No. IO
TIISTA1NA, TAMM1K. 13 P.— TUESDAY, JANUARY 13
B L .i
. 'V
'■ ......
SUOMEN JA EUROPAN KARTTA
C alifornian tap au k set ovat to W . eroavat toisistaan ja missä itävänä useissa valtioissa, m ut- ten puuhaa. P iti v älttäm ättöm änä,
P uheen ta pontevasti on naisten asian e ttä viim e puoluekokouksen päätös
distu k sen a siitä, e ttä sosialisti- ne tähtäävät yhteen.
(THE COMRADE)
ta rk iste ta a n ja toim intakertom us tä l
edustajain
toim
ittava,
jos
m
ie
puolueen
uudelleen
järjestäm
i-
lo
p
u
ttu
a
to
v
e
rit
tekivät
joita-
tä o salta läh etetä ä n valiokuntaan. O-
The organ of tb« Finnish workers in
livät saada riittäv än määrän li edelleen sitä m ieltä, e tte i viime annetaan vapaasti kaikille jotka tilaavat T overin vähintäin
nen
länsirannikollakin
on
mah-
kin
kysym
yksiä.
V
iim
eisen
il-
the Western States. The only Finnish
dollinen tästä eteenpäin. L eh ti J a n puheessa antoi p u h u ja kuu- valtio ita vaatim uksensa taakse puoluekokouksen päätös ylim ääräis puoleksi vuodeksi nyt tämän kuukauden ajalla.
Daily in the West. Puhlished Daily,
m yöskin m ainitsee, että puolu- i lijo itte n sa ym m ärtää, e ttä I. W . kyllin aikusin, saadakseen oi ten verojen ä ä n tä m ise stä koskenut
kartan saapi varmasti vapaasti jokainen tilauksensa uu
except Sunday, at Astoria, Oregon,
een
täällä oleva ed u staja A. W . sellaisenaan m itä se n y t on, keuden äänestää ensi syksyn i kuin n iitä jä se n iä jo tk a jo vuonna
1918 olivat puolueessa, m u tta Puo sija, tai uusi tilaaja, mutta karttoja ei ole vielä tilaajille
by the Western Workmen's Publishing Germ er, jo t^ vastaan p u o lu ejä-iei vastaa tarkoitustaan.
Syyt- vaaleissa.
Y hdenkin valtion luetoim
ikunta oli tu lk in n u t päätö stä
Society.
sentenkin tah o lta oli paljon pa- täen I. W . W . d elik eittejä, et- poisjääm inen m erkitsee heidän niin, e ttä se koskisi tän ä vuonnakin lähetetty, sillä karttojen valmistajat Chicagossa tekivät lä
haa m ieltä, tulee piakkoin pa tä on le v ite tty liian loistavia sy rjäy itäm istään tulevana sy k liitty n eitä jäsen iä, vaikka näm ä eivät hetyksessä sen virheen, että suurimman osan lähetyksestä
JOHN VÄLIMÄKI. Editor & Manager
ole m illään tavalla v aik u ttan eet edel lähettivät rahtitavarana ja siksi kartat eivät ole vielä meille
laamaan takasin itään. Lähet- h u h u ja I. W , W :stä ja että sen synä.
lisen vuoden toim intaan.
Oli sitä
jäsenistö
ei
ota
tarkem
paa
huol
On
k
u
iten
k
in
hyvin
lu
u
lta
täessään
uuden
ed
u
stajan
tulee
Office Seventh and Commercial St.,
Expressin kautta saimme ainoastaan 250 kpl.,
m
ieltä,
e
ttä
täm
äk
in
kohta
m enisi saapuneet.
puolue
epäilem ättä
lähettä- ta I. W . W :n sisäisistä asioista. vaa että he tulevat oikeutensa valiokuntaan.
Opposite Post Office.
joka luonnollisesti ei lähimainkaan riittänyt kaikille tilaajille.
mään jonkun toisen, jo lla ei ole M issä sitten on syy?
M iksi saamaan, sillä kum pasetkin po r
E. P ek k ala tahtoi k iin n ittää koko
T E LE P H O N E —
Office 365;
kartat ovat matkalla Astoriaa kohti ja niin pian kuin ne
sosialistipuolueen hajaannukses m iehet, jo tk a aikoinaan ovat I. varipuolueet _ näyttävät lu o tta uksen huom ion Puoluetoim ikunnan
Editorial Dep’t 832.
sa o llu t y h tä su u rta osuutta, W . W :stä tehneet Jeesuksen, van siihen, että naiset eivät tu kertom uksen
kolm een
viim eiseen saapuvat tänne ryhdymme niitä postittamaan tilaajille siinä
kappaleeseen.
Sanoi niiden olevan
kuin
oli
G
erm
erillä,
joka
voi
n
y
t
siitä
tekevät
perkeleen?
le
vielä
äänestäm
ään
sosialiste
Entered as second-class mail matter
järjestyksessä kuin tilaukset ovat konttoriimme saapuneet.
katsella asioita puolueettom am - M iksi ei vaikutusvaltaiset mie- ja ja sehän se nykyisjn onkin kaikkea vallankum ouksellista toim in
July 16, 1912, at the Post Office
kartoilla näkyy olevan tavattoman suuri kysyntä, siis
taa vastustavia. Uskoi, e ttä kokouk
min ja niinollen m yöskin me- het johda asioita oikeaan ja py- pääasia.
at Astoria, Oregon, under the
sessa on euem m istö niitä, jo tk a k a t kiirehtikää vaan kukin kohdaltanne uusimaan tilauksenne
nestyä tehtävässään parem m in, sy sanainsa takana, horjum atta
Y leinen äänim äärä naisten ää sovat asiaa to iselta k an n alta kuin
Act of March ’3, 1879.
nioikeuden
k au tta tulee lisään Puoluetoim ikunta.
E hdotti näiden ajoissa ja hankkikaa uusia tilayksia, kartat varmasti tulevat,
w
T v t y k s f n P Tin ' Sinne ja tän n e’ P a la a m a lla sitä
U U S IA S I V IS T Y K S E N PU O -
tä tä johtohenkilöä?
E ikö tym ään
kohtien
lä
h
e
ttä
m
istä
valiokuntaan.
enem m ällä kuin puo
vaikka hiukan myöhemmin.
Vuolijoki
k
an
n
atti
edellisiä puhu
L U S T A J IA .
ju u ri työ läisjo u k k o ja joh d eta lella ja porvarit ovat v ak u u tet
“P U O L U E E T O N " T U O M A R I
Toveruudella,
S itä p a itsi h än tah to i k iin n ittää
Japanilaisissa sanom alehdissä ep ätietojen p y ö rteisiin m oisella tu ja siitä, e t ^ sosialistien vai jia.
TOVERIN LEViTYSO SASTO .
V uosi tak ap erin kun B erger ju lk astaan kuulem m a n y k y ä ä n ' luikkim isella, m itä I. W . W . kutus naisten keskuudessa on kokouksen huom iota kertom uksen
loppupuoleen
siihen
lausefesäen,
jos
ja to iset sosialistipuolueen to i k irjo tu k sia, joissa aivan samal- o n ? — Kun kuulee useam pia vielä paljon vähäisem pi kuin
san o taan : “Täm än epänorm aali
m eenpanevan kom itean jäsenet la tavoin kuin täälläkin, p u o --E W . W :n puhujia, niin ei voi m iestyöläisten keskuudessa. »— sa
sen tilan teen ta u stan a esiin ty v ät a- usta, m u tta m illä tavoin ja m issä j k u n n allisjärjestö n k a n ta a puoluejoh
olivat syytteessä vakoilulain no lustetaan sotajoukkojen lähet- sanoa kum paa uskoo. E dellinen N äin tulee olemaan vielä pitkän seelliset p o rv a rik a a rtit, jo tk a eivät olosuhteissa se tehdään, on eri asia. don arvostelussa. M oitti puoluetoi
jalla ja heidän asiansa u h attiin täm istä Siperiaan sillä perus- sanoo ja vakuuttaa sen olevan aikaa, laskevat he ja siinä to i n äy tä tyytyvän v arsinaiseen te h tä P iti parhaana vallankum ouksen edis- . m ikuntaa siitä, e tte i se ole tarpeel-
k o n tro liee ra u n u t
puolueen
isenä työväen luokkavoim an k a s lisesti
käsitellä tuom ari L andissin o i teella, että bolshevism i h ä v it- 'n hn, ja jälkim äinen väittää sen vossa uskotaan naiset p o liitti väänsä laillisuuden ja jä rje sty k se n täm
paä-ään
eu
k
an
n
attu
jau
toim
intaa.
vatusta.
Sen
hankkim
isessa
on
ku
suojaam iseen, vaan usein esiintyvät
keudessa,
pyysivät he ju tu n täisi “sivistyksen” ja että Ja- olevan aivan päinvastoin. Ou- seen toim intaan osallisiksi.
M
oitti
niinikään
puoluetoim
ikunnan
lunut
puoluetoim
ikunnan
työ.
Innos
niiden pahem pina h äiritsijö in ä ’. P u
_ o
siirtäm istä toisen tuom arin kä panin jo ukkojen on se estettä- ho I. W . W . taisteleva jä rje stö
huja tah to i huom auttaa, e ttä jo k ai tui v äittelem ään vasem m istoa v a s toim intaa siitä, e tte i se kyllin selväs
siteltäväksi, sentähden että m ai vä.
nen työläinen jo tie tä ä, e ttei porvari- taan, jo ita nim itti kom m unisteiksi, ti ja k iin te ä sti ole a n ta n u t niitä
i todella
teolliseen
kansanval- E L I N K U S T A N N U K S E T
n ittu tuom ari oli sy y te tty jen
ID Ä S S Ä
NO U SSEET
k a a rte ja ole p e ru stettu suinkaan la.il- m u tta jo tk a eiv ät puhujan m ielestä m ääräy k siä, joiden p e ru steella puo
K un Jap an in h allitu sk in jo ta a n ? ”
uskalla itseään niiksi tunnustaa. Se- : lu \aai« t to im itettiin ja jo ista sitten
m ielestä puolueellinen k äsitte puhuu tällä tavoin ja rientää
S U U N N A T T O M A S T I . lisuu&m ja jä rje sty k se n suojaam i Iitti
E ttä k irjeenvaihtajan katke-
Puoluetoim ikunnan
ta rk o tu sta on tu llu t selk k au k sia eri piireissä.
lem ään täm änluontoista- ju ttu a. Seminoffien ja muiden k u u lu i-!ruus parem m in ym m ärrettäisiin,
B ostonista ilm otetaan, että e- seksi, vaan ne ovat p e ru ste tu t työvä niihin toim intakertom uksen kohtiin
Ed. R autio yhtyi Vuolijoen ja Las
pään varalle.
Kun sen sijaan
T uom ari k u iten k in v ak u u tti e t sain kasakkakenraalien avuksi, on m ainittava että hän samassa lintarvekom issionin
tekem ien en
nähden,
joissa
puhutaan
suojeluskun
sy
n
lausuntoihin.
Puoluetoim ikunnan m ainitussa lau
tä hän oli täysin puolueeton ja niin jo u tu u ajattelem aan, mil- kirjeessä kertoo yhden tupla- laskelm ien m ukaan ovat elin sunnossa
saa te taa n osottaa, e ttä se n ista huom auttaen, e tte i Puoluetoi
Ed. K eto puolusteli B ernin konfe
k ie ltä y ty i luovuttam asta ju ttu a loin alkavat h o tte n to tit ja sisä -lju u n kuuluisuuden, Väinö W es- kustannukset
idän valtioissa olisi to ista m iksi sen työväestö k ä m ikunta ta rk o ita sitä, e ttä ne olisi- ! re n ssin ed u stajien lä h ettäm istä . TÄ
m uiden käsiteltäväksi.
ä.
M yöskin hän k iin n itti huo vat laillisuuden ja jä rje sty k se n puo m än en si p eru ste oli se, e ttä inter
A frikan ihm issyöjät huutam aan m ännin, puhuneen siellä samoi- nousseet sitten viim e heinäkuun sittä
m iota siihen k ohtaan kertom uksessa, lustajia, vaan e ttä ne v ä ittä v ä t sitä nationale, johon puolue oli ennen
Ä skettäin hän p iti
puheen apua häviävälle “sivistykselle.” hin aikoihin niin tu p la ju u ta 58 ja 10/100 prosentilla.
olevansa, m u tta e ttä e iv ä t siihen
Chicagossa, jossa hän sanoi pa- Yhä hyvällä syyllä he voisivat halveksivasti, että tupiajuulai-
E lin k u stan n u k set ovat nous jossa sanotaan, e ttä kom m unism i on kään tyydy, vaan ovat pahem pia jä r liitty n y t, oli hajonnut, eikä siiloin ol
ään tän y t aseen sa yksinom aan sosia
lu t vielä m uuta k an sa in v ä listä sidet
hotelleensa ju tu n
aikana sitä, sanoa siv isty stä puolustavansa nen k u u lijak u n ta oli pakotettu seet kaikkialla yli maan, m utta k lid
K okouksen
em o k raatteja v astaan
(to im in ta jesty k sen häiritsijö itä.
tä työväestön välillä, B ernin konfe
e ttä hänen tä y ty i tuom ita B er kuin nekin, jo tk a n y t neuvos- hänet huutam aan alas kesken missään eivät ne ole nousseet kertom uksen 15 sivulla). T äm ä on kolm annesta p u h een jo h tajasta sanoi, ren ssilla toivottiin y h te isty ö tä eikä
e ttä sillä hetk ellä kun tä m ä astuu
ger 20 v. vankilaan. H än olisi
niin suuresti kuin idän valtiois aivan v äärä käsitys.
tie d e tty vielä, o ttav atk o kaikki muut
tovaltaa vastaan Siperiassa si- puheen.
puhetta johtam aan, tulee hän te k e
m ieluum m in m äärännyt Berge- vistyksen nim essä tappelevat.
sa,
joihin
on
sodan
ajalla
ja
jä
l
P a rta n e n k a n n atti Sulo Vuolijoen m ään ehdotuksen Luodon e ro tta m i siihen osaa. K onferenssin tulos on
E ttä
täm m öinen synnyttää
rin seinää vasten am m uttavaksi
ja ilm otti e tte i Savon puo sesta puolueesta, sillä täm ä on so vaikea sanoa, ä e n ta rko tu s oli olla
- r . . . a rr,
„
___ kiukkua jäsenistössä, se ei ole keenkin päin p ain au tu n u t ta ehdotusta
lessa
hyväksytä
Puoluetoim ikunnan sialidem okraattien, eikä kom m unis a lu stav a neuvottelukokous ja kai*
ja arveli, että tuom arilla pitäisi O L I V A T K O V IN H a T a I S I a . ihm eteltävää. M uistetaanhan mi- vattom at m äärät väkeä maan si
sainvälisen toim innan uudestaan jä r
kaikkia
to
im
enpiteitä.
Puoluetoim i tien puolue.
täällä olla sellainen oikeus.
T ahtoi jä ttä ä B ernin
säosista ja länneltä. M yöskin
jestäm in en . Sen tuloksena olikin, e t
kunnan on to im ittav a joukkotahdon konferenssin
Täm
än
kuun
5
päivänä
olivat
ten
esim
erkiksi
L
aukki,
jo
ta
on
hyödyn
selostam isen
Sillä tapaa ju tte le v a t tuom a
on paljon länneltä kotoisin ole m ukaan.
M
ilwaukeen
porvarilehdet
ker-
P
ie
tt
ä
v
ä
tu
p
laju
u
laisten
pää-
Kedolle
ja
m
ainitsi
itse,
e ttä oli tä ensi helm ikuussa kokoontuu Lu
ritk in täällä nykyisin. Se on
via sotilaita jäänyt m erten ta
k em issa ensim äinen v arsinainen kon
Ed.
Uski
kosketteli
osanottoa
B
er
teh ty kaikki Valkosen te rro rin tu n n e
samaa kuin sanoa, että oikeas toneet su u rin a u u tisin a kotikau-J p ro feettana suom alaisten kes- kaa tu ltu aan itään.
nin konferenssiin ja kysyi, m ikä oli tuksi tekem iseksi. B ryggarllle huo ferenssi sodan jälkeen. Suom en suh
punkinsa
asukkaille
m
iten
Ber-
'
kuudessa,
aivan
vankilaan
jou-
Täm ä tavaton hintain kohoa täm än konferenssin työn tuios. Siel m autti, e ttä jo h ein äk u u ssa oli a n teen B ernissä oli kaksi kysym ystä,
taan eivät rad ik aalit ja sosialis
ger
oli
o
te
ttu
vastaan
W
ash-
tum
iseensa
saakka
v
äitti
I.
W
.
en ulkopoliittinen ohjelm a ja
tit tarv itseisi m itään oikeuden
m inen, varsinkin vuokrain ko lä ei p uhuttu m itään Suomen Valko n e ttu tiedoksi, e ttä jä rje s tö t saavat Suom
Valkonen terro ri.
P u h u ja polemisoi
sesta
te
rro
rista
,
eikä
Suom
en
työvä
ingtonissa,
kun
hän
meni
sinne
W
:n
kaikissa
suhteissa
ehdot-
hoam inen, on teh n y t aseman pe enluokan k ärsim yksistä. H aukuttiin lä h e ttä ä ed u stajia jo k aista 300 jä se n tri L assyn v ä ite ttä v astaan , ette iv ät
k u u lu stelu a ;
kenttäoikeus
ja
vaatiakseen
paikkaansa
kon- > tom asti oikeaksi. N yt kun hä- rin tukalaksi m onilla teollisuus-
tä kohti.
am pum inen riittäisi.
konferenssin e d u sta ja t olisi tehneet
bolshevikeja.
T ällaisia ulko
gressissa.
A sem alla oli häntä nen kannattajansa ovat hänen seuduilla, sillä palkankorotuk vaan
Ed. R aatikainen oli sitä m ieltä, m itään Valkosen
te rro rin suhteen
m ailla olevia tilaisu uksia olisi pon
O A K L A N D W O R L D T A A S o llu t vastaanottam assa satoihin esityksiään uskoen alkaneet toi- set eivät ole seuranneet lähes tevasti k ä y tettäv ä Suomen työväen e ttä h e rra t voivat m eidät vasem m is Sanoi, e ttä he kuvailivat siellä Suo
nouseva joukko entisiä sotilai- m ^a» erottaen itsensä sosialisti- kään suhteellisesti e lin k u sta n vaatim usten tukem iseksi. B ernissä tolaiset e ro tta a puolueesta, m u tta ei men työväen oloja, m u tta suurpo
S O S I A L I S T I E N K Ä S IS S Ä .
ta, m onet niistä kulkien kam a- puolueesta ja alottaneet pyhän nusten kanssa rinnan. V uokra olleet henkilöt eivät edustaneet työ työväenliikkeestä ja se onkin selvää, liittise t kysym ykset, kuten sodan lo
O aklandissa, C aliforniassa il losauvoilla
ja
korkkijaloilla, taistelun kaikkia m uita työvä- huoneista m yöskin on kaikkial väestöä, vaan n äy tteliv ät itseään. e ttä teidän jälk iäu n e me em m e kul p ettam inen veivät uikaa niin paljon,
je. Syytti e rä itä puolueen jo h taji i ettei voitu e s ittä ä pienem piä kysy
m estyvä O akland W orld-nim i- jo tk a
huusivat
alas-huutoja en järjestö jä
vastaan,
kuten la kova puute lisääntyneen väen E sitti kertom uksen läh etettäv äk si siitä, e ttä näm ä vuonna 1918, jolloin m yksiä. Suom en e d u sta ja t koetti
valiokuntaan.
nen sosialistinen viikkolehti, jo B ergerille, vaativat hänen s u u -: E aukki opetti, tulee hän ja sa- tähden, m utta korkeat hinnat
Ed. K ontula kehotti kokousta a r valkoinen te rro ri riehui, an toivat ju vat saada kysym yksen esille ja se
ka äskettäin sikäläisen valtio- telem aan
lippua,
lä h te m ä ä n '000 heille vasten naamaa, että estävät
rakentam asta ja van vostelem aan sitä tilan n etta, jossa e listuksen, jossa kapinalliset tuom it saatiin k in kysym yksen d ik ta tu u rista
jä rje stö n
hajaantuessa jo u tu i pääkaupungista pois y. m. Vas- he ovat olleet n arreja lähties hain talojen vuokrat niinollen letään. Em me saa sek o ttaa yltiö tiin a n k arasti ja jo ta ju listu sta sit ja d e m o k ratiasta yhteydessä. Puhu
päisiä seikkoja näiden asiain yhtey ten verenhim oinen porvaristo käytti ja oli konferenssissa 15 min. pu
kom m unistisen
työväenpuolu- [a p o liisin ” suojissa o^li hän on- saan
tu p la ju u ta
nykyisessä yhä nousevat.
teen.
H yväksyi toim intakertom uk v altak irjan aan työläisiä te u ra stu e s heenvuorossa sa a n u t se lv ittä ä Suo
een m iesten käsiin, on jälleen n istu n u t pääsemään h otelliin ja m uodossaan puolustam aan
E ipä ole siis ihme vaikka sen m utta ei v astu stan u t valiokun saan ja sam oin suojeluskuntain pal men vaikosta terro ria. Ponsilausel-
sosialistien hallussa.
L ehden sieltä valtiotalolle. K aikki tä- . V ankilareisu täm än m uutok-
vominen näkyi puhujan m ielestä vie man, jonka e sittiv ä t k onferenssissa,
idän suuret teollisuusseudut al taan läh ettäm istä.
ensim äinen num ero, uuden to i mä k erro ttiin hyvästi v äritetty - sen
, M ikä sen siellä ai" kavatkin
Ed. F. R antanen k an n atti sitä toi lä nytkin Puoluetoim ikunnan k e rto puhuja m yönsi olleen huonon. S iinä
olla
levottom am pia
m ituksen ja om istajain ulosan nä viidennen p iirin äänestäjil-j h eu tti, s*ta on -vaikea sanoa;
vaadittiin valu Suom en oik eu slaito k
kuin lännen paikat, jo ita on tä m enpidettä, e ttä puolue vihdoinkin m uksesta.
sen
uudistam ista. M yöhemm in lä h e
tam ana on saapunut, jossa se le,
Ed. Lassy sanoi, e ttä Suom en k a n
jo tk a hänet olivat tuolle tu p laju u laiset itse väittävät et- hän saakka p id etty kapinalli on saan u t om an ään en k an n attajan .
te
tty
lisäys koski p o liittisten v a n
Myönsi,
e
ttä
toim
intakertom
uksessa
ta
toiseen
internationaleen
on
ollut
lostetaan
että kom m unistien m atkalle lähettäneet.
ta L aukki koettaa näillä järjes- suuden pääpaikkoina.
kien vap au ttam ista. Sanoi, e ttä va
on
sellaisia
kohtia,
jo
ista
voi
p
äästä
epäselvä,
sillä
puolue
oli
v.
1917
yh
toim inta siellä on liittovaltioi
T odellisuudessa eli B erger toa alentavilla puheilla vaan
kiinni, m u tta olivat ne puhujan m ie ty n y t
Z im m erualdiu
in te rn a tio n a sem m iston hyökkäyksessä ei ollut
den ja valtion lakien avulla silloin kun kaikki tuo alashuu-i sailYtta a omaa nahkaansa. T ule
lestä kuitenkin niin turhanpäiväisiä, leen, kuten N orja.
Puhuja huom a kovinkaan paljon m o itetta itse puo
niin perinp o h jaisesti tu k ah u tet- tam inen tap ah tu i New Yorkis- J a tiedä. ° .ma nahka kysym ys
e ttä vain v iisastelija n iistä saa kai utti, e ttä N orjan työväenpuolue ei luetoim ikunnan työtä v astaan koko
tu etteiv ät he voi enää ju lk i sa, pitäm ässä puheita sikäläisil- hänet on ainakin sitä ensiksi
vetuksi epäluottam uslauseen.
ole o tta n u t osaa B ernin konferens naisuudessaan. V astasi L assylle, e t
Ed.
B
ryggari
halusi
puoluetoim
i
siin ja täällä olisi pitän y t tehdä sa tä syyte vastavallankum oukseni >uu
suudessa m itään toim ia. Lehti le sosialisteille ja m uille, eikä saanut puolustam aan; liekö se
kunnan
kertom
uksen
yhteydessä
moin. K onferenssissa olleet e d u sta desta saa k a n ta v u u tta sen m ukaan,
ei sano tätä siksi että tah to isi hän
o llu t
käynytkään vielä saattanut hänet sitä vastusta-
k
iin
n
ittää
huomion
siihen
epäkoh
ja
t J. W. K eto ja W. VVuolijoki ei m iten vallankum ouksellisuus ym m är
Toinen kokouspäivä.
sillä p u o lu staa virkavallan m e W ashingtonissa, joten ju ttu oli m aankin?
taan,
joka
on
ta
p
a
h
tu
n
u
t
puolueko-
vät
olleet teh n eet m itään Suom essa retään . Se riippuu siitä, m inkälaista
(K ansan S anan re fe ra atti.)
nettelyä.
P äinvastoin,
lehti täysin
k ä y te tä ä n :
enem m istön
kousäänestyksen suhteen. K aksi päi vallitsevan valkoisen te n o rin esiile ta k tiik k a a
am erikalainen sanoma-
777777-rw r-rrn
vaatii puhe- ja painovapautta leht¡ankka ja sellaisenaan ku- N A ,S T E "
A? ” ! ° IK E U S -
Ehdotti, e ttä a n n e tta i vaiko vähem m istön. Jos v astu stajat
P uoluetoim ikunnan
to im in ta k e rto vää oli liian lyhyt aika s a a tta a ä ä ottam iseksi.
v asta vallankum oukselli
n estäjien tietoon, m ontako ed u sta siin paheksum islause, kun se oli lä ta rk e tta v a t
kaikille, m u tta kun kom m unis vaava siitä m inkälaisiin keinoi-
muksen arvostelu.
v A A 1 IM US.
suudella
vähem
m istön d ik ta tu u rin a-
jaa
saa
te
taa
n
a
se
tta
a.
Op
ollut
ai
h
e
ttä
n
y
t
konferenssiin
niin
huonoja
tit ovat jo u tu n eet asemaan, m is hin porvaristo tu rv au tu u asian-
T ähän m ennessä on 22 val-
van ta h allista v äärin k äy tö stä s a a t edustajia, e ttä - ne eiv ät puhuneet sevallan v astu stam ista, niin o tta a pu
O
tettiin
k
äsiteltäv
äk
si
kertom
us
sä he eivät voi sanom alehteä sa edistämiseks^.
tio ta jo hyväksynyt naisten ää- Scs. dem. Puoluetoim ikunnan toi ta a voim aan m ääräyksiä, joiden täy m uusta kuin A hvenanm aan, Kauko- huja vastavallankum ouksellisen ni
ju lk aista, ovat so sialistit o tta
m innasta 1 p :s tä tam m ikuuta 1919 täntöönpanoa ei m illään keinolla voi k arjalan ja m uista p o rvarillisista ky men.
neet lehden heidän käsistään, H A J A A N N U S T A ~ T U P L A - nioikeusvaatim uksen ollen en- 30 päivään syyskuuta 1919. A sias da jo u d u tta a .
Ed. Toppinen m oitti puoluetoim i
sym yksistä. Ainoa, m inkä he te k i
J U U L A IS T E M M E
sim aisena niiden joukossa W is- ta syntyneessä k eskustelussa k äytti
P uoluesihteeri Taavi Tainio ihaili vät Valkosen te rro rin esilleottam i- kunnan y leistä m enettelyä, kom pro
pelastaakseen sen m enettäm äs
L E IR IS S Ä
consinin valtio, jossa se hyväk ensim äisen puheenvuoron J. Suomi lievää arvostelua vaikka hänen m ie seksi, oli eräs pieni paperilappu, jo s m issia porvariston kanssa. Ei tah
tä postioikeuksiaan ja p ä ä ttä
sy ttiin sosialistien esityksestä. nen, joka k iin n itti huom iota tu n n e t lestään puolueessa on oppositsioni- sa kuulem an m ukaan esitettiin e rä i tonut kuulua oikeistoon eik ä vasem
neet alkaa sitä julkasem aan,
Clevelandista, O., k irjo tetaan N eljäntoista valtion pitäisi vie- tuun H elsingin työväen Sanom alehti ryhm ä, jonka ainoana teh tä v än ä on den kuolem antuom ioiden tarkistam is-! m istoon. T ahtoi e s ittä ä työväen mie
huolim atta siitä, että kommu
lä vahvistaa naisten äänioikeus O y:n jupakkaan ja ilm otti, e ttä H el puolueryhm än haukkum inen. Polemi ta. P uhuja tahtoi k iin n ittää huom io lipidettä. Puoluetoim ikunnan pitäisi
n is tit veivät kaiken lehden ja In d u strialistille seuraavasti:
“T overi L aukki puhui täällä ennen helm ik. 1 päivää, ennen- singin työväenyhdistys ja lähes kaik soi Suom ista v astaan ja vakuutti, et ta kertom uksen loppuosaan, jonka selv ittää m aam m e talo udellista ase
puolueen om aisuuden m ennes
am m attio sasto t ovat osakkeiden tei Puoluetoim ikunta ole vastuussa , hän sanoi olevan vastavallankum o- m aa. Ej tah to n u t, e ttä Suonien työ
kahtena iltana täydelle huoneel- kuin naiset voisivat ottaa osaa ki
puolueelle lu n astam ista v astu stav alla Työväen Sanom alehti O.-Y:n päätö k ; uksellisen, vasta-sosialistisen ja por väki huonon johdon ta k ia kastelisi
sään.
p resid en tti vaaleihin
tulevana kannalla ja Puoluetoim ikunta k u iten sistä. Puoluetoim ikunta to te u tti vain varillisen. kuten koko puoluejohdon ta n te re ita verellään. M utta kuiten
~
•
,•
..
•
le.
V
iim
eisenä
iltana
hän
kos-
O aklandin sosialistiosasto ja , „ .. .
_ . ...........................
. ,
.
k etteli kysym ystä, missä m äärin syksynä.
kaan ei puoluetoim ikunta saa olla
kin k ertom uksessaan v äittää, e ttä se ne p äätö k set. V akuutti, e ttei Puo toim inta viime aikoina.
Ed. N urm iaho selosti Tam pereen niin taantum uksellinen, kuin se ny-
V enäjän b o .sh e v s.n , ja I. W .
P arhaillaan on esitys käsitel- olisi o llu t vain m uutam ien yksityis- luetoim ikunta v a stu sta vallan kumo
TOVERI
Suomen sos.-dem. puo
luekokous
puolueelle, ovat aikoneet laillis- IHIHlilimilHllilllllHIIUlillllllHHlIHlIHI IH IiH llilll>lllllilllllllllllllH HIIII HIIHH1I1 iiiiiiu iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin iiiiiii
ta tie tä k in jo kerran vaatia o-
m anteen In tern atio n aleen ja m uitten m än kellottaen n iitä tulem aan m u
m aisuuttaan takasin kom m unis-
m aitten
sosiali vallankum ouksellisiin kaan todella p ro letaaarisen In te rn a
te iltä ja ovat varm oja siitä että
puolueisiin. Senvuoksi puoluepäivät tionalen luom isessa.
he
olisivat m yöskin o n n istu
an
tav a t keskuskom itean teh täv äk si
neet, sillä laillisesti omaisuus^
Vähän ennen nykyistä puoluekoko
k u uluu niille jo tk a puolueeseen saksan itsenäiset sosialistit hyväksy puolueen toim intaohjelm an p eru s usta ju laistiiu F reih eitissä kirjotus.
jäävät, m u tta he eivät katsoneet
vat Moskovan Internationalen peri teella ry h ty ä heti neu v o ttelu ih in jossa hyvin selo stav asti k äsitellään
m oraalisesti
oikeaksi
nostaa
a attee t, m utta jä ä v ä t siitä silti e- näiden puolueiden k an ssa täm än yli- sitä m ielialaa m inkä ilm aisuna tä tä
kom m unisteja vastaan syytöstä
roon. pyrkien toim im aan välittäj.- teen liitty m isen aikaansaam iseksi, ja
pontta voidaan pitää. S iin ä sano
porvarillisessa
oikeudessa ja
nä idän ja lännen välillä.
siten yhdessä K olm annen lnternatio-
■ nalen k an ssa teh d ä m ahdolliseksi taan m. m. seu raav aa:
niinollen he ovat ry h ty n ee t ra
\ lime viikolla kerroim m e Suomen toim intakykyinen ja yhtenäinen pro-
“ Mikäpä olisi uuden pro letaarisen
kentam aan laitoksiaan täysin a
lusta. M enestys onkin o llu t pa- puoluelebtien tuom ien tietojen mu- letaarin en Internationale, m ikä työ- in tern atio n alen tulevaisuudelle v a a
rerppi kuin v o itiin kaksi kuu- haan e ttä Saksan itsen äiset sosialis-j v^enluokan v ap au staistelu ssa kan- rallisem paa, kuin sen perustam inen
k au tta ta k a p e r in . odottaa. Van- tjt olisivat p ä ättän e et suoranaisesti sainvälisen k apitalism in k ah leista poliittisten sattum ain ja m yötäm ie
hat puoluejäsenet huom aavat e- yhtyä kolm anteen eli .Moskovan In m uodostuu ratk aisev ak si te k ijäk si lisyys-ilm austen häipyvälle pohjalle.
Tehdyksensä ja rien täv ät ta k a - I ternationaieen. Aivan nain selvä ei m ailm anvallankum ouksessa".
Sosialistisen in tern atio n alen ra k e n
sin puolueeseen ja n y t kun päätös sentään ole ollut. Viimeiset
Ylläoleva ponsi hyväksyttiin, ku- n u sty ö stä riippuu so sialistisen val
puolue sai vielä lehden m illä se tiedot k erto v at kokouksen hyväksy- ten aikuisem m in kerroim m e, 227 ää- lankum ouksen tulevaisuus, ra tk a ise
voi asiaansa esittää niille jotka inan ponnen olevan kokonaisuudes neliä 54 vastaan, m utta kun puolu- va loppuottelu työn ja pääom an v ä
sen kautta äskettäin johdettiin saan näin kuuluvan:
een sih teeri Stockers, sitten saa lillä. T ähän työhön on sen vuoksi
"T
oim
intakykyisen
Internationalen
kom m unistiseen
työväenpuolu-
dakseen kokouksen tark o tu k sen täy- ry h d y ttäv ä v ak av asti, tark k aan o tta
ecscen, on v oitto varma, P u o - 1 e n s»“ ä isenä edellytyksenä on prole- Sin selville, e sitti e ttä y hdyttäisiin en huomioon m ailm an tärkeim pien
lue on uudelleen saavuttava e n -* 1 marisen luokkataistelun arkailem a- heti su o ran aisesti ilman eh to ja tai m aiden taloudelliset tek ijät. Se ei
tisen asem ansa ennenpitkää Ca- ton käym inen torjum alla kaiken po viivytyksiä M oskovan In te rn a tio n a -' saa olla kappaletyötä, ei valm ista-
litiikan m ikä pyrkii reform eihin ka- leen. tuli esitys hyljätyksi 169 äänei- m aton kevytm ielinen koe. Sen täv-
liforniassa.
tyy a n taa ta k e e t siitä, e ttä uusi in-
K äy siis kuten me olemme ai p italistisessa luokkavaltiossa. Puo- lä 116 vastaan
kusem m in sanoneet.
Kommu- luepäivät p ä ä ttä v ä t sen jo h d o sta ero- E ttä selvenisi m inkätähden Saksan tern atio n ale nojaa lujaan pohjaan se
n istien oma ohjelm a tekee mah- ta n. s. T oisesta Iu tem atio n aleste, itsen äiset ovat täm än
kannan otta- i kä teo reettisen p eru stan sa e ttä sen
dottom aksi käy ttää
niitäkään joten Saksan Itsenäinen sosialidemo- neet, on k atsah d ettav a hiem an tuon k au tta, e ttä su u ret p ro le ta riset jou-
oikeuksia m itä täällä vielä on j k raattin en puolue ei tule m illään ta- jä rje stö n en tisy y teen ja siihen ase- i kot o tta v a t osaa sen toim eenpanoon.
jä lellä puhe- ja p ain o v ap au teen ' valla ottam aan osaa Genovaan aiot- m aan m issä täm ä puolue on.
: jo tta se sitte n kykenisi ryhtym ään
nähden. L eh ti joka heidän asi- tuun konferenssiin,
Moskovan eli
Jo toisen Internationalen Luzer- taistelu u n kapitalism in ja im perialis-
aansa ajaa ei voi m enestyä ju l Kolniannen Internationalen suhteen nen kokouksessa itsenäisen sosiali- , min kaikkia voimia vastaan,
kisena. S o sialistit m yöskin, a- sanotaan p äätö slau selm assa: “Sak- dem okratiseu puolueen e d u sta ja t,! “ T oiselta puolen ei esitö itä uuden
ja teltu aa n
tarkem m in kommu san Itsenäinen sosialidem okraattinen jotka eivät enää ak tiiv isesti o tta n e e t in tern atio n alen luom iseksi saa se-
n istien ohjelm aa, huom aavat et puolue Kolm annen Internationale!) osaa kokoukseen. lausuivat, e ttä hei- k o ttaa m ihinkään kansainväliseen
tei sitä niilläkään keinoilla niin periaatteiden m ukaisesti k an n attaa dän on m ahdotonta kuulua sam aan * toim intaan, jonka erik o iset tilan teet
vaan
tehdä
vallankum ousta j sosialism in to te u tta m ista n eu v o sto Internationaleen. johon S aksan e- sa a tta v a t tehdä tarpeelliseksi. Niin-
* maassa, jossa kerran väestö ei ( Järjestelm än p eru steilla olevan köy- n em m istösosialistit kuuluvat. Senjat- pä esim. nykyhetkellä on välttäm ä-
vielä tu n n e sen ta rv e tta ja niin hälistön d ik tatu u rin k au tta. Toimin- keen puolueen toim eenpaneva nen- tö n tä ry h ty ä v astu stam aan liittontu-
ollen alkavat palautua sille van- takykyinen proletarinen In te rn a tio vosto läh etti kaikkien m aiden sosia- neidon sek aan tu m ista Venäjiin asioi-
halle. tosin hitaam m alle, m u tta naie täytyy to teu tu a sen kautta, e t - ' listipuolueille, A m erikan sosialisti- hin. Mielipide tähän nähden on jo
varm em m alle tielle.
t tä m eidän puolueem m e liittyy K oi-! puolueelle m uiden m ukana, kirjel- n y t suopea ja sitä k a n n attav a t m itä
Sosialistien kanSoitUlU-
liset suhteet
lllllllllttlllllllllilllllllllllllllllllllllllllllH « IlllU liiilllllltlliillllll!III1ÜIIItlllllllllllt¡1 llllllllllIII1IIIIIIIIIII1IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII1III
laajim m in kaikki todella vallanku
“Sellaisen toim innan in tern atio n a
m oukselliset Länsi-Europan sosialis Ien luom iseksi ta rv ita a n tosin enem
tis e t puolueet, m. m. Saksan riippu m änkin kuin pelkkä kuulum inen y h
m attom at sam oin kuin R anskan, Ita teiseen järjestö ö n län sim aisten ty ö
lian ja E nglannin sosialistit. M ytta väenpuolueiden kanssa.
Me em m e
jos Hiottaisiin a n ta a yhteisen kan tahdo ostaa tä tä y h te y ttä vallanku
sainvälisen toim innan V enäjän a si m ouksellisen p eriaatteem m e hinnal
oihin sek aan tu m ista vastaan odottaa, la. P äinvastoin täytyy m eidän yh-
kunnes Länsi-Europan su u re t työ ; d e-sä m u id e n m a id e n sam anm ielis-
väenpunlueet liitty isiv ä t Moskovan ! ten toverien kan ssa k äy ttä ä kaikki
in tern atio n aleen , niin y h tä vähän oli voimamme sisältäpäin muiodostaak-
si sen k au tta a u te ttu Neuvosto-Venä j sem m e uudestaan syntyvän kansain-
jä ä kuin M oskovan Internationalea- . välisen
järje stö n vallankum ouksel-
kaan.
Parem m inkin on toivottava, | liseksi
K atsoen kuluneen toimir.ta-
e ttä kaikki Länsi-Europan sosialis- kautem m e tuloksiin tällä alalla saa
tipuolueet, jo illa on oikeus om istaa taiiiuie m itä suurim m alla luottam uk-
tällaineu nimi, kukin kohdaltaan ja ! sella odottaa tulevia tapahtum ia.
kaikin k ä y tettäv issä olevin keinoin
| “ Friedrich A dler k irjo tti tästä, asi-
v astu sta v at V enäjän asioihin sek aan
! a sta kohta L uzernin konferenssin jal-
tu m ista riip p u m atta siitä, ovatko ne
, keen W ieniläisessä “K a m p f lehdes
liitty n ee t M oskovan internationaleen
sä seu raav aa:
vai eivät. Sam oin voidaan täydellä I
syyllä o lettaa, e ttä kaikissa Länsi i •• ‘M ailman köyhälistön valtava e-
Europan sosialistipuolueissa on käyn ' nem m istö on tä tä nykyä pääasialli-
nissä henkinen prosessi kum oukselli i Best! Saksan riippum attom ien kan-
seen suuntaan, jo k a pak o ttaa luo 1 nalla. Täm ä seikka m erkitsee sitä.
m aan yhteisen kansainvälisen tais- ■ e ttä se on sota-ajan huum auksen jäl-
teluelim en
uuden
in ternationalen j keen ta a s löytänyt m arxilaisen so-
m uodossa.
i sk lidem okratian p e ria attee t.
Täm ä
M utta — siinä olem m e kom m unis ilm eni hyvin selvästi jo toisen in te r
tien kanssa y h tä m ieltä — me em nationalen kokouksessa elokuulla Lu-
me tahdo sanojen vaan toim innan in- zernissa. Siellä jo m uodostivat S ak
teru atio u alea. M utta keinon sellaisen san riippum attom at, R anskan vasem
luom isepn näem m e me toisin kuin m istolaisten enem m istön ja Englan-
kom m unistit. Me luotam m e työn in- : nin riippum attom an työväenpuolueen
tern atio n aleen ,
jonka toim inta no k an ssa ryhm än, joka on täysin kyke
peim m in kykenee pelastam aan Mos nevä ta rttu m a a n in tern atio n alen oh-
kovan in tern atio n alen puolueet, liit ' jiin ’ ’’
ty m ällä
länsim aiden
proletarisiin
“ Täm ä ran sk ala isen g la n tila is-sak -
jo ukkojärjestoihin,
selventäm ällä salainen vasem m istoryhm ä m enettäi-
heille
jo h tav at aatteem m e ja val J si
lujim m an tukensa, jos Saksan
lankum oukselliset taistelukeinom m e, , riippum aton sosialidem okratia kiel-
em m ekä suinkaan luopum alla heistä. i täytyisi ja tk u v a sta y h te isty ö stä sen
kanssa.
Koko R anskan ja Englau
nin n y kyisestä tila n te e sta päättä« i
n ä y ttä äk in
aiv an
varm alta,
että
R anskan ja E nglannin vasemmist«
ei se u ra isi S ak san riippum an mt.
puoluetta, jo s täm ä luopuisi rS un.t
tä ja siirty isi M oskovan internatio
naleen.
P äin v asto in joutuisi seliai
sen vasem m istossa tap ah tu n een lo i
kontuum isen k a u tta internationaler
johto m altillisten ainesten käsiin j
näm ä k o ettaisivat p id ättää k a rriin
välisten työväenliikkeen vallankunx
ustoim intaa.
“ Y lläkuvattu tilan n e jä ttä ä Sak.-a:
riippum attom an
eosialidemi rkratiai
teh täv äk si k ä y ttä ä hyväkseen vallan
kum ouksellisen idän ja lännen aika
van vallankum ouksellisen liikkee
v ä littä jä n ä, jo k a ista tila isu u tta pää
tä kosketuksiin lännen koyhälistor
jo u k k o järjestö jen k an ssa h e rä ttää '
seen
n ä issä
vallankumoukseni^*
henkeä ja lask eak seen yhdessä nä
den kanssa uuden toim innan int«r
nationalen p eru stu k set. M utta ta '
taak seen täm än teh tä v än on riip i-
m attonaan sosialidem okratian py. ’
tävä m yöskin ja tk u v a ssa yhteyö
sä puolueiden kanssa, jo tk a ku iL?
vat M oskovan in tenationaleen. t •
jo tk a (kuten esim . S veitsissä)
*
ero n n eet to ise sta liitty m ä ttä silti
M oskovan intern atio n aleen .
T ällä tavoin ovat puolueem m e a
hi uim at k ä y tän n ö lliset te h tä v ä t .--"1
västi m ääräty t. Sen on noudetun
rak en n u sain eet uuden vallankum o
uksellisen in tern atio n alen rakentam i
seksi kaikkialta, niin idästä kuin lau
näätäkin.”