työsopim usta n. s. keskivaj- ta «I voida tuom ita, vaikka siinä olivat V enäjällä keisarih allitu k sen ! k a u tu n u t e ri leireihin, toiset luotta-
an a
’ j vat to liin , toiset“ toisiin aseihin pää-
dään sin u t poliisiasem alle; sie l-’ta köyhälistön pyrkim yksiä vas- tioiden a lu etta v arten ei saa voi- kokonaan on päonnistuttukin. Se aik Sota'
puhkesi aikakaudella. Joi- ™ ä r ä suurin p iirtein katsottuna on
(T H E C O M R A D E)
lä kuulustelee kaupupngin ma- laavaksi, kuten se on teh n y t m a an sa attaa ennenkuin U nited Mine B ernin k o n ferenssista ja sekin sa-
, , . ,
.
.. . .
, k uitenkin sam a: kansainvälisen taan-
T h e organ of the Finnish worker« in
W brkersin konventskm i kokoontuu n o ttu n a vain siitä syystä, ettei ke- loin raak alaisk au d elta p erityt ja eri m m uksen kukistam inen ja uusien
the Western State«. The only F innit p uri. Ja Paikallisen « H y m y ily n ; m uuallakin. _
Indianapolisiin päättäm ään sopimuk- nenkään ta rv itse isi käydä tu o ta Bi .n äitten kap italistiry h m itty m ien im- yhteisk u n n allisten olojen luominen,
n .;u in the West. Puhl.shed Daily. I EaP?tcnttl
sm va. E — suos,?
r C i U
i i B
i A A p S a A A
Daily
7“
V
I
E
R
A
I
T
A
.
p erialistisia
tark o tu k siaan
v a rte n : Em m e, tahdo tä ss ä lähteä n äitä köy-
sesta*'.
M utta sensijaan e ttä h ä n , vuseikkaa saivartelem aan.
-
, <
,
o
lähtem ään työhön, o ttaa pari
™
k
iih
o
ttam
at
kan
sallisu
u
sv
aisto
t
hai- hälistön erilaisia taistelutapoja ar-
.o,». Oregon. hL,m a a s .nu
:ek£ä;.kseen
M .ks! Cuba on . . tu llu
. . t . niin
. , olisi käskenyt kouveutsionin koolle,
P a la ja an ta ase n siihen oletettu u n
b , .b .
U o ,k n « n . P u b h a n ,.
, k e e n k u s k a a v a t la in j a j ä r . K v u lu is b k s . r .y t, kyselevät p i - , käskikin hän sinne noin 100 piiri- kansainvälisen liiton “opportunisti- H lslsivat m ailm aa Ja k a ik ista .min,-
. . . . .
, .. .
K uinka sy n k ältä ja toivottom alta
Society.
____ jestyksen valvojat sin u t kau- iettiasiam iehet su u rk au p u n g e is-; virkailijaa. sillä Lewis. tiesi varsin su u teen ”, jo k a oli m uka sen pirston- m an epaoikeudenm uaaista on tuom i-! n ä,yttikään m ailinansodan alkaessa
k e stä e ssä kansainvälisen köy.
u u n eista ulos ellet ole lähi- sa Ja satam apaikoissa toisiltaan, hyvin sen, e ttä ios sinne tulee mai- nut. K yllä lievim m in puhuen sei ta juuri sitä jä rjestö ä, jonka toimin- j ja
JOHN VÄLIMÄKI. Editor & M anager P uJJgls ta
v alitsem at e d u stajat, niin he laiset v äitte et o vat idealistisesti* nan tark o tu k sen a oli ollut saada ty ö -' hälistön asem a, on se sen jälkeen
“ “ p a ik dtakDnnan
Mutta sillä
J aIve" a , o n , Cub?a,n n ärien
.................................................
*
k a k u n n a n ' « u la n .
ankatsom uksesta lähtöisin e l•*’väenluokka selvenem ään noista ra a m uuttu n u t paljon lohdulliseramaksi.
sin u lla on kunnia oUa Penn- ™ nnyt k?hd.e n k“ “ k=>u<len ajal- eivät koskaan hyväksy työhönm enoa mi ailm
aum an Kaisom uitsesia lauiuiam , 01 kalaiskauden
.......................................
s m ä äisen
M n taantum
tanntnniiikup
((«ntid«« tu-
O ffice Seventh and C om m ercial St.,
jälkim ainingeista.
| .R
B n nsim
uksellisuuden
sylvanian
kansalainen, jo u d u t la £nemP ' Vleraita k u l" “ n.en 14% palkankorotuksella ja ilman m i lei kysym yksessä ole tahallinen 'tie
O p p osite Post O ffice.
P F lv tä n . V enäjän tsarism in, kukls-
senjSIkeen vielä putkaan ja seu-
ma" p y ' vuodessa
E rittä in - tä ä n m uita parannuksia. H än myös täen tosiasiain v ä ärässä valossa e1 S iltä v a ra lta, että . jokin ryhtyisi 1 ^ tuessa,
huokasi koko m ailm an köy-
TELEPH O NE —
O ffice 3 6 5 ;
rasvana
aamuna
saat
olla
k
iito
l-
k.n
C
hicagosta
kuuluu
herras-
k ä sitti sen e ttä m ain arit tie tä v ät hy sittäm inen, jo ta voisi vältellen so taasen kum ouksellisten idealistien hälistö helpotuksesta. Se näki edes-
Editorial D ep ’t 83 2 .
lirien ellei sinua sy y tetä m uusta m iehiä m enevän sinne talveaan vin e ttä sen 3-miehisen kom issionin vinnaisia m uotoja sanoa “ valheella tavanm ukaisella tavalla v ä ittä m ä ä n ,, eään uusia rom ahduksia. Eikä ai
viettäm ään,
h y ljäten
vanhan työ on y h tä hyödytöntä kuin W ash- ja edesvastuuttom uudella leikkim i e tta Europan k ansainväliset so sia lis-1 kankaan, kun keskusvaltojen taan-
E ntered a s secon d -class mail m atter k uin jä rje sty sv irk a ilijan pahoin
tit olivat laim inlyöneet, taik k a u n -! tum ukselliset hallitukset saiv at teh-
k
u
u
lu
isan
.
F
lo
rid
an
Palm
Bea- ingtonissa pidetty työn ja pääom an
pitelystä. Sellainen on ag itaat
sek si.”
July 18, 1912, at the Post O ffice
h o tta n e et a g iu ts io n in
kansainväli- <»ä seu raa V enäjän tsarism ille. Nai-
cheineen.
sopusointuilveiiy. He tie tä v ä t kyllä
to rin työpäivä P ennsylvaniassa
M
ikä
rikkoi
sosialistien
kan
sain
,
x
.
... den rom ahdusten seurauksena saa-
at A storia, O regon, under the
K aikki tämä kuuluu johtuvan sen e ttä kun siinä kom issionissa
syvden
puolesta
m
u
istu
tetaan
,
e
a
myös m ailm ansota päättym ään,
a
g
ita
a
tto
re
ja
ovat
taas
kaik
välisen liiton? M ailman sota. M utta
A ct of M arch 3, 1C79.
ki jo tk a tavalla tai toisella vä-. s n ta » .5^? Cubassa saa yhäti o s - jtujjsj oiem aan kaksi k ap italistia ja eihän kukaan väittän e e ttä sosialist. milloin ei ole m aaperä k y p s y n y t' oikeam m in se sai uuden käänteen,
taikka olot soveliaat jonkun aattee n j sen. jo sta jo edellä mainitsimme,
him inässäkään
m äärin avusta- taa väkijuom ia avoim esti kuten J vain yksi työläisten ed ustaja, sekin
kansain vai. liitto olisi aik aan saan u t
ag itatsionille niin silloin sitä ei T apaukset o vat p arina kolmena vii-
vat
teräslakkolaisten
toim
in-
e.
n
nen.
Chicagossa
ja
yläluokan
wilsonin
nim
ittäm
ä,
niin
siitä
ei
tule
U U S IA T Y Ö R E T T E L Ö I T Ä
m ailm anpalon. Y leensä m yönnetään, m vöskään h arjo teta. K ansainvälistä • niemenä
vuotena vyöryneet sala-
rähm ästelijät, jo tk a eivät hu- m}tään parannuksia m ainareille, ja
taa.
e ttä sota sy ttyi seurauksena k api
TU LO SSA B U T T E SSA .
1
i-
*1*
'
raan
nopeudella,
vitteluaan
tunne iloksi ilman njin p ä ä ttä v ä t ja tk a a lakkoa voit-
työväenliike-aatettaan sosialistit
e- j ^ Uu rm erk ity l|sellisim p än ä
tapah-
viinaa
ja
cham
ppanjaa, m atkus- toisaan loppuun asti. M utta Lewis talism in im perialism ista ja sosialis v ittiv ä t niin paljon kuin voivat s itä t uraien sa rja ssa on pidettävä Venä-
V iim e tiistai-iltan a ovat B ut- O S U U S T O IM IN T A C A N A
tavat sinne missä sitä on vielä tjegj ja m ahdollisesti useam m an tun- tien tah o lta oli aikaisem m in usein tehdä eri m aissa vallassa olevien jän bolshevikivallankum ousta syksyl-
ten ty ö n an tajat p itäneet y h tei
DA SS A.
avoim esti saatavana. P o rto Ri-i 3ikjn, - n iissä «piirien virkailijoissa selitetty , e ttä kapitalism i m ilitaris im perialististen kapitalistien kansal- lä )917 — siin ä kun köyhälistö, oi-
sen
kokouksen, jossa B utten
Seattlessa on parhaillaan vie coon, M exicoon ja m uihin Kes- ojevan en immän osan taantuinuksel- tisille varustuksineen, jo htaa joskus liskiiliotuksen ohella ja se seikka keam m in osa siitä otti valtiojliseu
porvarilehtien m ukaan on pää-
sotaan.
Sodan aikana hallitu k set
. . .
. . . .
vallan yksin kasiinsa Ja ryhtyi dikta-
¡¡gja> ------
jo ten —
ne -----
skääppisielut
ää-
te tty alkaa v a s tu s ta ja a n kaik- railem assa
B ritish Columbian ki- ja E telä-A m erikan m aihini ----
...-------- 58 —
sodankäyntitoim enpiteillään
katkaj* e tte iv ät he olleet e h tin e et sen pi- tu u rjn aVulla toim eenpanem aan yh-
kien rakennusam m attien palkan-j osuusliikkeitä edustava komi- menee niinikään paljon herras- nejja 49 v astaan , kuten sam assa ko-
tem m älle ennen äskeisen mailman- teisk u n n allista vallankum ousta, joka
sivat sosialistien kansainvälisen lii
korotusvaatim uksia. M ikäli p o r-; tea.
juoppoja talveansa viettäm ään; koukspssia
sodan syttym istä, ei ole ollut heidän \ta a s n o statti takajaloilleen, ei ain<>-
kouksessa ollut mips
mies «anoi
sanoi, iliinpsti-
ään esti
varileh tien k irjo tu k sista selve-
K om itean
puheenjohtajana nyt kun väkijuom ain saanti on vät työhön menon puolesta. J a niin ton toim innan kokonaan.
eikä heidän jä rje stö je n sä autettavis- asiaan Venäjän, vaan koko mailman
.S tu ttg artissa ja B a sk issa pidetyis s a .' Seikka, e ttä eri m aissa työväen-1 taan tu m u k se llise t piirit.
Näin syn-
nee, aikovat kaikki rakennuskin- toim ii C. E. W h itn ey -C riffith s täällä rajotettua.
oli la k k o .n äid en lu rju sm alsten union
tyi nykypäivien suuri V enäjän kysj-
sä
sosialistien
k
ansainvälisissä
kon
m attien
työläiset täm än v u o - B . C :n farm arien osuustoim in-
Sillävälin koettavat köyhät virkailijoiden toim esta m u rrettu , lak
liike suuntautui “pienten parannus-
den alusta lähtien vaatia kor- taliito n p uheenjohtajana ja toi- viinanhaluiset täällä ty y d y ttää ko, jo ta ei valtiom ahtikaan pystynyt feren sseissa oli hyväksytty p äätö s ten ” tavottelem lslin, johtui siitä, e t 1 , mys.
Niin pian kuin virallinen mailman-
lauselm at, joissa tuom ittiin sotaa ja tä voimien ollessa liian heikot ‘‘suur-j
keampaa palkkaa ja ty ö n teettä- sena huom attavana edustajana him ojaan puuaikoholilla ja ko- m urtam aan.
t
sota
oli loppunut, ry h ty i koko kaa-
jäin puolelta katsotaan korotus kom iteassa on viljankasvatta- titekoisella, kuollen kym m enit-
Nyt saam m e kuulla lausuntoja, “ei kehotettiin eri m aitten työväkeä so ten p a ra n n u ste n ” hankkim iseen y h tä - , sa jnvälinen ta an tu m u s hyökkäykseen
.■nahdettomaksi. Ponnessa jon- jäin liito n p u h eenjohtaja J. N. täin kerrallaan.
m itään sovitteluja, m iehet ja union dan sy tty essä vastu stam aan halli m ittaisen ottelun v allitessa h a llit-! nykyistä V enäjää vastaan. Sen elot-
ka ty ö n an tajain yhteinen jo u k A ddison.
v irk ailijat vaan no u d attiv at v aati tu sten sa sotatoim ia kaikilla m ahdol sevia im p erialisteja vastaan oli pak- päiv ät luultiin olevan luetut. Liitto-
E
I
O
L
E
P
A
L
J
O
A
H
Ä
N
E
L
T
Ä
-
im p erialistit
avustivat
Kom itea on tu llu t tänne tu t
kokokous on hyväksynyt, sano
m ustam m e ja palasivat työhön”. Siis lisilla keinoilla, joka itseasiassa m er ko k äy ttä ä kaikki keinot työväen va- laism aiden
V
enäjän
vastavallankum
ouksellisia
taan että ’rakennusam m attien jä kimaan missä m äärin o suustoi K Ä Ä N O D O T E T T A V IS S A . k a p italistit v o ittiv at näiden union kitsee, e ttä sodan pu h jettu a olisi listusliikkeen urvaam ise -
joukkoja m onella tavalla, antam alla
viikolla jä tti .H iram v irkailijakeljujen toim esta ja v ä ittä työväen tu llu t nousta kapinaan ja
senet saavat n y tk in jo kymrne- m inta on rajan tällä puolen k e Viime
m einen seikka, e ttä sosialistien n n äj,le e i»n ta rp e ita , sota-aseita ja elä
Kun mail- veissäkin oli niitä, jotka enem m än :
nen dollarin seutuville päivässä h itty n y t ja m inkälaisia m enet- Johnson,
...... entinen C alifornian
.
vät e tte iv ät he ole luvanneet sitä kukistaa h allituksensa.
sotavoim aa, vieläpä tekemä!-
ja jos heidän vaatim uksiinsa tely tap o ja se täällä on o ttan u t kuvernööri,
p resiaenttiehdok- kään 11%. Ja ehkä Lewis voi m yös niansodan sy ttyessä ei käynyt sillä taik k a-v äh em m än , a ja tte liv a t kausal- ia kaikkensa saadakseen puolueetto
su o stu ttaisiin ,
nousisi
palkat käytäntöön.
kuushakem uksensa
South Da- kin te stam e n ta ta perillisilleen suu- tavalla, eikä sotaa saatu 'estety k si, llsvaiston s o k a is e m a lla 'ta v a lla , m u t-] m atkin m aat yhteiseen taisteluun
$12—$15.
“Täm ä on paikka-1 K om itean
jäsenet kertovat, kotan äänestäjille, päästäkseen j rem m an omaisuuden» kuin John M it huolim atta siitä e ttä siellä täällä ta se ei olisi voinut olla yhtään pa N euvosto-V enäjän kukistam iseksi
kunnan kaupalle ja teollisuudel- että C a n a ^ s s a on osuustoim in-| prim aryvaalilistalle its e n ä is e n ä chell. M utta työläisten m ielet ovat sosialistit tek iv ät yhtä ja to ista so- rem m in vaikka so sialistiselta työvä- n& lkäaaarron aikaansaam iseksi Ve-
Meidän m aatam m e
olj8i joUakin yUluonnol u ä jä ä vastaan.
le kerrassaan tappavaa. Se te- ta nykyisin nopeasti kasvamas- republikaam puolueen ehdokkaa- tä stä konnantyöstä siinä m äärin k at dan estäm iseksi ja e ttä p ienem m as-!
sä
m
äärässä
kapinallisuuttakin
ilme-
.....................
~
.,
kohtaan
ei
liene
vähim m in harjotet-
kee kaivantom iehclle e lä m ise n sä .
Siihen ovat innostuneet na- Ja tetty aan nim ityksen si- keroituneet, e ttä vieläkään eivät
lisella teorian julistusm a:idilla, v o i-;
painostusta.
Onpa m enty niin
m ahdotem aksi.
M ainari, joka kaikki, työläiset, heidän järjes- saan, sanoi Johnson tulevansa kaikki ole m enneet työhön. Ja n e ni, niin v äitetään, e ttä sosialistien tu estä ä olojenm ukainen toim innan • pitkälle, e ttä on y rite tty saada Suo-
saa henkensä uhalla mennä k a i- tö n s ä ja farm arit m onenlaisine | presidentiR si valittua m enette- kin jo tk a ovat m enneet eivät voi kansainvälinen liitto ei ollut noita ilm enem ism uotonsa parlam enteissa, I mi hyökkääm ään P ie ta ria vastaan.
vantoon ansaitakseen $5.75, saa järjestöineen. A ddisonin edus lemään ju u ri sam aten kuin hän tehdä ty ö tä läheskään siinäm äärin päätöslauselm ia m uka hyväksynyt jota luonnottom uutta tä ssä m aassa joskin tä ssä ovat suu rin ta osaa näv-
..
,
,
,,vv v.xaT, vrit telleeu kotim aiset taan tu m u k selliset
m aksaa
p u tk ity ö läiselle
joka tama v iljan k asv attajain liitto , m enetteli
kuvernöörinä olles- kuin ennen lakkoa, joten tuotanto kään reh ellisessä m ielessä .eikä ta r J e rä . ät
su u n tam esta rit nykyään vn t- MaunpriWiin etunenässä.
Liittolais-
korjaa v esip iip u t hänen huo- joka viim e vuonna on teh n y t 'saan C alijorniassa, j a seisomaan ~
f___ pi, w
____ vir- kotuksella panna käytäntöön. Me tä v ä t työläisille ty rk y ttää. M itä olisi inipe r jaiis tien painostuksen seurauk-
on pienem
kiroilevat union
neessaan, v iid en to ista dollarin viidentoista m iljoonan dollarin ohjelm an puolesta, joka on p e -, kaiHjoita uh k aav at eroam isilla y. jo tk a emme ole olleet noissa konfe työväenasem aa p a ra n tan u t se seikka, Sena onkin, e ttä N euvosto Venäjä on
edestä liikettä, on hyväksynyt rasteiltaan sama kuin oli B u d ; m Jfl varmaa on että siita seuraa ren sseissa läsnä, noita päätöslausel jos jokainen maa olisi k a sv a tta n u t , joka nuolelta sa a rre ttu venäläisten
jälkeen päivässä
-- - -
*
T ähän tapaan jatkuu vetoa- o su u stoim intaperiaatteet ja pyr- Moose
puolueen
ohjelm
a v. - 1 1 rettelö ltä suurem m assa nläärin kuin m ia hyväksym ässä, em m e voi noin kilvan A seffeja. vaikka kuinka suu-1 taantum uksellisten tai reunavaltioi-
,
, . ,
„„„„
den sotajoukoilla. Ylt ym päri laajan
m inen kaivostyöläisten a p u u n .ik ii yhteistoim intaan t y ö l ä i s t e n '^ 12- K un täm än olemme n y t ennen ja m ahdollisesti h a jaa n n u sta ylim alkaisesti syytöstä tehdä.
To
ren kokoelm an historiaansa.
¡V e n ä jä ä on m uodostettu sotajoukkn-
Samalla m ainitaan uutisessa, et- jä rje stö jen kanssa, tark o tu k sel- j sa« neet v ira llise sti'k u u lla , voim- kin. M utta se tu o ttaa vaan lisää dennäköiseltä kyllä näyttää, e ttä E u
E ttä V enäjällä sen jä le stä kun vai ja
tark o itu k sen a 011 n y k y isiin
tä kaivantoyhtiöiden ed u stajat la v älittää farm itu o tteita su o -ime °. a vakuu.te-ttu Ja ettei ha‘ k a tk eru u tta työläisille.
Siitä on ropan a o’o jen tu n tija t jo noiden kon- lankum ous k u k isti keisarih allitu k sen V enäjän v allanpitäjäin kukistam inen,
ovat olleet
palkankorotuksen raan k u lu ttajille.
! r e lta kaan tarvitse paljoa odot- Lännen K aivosm ies liitossa ta p ah tu ferenssien aik ana olivat aavistaneet, on vallankum ousprosessi jo h ta n u t K aiken kukkana on m ainittu nälkä-
ettei ehkä voitaisi saada työväestöä työväen neuvostohallitukseen on vä- saarto.
kiivaim pia vastustajia.
! B ritish Colum biassa on nyt taa-
____ _____
neet re tte lö t hyvänä esim erkkinä.
litön seuraus sosialistisesta kansain-
Sotaonni on ollut vaihteleva. Xs-
Ainoa oikea m enettelytapa on se, noudattam aan noita päätöksiä.
“ E lleivät
rak en n u sty ö läiset I kaikkiaan noin 50 osuuskaup-l
K i ' R TIU
V d T AT
*
suostu alentam aan
vaatim uk- paa,
enim m äkseen m aaseutu-j 1 1 A h r t j t TA A U 1 A 1 ~ e ttä saada jäsen istö tieto isek si jä r Kun sota tuli, k u lettiv at eri m ait v ä h e t ä m u u eesiä aivan pribuH e,,.
siaan, tulee rak en n u sty ö t But- kauppoja farm iseuduilla. Mut-
jestötoim innasta ja m uodostaa unioe- ten k a p italistiset h allitu k set salai ; sellaisena kuin se on ollut, kaikkine denitshin joukot
ietaria
joukot "etemvät
e tem v ät P
Pietaria
tessa seisahtum aan, sillä työn- ta kaupungeissa ollaan m yöskin . J-
0
a OAk °* ut t-> oikea teollisuus uni o, sekä k a tk ais sen diplom atiansa avulla m aansa s o -1 “opportunistisille''
vivahduksilleen, kohden, n ä y tti N euvosto-Venäjän a-
a n taja t
tulevat yksim ielisesti i nykyisin osuustoim intaan in- jo m m a n aikaa A m erikan avus- ta kaikki konikaupan tekom ahdolli taan, niin e ttä sota itse asia ssa vallit- _____
koska
T aantu
_ m uutoin ei venäläisillä olisi uema varsin epäedulliselta.
.
, , ,
kieltäytym ään
tunnustam asta n o stan eita ja käy ta rp e e llise t- uskom itean puolesta Serbiassa. suudet v irkailijoilta ja kaikki valta si jo ennen kuin kansan poh jak er ollut
ollut sitä
sitä vaik
vaik u u ttav
ttav aa
aa voim
voim aa
aa k käy
äy m ukselliset luuiivatkin Jo tuossa tuo-
heidän
uusia vaatim uksiaan”, ; si järjestää lähem pi yhteys o - : kert0 ° <*ta ,nalka Ja sod,an tu o t’ joukoille, siis union jäsenistölle. Sen ro k set saiv at siitä tietoa. Sam alla te ttäv
ttä v än ään
ä a n , » m l inkä
» t t kansainvälinen
b a „ M lnväH „e„
sanetaan lopuksi.
| su u sk a u p p a in ’välille, sekä jon- tam a. k u rju u s on v aik u ttan u t tietoisuuden levittäm isellä teem m e
a stu iv at voim aan myöskin sotatila- sosialistinen aatek irjallisu u s muodos n| ts jj
k ärsin y t m u sertav an tappi-
T y ö n an tajat
siis k äyttävät kunlainen liike huolehtim aan 1 ^.er]5ian a sten keskuudessa sil- parhaan palveluksen itseäm m e ja lait ja so sialistien jä rje stö to im in ta
taa ja jonka avulla venäläiset ovat . on liaQ(in joukkonsa tu lle n e v at rii-
tässä vanhaa valttiaan aseen aan ; rrastu o tteid en
välittäm isestä a ava a, e a 1 sem ur a ym- tojsja luokkatovereitam m e kohtaan. sotaa vastaan este ttiin rautakourin v e rra tta in lyhyessä a jassa kyenneet jä ttä v ik s i a se ista ja Heilinkin 011
taistellakseen työläisiä vastaan, kaupunkilaisten gsuuskaupoiUe. ’
^a
*Olcn lQ’1!ä kuullut »anottavan e ttä I S o slah stien
kansainvälisen
liiton viem ään
y h teisk u n tan sa keh ity stä m yöskin saan u t selk ä ä n sä oikein
sanovat että koska eivät m aina-' Kom itea kertoo, että kaikkia!-.
aivan tavallisia ilm iöitä
ei saa v altaa pois". M utta | päätöslauselm ien noudattam inen täi- pi.einniälle kuin m ikä h eik ä:äi3l..„
ma ei ole sen parem pi. Neuvosto-
ritk aan saa m uuta kuin pikku- la missä osuusliike alkaa toim i ; R
. .
lo tk u v a J i n n r ' se ei pidä Paikkaansa. M ehän ne laisessa tilan teessa edellyttäisi, e ttä k e h itty m ättö m issä taloudellisissa o V enäjän ku k istam isesta tulikin sen
sen, on teid än k in vähään tyy- maan, ovat so d a sta -p a la n n e e t
alitu isesti jatkuva ea n tar- valitsem m e, ja jos em m e k y k e n e ; ne p eriaatteet, joiden nojalla päätös- loissa m uutoin olisi ollut m ah d o llis-, jojRtava voitto. T aantum uksellisten
dyttävä. Täm ä on vanha tu ttu m iehet sen innokkaim pia k a n -! PeAd en. Puut^.
k u rju u tta, voittam aan oman unic-mme v irk a ili-! iauselm at ou laad ittu olisivat ehti-
ta.
f ilo m uodostui lyhyeksi. V enäjän ky-
ju ttu .
m utta B utteen nähden o t t a j i a , sillä he ovat pitkällä ;}olla ei naVta o ^ n / a j o j a euca joita, niin m itenkä voim m e u n e k sia -! n eet tu nkeutua työtätekevän väes
E ttä venäläiset toverit, joitten an i symys en yhä ra tk a ise m a tta . Taan-
............
—
------ tappion
siinä pitäisi rakennusalan työ-i E nglannissa, Belgiassa ja Rans- °P.PU.?’ a,r .?u . aPsl*n kin ,a 1
TOVERI
vasi liikemies tai rikkuri, vie- , muuttaa liikkeen luonteen mui-’ "yleistä
¿««TT
.V \
Iäisille olla hieman oppim ista- kassa oloajallaan oppineet
kin. A m m attilaiset siellä, j o t - , tännöllisesti näkem ään osuus-
ka työskentelevät m uille kuin liikkeiden hyödyn.
i "iT"k
viroista, säilyttäkääm m e union ehe- k eh o tu sta taikka toveriensa kanssa tä. ilm enee m itä selvim m in siitä, m il-( j ä tukem aan V enäjän vastavaH anku-
kaivantovhtiöille. ovat aina kat-
Y htenä osuusliikkeen tu o tta- m ' K.“ n ,vannan ,.aJa n . " “ O ' « » ; än ä ja tehkääm m e se talstelnkun- siitä k esk u stelem alta.
toim inta a
M utta jos lä tavalla he su h tau tu v at toisten m oukselliaten . joukkojen
seliee; välinpitäm ättöm inä s y r - !mana h y ö ty n i osottaa kom itea sod'.sta .?1‘s.‘ v ie la .
,Pe n n - toiseksi
—
ainakaan
siinä
m
erkityksessä
k an sain v äliset a a tte e t olisivat olleet m aiden järjesty n een työväen liikkei
iästä kuin m ainarit ovat koet- V ictorian kaupungin m aitoren- pohjin ihm isen elam anhalua tu
M ainarl.
niin lujalle ju u rtu n ee t E uropassa e n siin. m utta se seikka ei kuitenkaan kuin säilän asti. U usia keinoja tie
o n e e t eiinehtojaan parantaa, a- kaan toim intaa. Jo itak in vuo- k a t t a n u t , että jo lapsetkin
ty sti
y ritetä ä n
keksiä.
O nnistu
nen so taa niin olisihan siellä jo sitä enää kuulu täh än asiaan.
m anko siinä, on varsin epätietoista.
iateilen e tte i m ainarien taistelu siä takaperin
oli kaupungin koettavat eläm än kauhu.sta kuo
ennen lak attu k in so tav a ru ste lu ista
Chicagossa, 111., 26 p. jouluk. 1919. Joka ta p au k se ssa on taantum uksel
lle ille kuulu. S itten kun mai- m aitoliike
v älittäjäin käsissä, i
a...vaPaVt.ua* ,. . b u tta
ja m uodostettu yhteinen m ailm an
listen asem a V enäjän kysym ykseen
Adolph Salmi.
n a rit ovat jo tak in v oittaneet o- jotka yhtenään rettelö iv ät kah- a.n , e
.SIVIS,lyn5eVa
■ nähden nyt toivoton, heidän tappi-
tasav
alta.
Me
tiedäm
m
e,
e
ttei
sel
vat he k iiru h tan eet vaatimaan jder. puolen, farm arien ja kulut- a ' kaka? d«!‘a . jolloin elämän ha-
, onsa m usertava.
laista ole vielä ta p ah tu n u t siitä syys
stihteellisesti samanlaisen
pa- tajain
kanssa, kiskoen su u ria V1...ar? la aI ° on suurem pi kuin
K öyhälistön kaikkialla, vaikka ei-
tä, e tte i työväestö oie siihen vielä
rannuksen ja saaneetkin u s e a s ti! h in to ja
ja tin k ien ostohintaa mi ioin,vaan ennen.
1
v
ät
olekaan sam alla kannalla kuin
kypsynyt.
bolshevikit, on syytä olla tyytyväi
parem m an m itä kaivantom iehet alhaistakin alemmaksi. Viim ein
Sosialistien kansainvälinen liitto
siä täh än tulokseen. V enäjän kysy
ovat saaneet.
M atta nyt kun kyllästyivät farm arit ja perus-:
Puhuessaan täällä C hicagossa v. k.
m yksen
ratk aisu y rity k sessä.
sillä
m ainarien jä rje stö t on m urskat- tivat oman liikkeensä.
Täm ä
.
’«
* .
* o
- 2 ja 24 p., keskipiirin k irju ri-järjes oli sanonut m itä tulee työväen te h d ’:
taan
tu
m
u
k
sellisten
voitto
siellä
oi i
lä jä selitti m uun m uassa, e ttä so sodan u hatessa, m u tta sen ohjeita ei
tä ja heidän paikkansa p ain ettu liike ajaa ja jakaa kaupunkiin)
T urussa ilm estym ä
D em okraatti m uodostunut taan tum uksellisten sv i-
Europa oli kjr j otta a E u ro p an ' n y kiysestä tilan- reksi voitoksi koko m ailm assa. De-
kolm atta osaa pienem m äksi m i-¡n y k y isin
noin
75 p ro sen ttia
________
sialistien
toinen
kansainvälinen työväestö n oudattanut.
m okratlankin. k a n n attaja in on oltava
ti; sen tu lisi n y kyisin m uualla m a id o s ta
11 sentillä q u artin. Viime syyskuulla C levelandissa, liitto m uka “oli p irsto u tu n u t oppor p erin y t rajak k ain ah taalla alueella teesta seu raa v aa :
elävien
kansojen
keskinäisen
viham
ie
Eläm
m
e
suurten
m
u
llistusten
kes-
tyytyväisiä, sillä päinvastainen tu-
L vallitseviin palkkioihin
ja elin- M aito on sitä paitsi vielä täysi- Ohiossa, pidcty.->-ä r . M. w . o: A :n tunism in salakarikkoon". Selityksel-
kellä.
K
aikkialla
kuohuu.
Joka
p
u
»
log ojjsi m uodostunut dem okratia : •
llsyyden ja epäluulon, jo ta hallitse
custanr.uksiiu katsoen
olla, a- p iteistä, vaikka sitä m yödaän
konventsionlssa
kulutettiin
hyvä i lään m iten ja milloin kansainväli-
lella
käydään
kiivaita
taistelu
ja.
Y-
kin tappioksi, n y t on toiveita derno-
k ta s n
am m att. h iisiä k in
y h tä v iittä senttiä halvemmalla kuin ■<-ukko aikaa riitelem ällä . -ip a ik k a -; nen liitto eli “ tu rm eltu n u t”
osotti vien k o n tro lleerattav issa olleet oppi hä uusia ja uusia voimia a stu u näyt- br a tlaii
palau ttam iseen
Venäjällä
n
palai
toisensa jälkeen p uristaa alem -1 naapurikaupungeissa.
F arm arit kunnilta saapuneiden ed u stajain e-j ta rk e tta v a n sa ennen m ailm ansodan laitokset, sanom alehdistö ja kaikki jämöllo. Taisteluja käydään sttnr- k ra ra n tia
',1;tnisin toim in,
p i i n palkkoi in.
E i ole m onta ovat myöskin tyytyväisiä. He dustusoikeuksista. Riidan aiheutta- puhkeam ista toim innassa o llu tta so m uut la ito k set olivat kiihottaneet ten valtiollisten ja yhteiskunnallisten
Sam aan aikaan kuin N euvosto-' “
k u u h av tta aikaa kun m etallityö- saavat nyt enempi voittoa kuin jina olivat Canadan unioiden edusta- sialistien k an sain v älistä liittoa, eikä niin, e ttä kansallism ielisyys — joka kysym ysten m erkeissä
näj&n acta joukot ovat a n tan eet n;u-
u seat
“e n g la n n in k ie lise t" ! itseasiassa on aivan eri asia kuin
M ailm ansota on nykyisen kaaos- pertav ia jKk uja sitä. vastaan ta
iniset jo saivat lakossaur bä- ennen vaikka h in ta onkin näin ¡ jä t ja Illinoisin valtion e d u sta kuten
m
ajsen
tilan teen varsin ain en syn- leviile taan tum uksellisille jouko “
“o
p
p
o
rtu
n
istlsu
u
s’’
—
oli
h
allitse
vien niskaansa ja n y t näyttää alhainen.
jät. jo ista oli e ro te ttu 25 paikallisu- kom m unistit
tä ssä m aassa, jo tk a
vampi
vaisto
kuin
k
a
n
sa
in
v
ä
lin
e
n
)
n
y
ttäjä.
N ykypäivien suuret ta is te -, Baraaan aikaan ovat Itäm eren
ttllcvan toifcicr vuuTO.
Kun ehditään perustaa suuri niota pois jä rje stö stä ja useiden i tuom itessaan sosialistien kansainvä-
In o k k a tu n n ,. luokkavaisto.
Kansal- lut. iJ " tava,1 ’" “ T * “
r ur!," k' d«’» P * " “ ™
'-a tm J» 1 -
B uttussa on saarn attu in d u st-, osuustukkukauppa
V a n c o u v e - muiden paikkakuntain ed u stajain e-j llsen liiton o letettu a ‘‘opportunisti-
sista.
M ailm ansotaa seurasi — ei
,n ,tueilla m ellastaneet saksa h ;-•
ivat kaik-
,
,
,
• u
' 1 ,l
f
.
rialistssta v n i c I s o n
■ - riin välistäm ään t u o t t e i t a n y t dustusoikeus oli vielä kyseenalaisti, i su u tta ” Ilm eisesti o v at puhuneet lisvaiston k iihottam ina toim
...
. , * rauha, kuten on uskoteltu, vaan — venäläisten
m aaparoonien
et •>
Bton atetta
j.i *os&UsSZtt9kxit toim innassa oleville osuusliik- n-.:. K aikki täm ä <«?nt?hden e ttä «»li- vain B ernissä sodan loppuessa pfdo* iden Europan m aiden työväen joukot uusj so| a SO| a m ailm an im perialisti- p jo ^ s ta ta istellee t, von der Gol >
runsaasti, cn.£ä enemmän kt.in keille, arvelee kom itea osuustoi- vat u sk altan eet vaatia oikeuksiaan i ty ssä konferenssissa teh d y stä yri- sodan vallitessa. Saksan reform i-j sen taan tu m u k sen ja edistyksen puo- ja B erm ondtin joukot saaneet
tavalla selkäänsä näiden piet
moT.cs a m uusta teollisuuskct- r.unnan
kaupunkipaikoissakin ja k äy ttän eet ain o ata o settaan työ i ty k sestä kansain välisen liiton un4el-j 8os^a ^ s^^ eivät olleet yksin siihen Iestä taistelevan köyhälistön välillä.
Ojennusta erääseen
historian viime tapah
tumien tulkintaan
Säilyykö V. M. W. of !
H. liitto KOtiöIlGlSenc/
Voittaako taantumus
Europassa?
h u o lim a t- p ä ä s e / ä n n o p e a s ti a lu lle j a Sei- lakkoa, vaatim uksiensa perille a ja - ! Joen m uodostam iseksi, m inkä yrityk- syypäitä. Samoin mer
vieläpä antim ilitaristit-1 ' altoJen «otarintam ien sija an on syn- R yhtym ättä tä ssä laajem m alti p
ta se s ip a v ’
* r . i t a i s i i : la ttih a
m ahdollisuuksilla ettei misoksi. S eniisäksi oli vielä Penn-i sen, noin ylim alkaisesti puhuen, voi dikalistitkiri.
, . ,
. A
■ ■ s • ‘ tynvt rin tam a jo k aisessa m aassa e n m aan itse ta ta asiaa, voimme Bi
paikka m itä työväen sisäiseen tarvitse pelätä paixalliskaup- sylvaniassa juuri konventsionin ai-! kylläkin sanoa rauenneen siitä syys- Kin, kuten esim, H erve, jo itä ei voi . yhteiskuntaluokkien välillä. Toisia- hyvällä todeta, e ttä näiden r<
e lä m ä ä n t i u e e .
i - i k o h ä t i i.i.n t p.tin texevän vararik k o ja kuten kana ylitse 30,000 kovanhillenkaiva- tä, e ttä ed u stajisto n liian vaikutta- tan e sy y ttää “opportunistisuudesta '. sa m aissa täm ä taistelu on synnyttä- ¡ joukkojen k ä rsim ä t tappiot ova’
m e c e tttly ty ö n an tajain puciel- «:na tahtoo tapahtua, kun tot- jaa lakossa ilman päävirkailijain lu- vana tek ijän ä olivat kansallism ieli V enäjän työväestö, jonka to im in ta 1 n y t sodan sanan var.A paisessa mer- k u ja K ansainväliselle taantum uk •
t a w«a \ ihdo.nkin B u tten ty ö - t ; . a t t e m m a
y k sity isiä osuus- paa.
I set sv n d ik alistit (en g lan tilaiset J¡' oli ollut enem m än tai vähem m än kity k sessä, kun ta a s toisissa käy- < päin kasvoja.
Í
m„.-„
dään ta istelu a n. k. rauhallisin tais-
Sensijaan, e ttä taantum ukse
läiskä lanen.i 2 iFk y L te ittc im in - liik k e itä a lo te ta a n .
j
Täm ä riitelem inen johtuu siitä, et- 1 ranskalaiset)
ja
sam an su d iu aise. f
teluasein» e tu p äässä parlam entissa, täällä ovat k arsin eet ma a n ta v ia t
U
h .iten
tu o . sta ..................
näkyy on osuus-
m nniot eivät ole . jak san eet -----
.
..
- . reform isosiaiistit
------- -------------------------
—
lähes-
(sa k sa la ise n
s a - . : feaan. ®s ,a a h e isa n n a llitu sta a n syok- ¡ T ässä su h teessa voimme ja k aa Eu- pH Ra. n o stav at ne voim akkaasti p
to ittn ata Sielläkin §ns päivän kään seu rata yhteiskunnallisen k e -' m aila kun S v eitsin h allitu s esti Ve- seinästä m aata sotaan ja k u le tta v a s -, repan kahtia. Itäisessä osassa on t ;ir. k *ski iuropa^sa. U nkarin i
’ 7/* .4 T T C IU N ■ T Y JP 47- k y sy m y k se n ä n iin k u in tä ä llä - hJtyksen kulkua. Ja taantum ukseni- n äjän työväen edu stajisto n pääse- ta työväen joukkoja teu rastu sk en - ta iste lu m uodostunut eri yhteiskun- Vcst»ta<-avallan kukistum inen S
F ¿ P E N L S Y L ; 7i N IA S S A . K IN K om itean kokoonpanosta nen virkakoneisto haluaisi edelleen- m ä stä konferenssiin. B ernin konfe-
í
\ aii,J a
k a ” 3Är * seu ran n u t taar.tum ukseU lste;
-urauks
laissodaksi, lä n tisellä puolella ta a s ta v a voitto, verisine
‘ ' a
¿-f'’itien kes ';.s- ja puheista päättäen on homma kin säilyttiin urhoissa niiden v a n h e t-: renssfn epäonnistum isen todellinen ¡ K ukaan yleisem m in asioita tunte- ; on
taistelu i pysynyt n. k. rauhallt-, on jo e h tin y t siirty ä päiväjär
u k ke*
iokr.
saanut taakseen varakkaita far tuneen am m atillisen perustan.
syy k u iten k in eli, e ttä se p id e ttiin ; va el odottaisikaan. e ttä V e n ä jä n ! suuden pu (Uteissa
Y hteistä tä ssä «entä luin S aksan taantum uks-
Vh
k a rsin u t enim m än ta istelu ssa kuitenkin on se, että a lk av at h uom attavasti nostaa
tri
____
Ä skeiset
taantum ukse ; -
ra jo tu k sista olisi ja iste lu on saan u t kansainvälisen taiin
luonteen,
kansainvälisen
siitä
huoli-
toim
eenpanevat
mielenosotukse"
di:--
J*
stam aan loim ak-
pur
‘l-sanmaan
m
atta,
e
ttä
ta
istelu
a
to
isissa
pa:-
denburgin
Ja
tie
m uidenkaan m aitten jjoigsä käydäänkin toisin k e in o in ,« n ä v ttä v ä t m eille taantum uk. n
P
m ainitsin sen sei- kuin toisissa. Toisella puolella ta is - ' gak san aäkeet: vallankum ous «a
la, agitaattorin
ÎI- S.EU, Otta nuo osuuskaupat tu- kettaranspana te k ijä n ä tulee oie- saU isunsvaistojen vallassa
sota- ban osoittam aan m iten n u rin k u rin en telee kansainvälinen köyhälistö, toi läv? ty h jäk si ja k eisarivalta :
ftô R s ih itîc itr ì
; chrx’s.'i leva: vieil. enempi kuin. talla naan so
Naiden
U. M. W. of H um alassa — jolloin toH ellä puolel- on a jatu s, e ttä sosialistien kansain sella puolella kansainvälinen ta a n te tta v a ennalleen.
t ! » n ia is e c
Ir fankin
Sanornn,«- m uksellisten
puuhien
seuran -
“ K un
*2
'Jite.tut (taupunkiKÖy- A:n p resid en tti John L. Lewis teki ia h audottiin k a tk e ru u tta k ä rsity stä välinen liitto Olisi ‘’ta a n tu n u t” talk- tum uksellisten joukko.
„ r—i
______- <
,
- .
. . . . .
..
kansainvälinen
köyhälistö
tietäes- voim m e kuitenkin todeta
ifr .
r ;
.ovi ..st, j ä.t, c-tam aan n iin
nKjlrajaui laton muräkaaraisek- masennuksesta, voittajien edessä j a | ka “rä m e tty a y t* — m iten vain halu- Jäm m ekin. e ttä o s a 'tä s tä pyrkii
‘
“
voimuui bosialiderookraattiset
pää-
i- cettomam
o liti »okö peboi ìu’.s . ’-s t a i jn -
;
i toisella puolen n au tittiin “ kansallisen a tte sen seikan n im ittää
— ci- s --
niiltä a- fn ääraän sä d ik ta tu u rin avulla, toisen ee^ vaaraa peläten pyrkivät >
ta 5 in. T. ” ‘a to'
a saneen pikkuporvaril-
Ci -.-vei nt¡'n ..kenventrioai ei jä tti- ' voi tr n ” juhlaa.
Y rityksenä saada jo ilta jolloin k alkissa m aissa työ Osan lu o tta e ssa dem okratiaa».
Se m ääe.
Pien saam m e myös
tatesäs.’ ssertie?!'-- pa 1 ka
•— luonteen. M u tta eh- n y t ’.ew isiìle m itään sellaista toimin- ! työväet
ta rp e e t esille v irallisissa j väen to im intam ahdollisuudet olivat ei kuitenkaan m uuta asiaa, kun tai»- kum pssetko, dem okratian pu
ja puolen tv s a ea r.. ita
ta t- le le v « , valko
tcoJHatrustyövaestökt * rau- tavaituutta jota hiin on k äy ttän y t, j rau h an n eu v o ttelu issa oli B en,to k o n -' olleet « a n o ta « fo lte U o fa ja trö rc e n ‘» K , , 1? * “ ° ?
h u rttia . Elle* /o i u d u t
t —lviiiin. e.* i..iy
Siellä vim enpinai n p ä äte ttiin e ttä j feren ssi k u tsu ttu koolle ja ta rk o tu s-i jä rje stö tk in s a u ia n s u u n ta is» kuin ne p o yaalist6
hetk ellä onkin ja- U skottavaa kuitenkin on. kun
k u u s e s ta ,
r u o ti a
s ih a
l
..