erik alaisu u tta ” jonka ui
N apoleonin yksinvaltaan, kesti k u ttu haukkum asta päästyäkin,
urkkija toim isto
m ailm anhistoriassa len
taisi edelleenkin ed istää “ lojaalista
jacobiinikauhu E nglannissa ai kuvattu se pahaakin pahem m ak
on P inkertonin toim isto Chicagossa.
ulkomaalaisten
“He alkoivat am pua ja am puivat am erik alaisu u tta ”
na v. 1831 asti. V asta silloin si kaikilla tavoin.
S euraava on T h iefin ja kolm as 58 ihm istä, m iehiä ja naisia ja ta p keskuudessa, m eidän hallituksemme
kum ottiin jacobiinikauhun aika
M utta n y t on tap ah tu n u t
B urns’in. T änäpäivänä ovat ne mil poivat kolme. H einäkuun 14 päivä nim essä,
na laad itu t vallankum oukselli m uutos. Ikäänkuin yhteisestä
(Seattle Union Recordista)
vaikkakaan
ne nä tekivät he toisen hyökkäyksen
•‘N yt sitten, rakas p resid en fi, tä
sen ttia ty ö tätek ev ää väestöä, jonka jo neeriyhdistyksiä,
sia koskevat lait.
Sillä välin sopim uksesta alkoivat useimmat
eiv
ät
m
itään
tuota,
se
on.
eivät
tuo
m
än
tilan teen ovat yksityiset salapo
täytyi
seistä
rau
h
allisesti
m
eidän
ja
ulkom
aalaisten
kim
ppuun
ja
kolme
“Jokainen m urha ja om aisuuden
ne palvelivat m ainioina rinta- johtavat porvarilehdet ym päri
ta
kuin
rikoksia.
liisit
le v ittä n ee t täm än m antere u
m iestä ja n a ista p aiskattiin linnaan,
suurem pi hävitys Y hdysvalloissa lojen poikiem m e kanssa, jo tk a a n
varustuk sin a m onarkialle ja ran m a a n /ju lk a sta to im itu sk irjo tu k -
“
B
unker
Hill
ja
Sullivan
myllyn
kidutettiin ja rääk ättiin .
Yksitvis- jokaiselle neljälle kulm alle. Ja niitä
jälkeen työväestön järjestyraisa- saitse v at leipänsä o tsan sa hiessä, ja
kaisivat an k arasti jo k aista joka sia ja selostuksia joissa tahdo
lun on ollut kylm äverisen harkin- aina seisoivat järk äh täm ättö m in ä pe- räjäy ttäm in en Idahossa v. 1898 ja h u rta t olivat am puneet yhden m ie heistä, jotka toim ivat julkisuudessa,
y ritti esittää sen lu o n to ista hal taan osottaa, että V enäjän neu
hallituksen
oikeusdepart-
nan tulos ja ovat ne to im itettu ru stu slaillisten o ikeuksiensa puoles- 25 m iehen m urhaam inen oli urkki- hen ja h a k k asiv at h än tä päähän pys pidetään
litu sta m istä E n g lan ti n y t y l vostovalta olisi m u u ttu n u t ka
jain suunnittelem a ja toteuttam a. syillään.
Pappi, joka m yöskin oli m entin m iehinä , Todellisuudessa he
yksitylsten
salapoliisitoim istojen : ta Ja tekevät niin edelleenkin,
peilee.
pitalistiseksi.
He
eivät
olleet
tyytyväisiä
uhriensa
ulkom
aalainen,
lähestyi heitä ja sa ihnottavatkin itseään sellaisina. El
urkkijoin taholta, jo tk a ovat tun- .“Ju m alalle kiitos, .e ttä he jä rje sti
P ortlan d issa ilm estyvä M orn
lukum
äärään,
joten
he
hankkivat
noi: “ Minä tunnen hänet, hänellä lei katsota ajassa eteenpäin ja pyyh-
k eu tu n eet työväestön järjestö ih in i vat ulkom aalaiset ja o p ettiv at heille
T R U S T I E I O L E T R U S T I. ing O regoniankin, joka on tä
p e ttä m ista rk o tu k sis s a ’.
am erik alalsia eläm äntapoja; toim i valheelliset to d istu k set F ran k B ut on vaimo ja yhdeksän lasta eikä hän kästä yksityisiä s&Japoliislaitoksia o-
lem attom iin, kuten presidentti Ros •
vat heidän kanssaan käsi k äd essä leria ja Paul Cochrania, paikallisen ole paha m ies.’’
V iime m aanantaina teki Y h män valtion su u rk ap italistien
Joku,
jonka
p
itäisi
tietää,
on
ju
u
ri
kaikissa
asioissa:
ja
tän
äp
äiv
än
ä
äänenkannattaja
ja
kaikenlais
union
v
irk
ailijo
ita
vastaan,
lähettäen
“ Me em m e tapa siksi e ttä hän oli veit suositteli, tulee heidän törkeä
dysvaltain ylioikeus viim einkin
teh
n
y
t
tuon
ylläolevan
syytöksen
:
seig0Vat
rin
n
atu
sten
,
rak
k
au
d
esta
ten
u
udistuspyrkim
ysten
äkäi
h
eid
ät
vankilaan,
todellisten
syvllis-
si
paha mies, vaan siksi e ttä me m enettelynsä aiheuttam aan avoimen
päätöksen
Rooseveltin aikana
R
ajallisesti
p
resid
en
tti
M
ilsonille.
(m
a
a
h
an
ja
vapauteen,
horjum
atto-
nen
vastustaja,
k
irjo
tta
a
näin:
ten
ollessa
h
eitä
vastaan
todistam
as-
saam
m e siitä ra h a a,” ja he lopettf- vallankum ouksen.
alotetussa oikeusjutussa, jossa
ötephen
A
Doyle,
Chicagosta.
30-
m
ana
rin
tam
an
a
y
h
teistä,
uhkaavaa
j
“Seuraava
aste
V
enäjän
kehi
sa Seuraava askel oli kuvernöörin vat hänet.
hallitu s sy y tti että teräskorpo-
“Täm ä on ainoa kansakunta tn.nl-
tyksessä,
J
m urhaam inen. * T ä s tä
rikoksesta
“ Emil Liedicks. ulkom aalainen, e! m assa joka suvaitsee sellaisia eri
tsaarism
ista
k
an
san
-
j
vuotinen
salapoliisi
y
ksityisten
ja
(
vihollista
vastassa.
'
ratsioni on jä rje ste tty vastoin
•
van g ittiin union virkailijat.
H arry ollut lakossa vaan h än et lukittiin koisia etuoikeuksia.’ Lontoossa hei
Sherm anin an ti-tru stila k ia ja on valtaisuuteen, lupaa m uodostua hallituksen Palveluksessa, on halu-
täydelliseksi
kapitalism
in
k
e
i-
jkas
tunnustam
aan
m
ailm
alle
ne
rl-1
Lippu-jutut.
O rchard, T hielin toim iston urkkija, teh taaseen ja hänen 16-vuotias vai dät vangittaisiin ja heitettäisiin van
niinollen hajotettava.
noihin
palautum
iseksi
soviet-
>
kokset>
verenvuodatukset,
valheet,
|
joka
oli niin hyvin suojeltu uniossa m onsa jäi kotiinsa. Mr Sayer, yli kilaan v |rk an im en väärinkäyttäm i
V iisaat tuom arit havaitsivat
Doylen kertom us jatk u u :
tien
harvalistovallan
alaisena.
■
naisten
h
äv
äisty
k
set
ja
m
iesten
kuin
Ju d as K ristuksen opetuslapsis jo htaja, läh etti kolme valittua h u rt sestä.
ettei te rä stru sti ole tru sti siinä
V ertailk aa Lontoon lakkoa.
“ Täm än urkkijajoukon ylläpitäm i- ta, todisti valtion puolesta ja sai
Maailman
vallankum
ous,
joka
myynnit,
m
ihin
hän
on
tu
tu
stu
n
u
t-
taa vartioim aan h ä n tä e ttä ulkom aa Minä otan lainauksen Northclifffen
m erkityksessä kuin laki tru stin
m aksaa täm än valtion pankkii v ap au ten sa valtion viranom aisten ta laiset eivät voineet h ä n tä vahingoit
m äärittelee. S itä ei tarvitse ha V enäjän k autta p iti tulla, On ! 3°'vuotlsen palveluksensa aikana. llen
London T im esistä lokak. 7 p 1919;
rien ja kauppiasten yhdistyksille kes holta, jo tk a olivat hänen rikostove-
hyl
jätty
.
Rauhaa
tlpnäjän
im-1
suurom
istajain
käydessä
sotaa
Aine-
jottaa.
taa.
He (py ssv h u rtat) v ara stiv a t
“On vaan yksi tai kaksi seikkaa
kim äärin $250.000 kuukaud., ja tam reitaan.
kap italististen rikan työväestöä vastaan,
Minä paljastin salaliiton talosta 95 dollaria, antoivat vaim ol jotka m inä haluaisin amerikalaisen
On siis päästy siihen ettei p erialististen
H an tuntee ju tu t hyvin, niiden dra- m ikuun 1 p. 1919. ja e ttiin $750,000 ja syyttöm ät v ap autettiin. O rchard le h u um ausainetta ja kulettiv at h ä ystäväm m e
tru sti ole tru sti. E nnen n iitä naapurien kanssa haetaan ja
käsittävän tästä, mikä
erin äisten u rk k ijajä rje stö jen kesken a se te ttiin sitte syytteeseen ja hän
n e t Dick L am bertin kapakkaan 63 on ollut suurin lakko järjesty n*.-«-n
oli hyviä ja pahoja tru steja, rik k aita luovutuksia tarjo taan m a attise t salajuonet, ja salaisen kir-
toisia h a jo te ttiin ja toisia hyvi- ulkom aisille .kapitalisteille mo- Jotam attom an historian. O rty Mc m iim n iim m tn n iiH tH U H H in iH H H H iiii IH IIIU IIIU llIIIIIH U H lH im illllU IH IIIIllH »
I II II II I II K I II II II I II II II I II I III {IIIIIIII1N 1III lii IIIIIIH IIH U U U lU H H IIItU IIIIIIIIIIH H 1111 i 11
teltiin . Kun suurin tru sti, jo lemmista, selcä rauhan liikkeen AIanigal oli B urnsin toim iston urk-
ka ainakin on osaltaan tehnyt kannattam isesta, että sentähden kija: Harir O rchard T hiel’in. —
M illä tapaa se tulee p ää tty asteettaisine sosialisoim issuun- siellä olevien suomalaisten kom
Mitä tapahtuu Suo
kylliksi p ah uuttakin, on ju lis ettei m illään m uulla tavalla voi- 1918 lakko Argossa, lii., oli komppa-
mään
ja m inkälaisia tuloksia se nitelm ineen. K om m unism in voit m unistien
tiedottam ana Suo
te ttu
lailliseksi,, niin voimme da teo llisu u tta saada käyntiin, nian tekerua- työväen jä rje stö jen
messa?
tu
o
ttaa
Suomen
työväestölle,
si
to
Suomen
puolueessa
ei
voi
e-
messa. O vathan he vuoden ai
jäädä rauhaan ja päättää että liikevälineitä kuntoon ja ruo- murskaamlseksi’ Joka oli kasvanut
tä tuskin osaavat siellä olevat- delly ttää sitä, että se rupeaisi kaa yhtenään lähetelleet Suo
kaa
k
u
letettu
a
farm
eilta,
joissa
|
koko
työm
aata
k
äsittäv
äk
si
halli
kaikki tru s tit ovat hyviä tru s
sosialidem okratiscn meen tietoja, että he ovat val
Ju u ri m eille saapuneet Suo- kaan arvata, m eistä täällä o le -, kulkem aan
teja sikäli kun laki tru s tit mää sita on runsaasti, kaupunkeihin ; tuk9en sotaajan kontrollin aikana,
m
eiT
T
ehdet*kerto^it,U*että
Suo*
j
is?-
P
e
k
a
t
t
a
k
a
a
n
.
Sen
kui-
puolueen
jälkiä,
valitseisi edus- m iit auttam aan Suomen työläi
rittelee. Tämä on varsin hyvä jo is s a nälkä vallitsee. K aikkein j Ne m aksavat miljoonia, jonka kaikki
U J,a edUSkUntaa" P
siä- niin pian kuin hetki tulee.
asia. On päästy viim einkin ai vakuuttavin todistus kom m unis m aksaa A m erikan kansa kuluttajina. men «yoväen.iikkeessä on ta-
sen
kautta
vaikuttaa
maan
ta
E ttä asema Suomessa on tä
nakin yhdestä y h teiskunnallisen min epäonnistum isesta on siinä
nL
! vakavam- k erasd sieUä , uHaan
d
Ei ole “ Bolshevikki’
loudellisten
ja
y
h
teisk
u
n
n
allis
tosiseikassa,
että
n
y
t
kun
so-
hän
suuntaan ehkä kärjistynyt,
rauhattom uuden syystä.
pia hajoam isen o.re.ta. H eisin- vanhan va]illä riiteIemaaD SosJ .
ten
olojen
m
uuttam
iseen.
Siinä
v
ietit
ovat
halukkaita
saamaan
siitä antavat täkäläisten porva
K irjeen sä presidentille oli ensim äl gissa ovat useat am m attiosastot dem pakinoitsija - Sasu p u na.
M utta m erkillistä se on näi
se
ei
voisi
tehdä
enem
pää
k
u
in
!
ulkom
aakaupan
ja
liitto
laiset
o-
rillisten
lehtien kirjeenvaihta
nen askel Doylen paljastu k sessa. Nyt
den tru s tiju ttu je n päättäm inen
U‘ “ i a ?
n en ” antaa
jo esimakua pa- edeltäjänsäkään ja niinpä se sen j ja tk in vihjauksia bolshe, tien
vat
m
yönteisiä
sen
uudistam
i
edus“ Ja‘ T 1 rissa lehden viim eisessä nume-
siinäkin e ttä täm äkin ju ttu on
hän k irjo ttaa kirjaa, teh d en 4 p aljas
hylkääkin. Suoranainen vallan-!
ollut ylioikeudessa kahdeksan selle, on rau ta tiet saatettu niin tu k set laajem m assa m ittakaavassa. paattaneet yh ty ä uuden puola-
kertom alla kom m unistien kum ous voim akeinoin on sen i asioista kirjottaessaan. M. m.
M orning O regonianin kirjeen
vuotta samalla aikaa kun kym täydellisesti rappiolle etteivät H änen tark o tu k seu sa on saad<r kaik- een p erustajiin.
Sosialidem o-; salaisista hom m ista
k
r
a
a
t
i
n
k
ir
i
n
tu
k
s
ic
«
*
k
v
llä
vä»
ja
heidän
j
ohjelm
ana
ja
jos
se
siellä
ker-
ne
voi
kulettaa
tavaroita,
jo
ita
ki
yksityis
urkk
ijato
im
isto
t
ju
listet
vaihtaja, L incoln Eyres,
meniä
vakoilulain
rikkojain
tetään
että ku n n allisiäriestö n keskuu^ essaan ilm enneistä hai- ran voitolle puolueessa pääsee, tää lehdelleen maalisk. 7 p., et
tua laittom iksi.
ju ttu ja k in siellä on eh d itty ra t haluttaisiin vaihtaa.”
e d S u j a i ; ? päätös « c m ?uoTu"
P™ vokäat>oreis,a. Ju- voimme senjälkeen a lk a a ^ d o t-
S itten jatkaa lehti selostelu-' “Olen 100 p ro sen ttia am erikalai-
tä
bolshevikit ovat aatteen'
kaista parissa kuukaudessa. —
lastuaan
erään
kom
m
unistien
tamaan
tie
to
ja
uusista
ta
iste
eesta
ei
m
erkitse
sitä,
että
H
e
i-!
...........
levenem isestä varmoja, “pitaer
Siellä ei näytä ollenkaan olevan a a n . m ite n boishevikien on täy- nen, (d em o k raatti), 49 vuoden ikäi-
luista
Suomessa.
Suom eakin valmiina vahan-
t
y
n
y
t
rakentaa
rautainen
kuri.
nen
ja
eläm
änikäni
o
llu
t
salapoliisi-
s
.u
g
.^
s
o
s
ia
h
s
tin
e
u
työväki
oli-
pajjastJ
etaan
eraa„
¿
otn^
;
s
t
j.
sitä am erikalaisen parturisapan
V
ievätkö
ne
tällä
kertaa
pa
moukseen
m illä m inuutilla ta
jonxa
,
hävittäm
isellä
juuri
he
i
na.
ja
täysin
ym
m
ärrän
m
itä
kirjo-
järjesty stä, että ensiksi tuleva
h v .iä± , P ° t u
PuoIu« n Järjestön miehen toim inta hal-
rem
piin
tuloksiin
kuin
viime
hansa.” Näissä uutisissa or
kukistivat ja sitä tan ja käsitän e ttä täm ä julistus me-
aina pääsee ensinnä leikattavak K erenssyn
. ,3 • Pa a t' ‘ lituksen ohranan palveluksessa kerrallakaan ja onko kommu kyllä aina ollut mitä sattum.t
tendessaan
palkata
vanhoja
nee
teille,
m
aam
m
e
korkeim
m
alle
si.
K aikissa m uissa yleisöä
i n ? ," „ ,
vasem nuatola' su u s' ja osotettuaan, m iten suojelus- nisteilla m ahdollisuutta ensin-i
m utta kun tie<feinme Suomet
aikaista kenraaleja ja virkailijalle ja sitten “koko mgilman
palvelevissa laitoksissa sitä jä r tsaarin
Y VaS , S" lia , SaanUt kunnat saavat u u tta toim inta- kään
saada sellaista voimasi- puolueessa hajaannuksen ä-ka
palvelukseensa,
u u tta tu tk ittav ak si. Teen sen ilm an vähin- joukkojen puolelta jonkunver- in(oa
je sty stä
noudatetaan,
m utta m uita
kom m unistien salaisista
taakseen
Suomessa, että he sei- j neen, voi hyvinkin olettaa ser
ja
rje
sty
stä
luomaan.
K
irjo
tu
s
tak
aan
p
eru
u
tu
sta
tai
anteeksipyyn-
näissä ei.
k“ . hE d X T S « r t1 ä i l: i ' ’uuhis“ -
hä"=
laista
y
rittä
ä voisivat, siitä meil- : jatkuneen pitemmälle ja siter
P a ? i tJ7 . S ,^ n . s e u r a a v a s t i-
töfi, tarkotuksella. e ttä te v o itte ’ tie-
Bolshevism tsta takasin kapi- to isesti toim ia siinä su u ressa ja keen
U U SI K A P U L A L A K I T A A S
ei yksikään m uu lehti, j “ K om m unistinen
agitatsioni la ei ole tietoa. Voi käydä si antaneen porvarilehdillekm a.
tai
ismi;
n
ei
ole
kuin
lyhyt
askel
m
onivaiheisessa
kysym
yksessä,
joka
heen sähköttää, että maa on
T E K E IL L Ä .
kuin Savon Kansa, an tan u t sil- on Suomen köyhälistöä kohtaan ten että y rity s loppuu lyhyeen,
- -
ja vähemmässä kuin kolmessa nyt on kansakunnan hyvinvoinnin e- le kannatustaan eikä m uut jä r- kerta kaikkiaan rik o llisin ta pe- s,lla . kalkea,a Paa« a«> on por- lähenem ässä vallankumou ta
N ational P opular G overnment vuodessa sen jälkeen kuin tsa a -E d e ssä . Toisin sanoen, poistaa se je stö t kuin K uopion kunnallis- liä mitä ajatella saattaa. Ja sitä v a n s‘° s,el‘? ''al« ' llaan Ja ia n ‘
Kun tiedäm m e että sos.-der
L cague ilm ottaa W ashingtonis- ri on vallasta po istettu , on u u -| tik ari joka hiljoUIeen m u tta v ar jä rje stö n enem m istö, hyväksy- vastaan meidän on taisteltava g' n , l?yvaSt‘ v aru stau tu n u t ta- puolue on suurin puolia ei
ta, että kongressissa on taasen si m onipäinen tsaari o ttan u t h a - , m asti painuu kansakunnan isänm aa!- neet vasem m .stolaisten julis- A rpa on heitetty. Suomen ty ö - i™ " ?*“ "
va” lle' . -?0.5.-1 “ " ' ne myöskään liiaksi ennt teitä
tek eillä uusi kapulalaki, joka ne!L £ ? lkkan“ * ,,
lisuden ju m a la tta ren rin taan ", kirjot- tu sta uuden puolueen perusta- väenliike on nyt pelissä. Sen P ,
-1 a " aiIyy “ <c a ,^a r' jos laskee, että puolueen luon
voimaan tu ltu aan tu lisi hävittä-,
Yksin sosialistinen tuho on nyt ovella kohta taas “ “ de la y r,ttav an PySy« “ S.u ° teen m uuttum inen on vaikutta
la h a n m alliin alkaa porvaril- taa täm ä salapoliisi esittäessään it- miseksi.
maan puhe- ja painovapauden hnen lehdistö n y t puhua Vcnä- sensä presidentille. J a hänellä on N uorisoliittokin, johon suurim - kaikki linnassa, jo s kom m unis-i
yövacC.oa rau a * lsen ’o.1-) n u t Suomen m inisterjstön er .i-
y h tä .pahasti kuin äskeiset Pal- jän ty ö v ä e n hallituksesta.
josta m aanantai
Se tällain en k äsity s “ ulkom aaiaJsesta m at toiveet oli pantu, sen hyi-f tien ja ohranan kilpailu saa so- ^ '.nnan ,,e l!a/ u°‘ om a,a v.a '- m iseenkin,
m erin, S terlin g in ja G raham ini on palaamassa kapitalism iin ta- i ty ö v äestö stä” ja hänen pyrkim yk- käsi.
■ sial.dem okraattien sitä paljasta- ku‘“ S a Joukkoihin sim a maa- sähkösanom at kertoivat.
lakiesityksetkin, jotka hiljattain k asin. O ttaa käytäntöön kapi- sensä on seistä todellisten am erika-
T apahtuipa mitä tahansa, toi
H elsingin tapauksilla on tie- rra t,a ja tk u a.”
-pahdii. M utta T ivaiT hyvästi voi
jo u tu iv at roskakoriin.
vokaamme kuitenkin ettei syi -
tah stisia keinoja kaikilla a lo il- ¡la iste n laitosten tu k en a — k ¿«ny*
N ykyisen
esityksen isä on la, huom attuaan e ttei kommu- jonka k a p italistiset läh teet eivät aal- ty sti vaikutuksensa m uissa kau-
K ysym ys siis Suomessa on, käydä toisinkin. Soviettivallan ( nyinm aam m e työväestö uudel
pungeissa. joten voidaan pitää kum pi pääsee voitolle, kommu- asema V enäjällä on lu jittu n u t • leen jou tu isi samallaisen koh
new yorkilainen
Jkongressimies nistinen m enettely tu o ta m uuta li nähdä päivänvaloa:
vallankum ousohjelm i-; m elkoisesti viim eaikoina ja sei talon uhriksi mikä sen osana
H usted, joka jo k erta ennem m in j kuin häviötä, jo sta rau tateid en ! “ U lkom aalaiset tä ä llä ovat SS pro- selvänä että hajaannus Suomen n istitk o
puolueessa on alkanut.
¡neen vaiko so sialid e m o k raatit!tie ty sti vaikuttaa k iih o tta v a sti| viim eiset pari vuotta on ollut.
TOVERI
(THE COMRADE)
V
MITÄ YKSITYISET SALAPOLII-
SILA1T0KSET TEKEVÄT TYÖ
LÄISTEN TUHOAMISEKSI
i