Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931, February 12, 1920, Page 2, Image 2

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    TORSTAINA,
12 P.— THURSDAY, FEB. 12
jjp. jg
tain yhä kallistuessa ovat he ka se oli pum pulilähetyksen lo ­ ropan kansat eivät voi ottaa
tu llee t siihen johtopäätökseen, p u ttu a
sodan tähden etelässä m eidän tavaroitam m e tai laina­
Y h­
The organ of the Finnish workers in ettei heidän p u u tteen sa tu le o- jo u tu n u t työttöm äksi ja niinol- ta m eidän ylijääm ääm m e
K irj. A. Stein.
lemaan
suurem
pi
sodan
raatele-
Ien
kärsim
ään,
vastusti
jy
rk
ä
sti
dysvallat
ovat
lähettäneet
Eu­
the Western States. The only Finnish
Idässä tapahtuneesta m uutok­
Daily in the West. Pahlished Daily, massa E uropassakaan kuin se sotaan sekaantum ista ja se pieni ropaan paljon enem pi kuin E u ­
on
täällä
ja
kun
heillä
on
siellä|
m
u
tta
toim
elias
intern
atio
n
alis-
j
ropa
on
lä
h
ettän
y
t
tänne.
V
uo­
sesta
sotilaallisessa tilanteessa,
except Sunday, at Astoria, Oregon,
kaikki
om
aiset
ja
väki,
jo
ta
he
¡tien
sosialistinen
ryhm
ä,
m
ikä
den
1919
ajalla
yksinään
oli
tä
­
on ollut välttäm ättöm änä seura­
by the Weetern Workmen's Publishing
ym
m
ärtävät
ja
joka
ym
m
ärtää
silloin
toim
i
Lontoossa,
jä
rje
sti
mä
balanssi
noin
neljä
biljoonaa
uksena kokokäännös Englannin
Society.
heitä, m enevät he sinne.
M arxin
johdolla
E nglannin dollaria. Se tark o ttaa, e ttä seu­ ja siis myöskin liittoutuneiden K A S V A N E E N kysynnän tähdet? ja toivolla, että jokainen To
N äiden siirto laisten m ukana työväen
vastalausekokoukset, rauksena 12 kuukauden kaupas­ politiikassa V enäjään
nähden verin lu k ija olisi tilaisuudessa saamaan itselleen uuden Keski
JOHN VÄLIMÄKI. Editor & Manager
Engfannin valtiom iehet E uropan ja Suomen kartan, m ikä pitäisi olla joka talon seinällä
katoaa se paljon v ain o ttu u ik o -¡jo issa sotaan sekaantum ista or- ta olivat E uropan k a p italistit Vielä
Office Seventh and Commercial St., m aalainen “a k ita a tto ri.”
U u sia 'ja v a ltio n d e n puolesta vastustet- velkaa Y hdysvaltoihin neljä tu ­ peittelevät tätä käännöstä jy r­ olemme tilan n eet uuden painoksen sanotusta kartasta, joten sitä
Opposite Post Office.
ei voi tulla, sillä tie t ovat heil- tiin ankarasti. N äillä kokouk- h a tta m iljoonaa dollaria tuon kästi torjuvissa puheissaan, m ut­ saa jokainen entisillä ehdoilla vielä täm än kuun ajan.
TELEPHONE — Office 365;
le tukossa. Senjälkeen pitäisi silla oli se vaikutus ettei E ng- yhden vuoden kaupasta y k si­ ta siitä huolim atta on ilmeistä, R IE N T Ä K Ä Ä siis hankkim aan uusia tilauksia Toverille ja T
Editorial Dep't 832.
liittoutuneitten v erittarelle, e ttei tarv itse tulevaisuudessa juosta naapuriinne kat
A m erikassa olla rauha ja sopu- lännin porvaristo u sk altan u t nään. Jos täm ä toim inta j a t ­ että 'Englanti
sointu, m u tta on pahasti sy y tä ry h ty ä
sotaan, n iin suu resti kuisi viisi vuotta, olisi E u ro p a johtavana ’valtiona valm istelee somaan m istä kulkee uusien E uropan valtakuntien rajat, kun
Entered as second-class mail manor epäillä, että kun näiden uiko- kuin sen m ieli tekikin orjaval- velkaa Y hdysvaltoihin 35 b il­ m aaperää
rauhantekoa varten jo u d u tte n iistä väittelem ään kylänm iestenne kanssa, jotka ova»
July 18, 1912, at the Post Office m aalaisten paikkoja aletaan tä y t tio ita lähteä puolustam aan.
joonaa nykyisen 15 biljoonan N euvosto-V enäjän kanssa saa­ vahvistaneet k irjatieto jaa n m yöskin karttatiedoilla.
at Astoria, Oregon, under the
dakseen idästä epäm ääräisten
tää joka k iinalaisilla ta i am eri-
N äistä
kokouksista lähetti sijaan.
A ct* of Marsh 3, 1879.
kalaisilla työläisillä, alkaa maan L incoln
kiito sk irjelm än E n g ­
M utta tilanne ei voi jatkua. sotilaallisten laakerien asem asta T IL A A JA T , jo tk a eivät vielä ole saaneet karttaa, saavat sen
vakavim m ista
teo llisu u slaito k ­ lannin työläisille. ,
M aksu kansainvälisistä tav ara­ ainakin taloudellisia etuja ja jol­ parin viikon kulu ttu a, sillä uusi painos kartasta saapuu silloin
sista kuulua paljon pahem pia
Sodan ajalla läh ettiv ät sosia- lähetyksistä tehdään ei lä h e ttä ­ lain tavoin päättääkseen kalliik­ ja k arta t sen jälkeen lähetetään siinä järjestyksessä kuin tilauk­
M U U T T I M IE L IP IT E E N S Ä .
ääniä kuin niistä on ikinä en- listin M arxin johdolla m yöskin m ällä rahaa yhdestä m aasta to i­ si käyvän V enäjän seikkailun. set ovat tänne saapuneet.
A lexander H ow att, jo k a to i­ nen kuulunut. Äsken p ä ä tty n y t L incolnille kirjelm än, jossa y- seen ,vaan lähettäm ällä tavaroi­ V enäjän ja Englannin välillä
neuvotteluja U U SI P A IN O S on siksi suuri, että k artat eivät lopu kesken
mi viim eisen h iililak o n aikana rauhallinen teräslakkokin saat- listiv ä t asiaa, m inkä puolesta ta. Yksi lasku asetetaan to is­ K ööpenham inan
vankien
vaihdosta
samoinkuin
T O V E R IN LEV ITY SO SASTO.
K ansasin
hiilen k aiv ajain p u ­ taa u u siin tu a paljon räik eäm p ä-1 hän niin u ljaasti taisteli. L in- taan vastaan aivan sam aten kuin
T
arton
rauhanneuvotteluja
N eu­
Sillä var- colnin m urhan jälkeen läh etti yksi pankkitsekki asetetaan tois
heenjohtajana,
sai v an k ilatu o ­ nä kuin äskettäin.
m ion tuom ari A n d erso n ilta In- maa on, että kun am erikalainen ensim äisen internationalen sih- taan vastaan pankkien tasaus- vosto-V enäjän ja Itäm eren mai­ ki sille vahingolliset elämän vir­ talonpojat, niin nyt Venäjää ta­
dianapolissa in ju n k tsio n in r ik ­ työväki asetetaan n iih in “roska- ; teeri M arx syvän v alitu sk irjeen laitoksessa. K un tavarain arvo den välillä voidaan pitää rau­ taukset. Mutta taloudellisia la­ lonpojat ovat valmiit tukemaan
Johnsonille, jossa ei tasaannu, lähetetään toisinaan hanteon ensi askeleina. Niiden keja eivät ankariinmatkaan dik-
kom isesta. «Puolitoista v u o tta tö ih in ” m itä ulkom aalaiset ovat p resid e n tti
ntail- kaupunkien vallankumouksellis­
aikaisem m in m atk u steli Hovvatt täällä tehneet, esim erkiksi te- L incolnin aa tte ita ja ty ö tä ihail- kultaa eroavaisuuden tasaam i­ tulokset ratkaisevat, seuraako tatuuritoimenpiteet voi
idässä
veristä
sekasortoa
pian
tnasta hävittää.
Siksipä eivät ta väestöä junkkerivaltaa vas­
hallitu k sen lähettäm änä työvä­ rästeh taisiin 12-tuntisille päivil- tiin ja p ahoteltiin sitä e ttä sala- seksi.
käytävässä
taistelussa.
E i ole m itään m ahdollisuutta tuhoutuneen taloudellisen elä­ neuvostohallituksen määräykset taan
en ed u stajan a E u ro p an m aissa le kolmen ja puolen d o lla rin , m urhaajan käsi hänet n iin ai-
vakuuttaen sikäläiselle työväes­ palkalle, niin paljon rum em pi kuisin riisti. E läessään kerro- maksaa nyk y istä kauppabalans- män uusinta-aika ja saadaanko eivätkä “vastavallankumouksen Mutta kuten Ranskassa silloin,
E nsiksi, sentäh- ratkaisu polttavim m ille yhteis­ tukahduttamiseksi perustetut e- niin on nyt Venäjällä talonpo­
tölle, e ttä täm ä maa, A m erika, m öly sieltä alkaa kuulua kuin taan L incolnin lueskelleen ah- sia kullassa.
jissa huomattavissa voimakas
oli to d ellak in ry h ty n y t sotaan tähän asti, jo llo in B alkaneilta kerasti New Y ork T ribunesta den ettei maailm assa olp r iittä ­ kunnallisille valtiollisille ja kan­ rityiset valiokunnat” voineet es­
tää kommunistisen ulkokuoren vastustushenki kaupunkien "näl­
ja Ita lia sta tu llu t siirto lain en M arxin kirjotuksia.
västi irto n aista kultaa sen tek e­ sallisille kysymyksille.
kansanvallan puolesta.
kää” vastaan. Tahtovathan kau­
P aha on
Sodan p ää ty tty ä näki L incoln m iseksi ja toiseksi sentähden,
Kun Hovvatt k uuli tuom ionsa siellä on raatan u t.
Nykyhetkellä eivät nämä ky­ alla elämästä yhteiskuntaa, mikä punkilaiset saada heiltä ntaan-
ja lähti vankilaan, sanoi hän, vasta alulla, hyvät h errat. Se! jo selvästi m itä tässä maassa oli että nieidän pankkiirim m e ei­ symykset tosin esiinny erikoisen peruspiirteissään ei vastaa kom­ tuotteita lain määräämiin ‘raja-
m itä tulee on sellaista, ettei si- tulossa.
H än sanoi näkevänsä vät uskalla keskittää kaikkea selvästi, sillä ulkolainen vaara munismin eikä neuvtoisbJjärjes- hintoihin ’ ja saapuvatpi j< kus
että “V apaus on k u o llu t 1’’
suuren
vaaran
kansakunnalle koko m aailm an kultaa tänne Yh on tunkenut Venäjällä sisäiset telmän aatteita.
T ällainen m uutos tap ah tu i tä ­ tä voi edes karkottaa.
asesteturi joukoin öitä hank­
siinä, että sodan jälkeen oli dysvaltoihin. N äinollen on las vastakohdat syrjään ja pakotta­
män vanhoillisen u n io n istin ai
Alkaaksemme
jälkimäisestä kimaan". Jos kohta Venäjän
L IN C O L N J A P O R V A R I T .
kaikki maan rikkaus kasaantu- ku m aksettava tavaroissa. M ut­ nut keskittämään kaikki voimat viitaamme ensiksi, että neuvos maaseudulla, etenkin keski-Ye-
voissa p u o len to ista vuoden a
jalla. P itääk ö h än kaikkien van
T änään taas vietetään A h ta­ massa m uutam ien korporatsio- ta E u ropa ei voi nykyisin tu o t­ sotilaall is-nionarlkistisen taantu­ tojärjestelmää ei - ole sovitettu näjällä on säilynyt paljon vh-
h oillisten u n io n istien käydä sa­ ham L incolnin syntym äpäivää, nien käsiin. Jos hän eläisi tä- taa kylliksi tavaroita tasatak- muksen torjumiseksi. Varsinai­ käytäntöön sellaisena, kuin se ' teistalouden rippeitä, niin ei Ve­
man persoonakohtaisen koke­ T u h an n et p o rvarilehdet ja pu- näpäivänä toistaisi hän varm aan seen täm än sille epäedullisen nen rakentava työ kaikilla yh­ sisältyy federativisen neuvosto­ näjän talonpoikaisväestön suuri
m uksen lävitse, ennen k u in he h u ja t y listäv ät täm än m aailm an kin vanhan tu n n etu n lauseensa: kauppabalanssin.
teiskunnallisen elämän aloilla on tasavallan perustuslakiin.
Jo i enemmistö kuitenkaan pohjal­
N äinollen on kysyntä E u ro ­ sen vuoksi suurimmaksi osaksi bolshevikivallan
tu lev at huom aam aan, e tte i voi kuuluisan vainajan m ain eita ja ¡ “Täm ä maa ei voi elää puoliksi
ensimäisenä taan ole yhteistaloutta eikä kom­
m itään v ap au tta olla n iin kau- huom enna jo polkevat hänen va-| vapaana ja puoliksi o rja n a !” ja pan rahalle Y hdysvaltoihin tu ­ vielä tulevaisuuden helmassa. Ei vuotena pilaantui tämä järjes­ munismia
kannattavaa, vaan
lähetyksistä v errattain liene liian rohkeata väittää, että telmä sen kautta, että alkupe­ • pyrkii se suurelta osaltaan yksi-
van kuin ryhm ä y k silö itä omis pausihanteitaan.
: ry h ty isi taistelu u n sen puolen levista
taa ne tu o tan to v älin eet jo illa
L incoln on puolijum ala joil- kanssa, joka nyt y rittä ä orjuu- pieni ja yhdellä d ollarilla A m e­ bolshevismin tähänastinen toi­ räisten valittujen neuvostojen si­ tyistaloudellisiin oloihin. Siksi-
rikan rahaa voi ostaa enem pi minta on ollut vanhan taloudel­ jasta ryhtyivät poliittista valtaa , pä Venäjän talonpoikaisvaesti
enem m istön tä y ty y hankkia elä­ lekin porvareille. V arsin k in sil desta vapautua.
kuin norm aalisen vasta-arvonsa lisen ja yhteiskunnallisen jär­ hajottam aan niistä* muodostu­ yleensä vastustaakin maaperän
m änsä?
loin kuin nykyinen tru stie n hai
K
R
I
I
S
I
.
E uropan rahaa.
E uropalainen jestelmän murtamista, jälleenra­ neet
lussa oleva republikaaqipuolue
virkavaltaiset neuvostot yhteiskunnallistuttamista
mie­
“V A S T E N M I E L I S I S T Ä "
Y
hdysvaltain
talo
u
d
ellista
ko­
ostaja
joka
haluaa
saada tava­ kennustyön suunnittelemista ja puolueen toimihenkilöiden joh­ luummin
tarvitsee äänestäjiä, lyö se joka
jakaen
keskenään
PÄÄSTÄÄN .
toisessa lauseessa puolueelleen neistoa vastassa on ankarim m an roita A m erikasta saa m aksaa 9 liittoutuneiden tukeman jurfkke- tamina. Sellaisten neuvostojen suuromistajilta anastetun maar
K ansakunnan frangia yhden dollarin arvoisis­ rikapitalistisen luokan vallan pa- sijalle, jotka olisivat työväen- ja viljellen sitä yksityisesti
M ilw aukeen viranom aiset il- m ainetta L incolnilla, m u istu tta- laatuinen kriisi.
en,
että
hän
oli
täm
än
puolueen
tuotannollinen
elämä
on siten ta tavaroista sensijaan että hän lauttamispyrkimyksien kukista­ joukkojen itsehallintoelimiä on Kommunistien yritys nostattaa
m ottavat, e ttä sieltä on läh ten y t
jä rje ste tty , että osa sen teolli- m aksaisi norm aaliajan 5 fra n ­ mista. Bolshevikkien järjestely- muodostettu ylhäältäpäin joh­ maaseudulla luokkataistelu pe
tam m ikuun ajalla 500 henkilöä varsinainen perustaja.
Täm ä tekee h in n at niin työn suuremmoisin tulos on e- dettu, keskitetty valtiokoneisto riistämällä “maakövhälistön k<>
E uro p an m aihin, jäädäkseen sin
M utta kun tulee kysym yk- su ustuotannosta — jo ta taval- gia.
ne asum aan ja tam m ikuu on seen ty ö riitain sopim inen työ- lisesti n im itetään __ "yiituotan- korkeaksi hänelle, että hänen päilemättä “punainen armeija”, Köyhä listjöain esten
t t ik e m a n a . miteoja ', kärsi haaksirikon, h
pienin m atk u stu sk u u k au si m itä läisten kanssa, ei silloin m uiste-j noksi” — on m yötävä sen tu o ­ tä y ty y lykätä ostoksiaan kun joka Trotskin johdolla on kyen­ tämä koneisto nyt pyrkii tyydyt­ viime vuoden keskivaiheilla kat
vastustamaan
vihollisen tämään valtion ja talouselämän soi Lenin tarpeelliseksi luopu;
siinä kaupupngissa on o llu t s it­ ta, että hän kerran eläissään ta n to p iirin ulkopuolella, missä nes vaihtoarvo on suotuisam pi. nyt
ten kun tie t E uropaan av au tu i­ lausui, että “työ on edellä ja se tuotetaan. Tämä tarve joh- Se m erkitsee Y hdysvaltain ulos hyökkäyksiä kaikilla rintamilla. tarpeet.
i kaikista sellaisista yrityksistä j;
Mutta siihen onkin tähän asti
vat. S ieltä on m ennyt aina kah itsenäinen pääom asta” ja että tu u siitä seikasta, että työläi- viennin pienentym istä.
Tällainen järjestelmä onkin ' julistaa, että neuvostovallan pa
Pienenvä ulosvienti m erkitsee kulunut bolshevikkien komissa- kenties Venäjällä vielä tällä het­ ras tuki on talonjxnkaisväest 6
teen k in
tu h an teen
henkilöön “työlle kuuluu se m itä se luo.” selle m aksetaan vähem pi palk-
pienenvää
tavaran kysyntää ja rioiden koko rakentava toimin­ kellä ainoa mahdollinen, mutta ! keskiluokka. Tämä talonpoikais
kuukaudessa siitä saakka kun T yöväenkysym ys ei o llu t vielä kana
kuin m itä hän tu o ttaa
a le ttiin m atk u stu slu p ia m yöntä­ L incolnin aikana päivän poltta- tu otteina. Viim e aikoihin saak- tavaran kysynnän pien en ty m i­ ta. Teollisuus — mikäli se on hallintoelimien valta tuskin u- kerros on tosin poliittisilta mieli
mään, eikä ole tieto a m illoin vana kysym yksenä, kuten ny- ka sijo ite ttiin täm än maan yli- nen m erkitsee tuotannon p ie­ säilynyt — on palvellut suurim­ lottuu kaupunkien rajoja ulom­ ; peteiltään paljoa jyrkempää kuii
kotim aihinsa palaava siirtolais- kyisin. Sosialism ista ei tiedet-j tuo tan to etelä? n ja länteen ja nen ty m istä; tuotannon pienen maksi osaksi armeijan tarpeita maksi.. Talonpoikaäsväestön suu­ 5 l krainan ja Donin alueen hovi
päämäärästä ret joukot, siis Venäjän kansan j tilalliset, jotka vanhoillisen luot
tym inen
m erkitsee työvoim an Tarmokkaimmat,
v irta lakkaa. T e h ta ilija t jo al­ ty tällä pallonpuoliskolla sanot- uusiin tuotantolaitoksiin,
kavat tu n te a työvoim an p u u te t­ tavia. M utta sisällissodan ajal-
On yhäti suuri k ysyntä Yh- kysynnän pienentym istä, alen­ tietoisimmat ainekset on lähetet­ suuri enemmistö elää kylissä o- ' kaluontecnsa vaikutuksesta ova
Kövhälistön on maa elämäänsä suurestikaan vä­ j Denikinin lujin tuki. Mutt;
ta, v arsin k in am m attitaid o tto ­ la kun pohjoisvaltiot taisteliv at dysvaltain sisällä tälle ylituo- tuvaa ostokykyä — kaikkea si­ ty rintamille.
täytynyt
ponnistaa
voimansa littämättä kaupungeissa vallitse­ j suurvenäläisen talonpojan poliit
man työväen p u u te tta valitetaan n eekeriorjuuden poistam iseksi, tannolle, m utta täm ä kysyntä tä vanhaa ilkeää kierrosta, m i­
äärimmilleen ja jättäen syrjääni vista poliittisista ja taloudellisis­ tieten vasemmistolaisuus 011 h\
suurem m issa tehtaissa.
o ttiv at ne so sialistit m itä E uro- ei
ole riittäv ä
käyttääkseen kä johtaa koviin aikoihin.
N yt jo on täm ä tilanne k eh it­ kaikki muut tehtävät ase kädes­ ta muodoista. Sen harrastukset vin riippuvainen muista scik"i>
M ilw aukee on vaan yksi esi­ pan puolella silloin oli olemas- kaikkea ylijääm ää m ikä hakee
U losvienti pienenee, sä puolustaa Neuvosto-Venäjän rajottuvat tahtoon edelleenkin ta. Nykyisin lienee tämä väest
m erkki siitä m itä tap ah tu u , ja sa ak tiiv isesti osaa pohjoisval- uusia sijoituksia. Sen johdosta tym ässä.
säilyttää hallussaan vallankumo­ jotakuinkin rauhallista, k
tulee yhä suurenevalla v auhdil­ tioiden
asian puolustam iseen on osa ylijääm ästä sijoitettava työttöm yys kasvaa. Siihen men olemassaoloa,.
nessä kun p o liittin e n vaalitais­
la tapahtum aan kaikissa niissä E n glannin vanhoillinen porva­ ulkom aille.
v ai t a pv r k i m yk s<
Samalla kun köyhälistö kävi uksen kautta maaperä ja saada j u tfkker ien
paikoissa missä siirtolaisväestöä risto, p u u v illateh tailijat ja m uut
Sota-aika on tu o tta n u t hyvin telu on hyvässä käynnissä vauh­ tätä puolustustaistelua ja pani tämän maan tuotteista mahdol­ näyttävät siitä vaarallisemmin
kaupan E uropan dissaan tulee m onenlaista ky­ alttiiksi parhaat voimansa tur­ lisimman ipaljon rahaa ja tava­ kilin kaupunkien konununi-ti t
suurem m issa m äärin ty ö sk en te­ jo tk a olivat olleet eteläv altioi­ huom attavan
Senvuoksi herruus.
lee.
Se kenties m\ Tii
den kanssa kaupoissa, olivat jyr- kanssa. Ja E uropa on vienyt syntää vanhain puolueiden lää vatakseen köyhälistön valtion, raa kaupungeista.
H e lähtevät, jä ttä v ät täm än kästi etelän puolella, kuten he yleisten lainain ja yksity isten k ek irstu jen nukutusjuom ilie ja kulki kehitys edelleen.
Se ei onkin tilanne Venäjän maaseu­ toivoo, että kommunistien on
maan, joka ei enää sallisi heille n y t ovat valkoryssäin puolella, liikelainain muodossa noin 15 silm äinpeitteille, jo tk a takaavat päässyt
ulkonaisesti
esiinty­ dulla aivan samanlainen kuin nistuu saada teollisuus kävröii'
m uita oikeuksia kuin oikeuden tahtoen E n g lan n in ottam aan so- biljoonaa dollaria am erikalais- silm äin pim ittäm isen ja jä rje n mään, sillä välttämättömän itse­ Ranskassa leonventin aikana. Sa­ ¡ja tuottaa koneita, työaseita, kai
ty lsisty ttäm isen
kunnes kriisi puolustuksen pakottamana tu moinkuin Ranskan suuren val­ j kaita ja m uita tavaroita, miik.
raataa p itk iä työpäiviä k u rjilla taan osaa etelävaltioiden p u o -, ta ylituotantoa.
palkoilla.
E lin tarp eid en hin- Iestä. E n g lan n in työväki, vaik-j N yt on tu llu t aika jolloin E u ­ on ohi. — Scott Nearing.
kahdutti diktatuurihallitus kaik- lankumouksen aikoina Ranskan i ovat maaseudulle välttämättä
TOVERI
Venäjän arvoitus
(THE COMRADE)
Seinäkarttoja Ifcä
vielä saatavana helmikuun ajan!
IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIUIRIIIIilllllllllllllllllllll llllllllllllllifIli;illllllllll!ll!lllil!lli!lltli11 111111 III liti llll ! IH II I III III li limili IIIKIII! I 11 IllilllllllllllllllllllillillllillllllllllUllllllll llllllllllllllltlllllllllllllllllllllilllllllllllll» lllllllllllllillllllllllllllllllllllililllllllllllll IlllllllllllllllllllllUllfllllllllllllilllllll
YHTÄ JA TOISTA
M issä rikkaudet ovat.
Sosialistit ovat aina väittäneet
että jos kapitalistinen riisto saa
esteettöm ästi
jatkua
samaan
suuntaan
kuin se on mennyt
m uutam ien viime vuosikym m e­
nien ajalla, niin koko kansasta
tulee kerjäläisiä vähässä ajassa.
Porvarit puolestaan
välttävät,
etteivät he halua, eivätkä myös­
kään kasaa rikkauksia.
P äin­
vastoin, he avustavat työläisiä-
kin tulem aan varakkaiksi, o tta ­
malla heitä “osakkaiksi" teh tai­
siinsa. tasaam alla voittonsa työ­
läisten kanssa “boonuksen ' n i­
mellä. y. m. Sosialistien silmiä
eivät he kylläkään voi sokaista,
m utta on paljon sellaisiakin jo t­
ka katselevat asiaa vain p in ta­
puolisesti ja uskovat herrain la-
verteluthin.
Liittovaltain hallitus on lop­
pupuolella vuotta 1919 kerännyt
tilastoja (pankkien varallisuuk­
sista ja kokonaistulokseksi on
tullut, että pankkien varallisuus
on viim eisten 20 vuoden aikana
kasvanut neljästä ja puolesta
biljoonasta
kahteenkym m eneen
kahteen ja puoleen biljoonaan.
Siis poyreipsa luvuissa viidellä
sadalla prosentilla.
Op huom attava, että nämä nu­
m erot k äsittävät vain pankkien
varallisuuden, ei lainkaan sitä o-
m aisuutta, joka on pankkien te-
kem inä voittoina jaettu yksityi­
sille, ensiksi huim aavina palk­
koina ja loppu veittQ-osinkoina.
Jos ne tilastot olisivat yleisön
käy tettäv issä, niin sitte vasta
me näkisim m e num eroita.
T uo viidensadan prosentin ko­
hoam inen on keskim äärä. T o i­
set valtiot ovat tehneet siitä yli,
toiset alle. Esimerkkinä voim­
me mainita, että Oklahomassa
on pankkien varallisuus kohon­
nut 6,537 prosenttia (sanoo kuu­
situhatta viisisataa kolmekym­
mentä seitsemän prosenttia.)
Nevadassa 3,275 prosenttia, Ar­
kansasissa 1,700 pros. Idahossa
1,691 pros., Californiassa 1,685
pros., South Carolinassa 1,343
pros.,, \Vyoiningissa 1.237 pros.,
North Carolinassa 1.255 pros.,
North Dakotassa 1.250 pros,.
South Dakotassa 1.234 pros.,
Virginiassa 1.177 pros., Floridas­
sa 1,117 pros., Mississippissä
1,125 pros., Georgiassa 1.119
pros., Arizonassa 1.028 ja Texas­
issa 1,013 prosenttia; muissa val­
tioissa alle tuhannen prosentin.
Se on hirmuista kasvamista
Tarkottaa sitä, että jokaista dol­
laria kohti, mikä oli pankkien o-
inaisuutta Oklahomassa vuonna
1900 on nyt $6,537. Olisi suo­
tavaa, että liittohallitus julkai­
sisi tilastot myöskin siitä, mitä
Oklahoman maanviljelijät tuos­
ta ajattelevat. montako heistä o-
misti maata v:nä 1900 ja mon­
tako nyt. Ne olisivat varmaan­
kin mielenkiintoisia numeroita
vertailla näiden kanssa.
Kuten edeliä mainittiin, ei tä­
hän sisälly ollenkaan ne suun-
anttomat rikkaudet mitä maan
pankit “ansaitsevat” liikkeillään.
Pankkien presidentit, tai t. s.
niiden omistajat, suurimmat o-
sakkaat, jotka omistamillaan o-
sakkeill^ äänestävät itsensä vir­
kaan. ta yleensä kaikki niiden
den virkailijat vetävät suunnat­
tomat palkat ensiksi päältä ja jä-
lellejäanyt jaetaan . voitto-osin­
koina, josta taas saa enirnt&än
luonnollisesti se jolla on enim­
män osakkeita. Vielä tämänkin
jälkeen on pankeille kasaantu­
nut noin suunnattomasti varoja.
Pankkien presidentit ja vir­
kailijat luonnollisesti ovat oi­
keutettuja
saamaan
korkeaa
palkkaa ja suuria voittoja, sitä
ei kukaan muut väitäkään kuh
sosialistit, sillä virkailijain ne­
routtahan se on, että liike me­
nestyy. Muita me työläiset väi­
tämme, että meilläkin pitäisi olla
oikeus saada edes niin pal­
jon tämän yhteiskunnan rikka­
uksista, että voisimme kunnol­
leen elää- Nyt vievät porvarit
sekä pahkat että voitot jättä­
mättä. työläisille mitään.
— Kas kun tuli kirjoteitu tuo
ennenkun muistin, että tämä on
vapaa maa, kaikilla samanlainen
tilaisuus ansaita elämä ja varal­
lisuutta. . . .
* * *
aina kehuttu, että ne ovat kor­
keita, mutta ei niissäkään näy
kehumista olevan. Keskimäärä
niissä on $3.15; alin $2.28 eteläs­
sä ja korkein $4.49 länsipohjoi-
sessa-
Ilarvestipalkkoihin pai-
kottain sisältyy jonkunverran
ruokaakin.
Ilman ruokaa oli
keskimäärä $3.83,.
Lopuksi tulemme päiväpaBk
kalaisiin, joiden palkasta on las­
kettu keskimäärä sisällyttämättä
siihen elonkorjuuaikaa, ja se on
pohjoisvaltioissa, länteen Mis­
sissippijoesta, $3.22 ja .ruoka; e-
teläiset valtiot.$1.85 ja ruoka;
ilman ruokaa; pohjoisessa $4.03
ja etelässä $2.39.
Alkaa nyt vain kukaan kadeh­
tiko maanviljelystyöväestön tie­
nestejä. Kun ottaa huomioon,
että heidänkin on täytynyt kul­
kea
työmaalta toiselle, kuten
M aanviljelystyöläisten palkat. kulkevan työväestön konsanaan,
Kun nyt olemme antautuneet ja kun sitte on kuluttanut joi­
numeroiden seuraan niin teh- takin kuukausia vuoden mittaan
käämrne niiden kanssa edelleen­ tyonetsintään. dollarin tai päti
kin tuttavuutta.
rautatietvyteihin, y m. satun­
Maanviljelystöitä tekevän työ­ naisiin pikku menoihin, puhumat­
väestön palkat ovat vuonna 1919 takaan sellaisista kuin perheen
olleet korkeammat kuin koskaan elättamisestä,
niin kummalta
ennen, sanoo hallituksen ra­ ■ tuntuu, että nykyaikana tuollai­
portti. Tämä tietysti edellyttäi­ silla ansioilla elää.
si. että ne nyt ovat olleet hyvin
Maanviljelystyöläiset tekevät
korkeat, sillä korkeammat kuin enimmäkseen työtä kuukausit­
koskaan ennen tarkottaa paljoa. tain. joka edellyttää, että heidän
Tässä tapauksessa edellyttää se on työskenneltävä pyhää-arkia.
seuraavia saavutuksia.
Keski­ elonkorjuun arkana pimeästä-pi-
määräinen pakka kautta Ame­ meään silloinkin kun varsinaiset
rikan on ollut vuonna 1919 kuu­ elonkorjaajat työskentelevät ai­
kaudelta $39.82 ja ruoka. Ilman noastaan $—9 tuntia päivässä.
ruokaa oli keskimääräinen palk­
Edellaolevat
num erot ovat
ka kautta maan $56.29 kuulta hallitusviraston kerääm iä, joten
Tämä on keskiarvo; joissakin j niiden luotettavaisudesta ei liene
valtioissa ovat palkat olleet niin­ epäilystä.
* * ♦
kin alhaiset kuin $30.54 ja kor­
keimmat
länsjvaltioissa niin
Amerikalainen nainen on hik
$87.12.
iattain saanut kunnian tulla nai-
Harvestitvöläisten palkkoja on i duksi 'Europassa kuninkaalliseen
perheeseen. Tosin ci tuo kuin-
kaaliise-n perheen pää ole enää
kuningas, mutta samantekevää,
on hän joskus ollut.
Entisen
Kreikan
kuninkaan
Konstun
nuorin veli Risto on vihdoinkin
löytänyt mielitietyn, sellaisen jo­
ta voi rakastaa myötä- ja vas­
toinkäymisessä.
Risto on vielä nuori mies. oi­
keastaan hiljattain mieheksi tul­
lut. Huolimatta nuoresta ijäs-
tään, omaa hau verrattain pal­
jon harkintakykyä, sitä jota a-
merikalainen
sanoo “common
sense”. Sen todistaa hänen nai­
makauppansa. Amerikalaiset ei­
vät omanneet niin paljon, eikä
liikeneroutta lainkaan, vai lie­
neekö, että nuori perijätär ei vä­
littänyt amcrikalaisista, otti mie­
luummin miehen ehta antiikki­
sena rodusta, miehen joka on
vielä nuori, ettei kuole kesken
taivalta, kuten teki hänen toinen
miehensä
Mr^ Leeds on tämän onnelli­
sen nuoren naisen nimi, joka on
saanut kuninkaallisesta perhees­
tä miehen, tai poikasen rniehek-
seen. Hän oli ensimäisen ker­
ran naimisissa jolloinkin kah­
deksannentoista vuosisadan lop­
pupuoliskolla. mutta kaiketikin
tuumi, ettei viitsi uutta vuosisa­
taa alida vanhan miehen kanssa
ia niin'otti eron 1898. samoihin
aikoihin kun Spanja kävi sotaa
Amerikaa Vastaan, jos lukijois­
tamme joku muistaa historiois­
ta sellaisesta sodasta lukeneen­
sa ; sotaveteraaneista ei ole mon­
takaan enää elossa. Niin alkoi
hän vuosisadan ilman miestä. V.
1908 kuoli hänen fmnen miehen­
sä jättäen jälkeensä neljäntoista
miljoonan dollarin
perinnön.
Miehensä kuolema vaikutti hä­
neen niin tnasen ta vasti, ettei
meinannut koko miessukupuoli
enään kelvata. Nyt sentään löy­
tyi vielä yksi, se ainoa, joka kel-
pasi. mutta se ei olekaan mi­
kään tavallinen mies, on kunin­
kaallinen nuorukainen.
luokan "hoopojen” valtakur,
sa- Siellä auttaa yksi misi
niin kauan kuin varat riii
annetaan markasta puoli ta:
sevalle, oli hän tuttu tai tu
maton, ja "hyvää päivää
vaikka minkälaiselle vastaa
levälle joka vain 011 >eii p
teessä, Siis henkisesti a
raalisesti paljon yläpuolella
litsijoita. Eyöjypä sinäkin
hynttyysi* läjään ja tule t
atnttrikalaisicn huopojen '
koon “jungeliin", siiliä -iai
jankuluksi kuulla m-uita 1
kaa juttua.
Niin se on ntailma täynnä ti­
laisuuksia hmcrikalaiselle. Muu­
tamalla sanalla tuli leskirouvas­
ta Englannin
kuninkaan ja
Spanjan kuningattaren serkku ja
Kreikan nykyisen kuninkaan tä ­
ti Ja kaikki tuo vielä nuorella
ijällä, ci ole täyttänyt vielä puol­
ta vuosisataa, ehtinyt olla kolme
kertaa naitnisassa viimeisen 25
vuoden aikana — mutta rouva
Ruotsiin ja Saksaan tul
onkin kauni$.
pakolaiset Venäjältä
e:;
Tutkimattomat ovat lemmen että Pietariin on perustettu
salaisuudet.
kein avioerotoiniist' >. j-
* *
nä toimii entinen «ukeu-
Entinen Montenegron kunin­ ri Spitzberg. A viilenet ?a
gas Niku on murtunut mies. Hä­ kuuluu myöskin olevan
nelle kävi kuten monelle muulle ei tarvitse muuta tehöa
uikulle sodanaikana, että menet­ tää nimensä erohakemu .?cn
ti vitkansa. Ja kuten muutkin le ja ero on myönnetty.
nikut, ei hänestä ollut muuhun
Ei suinkaan kukaan <
kuin hallitsemaan. Nyt kun
hän ei hallitse, ei hänellä ole ys­ sian todenperäisyyttä. -
täviäkään. Hän “hoopoilee” Pa­ kolaiset” Venäjältä nö ' ‘
riisissa kuten hyljätty ainakin, ovat sitä luokkaa, ■ ’ • '
ja jos joku entisistä tai nykyi­ entisaikaan oli yhtä pai: n -
sistä ylimyksistä sattuu tule­ laki, sitä ei saanut »'■ i
maan häntä kadulla vastaan, tumatta lukkojen taa.
kääntävät he päänsä toisaalle dän entisinä alamaisin u.
eivätkä ole tuntevinaankaan, pu­ nemme heitä kohtaan - ;!1
vaisuutta. Ihmettelin: uu '
humisesta puhettakaan.
Riittämättömyys on mailntan tuiksi siellä avioerot •
palkka,. Niku hallitsi ja riisti peellisia, eihän siitä ■.
kansaansa aivan mahdollisen ja aikaa kun kaikki ta:
mahdottoman paljon aikoinaan kapitalistilehdet k e r t « •
ja nyt kun hän tarvitseisi mo­ ristettävänä uutisena ;
raalista tukea (aineellista kuu­ laisille, että Venäjällä •
luu vielä jonkunverran olevan > shevilkit kansallistuttan’
niin sitä eivät hänen tasollaan set.
olevat anna edes “hyvän päivän”
Odotamme seuraa.aa
vertaa.
antoa.
T oista se on ‘meidän tvöväen-