LAUANTAINA, HELMIK. 7 P.—SATURDAY, FEB. 7
No. 32
Kun
W ashingtonin
puolue tästä selvästi tietoisia, niin vais
mään, m itä se “isänm aallisuus” nähtävästi jo sivuuttaneet. Me
oikein m erkitsee, n iin täydelli- olemme voittaneet im p erialisti p äätti sosialistipuolueesta erota, tom aisesti he sen tun tev at ja tu
(THE COMRADE)
olimme
huomaavinamme H e r loksena on rintam a E nglantia
The organ of the Finnish workers in sesti, että tu sk in p a se saa koko set sopim usvallat.
Myöskin tsaarin ai
m
anin
k
irjo
tu k sista että hän oli vastaan.
arm eijaa tappelem aan
N u jerrettu aan Saksan halusi-
the Western States. The only Finnish Suomen
V enäjä piti Englantia
kuin
itseään vastaan, vat sopim usvallat om in voim in pikkusen eri m ieltä niiden kans kainen
Daily in the West. Published Daily, m uita
päävihollisenaan, etupäässä kui
sa
jo
tk
a
eroam
ista
puuhasivat.
vaikka
se
sitä
m
iten
kouluut-
m
urskata
N
euvosto-V
enäjän,
except Sunday, at Astoria, Oregon,
taisi ja koettaisi näennäisesti Täm ä olisi o llu t niille helppoa, N yt kun kom m unistit ovat nä tenkin sen takia, että Englannin
by the Western Workmen’s Publishing
poistaa “eri y h teisk u n talu o k k i- ellei olisi ta p ah tu n u t sitä, m itä köjään m elkein kokonaan u n m ailm anpolitiikka oli esteenä
Society.
en välistä k u ilu a”, kuten sen me ennustim m e, nim ittäin, että hottaneet hänen virastonsa ja V enäjän im perialistisille laaje K A S V A N E E N kysynnän tähden ja toivolla, että jokainen To
N e u vosto- verin lu k ija olisi tilaisuudessa saamaan itselleen uuden Keski-
h allitu k sen
m otto köyhälistön solidarisuus on voi- , sen seikan, että vallankum ouk- ne m i s pv rk i i nyk sille.
JOHN VÄLIMÄKI, Editor & Manager nykyisen
englantilais-vastai- E uropan ja Suomen kartan, m ikä pitäisi olla joka talon seinällä
kuuluu.
m akkaam pi kuin sodan herat- sen edistäm isessä tarvitaan va- hallituksen
Jos m uiden reunavaltain työ- tämä yltiöisänm aallisuus.
Ta- rojakin ja antaneet järjestö n sä nen politiikka sitä vastoin on olemme tilanneet uuden painoksen sanotusta kartasta, joten sitä
Office Seventh and Commercial St.,
täydellisesti
hajota, luonteeltaan puhtaasti puo lu sta saa jokainen en tisillä ehdoilla vielä täm än kuun ajan.
väki olisi aina seu ran n u t Suo- pahtui, että eri paikoissa mai- m elkein
Opposite Post Office.
TELEPHONE — Office 365;
men työväen esim erkkiä olisi hin lask etu t sotajoukot kieltäy- n äyttää hänessä heräävän halu utuvaa. Se taistelee olem assa R IE N T Ä K Ä Ä siis hankkim aan uusia tilauksia Toverille ja To-
Editorial Dep’t 832.
neuvostovalta aikoja saavutta- ty iv ät taistelem asta m eitä v as-' saada uudelleen yhteys aikaan olonsa eikä valtauksien puoles verittarelle, ettei tarvitse tulevaisuudessa juosta naapuriinne kat
n u t rauhan.
: taan
ja täm ä . oli ensim äinen kaikkien sosialistien välillä. — ta. M utta se on ym m ärtänyt somaan m istä kulkee uusien E uropan valtakuntien rajat, kun
Entered as second-class mail matter
r /r r r r r r r r a
„ a a *r
V o itto m m e SO pim U SV alloista. M e Toivom m e että yhtym inen tu siirtää täm än taistelun E nglan jo u d u tte niistä väittelem ään kylänm iestenne kanssa, jotka ovat
K
U
J
E
IL
U
A
K
O
S
E
V
A
A
N
otim m e heiIt^ heidän om at so. lisi tapahtum aan, m utta me em nin vaikutusalueille, kuten mo
July 18, 1912, at the Post Office
vahvistaneet k irjatieto jaan m yöskin karttatiedoilla.
O
L
IK
IN
?
Se liet
at Astoria, Oregon, under the
tilaan sa; n y t kaikki täm ä on me voi käsittää m iten täm ä y h net tiedot osottavat
Act of March 3, 1879.
Ylimmän neuvoston sanotaan ilm eistä,
alistum asta kieltään- tym inen kävisi m uuten päinsä, soo vallankum ouksellista henkeä T IL A A JA T , jo tk a eivät vielä ole saaneet karttaa, saavat sen
n y t havainneen ettei tavarain tyneet sotam iehet ovat yleisen kuin siten, että kom m unistit hy Englannin mailmanvallan reuna parin viikon kuluttua, sillä uusi painos k artasta saapuu silloin
väksyisivät
sosialistipuolueen milla ja ovatpa sen lähetit in ja k artat sen jälkeen lähetetään siinä järjestyksessä kuin tilauk
F R A I N A J A S T O C K L I T S K Y välittäm inen V enäjän ko-opera- keskustelun aiheena sekä sano- ohjelm an ja y h ty isiv ät puoluee nokkaassa toim innassa sen sv- set ovat tänne saapuneet.
tiv isten k au tta voikaan ta p a h -' m alehdistössä
että
parlam en-
P A E N N E E T M E X IC O O N .
dänalueillakin.
K ieltäm ättä on
seen.
tu a sentähden, että nuo ko-ope- , teissä.
se toim inta jo saavuttanut huo U U S I P A IN O S on siksi suuri, että k artat eivät lopu kesken
New Y orkin
kom m unistien i rativ iset ovat neuvostovallan
Kun täm ä koe ei siis onnis-
m attavaa m enestystä Persiassa,
T O V E R IN LEV ITY SO SA STO .
leiristä ilm otetaan, että sieltä ko n tro llin alla. E ivätkö h errat tunut, tu rv au tu iv at liitto v allat
Afganistanissa, Bucharassa, vie
Neuvosto-Venäjä
ja
on k arannut jo itak in takaukset- sitä ennen tienneet, onko maail- pienten, ju u ri m uodostuneiden
läpä Intiassa ja Kiinassakin. Si
la vapaana olleita kom m uniste- man keskushallitno niin tietä- valtioiden apuun. H alliten näi-
tä todistaa englantilaisten her tuhannen ruplan suuruinen vai- j työmiesten ja talonpoikain pU.,.
Aasia
lankum ous verotus. Kun hän ei leen, jossa kehoitetaan ukraina-
ja M exicoon. M uiden m ukana m ätön V enäjän asioista?
Sitä ^ en taloudellista riippum atto-
m ostuneisuus näillä alueilla.
tätä maksamaan, pan- laisia tovereita kaikin keinuin
kuuluu laajasti
m ainetta saa- ei kukaan ota uskoakseen. J o t- ;m uutta
sopim usvallat
M utta elkäämme erehtykö ar- suostunut
Kirj.
G.
E
ngebert
Graf.
tiin
hänet
istumaan. V ankilas
v u tta n u t L ouis F rain a ja Stock- kut m u u t seikat ovat vaan vai- tappaa V enäjän näiden avulla,
vostellesamme
kaiken
tämän ta koitti hän kaikin keinoin va auttam aan voitokasta punaista
litsk y m enneen sinne, siten pet- k u ttan eet niin, että neuvosto m utta tässäkin suhteessa oli tu-
Kun suurin osa Siperiaa taas m erkitystä.
K ysym yksessä ei pautua todistam alla, ettei hä armeijaa, murskaamaan tilanhal-
tijain ja kapitalistien valta ja
täen takaajansa ja kom m unis- taas tu n tee halua perääntyä äs- loksena tappio. Suomi, joka vi- on
bolshevikien käsissä tulee ole kom m unististen aatteiden le
nellä
tosiaankaan
ollut
millä
ryhtym ään rakentamaan Ukrai-
tit. M olemmat o ttiv at huom at-, ken tekem ästään päätöksestä. kaa
Venäjää, k ieltäy ty i kaik- Aasian politiikka Neuvosto-Ve- veneminen, mailman vallankum o
maksaa
tuon
summan.
Sitten
nen
sosialistista neuvostotasa
tavasti osaa k o m m u n istip u o lu -, _______
Saarron o _________
sittainen r poistam
is-
*^ein
ratkaisevim
m
alla
hetkellä
_______
.
.
, näjällä taaskin päiväjärjestyk uksen kuohunta. Siellä on yk
saapuivat
Punaiseen
kaupunkiin
valtaa.
een perustam iseen ja vaativat päätös taisi ollakin vaan hätä- ky*n Ju d e n itsh oli m uutam an j Seen.. Aasiassa on venäläisten sinkertaisesti kansallisia nousu-
aina n iitä äärim äisiä toim enpi- toim enpide siksi ajaksi kun uu- virstan päässä P ie ta rista ja De- mielestä ulkopolitiikan varsinai- liikkeitä, poliittisesti sorrettujen Judenitshin valkoiset, ja näiden
teitä,
varsinkin Fraina, jo lla gja suunnitelm ia laad ittiin .
¡nikin uhkasi T uulaa, esiinty-, nen tom unta-aluo.
Sinne1 on kansojen kapinoita. Kenties on kanssa lähti kauppias pakoon. Ammattiyhdistysten
F ergusonin kanssa oli su u re m -• M utta kaikissa tapauksissa on mästä N euvosto-V enäjää vas-! Venäjän ulkopolitiikka aina täh alkeellisilla kom m unistisilla a- H änen poistuttuaan levisi huhu,
hänen jälkeenjättäm ansä
tehtävä taloudelli
pi vaikutusvalta kom m unistien se ajatu s v ak iin tu n u t m aailm an i taan > vaikka sen esiintym isellä äännyt ja täm ä pyrkim ys onkin jatuksilla
sellaisten
kansojen että
naissukulaisen
luona
säilytettiin
V enäjän keskuudessa suopea maaperä
keskuudessa kuin kenelläkään kansoihin p o istam atto m an i, et- °^lsl ° ^ u t kohtalokas m erkitys hyvin luonnollinen-
sessa vallanku
toisella.
itä saarto olisi lopetettava. ’ Sii- P ieta ril.le Ja N euvosto-V enäjäl- Aasian-politiikka on aina ollut M utta semmoista kommunismia “jotakin” hänelle kuuluvaa. P an
New Y orkin kom m unistipii- ^ä eivät pääse vallassaolijat k ie r '
A sia on se, että pienet val- tärkeänä tekijänä mailman poli ei pidä sekottaa siihen kom m u tiin tarkastus toimeen ja löy mouksessa
reissä ollaan n y t jo avoim esti täen eikä kaartaen eroon. Reu- tio t itse asiassa kärsivät ulko- tiikassa ja kannattaa siihen ny nismiin, mihin meikäläisissä o- dettiin : romanovilaisia seteleitä
sitä m ieltä, että nämä h errat navaltioistakin tekee yksi toi- maalaisen kapitaalin taakan al- kyisinkin kiinnittää huomiota.
loissa pyritään. M uutam ia alu ja 2 milj. 209 tuhannen ruplan
K irj. R ich ard Seidel.
Tosin ovat poliittiset suhteet eita lukuunottam atta ei kapita arvosta 100 tu h atta ruplan kulta-
olivat n iitä jo ita N uorteva syyt- scnsa perään rauhan neuvosto- ^a/ Kun nämä Ulkomaisen ka-
V a lla n k u m o u k sen
p uhkeam isen jal-
ja 1 puuta hopeaa sekä
tää provokaattoreiksi ja e ttä he vallan kanssa ja vähitellen on pitaalin
o rjat eivät tahtoneet Aasiassa sodan aikana m uuttu lismi ole vielä vakiintunut A a rahoja
¡¡Iäksi
kpl.*"kallisärvoista k e - i keen ov” S‘,k,an •■""'•«¡»bd.-rk...
ovat töitään peittääkseen lähte- se o n n istu n u t ulkonaisten vi- ° ^ a leikkikaluina sen käsissä, neet. Englanti on saanut toteu siaan sellaisena kuin se on E u
ta v a tto m a sti la a jen tu n eet. Saksan y-
neet karkuun, ehkäpä saaneet hollistensa heikentyessä järjes- tapahtui, että ilm an m inkään- tetuksi suunnitelm ansa Etu-Aa- ropassa- Sielläkin, missä se jo tunnahkaturkkia.
Kauppiaan läheiset kertoivat, lein en a m m a ttiliitto , jo ssa on 6.4
ylem m iltään
m ääräyksenkin täm ään om at sisäiset asiansa- haista sopim usta meidän kans- siassa ja Intian valtam eren ran on saanut jalansijaa, ovat sen
m iljo o n a a jä sen tä ja jo h o n kuuluu
mennä, sillä kum m alliselta tu n - jk jn n ijn etta te o llisu u stu o tan .. samme nämä v altiot m eille kaik- noilla, Egyptin ja Intian väli riistom enetelm ät meistä jo m ui ettei hän lähtiessään tahtonut 54 liitto a , o n in tern a tio n a len voi-
tuu, että n iin k in tu n n e ttu mies non
a litta m in e n suurem m alla kein vaarallisim m alla hetkellä nen juopa on ummessa, Arabia, naisuuteen kuuluvia. Tosin on ottaa om aisuuttaan mukaansa, m a k k a in ty ö v ä e n jä r je stö .
Valtavan
kuin F rain a pääsee noin vaan m ita n a voi käydä m ahdollisek- asettuvat heihin nähden puo- M esopotamia ja Persia ovat näissäkin seuduissa huom atta koska pelkäsi että “Valkoset ys su u ru u ten sa ja tiu k a n järjestökurin-
o ttav at sen häneltä
viranom aisten käsien läpi lu is -jsj V enäjä siis nousee häviön- lueettom alle kannalle.
Emme Englannin vasallimaita. On vai vissa pyrkimys riippum attom aan tävänsä”
pois ja toivoi, että hän pian voi i sa nojal,a “ kunk‘n yk,iIön on n“-
kahtam aan rajan poikki a ja lla .1
tilasta, eikä maailman kan- suotta
sulje silmiämme siltä, kea saada täyttä selvyyttä, m is -! elämään.
M utta joskaan mui
takasin, kuten hänelle sa eh d o tto m a sti a listetta v a tahtonsa
jolloin kaikki on ta rk a sti v a r - : soin a oie m itään halua eikä syy- etta sopim usvallat vielä tulevat isä määrin Japanin imperialisti- naisia oloja ei saa vksinkertai- palata
k o k o n a isu u d en m u k aan —
muodos
; itu n a ja jolloin
• » - kaikki vä-
•
< kiihottam aan
Ssi 1 kansoja
-------
A n e in a —
tio
r‘“h7yä"s?tä" edeTleen alaspai-
pieniä
set pyyteet Itä-Aasiansa
ovat sesti sovittaa nykyaikaan, niin Valkoset lähtiessään olivat va tavat a m m a ttiy h d isty k set voim an, jo
hem m änkin
huom iota h erättä- namaan.
m eitä vastaan, m utta nämä y r i- ! onnistuneet. Siinä seikassa on saattaa sanoa, etä siellä tilanne kuuttaneet-
ka k y t e n e e m u rtam aan k aik en köy
neet,
takauksella
irti
olevat ‘ M utta kun kauoan alottam i- ty kset päättyvät sam allaisella toisaalta oleellisesti m ääräävänä
suunnilleen vastaa, vanhan Roo M yöhästym isestä
puunhakkuu h ä listö n v ih o llisten v a starin n an , jo»
kom m unistit, ovat n iin
tarkan ne„ H e lle tS k vallassaohjain Tä- tuloksella.
Yhdysvaltain imperialistinen
,po- man oloja kristinopin alkuaikoi
perialistinen ipo
seen.
sitä va in e lä h y ttä ä
luokkatietoisen
valvonnan alla etteiv ät
pääse holta jää maailma ihm etellen
“ Me olemme alkaneet itse so- litiikka, toisaalta Kiinan talou na. Sikäläinen •kommunismi täh
“ K rasnaja G aseta” kertoo et ty ö v ä e stö n v a lla n k u m o u k sellista tah
naapu rik au p u n g issa käym ään il- odottam aan, m itä täm än jälkeen pim usvalloissa
voittaa puolel dellinen ja yhteiskunnallinen ke- tää vain yhteistä kulutusta mer tä Demjanskin täytäntöönpane toa v a sta a v a h en k i.
lemme niiden talonpojat;, pien- bitys. Syrjästä katsoen ei Ame kiten nykyoloissa taka-askelta va komitea tarkotuksella taistel
man ettei siitä olisi v iran o m ai-T ulee tapahtum aan?
T ätä
h en k eä vallankum oukselliset
porvariston
ja in te llig en ssin ”. rikan vaikutusta paljoa huomaa. ja sen täytyy taloudellisten ja la neuvostovirkailijain säntilli- k ö y h ä listö jo u k o t k a ip a a v a t puolueen
silla tietoa.
edellytysten syyden
T aantum us pelaa m onella ta- Y K S I V A L H E P A L J A S T U U . sanoi puhuja, m ainiten esim erk- Sieltäpäin ei pyritä valtiolliseen, yhteiskunnallisten
puutetta vastaan on jo h to e lin te n ta k tiik assa m itä tuntu
vaan
kapitalistiseen
valtaan.
T
o
puuttum isen tähden johtaa ta a n päättänyt, että aikanaan viras vim m in . S iitä sy y stä on am m atilli
valla. Se puhuu toisinaan val-i
, «.«.« Ari? k *na sanom alehti “’L ’H um ani-
T uotannon järjes
lankum ouksellisuudestakin
hy-J, ,
.. un
, uv
T» te n ”, joka on venäläisten oikeis- siasiassa onkin W all Street jo tumukseen.
vin k iih o ttav alla tavalla. A s i- ! k ark o te tu in 1200 lakkol a i s t a ja to .sosj aa!i.va„ ankum ouksellisten hankkinut huom attavia asemia telyä tähtäävällä sosialismilla toon saapum atta jääneet virkai sissa jä r jestö issä sy n ty n y t vaikea si
lijat ovat m äärättävä
puiden sä llin en k riisi, jo sta ei v oid a selviy
renunam ailla, etenkin on kerta kaikkiaan edellytykse hakkuuseen koko talveksi.
man
äärim m illeen kärjisty tty ä A “ ' le m y ötätuntoista tyolaista kannalla.
Se hieroo nykyään Aasian
tyä m u u lla tavalla kuin että virallis
se y lly ttää "v allan k u m iu k selli- U uden M.ex ' c0,n aav,k° lIle ‘a‘ ! sovintoa eikä rohkene esiintyä tärkeimpien kulkureittien varsil nä m äärätty sivistystaso, sitä
ten a m m a ttiliik k een elim ien sä taktii
s i i / ' le k o ih in k in kuten A sef- yaravaunutssa. le n n ä te ttiin m a a - bolshevikeja vastaan, vaan vas- la. On merkille pantava seik varten täytyy kapitalistisen ke Lasten tarkastus.
“K rasnaja G aseta" kertoo, e t kassa ta p a h tu u h u o m a tta v a käänne.
fin pitkäaikainen to im in ta Ve- ! ma ,e . ?c °* S. a , e ° , lv .
tustaa kaikkea sekaantum ista ka, että Y hdysvallat eivät ole hityksen olla niin korkealla as
S en lisäksi on y h d isty k sien jäsenm ää
näjällä ja m onet m uut tapauk- a iua als!a‘
yp ajuu aisia syy v e n a ]a j s i j n asioihin. P u h u ja ve- Europassa eivätkä Itä-A asiassa teella, jota Aasiassa ei vielä mis tä Smolenskin kuvem em entissa rien v a lta a v a sti k a sv a essa viim e kuu
s‘ella sd lo l.n . vall.tseyas- (oo
,.L H um anitessa- p < n e t. ottaneet osaa liittoutuneiden so sään ole huom attavissa.
V ar kansan valistusosasto on p äät k a u sin a n iih in tu llu t lu k u isasti hä
set todistavat.
tilaallisiin
toimenpiteisiin
ja
mana voimme pitää, että kerran tän y t järjestää koko kuverne-
g . a os, ? ‘
• 5* at? .sa.n0
tu u n ja 70 ranskalaisen intelli-
m äriä ja ep ä v a rm o ja ain ek sia , jonka
saartoon
neuvostohallitusta
vas
a
san
a
yretna
yri
avan
st
g
e
n
s
s
j
n
p
arhaim
piin
edustajain,
alkava vallankum ous ei A asias m enttiä varten lasten tarkastuk jo h d o sta en n en niin luja sisäinen kuri
T E H K Ä Ä M M E K U N N IA A
lom seisauttaa kuparin tuotan- *
r
.........J . taan. Ne ovat päinvastoin koet sa levene sisäosista reunamille, sen.
S U O M E N T O V E R E IL L E .
sekä kuten
to .. J ia niinollen
. . . . _ aan julistukseen,
- ia ,
s . taneet useampia kertoja
Lasten tarkastuksen toim itta on h ö lty n y t ja jä rjestö issä ja koko
Moskovassa
arvellaan,
. , , , vaikeuttaa
•
..
, ta- lekirjottam
jos-
. . Sanottakoon
. , . . uu
..
.,. .
man maan teh o k k a.su u tta sodas- ga Jp annaan jyJrkkä vastalaJuse suoraan että välillisesti päästä vaan alkaa se kapitalistisesti vat erityisen “avunannon vel u k sissa esitetä ä n m itä vastakkaisim-
Suomen
sosialis-
jotka
pitävät
tsesta liikkeestä, sen oikeisto-¡sa.
u 1.
♦
N euvosto-V enäjän saartoa vas- suhteisiin sen kanssa- Lähim pä järjestyneistä maista, kuten Ja jet ja sisaret"
nä tarkotuksena on niillä kaik pani, jatkuu todennäköisesti pi huolta köyhistä, pidättävät k e r Toverittaren toimitta
laisuudesta y. m. m itä tahansa.
N yt kun karkottamia vastaan
on m eidän m yönnettävä, että se on siellä monien viiv y ttely jen ‘
, ko]mas voittom m e, kien vaarallisten kilpailijain syr an Kiinaan ja Intiaan ja tunkeu jääviä ja keinottelua harjottavia
jan toimi
jäyttäm inen. Samoinkuin Ame- tuu sieltä maan osan sisäosiin. lapsia ja sijoittavat nämä lasten
yhdessä
suhteessa on teh n y t jalesta viim einkin alo tettu 01-
palveluksen mailman työväelle, ; k eu sju ttu , on valtion yleinen jäm e^sä*86 soP^rnusva^t ° j en
i rik an ».pääomat ovat anastaneet M utta kaikki se tapahtuu kapi koteihin.
ilm otetaan täten haettavaksi.—
joka arvossaan hakee vertais- sy y ttäjä
ilm oittanut toim itta-
TntPlIioFncd in tä
' suunm m an..osan Rumaruan öljy talism in eikä natsionalism in vai
H akijalta vaaditaan, että hän on
tään m aailm asta. T uo palvelus neensa laskelm an k ark o tettu jen
vnln ^tn n ’ ¿Liintvv tavalV kentistä, niin puhutaan jo huo- kutuksesta. V enäjän politiikas N euvosto-V enäjä ja Intia.
“ Isvestijan” kertom an mukaan vähintäin vuoden kuulunut so-
on siinä, että se on estänyt Suo-! m ielip iteistä
ja havainneensa.
.
aT° n
n
“ f ' m ättävistä m yönnytyksistä, joi- sa ei Aasiassa ole puhtaasti
on
Sam araan saapunut Neuvos sialistipuolueeseen ja omaa suo
men la h ta rit hyökkääm ästä n e u -le ttä näiden 1,180 m iehen jou- .
iim annntarina
t u n t u u ta . .se .on saanut Etelä-A enäjän kommunistinen propaganda m ää
Intiasta. men- ja englanninkielen taidon.
vostovallan kim ppuun.
kossa oli kaikkiaan ainoastaan f ä l a a i a / k a n s a n k e r r o k s e t k e
l a .. suurteolbsuus-alueilla. räävänä. Se on heille etupääs to-V enäjän lähetystö
Sen
johtaja
lausui,
että
300
mil H akem ukset palkkavaatimuksen
V aikka se m akasikin v erise s-; 361 sellaista joilla oli I. W . W :n ^ ä n tv v ä t
tä s s ä
k e h i t y k s e s s ä K a n s a ’n h l t t o m ä ä r ä n n e e A rm e - sä omien tarkotuksien välikap
ohella on jätettäv ä helmikuun
ti maahan lyötynä ehkä p ah em -: k o rtti tai olivat sille m yötätun- m ajaan ia maailman im neria- n,a.n Y hdysvaltain suojeluksen pale,
paic> he
I1C koettavat luoda vanhan joonaa Intian asukasta odottaa
min kuin m inkään toisen maan toisia. K aikki toiset olivat io-
alaiseksi,
jonka kautta n ä m ä , kasakkamall in mukaisen raja- vain sopivaa hetkeä luodakseen 28 p :n m ennessä osotteella:
englantilaisen ikeen niskoiltaan
tv ö v ä e s tö
m illo i n k a a n
e n n e n k o L K M l i i t o n iä s e n iä t a i ^ s m ^n
m e^ an p u o k l- j saavat haltuunsa m ainitun maan
JO H T O K U N T A ,
yo aesto m illoinkaan ennen,
.
. m .
j .............tai jemme. T apahtuu laatuaan toi- m o n p -a n H n o H k e r ro s tu m a t ia n e t vyöhykkeen suojaasi en g lan ti ja yhtyäkseen N euvosto-V enä
nousi se vastustam aan la h tan e n m ihinkään
ty ö v ä e n jä rje s tö ö n ___rv____r
.
__ . . ___ m angam suoiaxerrostum at ja pei
laisten hyökkäyksiä vastaan-
B o x 99,
Astoria. Ors.
T yytym ättöm yys englan
pyrkim yksiä silloin kun nämä kuulum attom ia.
ö aiio n 'sv v em raällä tuloksella^* *!
^ anJoin saanevat
Täm än tahdom m e selvittää jään
A
storiassa,
Ore.,
tammik. 29
alkoivat ulkom aisten kapitalis-
N äin on asia todellisuudessa.
Jokainen meidän voittom m e ^.hflysval.at
tarkastusoikeuden senvuoksi, että tällainen kom tilaisiin on vallalla myöskin» P er p:nä, 1920. — Johtokunta.
siassa ja Afganistanissa, jossa
tien kiihottam ina vapaaehtoisia M utta tuolla tuplajuulaisuus- hej Doi, . aa vaitaamme ia a„ , aa ¿ T ? .!
y e n K i.n o n a m m a v a p a a e m o ib .a m u n a
m una
lU p ajuu a.auua- helpoittaa valtaamme ja antaa k, lltt, tämän m a,,. puuvillatuo- munismin verhoon pukeutunut englantilaiset kukistivat, kapinan
joukkojaan jä rje stä ä neuvosto- syytokse Ia k u .te n k .n lauhdu- varm uuden että edessämme a - ! tan tm n T ähden “ iSer ?u 'T>- politiikka helposti saattaa he hyvin ankarasti.
Raivaajan vastaavan
valtaa vastaan. Kun sitten tu - .te tt..n yleista m .e h p .d etta por- vautuu ,aaja sosiaUstisen ra k e n -.
T Än tr ik a n ’ nääSma jo ö i- rättää turm iollisia ja myöhem
min
katkeraan
pettymykseen Tilanne Moskovassa.
h ajat jolloin porvar.ston p it,|v a n llis e n sanom alehdistön puo- nustyön m ahdollisuus."
m e lL s t” S
toimittajan toimi
meliaasti
raukeavia kuvitelmia sellaisissa
Ju d e n ijsh in
joukkojen kanssa lelta m onta aikaa.
T uplajuu-
------ ----- -
m euaasti keinotteue
-ien
Tam nyk. 6 päivänä pidetyssä
ihmisissä, joiden tiedot Aasian Moskovan työmies- ja punakaar- ju listetaan täten toimeenkyke-
yhdessä alottaa ry n täy s Pieta- laisten vainoam ista kun on suu- t a f-T T n i^r v u n r c T J i x e n m
mf etsiä
t>1 ja kaivoski
. . . nti ui. järjes
.
tellen
laivareittei-i
ia
am
erikka
oloista ovat erheellisiä tahi jo t tilaisneuvoston kokouksessa to nevien henkilöiden haettavaksi.
ru n , oli se jo kylliksi voimakas rin osa porvarillisesta yleisöstä
SI A L IS T IT
icuvii iai an.11._n ia
laisten
tavarain
m
yyntipaikkoja
ka eivät sen maanosan oloja en dettiin, että elintarvepula on V aatim uksina mainittakoon, et
kylliksi rohkea sanoakseen: jo to ttu n u t pitäm ään oikeutet-
li yhtään m arkkaa, eikä yh- Ituna.
W ash in g Ä n in valtion entisen
’n -
.
sinkään tunne.
R aivaaja on toimitettava
tuntuvasti vähenem ässä ja etta tä :
Sosialistipuolueen
iän m iestä m eiltä sille retkel- M . r
. K. ~
v r k t v t t sosialistipuolueen sihteeri Ruby
t. cu. \ Q>t" ld 11,1
’ a \‘,an"
kohdakkoin on m ahdollista ja- A m erikan
le anneta", ja tu o lla kiellolla oli
Y
r Ör V
„ H e r m a n
on läh ettän y t kierto- P°>'l " kka
sam an,a,-ta kun,
ohjelm
an,
sääntöjen
ja paatök
j kaa väestölle täydet leipääni!.uk
Vhtä
ja
toista
Neuvos
V
O
S
T
O
V
A
L
L
A
N
P
E
-
kirjeen
kaikille
W
ashingtonin
'sanrivallankin
:
se
pitää
päevi-
m ukaisesti.
Suomalaista
se vaikutus, ettei Suomen ar-
set. Parannus on saatu aikaan sien
hollisen^an Englantia Itsessään
L
A
S
T
A
J
A
N
A
.
S
osialistijärjestö
ä
koskevissa
m eija o tta n u t osaa Ju d en itsh in
tarm okkaalla ylim ääräisen ju-
sosialisteille ja samalla m uista-
to-Venäjältä
onkin
se
ajatus
poliittisesti
var
joukkojen hyökkäykseen Pieta-
nankulun järjestelyllä, jonka ai asioissa on noudatettava maini
T am m ikuun 5 päivänä alkoi nut T overiakin sillä. K irjelm äs-
sin
oikea,
sillä
Englantihan
on
kaansaamiseksi am m attiliitot o t tun järjestö n päätöksiä. Haki
ria vastaan, m ikä varm asti oli- Moskovassa seitsem äs yleisve- sään hän kehottaa kaikkia to
Eurekassakin neuvosto-tasaval- A nturanahkaa vanhoista jalki tavat osaa. Samoin on myöskin jäin on tä y ty n y t kuulua Ameri
si, L eninin nyt antam an tun- näläinen neuvostojen kokous, della sosialistisia aineksia yhty-
neista.
Sosialistipuolueeseen vä
nustufcsen mukaan, m erk in n y t Sen avauspäivänä p iti L enin mään
yhteen,
tark o tu k sella
a ’a ' Se
saantiin nähden kan
“ K rasnaja Goseta" kertoo, et- polttopuiden
hintäin
2 vuotta ja täytyy haki
P ie ta ri" m enettäm istä ainakin puheen edustajille, jossa teki m uodostaa kaikista W ashingto- , , kuinkin ^ hä’n jattaen tv„ n tä Neuvosto-V enäjällä on ale, huom attavissa tuntuvaa paran-
jain
tu
n
te a A m erikan työvaen-
triapaisesti, neuvostovallan vi- kuuluisan rauhanesityksensä lii, nm sosialisteista y h d isty n y t so- ranska)aisten
’ «ksalaiM en tu valm istam aan anturanahkaa I nusta.
liik että sekä om ata välttävä eng-
ho lisille ja siten v aik u ttan u t tolaisille. R auhanesitystaan pe- sialistipuolue.
i palkkasoturien osaksi m utta F u- vanhoista käytetyistä jalkineis-
Polttopuiden
saanti
Pietarissa.
lanninkielentaito. Valinta toi-
kukäties ro u ra a v a stl neuvosto- rustellessa
ja
neuvostovallan
K irjelm ässään hän vetoaa sii- , opa5sa on ' N euvosto-\'enäjan ta. joita suunnattom issa määrin
K
rasnaja
Gaseta
18
päivänä
m
itetaan kustannusyhtiön vuo-
vgllan häviöön. Ilm an Suomen asemaa selvitellessä, 0:1 L eninin hen seikkaan, että periaatteel- <a a rto oleellisesti Englannin ai- on tavattu erinäisissä intendent-
arm eijan apua jäi P ietari vaL puheen sisältö seuraavanlainen: lisesti ei sosialisteilla ja kom- kaansaam a ' Englannin
mail- tuurivirastoässa.
Täm ä tapah- joulukuuta kirjottaa, etta poltto sikokouksessa. Hakemukset
lo ttam atta
ja liittolaism aiden
T apahtum at ovat todenneet m unistem a ole m itään eroa. et- manpolitiikka on tavallisesti hv- tuu varsin Yksinkertaisesti: nah- puita saapui Pietariin m arras h etettäv ä sisälle ennen heimik
k a p ita h stit
ovat m enettäneet puhujan vuosi sitten lausum an tä kysym ys on ainoastaan me- vi laajakantoista
Saksan ku- ka liotetaan erityisessä nestees- kuussa keskim äärin 100 vaunul 14 p. o sotteella:
vnm eisenkin
toivonsa saada ennustuksen etta V enäjä on as- nettelytavoista ja niistä jo h tu - k j ,t umisesta alkaen on se suun- sä ja pannaan sen jälkeen pu- lista joka päiv^ Joulukuun al R A I V A A J A N JO H TOKUNTA
kupuolella saapui keskim äärin
reu n av altio ilta riittäv ää voimaa tu n u t vallankum ouksen etunäyt- neita riito ja pitää H erm an niin niteUut itäm eren herruutta ja serrukseen, jonka jälkeen se saa 200
puulastivaunua. Keskikuun j ^ o x 4^8'______ F itch b urg, Masi,
neuvostovallan kukistam iseen, tam ölle ennen m uita, kehitty- vähäpätöisinä ettei niiden pi- sen itäosissa olevista m aista sen kovan massan voiman ja muo-
« r v n r i*
N aincllen
on Suomen työ- neim pia maita, ilman yleismaa- täisi olla riittäv än ä syynä so- k y se e t s-rtv v ä t Etu-Aasiaan ja don. joka on tävdellisesti veden päivinä kohosi vaunujen luku j
väestö siis su h ta u tu n u t neuvos- ilm alasta vallankum ousta.
Se sialistien
erossa
pysym iseen. Intianm eren’ Ympärillä olevaan pitävä. Tässä tilassa se on*täy- X
s X , ¿ Ä
nv a ^ , x
tovaltaan kokonaan toiseda ta- ei kyxene kukistam aan maail- Hän m yöskin vetoaa siihen, et varsinaiseen
mailm anvalta-alu- dellisesti anturanahaksi kelpaa-
Pyytäkää V A P A A C
\ leensä on laskettu, että
valla kuin niiden m uiden reu- man porvaristoa. Jos n y t olem- tä ne ovat sosialistisia toverei- eeseensa. M uurmapilla ja Pieta- vaa. Täm än massan hinta on ta.
LAAKEKIRUA — No. □
navaltioiden
sosialistipuolueet, me lähem pänä voittoa kuin mil- ta, huolim atta siitä m ihin puo- ¡-¡«ta Moskovan k autta Tiilisiin varsin halpa eikä missään tapa- Pietarin polttopuiden tarve tulee
Siinä on y li 25 mitaten Ja naisten
• s y -
ttjn i.
K o in myöskin
* ■ "
jo tk a eivät ole ainoastaan myön loinkaan, niin on tämä tapah- lueeseen he nyt kuuluvatkin, ja 'cjeltä Teheraniin ja Bagdad- uksessa nouse 250—300 ruplaa tyydytetyksi, jos päivittäin saa t m e alalsista
kotilääkkeistä.
Mi ti ? • -
. .
puu keskimäärin 250 vaunullis- ‘ tae v a lita aopirao
liik k e e n ta o d lll ■: x ® “
ty n e et porvaristonsa so taretk iin tu n u t sentähden, että muu maa- jo ita n y t vangitaan tu h an sittain ijn . kas siinä suuntaviiva, jota puudalta kalliimmaksi.
j ta puita.
jiyöskin U ik k H t t * n hinnat y. m.
,
TOVERI
Seinäkarttoja
vielä saatavana helmikuun ajan!
JOS OLETTE KIPEÄ
maan
puolesta ^neuvostovaltaa
vastaan. M utta Suomen porva-
risto h an
onkin
jo o p ettan u t
Suom en
työväestön ym m ärta-
ja ten on Venäjällä neuvostohan:-} Tällä otsakkeella k e rto o “ Kras-
asia en saavutettu. On tapah- että näiden pelastam iseksi, ellei tus kukistettava ja sen tilalle naja G aseta” eräästä punaisesta
tu n u t ihm e: kaikesta huolim at- inkään muun
tähden, olisi saatava toinen joka on riippu- kaupungista (ent T sarskoje Se-
ta olemme o heet olemassa 2 kaikkien vallankum ouksellisten vainen Englannin arm osta.
lo ) kauppiaasta, joka aikanaan
vuotta ja päävaikeudet olemme ainesten yhdistyttävä.
} Jos kohta venäläiset eivät ole m äärättiin sovittam aan sadan-
U krainan sosialistinen
tovalta.
“ K rasnaja G aseta”
että yleisukrainalainen
mouksellinen kom itea
I tynyt
julistt& sella
neuvos-
IJtfkkr-Pt e l r i t ole p a te n tttU ik k e itl.
g
Talm i»teita. Jolta
'
monia kymmeniä roosia.
,
T i mä n k irja n saatte vapaasti
Ja
,w
olla Jokaiaesaa anoma Iäisessä ko»t •*. -• " T L .
tiedä koska eitä tarvitsette, varokaa b’i ’cW:
lää kke itä Ja bamtretiki-t«i>tor>tta.
— L ir n e ir in Apteekki o« a a n r ! n—
— Suom. AptoekkllMke YbdystraUoi««*—
kirjottaa.
vallanku
on kään-
U krainan P. A. LIOflELL CO.,
So
Supericr, W