• ja kun palkat useinkin laskevat m iten pitäisi tehdä, m iten olla koomus, jotka vielä kuuluvat eri jos se h y ö d y ttä ä olem assaolon tai:-, ’ T a lo u stie te e llin e n lu en - [ ^ ^ t t l k a a n '" e n ä a i ^m iUän ’ eri-
ennenkuin elintarpeet, niin on ja miten osata tehdä työtä.
järjestöihin ja joita työnteettä- telua ja tu o tta a n a u tin to a siitä. K e r to “Eskolle” Amerikan näistä monei n vuoden kokem usta
¿Annen «uomaiaiien työvtcn Unenkanaattaja,
Jos työt Ovat lam aantum assa jien on mitä helpoin pelata toi om aa a ja tte le v a n järjen , hän voi
ilmestyy A»toria»»a, Oregon, joka p i l v i työläisillä nälkä ja puute edessä
Meillä on siitä satojakin esi
n a u ttia ilm an ra h a tta .
ammatiiunioista
paitsi sunnuntaina.
kuten O aklandissakin ¡liuotetaan
m
erkkejä.
kuten E nglannin puu-
nen toisiaan vastaan.
olevan,
niin
on
silloin
sangen
TOIMITUSKUNTA:
Nim im erkki “ E sko” on aina villateollisutidessa
v’,latc0,1^ " iX T r n n c n io U ta 1 VUO-
SUOMEN JUNKKERIT NÄKEVÄT
Se on ammattiunionis-
W. N. RE1V0, SULO SYVÄNEN,
T yönteettäjien ehtoihin suos-1
s o t a is ia u n ia .
epäedullinen
aika
lakolle.
S
aat
AD OLPH SALMI. ALEX SEVO,
e t F i ^ i s S i s t i e i " Lihsi ] sisällän lopussa., jolloin keksittiin
min itsemurhayritys taa olla niinkin, että palkanko tum inen on tietysti työläisille] Aivan kuin S aksan m ilita ristie n o- '
nm artaa. että sosialist.en tuns. ,
' 3 'kutom akone. Sam oin
1
kjn a,oilla on käy.
Länsirannikon laivanrakentajat rotus oli tarkotuksellisesti tehty katkeraa, kun elinehdot alituises- i petuslapsilta sopii odottaakin, ovat anl itaa suurem;», ka<miuus täm än- , k e i n
(T H E COMRADE)
aan am m attiunionism ille. H än ; Kana
ooistanect käsi-
alhaiseksi, että saataisiin ti kovenevat, mutta mitäpä voi- Suomen nykyiset pyö v eliv altiaat ko- maan
lakkopuuhissa,
ainakin niin
The organ of the Finnish workers in the ovat
v assa to u h u ssa luodakseen Suom elle ei näy pitävän siitä tavasta, että nvt. koneet ovat poistaneet
Western states. The only Finnish daily in
Seattlessa ja kai m iehet lakkoon, jolloin syntyisi m attom alla on m uutakaan m ah “p u o lu stu sla ito k se n ”. E rä ä s s ä Köö-
the West. Published daily, except Sunday, O aklandissa,
j. 'o f 1.,-liittoa arvostellaan teollisuuden ja sen kanssa rin
at Astoria, Ore., by the Western Work
E ’iti-
dollisuutta.
Lakkoajan
valitse
otollinen
tilaisuus
unioiden
m
urs
muissakin kaupungeissa. Ä sket
p e n h a m in asta h ilja tta in lä h e te ty s s ä taantum uksejj,seksi
liikkeeksi, nakkain am m attitaidon.
men’s Publishing Society.
m
attilaisesta
on
tullut
___________A N TTI J, PARTAN, Manager.
minen
on
sangen
tärkeä
tehtävä
sanom assa k e rro ta a n heidän puuhis Viikko toista sitten oli taaskin j sesta amt
täinen palkankorotus ei ollut sel kaamiseksi. V aikkapa laivanra
“ E kolta” kirjotus Toverissa, jos- ; konetyöläipen, .c’° a
>t a
taan m. m. se u ra a v a a:
kentajat
ovatkin
yleisesti
järjes
Entered as second-class mail matter July IS,
työläisten
taisteluissa.
Lakkoon-
1912, at the postofiice at Astoria, Oregon, lainen, että se tyydyttäisi ntie-
B
erlingske
T
idendelle
tie
d
o
te
ta
an
sa
hän
lausui,
kuinka
sosialistit
nään
pitxaai
at
*
.
.
.
.
tyneitä. niin sittenkään ei hei menoa ei suinkaan nyt enään
under the Act of March 3, 1879.
hiä.
H elsin g istä,
e ttä
Suom en h a llitu s väittävät tiettäm ättöm yvden val kuten jo edellä m ainittiin.
Umotushinta 60 senttiä tuuma.
Ja m yöntää täytyykin, että dän järjestönsä ole sellainen voi voida vastustaa sillä tekosyyllä su u n n ittele e 90.000.000 ru p lan (!) suu litsevan täkäläisissä am m atti-
M utta onko am m attiunionism i
Kihiaus- ja vihkimailmotukset $1.50 kerta,
kuin vuosi sitten, että työläiset ru isen sum m an k ä y ttä m istä rannikko-
makas,
kaikki
työläiset
käsittävä
ja
erittäinkin A. F. of .'Labor-
$3.00 kolme kertaa tava'lista kokoa ja palkankorotus
ei ollut ty y d y t
Hän puolustelee nii-
puolustukseen.
S uunnitelm an
m u unioissa.
suuremmat ilmotukset tilan mukaan.
muka
epäisänm
aallisuudessaan
teollisuusjärjestö,
joka
jaksaisi
kaan tu lee lin n o tu k sla ra k e n n e tta den virkailijoita, väittäen ettei- liitto jaksanut keh itty ä sitä mu
Syntymä-ja nimenmuutosilmotukset $1.00 k e r tävä, ei läheskään elinkustannus
ta, $3.00 kolme kertaa, tavallista kokoa.
tekevät
lakon,
nyt
on
vain
k
a
t
yksim
ielisesti
kestää
lakon,
vaan
vaksi K oivistoon, S ty rsundiin, S u u r vät ne ole niinkään tietäm ättö kaa kuin tu o tan to tav o issa on ta
Kuolemanilmotuksct $1.50 kerta ilman värs ten kohoam ista vastaava, m utta
saarelle, P o rk k a la a n ja H ankonie
p ah tu n u t jättiläism äistä kehi-
syä ja 50 senttiä lisämaksua jokaiselta
sottava,
onko
aika
lakolle
sopi-
ei myöskään pidä jättää o ttam at hajanainen, useissa tapauksissa
värssyltä ja kiitoslauseelta.
m een.
Sen lisäksi a io ta an ra k e n miä.
Halutaan tiedot, korkeintaan 30 sanaa, 50
Tosiasia kuitenkin on ia tosi- ty stä? Ikäväkseni täy ty y vasta-
ta huomioon sitä. että laivateol sangen erim ielisten ainesten ko- va ja m eneteltävä sen mukaan. ta a uusi laivaveistäm ö ja siinä v al asiaksi jää, että Am erikan am- 1 ta jos mielii to tta lausua, että ei.
senttiä kerta, kolme kertaa $1.00.
m isteta an 18 sukelluslaivaa, 24 tor-
Naima- ja avioeroilmotukset, korkeintaan 75
sanaa, $2.00 kerta, kolme kertaa $5.00. lisuus — varsinkin puulaivateol-
1 peedolaivaa sekä 5 to rpeedohävittä- niattiuniot m iltei poikkeuksetta A. E. of L abor k ä y ttää vielä
Suuremmista yhteisilmotuksista tilan mu
j jäla iv a a ynnä m uita aluksia.
lisuus — on nyt vähenem ässä ja
ovat m itä taantum uksellisim pia nykyäänkin ¡0 kohta vuosisadan
kaan.
On
siinä
“ p u o lu stussuunitelm a"! liikkeitä. Niiden toim inta todis vanhoja taistelum enettelytapoja.
Kiitoalauseista tilan mukaan 60 senttiä tuu
siis työvoim aa on pian tarjolla
malta.
i K aikkien m uiden ra s itu s te n lisäksi
Paikkakunta-uutisilmotukset 60 senttiä tuuma.
taa sen päivääkin selvem mästi. Se ei <»le tuskin yhtään jaksanut
paljoa enem m än kuin työtä. Sel
1 aik o v at la h ta rit p a k o tta a Suom en kan
Advertising rates, 60 cents per inch. Special
On tarpeeton lähteä hakem aan kehittvä aikaisem pien am m atti-
i san m ak sam aan h irv ittä v iä sotava
discount is allowed tor large and con laisissa oloissa lakon alkaminen
siihen todistuksia, sillä jokainen u,voiden järjestym is- ja m enette
tinuous advertisements.
!
ru
ste
lu
v
e
ro
ja
ja
ne
vielä
“
v
aru
stu
k
Iäisille.
TIEDON
HANKKIMISESTA.
on
sama
kuin
union
itsem
urha
TO VERI, BOX 99, A ST O R IA ORE.
aikaansa seuraava työläinen huo lytavoista. Se yhä edelleenkin
-
---------------------------- a _________
On sellaisiakin p erh eitä, joissa ei s ls ta ”, joiden korkein teh o k k u u s il- maa
N
ykyään
a
in
ak
in
osa
ty
ö
läisistä
yritys,
niissä
ei
ole
voiton
m
ah
niiden
m ätlännäisvyden. itsepintaisesti pitää kiinni niistä
T IL A U SH IN N A T
o sata a n ta a arvoa k irja in s ä ily ttä m an p ien in täk ään ep äily stä ra jo ttu u Saadaksem m e
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
osaa
a
n
ta
a
arvon
tiedolle,
vaan
pie
selville niiden vanhoista tavoista, jotka olivat
Yksi vuosikerta. .$5.50
6 kuukautta. .$3.00 dollisuutta.
luiselle,
sillä
kun
o
ste
ta
a
n
k
irja
j8
i
siihen,
e
ttä
niillä
voi
ä
rs
y
ttä
ä
jon
ni
on
se
joukko,
joka
osaa
valikoida
3 k u u k a u t t a ... $1.60
1 k u u k a u s i ... .60
taantum ukseni su utlen. tehkää m tehokkaita vuosisata sitten. Se
Lukijakunnassam m e saattaa ol
Suomeen ja muualle ulkomaille:
se on luettu, niin s itte se h u k a ta a n kun toisen m aan so takoneiston kiinp me pieni silmäys niiden kehitys vastustaa vanhalla härkäpäisyv-
tiedonvalineet.
Yksi vuosikerta. .$3.00 a 6 kuukautta. .$4.25 la sellaisia, jotka
pitävät tätä
T äm ä on puunsa.
S itte n niiden teh o tto m u u s vaiheisiin. silloin tulem m e näke »lellä kaikenlaisia uusia ja p a
V arm in todistus siitä on, kun kat tav alla taik k a toisella.
SUBSC R IPTIO N RATES:
ajatu
sta
työläisille
vahingollise
pian
selviää.
huono
tapa,
sillä
k
irja
t
ovat
säily
selee sosialistisia la in a k irja sto ja , sil
mään koko A. h. of Labor-liilon rem pia pyrkim yksiä, sellaisia jo t
In the United States and Canada
One year...........$5.50 Six months............$3.00 na, varsinkin juuri nyt kun lak- ia niiden valikoim a ei ole ollut sitä te ttä v ä t vaikka ne on lukenutkin.
taantum uksellisuuden.
Ameri- ka olisivat sopusoinnussa n y k y
Three m o n th s. .$1.60 O nx m onth
JUHLIMISESTA.
Me
olem
m
e
enim
m
äkseen
yksipuo
m
itä
sen
olisi
p
itä
n
y
t
olla.
Vaikka
aikaisen tu o tan to tav an kanssa.
'
kan
T
vöväenliitto
ei
sellaisenaan
H uoncusto sijaitsee iO iuuca ja Vuanc aaiu kokysym yksestä äänestetään. Me
T av allisissa jo k ap äiv äisissä t o i m i s i . .
. , ,
• .. ,1
•en kulm issa.
Telefooni: konttori 365,
n iissä on u u d enaikaisia ja hyviäkin lisiä tiedoissa, vieläpä m eiltä puut
..... ; kehtaa luokkataistelujarjestoÄ si. V arsinkin A, F. of L abor-liiton
puolestam m e olemme kuitenkin
toimitus S32.
teoksia, niin y h tä paljon eli enem pi tuu tiedon p e ru steitak in , se on: his sa oleville ihm isille ovat juhlap äiv ät
. . . ällä ei suinkaan tahdota väit- v rkak,»»neisto tekee kaikkensa
sitä mieltä, että asia on sanot sisä ltä v ä t ne v ä h ä p ätö istä ja ala to ria llise t tiedot p u u ttu v at, ainakin j ^ k i s t y s h e t k i ä
jolloin he Jossain ! tä - hä ettcivätkn am m attiuniot vastustaakseen parem paan jär-
sellaisena kuin miltä se val a rv o ista k irja llisu u tta .
tunnem m e n iukasti h isto ria a , jonka t
olisi koskaan vastanneet tarko- iestvinism uotoou pyrkiviä u u d is
Hermostuneisuutta tava
litsevan tilanteen valossa näyt-
L a in a k irja sto ista lain a ta a n kirjoja kum m inkin tulisi olla alk u n a tiedon p a saavat v irk isty stä m ieliinsä siitä tnstaan.
Ne olivat paikallaan tuksia. Se yhä väittää, että am-
lam a an n u k se sta m itä jo kapäiväinen silloin kun nvkyinen k ap italisti m attitaidolla on se pakottava yh
aivan
su
m
m
am
u
tik
k
aan
k
y
sy
m
ättä
viljelem
iseen.
Vallankum ouksien
historiat i tää.
Ju hlien k au tta nen tuotantotapa oli vielä alus teiskunnallinen voima, joka sillä
K eskuudessam m e on sellaisia jot ra a d a n ta a ih e u tta a .
kertovat, kuinka vallasta kukis-
T äytyy pitää mielessä, että onko hyödyksi eläm älle sen k irjaili
suuden
viljelem inen m itä lu eta an ka p itä v ä t itseään tietoisina, ja vie ilm asevat laa jat joukot m ielensä jois sa.
M anulakturisella tuotanto- oli sata vuotta sitten. Se ei edes
tuneet luokat ovat vallankumo- vaikka ei laivanrakcnnustyöväes- L a in a k irja sto n h o ita ja t voisivat tehdä läpä y lv ästelevätkin. luulotellen, et takin asioista.
kaudella ja vielä koneteollisuu tu n n u sta sitä tosiasiaa, että työ-
uksien aikana aina olleet hermos-1 t» »il palkka olekaan elinkustan- paljon siinä k o rja u sta , jos he vain te iv ä t kutk aan m uut ty ö lä isistä tie
Ihm iset ilm asevat m ielialansa vas den alussakin vastasivat am m at- vo m a olisi tavaraa, jota m yy
tuneita, epäluuloisia, pelkureita j uuksia vastaava. niin muilla aloil- olisivat k irjallisuuden tu n tijo ita ja dä m itään , vaan a in o a staa n h e; esim ] ten m iellsessä a sia ssa su u ttum uksella tfuniot tvöläisten vaatimuksia. llään ja ostetaan sam oin kuin
ja raakoja valtansa puolustam i- la on se sitäkin alhaisempi. Ki- heillä olisi hyvä halu palvella vlei nuo paljon ä ä n tä p itäv ät i. w. w. ¡.ia m ie lly ttä v ä ssä ilolla. Ju h lia on Silloin oi am m attitaidolla mer- kaikkia m uitakin tavaroita. Ame-
am m attiunionism in
sessa. Kaikkia vähäpätöisim piä- vihiilenkaivajille
k ieltäydvttiin söä. He voisivat o p a sta a lninaajie laiset, jotka eiv ät tiedä h isto ria sta kahdenlaisia, suru- ja ilojuhlia, ilo kitvstä, koska se voitiin saavut rikalaisen
k
e
rra
ssa
a
n
m
itään,
ja
m
uistakin
tie
.ju
h
la
t
ovat
tavallisim
pia
;,a
viete
m
ielestä
työvoim
a 011 jotain sa
kin
tekoja ja viattom im piakin kohottam asta
palkkaa.
vaikkr viljelem ään hyviä ja hyödyllisiä klr doista he ovat paljon jäle ssä aosia 't ä ä n n iitä suu rten valtiollisten ta taa vain pitkäaikaisen kokem uk
laperäistä
fetislvsm
iä. jolla on
sen katitta. Silloin oli am m atti
joja.
K irja sto n h o ita ja in tulisi ottaa
toim enpiteitä
valtaan pyrkivän niille olisi pitänyt kohottaa pal huom ioon k irja n la in a a jie n k eh ity stä liste ista . ja se vielä ikävintä, että , p ahtum ain. so tav o ltto jen y. m. ntuis taito am m attilaiselle hänen voi itsellään joku pakottava voima.
luokan taholta on asetuttu vas joa suurem m alla syyllä kuin lai so; on hyöd y tö n tä lain a ta esim . teos he halveksivat h isto ria llista tietoa, ¡toksi.
m ansa työnantajaa vastaan, ase Se on edelleenkin *-iinä h a rh ak ä
M eidän uuden uran m iesten ja I Ju h lissa me näem m e joukkojen ke jonka avulla hän voi tvonantaian sityksessä. että
am m attitaidon
tustam aan
mitä ankaram m in vanrakentajille, joiden palkka- ta K ristin u sk o n A lkuperä henkilölle
n
a
iste
n
tulisi
oppia
p
ä
ä
p
iirte
et
ihm
is
!
h
itystason,
n
iissä
ilm
enevät
yleisön
salaperäisyys
on
jonakin
p ak o t
pakottaa
mv
önnyt
yksiin,
koska
ellei
ole
tu
tu
s
tu
n
u
t
tie
te
e
llise
sti
tu
t
Niideii toim eenpanijoita tai niik- suhteet ovat parhaat koko maan
Alhaisella
kunnan
histo
rian
kulusta,
sekä
pää
sielulliset
om
inaisuudet.
tavana
voimana
palkkasuhteita
ei
ollut
m
onestikaan
niinkään
Rimaan y h teiskuntaoloja.
S osialisti
si luuloteltuja on rangaistu m i-¡työväestön keskuudessa,
sen kirjallisu u d en viljelem inen on kohdat p o rv arillisesta ta lo u stie te e s k eh ity sasteella olevat ih m ise t tu o v at helppoa saada toista am m attitai m ääriteltäessä, toisin sanoen, et-
tä julm im m in ja raaim m in.
j
I‘uutavarateo]li>uustyuväestö'; a le tta v a h elp p o taju isesta ag ita tsio n i I tä. y h teisk u n tao p ista ja sen lisäksi 1 n1’e^’a ^a n sa ju h lis s a ilm i a lh a is ia juh toista tilalle.
etä am m attilakien voi m ääritel
Nykyisenä
vallankum ouskau- palkkoja ei ole kohotettu, eikä k irjallisu u d esta.
kun tunnem m e su u rten kansainväli ¡la v ä lin e itä k ä y ttä en , r iim i, la ääni!.-
M utta suhteet ovat m u u ttu lä itse oman palkkansa om an am
tena uusiintuvat nämä sam at il ole m itään enteitä sellaisesta
T yöläisillä kun on niukat varat sesti tu n n ettu je n teo retik k o jen tu t Öa nuiilla. liikkeillä. K orkeam m an ke neet. kuten tulem me näkem ään m attitaito n sa salaperäisellä voi
malla. joka ei ole tav araa vaan
m iöt jälleen. Suomen tap ah tu päinvastoin saattaa olla siten, e t kirjallisu u d en hankkim iseen, niin tu k im ukset y h teisk u n ta tö istä ja sosia • h ity staso n om aavat joukot pitävät seuraavasta.
K
o
n
e
toollisuustuotantokausi
jotain salaperäistä taitoa, joka ei
lis
tis
is
ta
kysym
yksistä,
niin
silloin
]
Pa
a
a
s
*
a
n
a
ju
hlien
k
a
sv
a
tta
v
a
a
m
er
m at ovat siitä kuvaavana oso- tä niitä aletaan nopeasti laskea lisi olla hyvin huolellisia siinä, min
antoi
m
ahdollisuuden
pääomain
me
om
aam
m
e
ne
a
seet,
m
itä
ta
rv
it
j
k
ity
stä.
ole
nivvdessä ia ostaessa m uiden
tuksena. eikä niitä puutu m uis sillä kymmenien tuhansien työ kalaiset k irja t k o rista v a t kirjahyllyn sem m e k ap italistisen jä rje s te lm ä n ; ^a juhlilla onkin suuri kasvatuk nopealle kasvamiselle ja keskit tavaroiden lakien alaisena, e ttä
U seinkin o ste ta an su m m am utikkaan;
takaan m aista. Porvarillinen sa läisten ajam inen taipaleelle ko aivan sam oin kuin lain a k irja sto ih in kum oam isessa ja so sialistisen rak en ' »eilinen »m erkitys, jos niissä esim tymiselle. josta taasen oli seu työvoim an tuottam iseen ja sen
voim akkaat pu h u jat joukkojen h erk rauksena koneiden nopea 'paran uudestaan tuottam iseen k äy tety t
nom alehdistö.
tuo valtaluokan hottaa tvöttöm ien lukua sttun- kin. jä te tä ä n tä rk e ä t so sia listise t kir tam isessa.
* M utta m eidän el saa lu o ttaa yk ] hiin m ieliin istu tta v a t a a tte e llis ta va tu m ie n . m onistum inen ja suu yhteiskunnalliset
arvot eivät
miclipiteen tulkki, on tulvillaan nattom asti.
P uutavaratuotanto jä t pois. On paljon so sialistisia kir
reneminen.
Koneiden
narantu-
m
äärää
am
m
attilaisen
a m m atti
sistä
ä
n
k
irja
tieto
o
n
,
sillä
tiedon
k
au
m
u
sta
ja
to
im
in
tatarm
o
a
jonkin
hysteerisiä kirjotuksia. vallanku- joka sotatilanteen vaikutuksesta joja. joiden lukem inen on uutta
essa
sekä
m
onistuessa
ei
enää
taidon
hintaa,
vaan
se
011 joku
hankkim inen y k sistä än k irjo ista tu asian hyväksi.
monsp« ipdijä nähdään kaikkialla. kohosi ennenkuulum attom an vilk- vaikka lukee useam paan kertaan . Sei lee ajanoloon kuivaksi ja yksipuoli i Työläisten tulisi a n ta a suuiem p tarvittukaan m onivuotista a m -alaperäinen olem us, joka m ää
laisia ovat m uun m uassa K om m unis
Joissakin
kirjotuksissa
uhkuu kaaksi vhtäkkiä, on vaarassa a-
M eidän on pid ettäv ä tiedon arv o om ille juhlilleen kuin m itä nii! m attikokem usta t» Iä is iltä . T yö rää sen hinnan m arkkinoilla.
tinen M anifesti, E rfu rtin O hjelm a seksi.
M utta tosiasia kuitenkin on.
toivo nykyisen järjestelm än säi m aantua sam anlaisella vauhdilla' Yhte skunnalllnen v a lla n k u m o u s ja lä h te e n ä koko jokapäiväinen inhi le täh ä n saak k a on a n n e ttu . Klrkk» läinen oppi lyhyessä ajassa tav
ja
koko
hallitseva
luokka
on
kaut
ein
kykeneväksi
hoitam
aan
sitä
•ttä
am m attilaistenkin (m ikäli
lym isestä. toisissa taas epätoivo kitin se kohosikin, ainakin ti‘a-]Tle
Valtaan
E ten k in kaikki K arl m illinen eliimä ja luonto. Niiliin kun
I
taikka
tätä
konetta,
jonka
avulla
ta
aikain
teh
n
y
t
ja
vieläkin
tek
ei
n
itä
vieki
on jäleliä) työvoim a
a ja tte lev a n
katseen
! K autskyn k irjo tta m a t k irja t saisivat kohdistam m e
päisesti.
ja herm ostuneisuus.
voim
akasta
k
a
sv
atu
sty
ö
tä
ju
h
lie
r
hän
työskenteli.
Sorviin
stimen
on
tavaraa,
jota ostetaan ja m yy
N yt luulisi niidenkin, jotka ei-' Laivateollisuus joutuu nyt näh- olla työläisten k irjahyllyllä. G ustav niin on ikäänkuin tie d o n lä h te itte n k a u tta sä ily ttä ä k se e n joukoissa oman keksitit») m erkitsi että koneita dään sam ojen lakien alaisena
Bangin “ N ykyaika”, vaikka onkin ■ valtam eri edessäm m e. Jo k ap äiv äistä
vät tähän saakka ole käsittäneet , tävästi hallituksen käsistä yksi- tie
te e llin en sisällö ltään , on siltä huo I eläm ää ja teo riaa kun vertailem in ' 1 m ailm an k atso n iu k sen sa ja sen k a u t voitiin yhä helpom m asti tehdä kuin kaikkia m uitakin tavaroita.
ja yl$ä enemmän monistaa. Am A m m attiunionistien
luokkien olemassaoloa, jo htto- tyisten käsiin, joten “kom ento" lim atta y h tä hau sk a lukea kuin ro , toisiinsa, niin saam m e m onelle asi ta P itääkseen sen orjuudessa,
työvoim an
m
attilainen.
joka ennen o i’ hinnan m ääräävät ne sam at sei
maavan .että ovat ne olemassa työpaikoilla
myöskin m uuttuu. m aani. H änen k irja n sa ovat sam an iä lle peru steellisen pohjan.
i t t »»
1 1*
l i
Kehitys kulkee nopeasti. \ alta- kuten enteet »isottavat jo Asto- sisältö isiä kaikki, joten ne ovat hank i T ietoa m eidän on h a n k itta v a e SVllTUn j iiKtlti JOUIUKOrt" tchnvt jotain v issiä työtä, jonka kat kuin kaikkien m uiden työ
»oppimiseen tarv ittiin monen v u o läisten työvoim an ja tavaroiden
tltililU Stenne killlSSil
luokat näyttäv ät joutuvan tilil- ] riassakin. Isännät luennoivat jo kim isen ja lukem isen arvoiset työ j itse n sä tiedon takia, vaan siksi, ett?
den kokemus, m uuttui koneen ää hinnat, s,o. ’p aljonko he tarvitse-
le. S u t a se h e r m o s t u n e i s u u s , jo- n h l|ll||l||, l,||i»l|H„IHII„ll„l|,l|„l„l„H Hl»»HU II IIIIHHI11! Il H HHIIIIIH UUHI 1111 lii m illlU lllllH lllilllll IIIHHIIHHIIIllimH I II tilli It m Ulli II I III II lllli IIHIIIII Itlllil! Ill Iin
¡111? iinniimnniiiimnmmiiiiiiiiimmii
ka kaikkialla on niin huom at
(](. t a j I,u n n i s t ; i s iHa p i d ä n ,
Mifpn m
fknviidtnniP sen
SPJI |senäisyyspyrkinivksen
Suom en itsenäisyydelle. Suom en it k an salaiso ik eu ten sa m en ettän eek si o k ra a ttin e n puolue oli Suom essa eneni ] ];i
tavissa.
mukana voi se suojella itseään
auicn
rdifedsisimme
periaate on sa n o tto n sa vuoksi sisä
llisso taan
ta an ta:
töpuolueena ennen sisällisso taa jr
j?
.’ 1
...l.riim ....
sisällisso
ta. niis
npstöpuolueena
me
¡»
1 »rvaristoa vastaan, tai ellei se
Suomen kysymyksen? yleisesti tu n n u ste ttu m uissakin m ais sisällissodan a ik a iste n h allitu sten ja jonka edut ja h a rra s tu k s e t täytyy ot hingolliscna.
siten
siihen kykene, niin m u u ta
sa. P e ria a tte e n to te u tta m ise n asian l h a llitu sla ito ste n käskyjen ja m äärä ta a huom ioon Suom en kysym yksen
Suolivyön kiristäminen
K a ti liannen m >t teliti h in
vantai kaan m ahdollisuutta sillä tuskin
ratk a isu ssa , ollakseen pysyväinen j:
Su» mien kysym yksen ratkaisu h a a ra t m uodostavat asian pulm alli i y sten toim eenpanon vuoksi,
työläisten edessä
siiu asettaa ehdoksi se, että Suo on.
Sosialism in toteuttam inen
sem
m
an
puolen.
Siinä
tulee
kysy
I
c)
poliittisista
sy
istä
ulkom
aille
luonnollinen
pitem m än päälle ja edel
näyttää jälleen tulevan päiväjär-
men nykyisen laittom an halli sellaisessa
pienessä pohjankol-
E lintarvehallinnon virkailijain j j c>t'kseen täällä Amerikan suo- m ykseen varm uus ja ta k e e t siitä : papnRGiden Suom en k a n salaisten ko leen sille tiedolle, e ttä sosialidem o tuksen »»n luovutettava valtaus: kassa ei ole m ahdollinen m uuten
,
• t
......... _ ... ' x . m alaistenkm keskuudessa. Siitä e tte i Suom esta m uodostuisi nurkka rim aahan palaam isesteiden poistam i k ra a ttis e t a in e k se t Suom essa eivä* ty ö väe n hai li t uk se Ile
viimeisen kuin naapurivaltojen työläisten
tiedonannoista voi paattaa, e ttä ;, • • x x
, A..
.
..... kunta, joka k äy ttäisi itsen äisv v sase n e n ;
ole k ä y te ttä v issä sen juonittelu- jr
,
!kirjotetaan vhta ja toista.
1 a-
laillisen
eilu-kumiaii
edellyttä m yötävaikutuksella. Jos naapti-
elintarpeitten hintojen halpene-1 käl;iisiss;i S ö r n ä i s i s s ä porvari m aansa k an sain v älisen ju o n ittelu n ja
f) nykyisen
Suom en hallituksen seikkailupolitiikan
ajam iseen, mitä
inällä
tavalla.
TyoväenhaliitUf
maat ovat porvarien hallittavina
m istä ei ole odotettavissa aivan piireissä luonnollisesti koetetaan riidan a ih e u tta ja n a , siten kuin Suo m uodostam an, sak salaisen kom ennon Suom en nykyinen h a llitu s noudattaa on Suomen laidinen hallitus, jon
niin
Suomenkin tvöläistasavalta
Kysym ys siis ei ole in istään arm oa
pikapuolin, eipä edes heti ra ti-' saada Suomen lahta(ihal!ituksel- men nykyinen, S aksan hallituksen alaisen arm eijan hajo ttam in en ja
ka vallaanpääsv n estäm iseksi si jaa sangen vaaralliseen asem aan
a se ista riisum inen;
ja o ik eu tta k e rjä ä v ä stä a d re ssista
han
svhniam isen jälkeenkään le niin paljon selkiin»,jaa k u in ]alainen h a llitu 5 on m enetellyt,
käläinen porvaristo nvt jo its» A inoastaan yhtenä osana V enä
g) sisällisso taan osaa o ttam isen vaan a sia lliste n a sio itte n e sittä m ise s
mahdollista,
eikä
m
uuten
vois’,
M uita tässä p ä täm än asian pui
puuhailee
k »»k» j» »m 11 s hai li tus ta jän kaus»»je,i liitosta voi se tais
vaikka yleisesti on siten ajatel
ollakaan. I läm inästyttävim m iiltä m allisem m assa puolessa onkin juuri vuoksi tap ah tu n een , y k sityisten, vh tä. V aik u ttav at ne tai ei. 011 ratk a i ; Mitä me siis enään heittelisimm»
tella -ekä om ansa että m uiden
tu tapahtuvan. Sellainen ajatus sensijaan tuntuu, että m eikäläis- j se kohta, m issä me voisim m e osottaa d isty ste n ja y h tiö itten o m aiauustaka ä se m aton asia. M utta kukaan ei vois
jälcstä
jästiä
uuniin.
Kokoomus
tv
»»Iäisten valtaan kohottam isek
lienee perustunut sille käsityk telikin keskuudessa kuuliin ää- ¡tien ratk aisu u n , sopusoinnussa sen varikoim isen p eru u ttam in en ja om ai ¡jälk een päin sanoa, e tte i k ä y te ttj
hallitus edustaa p»»r\arist»»a Sut» si.
selle, että kun esteet kauppa niä. että Suomessa olisi jälleen i p e ria a tte e n kanssa, e ttä kukin kansa suuksien p alau ttam in en laillisille o j tila isu u tta . Se tilaisu u s ainakin 011 me.-sa niinkuin m uuallakin.
Mitä tulee täkäläisten s,loini1-
in istäjille;
’ sen me voim m e varm uudella vakuut
k o k o o m u s h a lli- 1 m äärätköön om an kohtalonsa,
m arkkinoilta
¡alleen poistuvat, muodostettav a
Mc emme u sk '» että mikään ui I laisten s»»sialistien kok»maismie-
h) k an san ed u sk u n tav aalien toim it taa. e itä ylläesitety n kaltain en esity:
j M ikään so sialistin en p e ria a te tai
niin tavarain hinnat halpenevat. tus.
kovaltojen p<»lii>iv • »ima »»n silli»ii j lipiteen lausum iseen tässä asias-
S e l la is t a a j a t u s t a e s i t t ä ä m. m näkökohta ei ole esteenä, päin vas tam in en ennen sisällisso taa voim assa ‘ tulisi huolellisesti tu tk itu k si, kun s ei
■näan tarpeellinen, sillä lahtari i sa, emme pidä ketään siihen oi
Todellisuudessa on laita kui
R a iv a a ja ss a
" S p e c ta to r" .
jo k a toin k a n n u sta ja n a , painostam aan kan olleen vaalilain m ukaisesti ja rajo t täv asto in m onet m eidänkin taholtani ka
p ä ät
tenkin siten, että m itään estee asian joh»losta kirjottua seuraa sain itsem äärääm iso ik eu d en to te u tta tam a lto m a n rauhallisen v aalitaistelu me aikasem m in e site ty t e rin ä ise t esi ¿äideistä päästyään ei Suomen k eutettuna. Siitä voitaisiin päät
kansa enää antaudu sikäläisen tää ainoastaan siten, että jä rjes
töntä tavarain liikuntoa ei ole vaa :
1 ty k se l ja vetoam iset hailit ukseen o
m istä. Em m e voi nähdä, e ttä olisi vapauden tu rv aam in en ; sekä
ppyv arist» »n etuja ajam aan. Suo tyn jokaiselle jäsenelle ta a tta i
Jo issak in p iireissä p id ettän ee jou olem assa m itään e s te itä e s ittä ä Arne
i) paino-, puhe-, kokoontum is- j ä i v ä t lö y täneet lyheni,lian tien paperi
ollut, eikä
tule olem aankaan
men työväestö on saanut kalliis siin täydellinen m ahdollisuus lau
I koriin.
Monopolien om istajat, esim. ruo- tav an a vaivana y rity k siä e site llä niil rikan suom alaisten so sialistien tahol y hdistvm isesteiden poistam inen.
ti maksaa sen että se yhtyi lah- sua julki m ielipiteensä ja se voi-
le, joiden k äsissä ilm eisesti on m aail I ta se u ra a v a n ta p a ista ratk aisu p o h jaa
M
eidän
m
ielestäm
m
e
voitaisiin
tä
s
,
M
e
iiljn
käsittääkseni,ne
tämä
tarikaartiin
porvariston yllytyk ■-i tapahtua vain yleisen e d u sta
k atav aratru stit kasaavat varas-
m an k an sain v älisten suhteiden m ää > Suom en kysym yksessä:
sä asia ssa m ennä niinkin pitkälle, et »j tm u e j täällä kaipaa suuriakaan sestä. Nvt se on viisaampaa.
jakokouksen kautta. Yleisäänes-
tö ih in s ä ru o k a ta v a ra t ja pitävät rääm inen. m itä p e ru ste ita Suom en, A siantilan sa a tta m ise k si Suom essa tä e site ttä isiin , jos n ä y ttä isi ilm eisel
selostuksia, sillä emme usko mei
Suhteet ovat viime talvisesta tvskään ei ole tässä ju tu ssa m ah
sellaisen hinnan kuin niiden lii-j kohtalon ra tk a ise m ise ssa olisi nou terv e en k eh ity k sen peru steille on tä ja o ta k su tta v a lta rau h atto m u u k si käläisten
m ielipiteitten olevan paljon
m uuttuneet, mikäli m» dollinen, sillä asiaa valm istavien
ke-edlit vaativat.
Kun ne ovat ] d a te tta v a . Sem m oisilla esity k sillä ei v ä lttä m ä tö n tä :
en ja kap in o itten puhkeam inen yllä niin vaikutusvaltaisia, että niitä
niitä käsitäm m e. Venäjälle paen keskustelujen pitäisi saada ta
sodan aikana ostaneet kalliini- S hum m inkaan ole m itään v a ik u tu s ta ] M uodostaa v äliaikainen kokoom us m ainitun ohjelm an to te u tta m ise n es otettaisiin huomioon. Kokoomus- neet työläisarm eijan jätteet mars
pahtua sitä ennen ja m onipuoli
maila kuin tavallisissa oloissa ]sanottanee- ^ e , joilla on valta m ää h allitu s p a rla m e n ttip u o lu c itte n voima täm iseksi, niin liittolaism ailla oli»' hallituksen perustaniisajatus on sivat uutisten mukaan nvt tak a sesti. M utta sen edessä on nyt
.
rä tä , m ää rää v ä t kuinka he parh aak si s u h te itte n m ukaisesti, siten kuin nä oikeus m ajo ttaa Suom een ra jo te ttv
vaikeuksia, jo i
nnn
hinnat ovat
pysytettävät katsovat ja mä*räävät niin o tta m a t ' m ä voim asuhteet olivat v. 1917 alus m äärä Y hdysvaltain so taväkeä polii meidän käsittääksem m e mahdo sin maahan ja saattaa olla että voittam attom ia
ton siitä yksinkertaisesta syystä hyvinkin kykenevät saam aan jäi den lisäksi tulee vielä se. e ttem
korkeina niin kauan kunnes e n -jta huom ioon e sity k siä m ääräysva! sa aina siihen saak k a kuin K ansan sipalvelukseen.
¡että eihän sellainen hallitus oi* leen vallan käsiinsä. Nvt ei o k me tiedä riittävän tarkoin edes
tiset varastot ovat tyhjentyneet lan a laisten tah o lta. Tiedäm m e, et ¡ed u sk u n n an laiton h ajo ttam in en ta
K aiken zt ä n^an tap a h d u ttu a Ja is ’ I vielä missään m enestynyt.
Hai pelkoa Saksan junkkereista, jo? sitä
m inkälainen tilanne Suo
Toinen syy miksi elintarpeet pv , tä löytyy niitä, jo tk a sanovat näin. ■ pahtui. Täten m uodostuneen halli K ansaneduskunnan käsiin Suom en si h t u k s e n
tavtvyr olla maarätvm sieltäpäin tulisi apua, olisi vain messa nykyisin vallitsee ja m i
syvät kalliina on se että taalta
Ja me myönnämme kernaasti, ettei tuksen ohjelmaksi on otettava:
säisen itsenäisyyden ja hallinnon jä r ¡ lu o k a n edustajan ja jos se ei si junkkerien tekemien vahinkojen hin siellä asiat ovat k eh itty m äs
esity k sillä v a lu tta m in e n ole m ah j a) kaikkien niiden suhteiden ja so jestäm in en .
tä ole. niin se kukistuu. Suo korvaam ista ia koituisi kaulavil sä.
viedään suuret määrät ruokatar
s
dollinen, jos esity k set ovat jy rk ä ssä pim usten p eru u ttam in en , m itä Sak
T äm m öisen a sia n k äsittelem in en ja rnessakaan
ei
ole
siis
mitään
loiksi
lahtareille
itselleen.
Edustajakokouksen pito ei ole
peita meren taakse, niihin mai ristiriid a ssa niiden p ääm äärien kans san h allitu k sen tah to a ja m ääräyksiä
esille o ttam in en ei tap ah d u jonkun j m uuta m ahdollisuutta kuin jokr
Meidän
käsittääksem
m
e
olis:
nyt
m ahdollinen, eikä m ikään vä
hin jotka olivat vihollisia sodas- sa, mihin maailman kansain kansain noudattava Suomen hallitus on Sak h etk en tunnelm an tai haaveen oikus a ijs tu a nvkvisen lahtarihallituk-
hempi
neuvotteleva ryhm ä ole
täm
ä
asia
jätettäv
ä
Suomen
työ
sa, ja edelleen kohottavat sota- välisten suhteitten järjestely vallan san ja Suomen välille solminnut;
ta. vaan me saatam m e ilm aista, e ttä s e n a rm < ,jHe ja olla siinä siksi läisten omiin käsiin.
Me
luo
kysym yksestä oikeutettu
käyttäjät tähtäävät.
b) laitto m an kuningasvaalin m ität a sia n ra tk a isu u n v aik u tta v issa piireis ] k u n n e s se kyetään kukistam aan
verot hintoja.
tamme
näet
siihen,
että
ne
itse
päättäm
ään.
M inkäm oiseksi
voisim m e olettaa töm äksi ju lista m in e n ;
sä nim enom aan toivotaan s e lity s tä : ja s i t t e n muodostaa tilalle tvö-
M utta kuinkas on työläisten
sentään vieläkin kykenevät it
Juhan-Kustaa.
Suonien kohtalon m äärääm isen ? Jo
c) nykyisen K ansaneduskunnan ha ja lausuntoa A m erikan suom alaisten v ä e n hallitus
kohtalo tässä tilanteessa?
On kainen m yöntää, e ttä on olem assa jo t tam ilien;
sensä vapauttam aan. Me emin»
so sia listijä rje sto je n tah o lta siitä min
Me olemme muuten jo sano ole m yöskään Suomen itsenäi
näet varm a, että monelta teolli m ahdollisuuksia Suom en itse n ä isy y d) kaikkien niiden hen k ilö itten va käm oinen ra tk a isu Suom en asiassa
Tilaa ajoissa Kalen
neet tästä asiasta selvän kan
suuden alalta vähennetään työ- den to te u tta m ise lle. R anskan halli p ä ä ttäm in en , jo tk a on tu om ittu van Olisi teh täv ä. T äm ä toivom us perus , t a :n in e Tokoin kirjelmiä kä^itel- syyden kannalla, sillä emme nä»
voimaa, t'ö tto w iv j? on edes-ä tus antoi jo kerran myöntymyksensä kilararignistukseen, pakkotyöhön ta ’ tuu sille tiedolle, että »ociaiidemo ässäm m e. Tokoilaisuuteen mei!- sille koituvan siitä m itään hvö- teri v. 1919, Työmiehen
tyä. Vain V enäjän työväestön Joulu ja Lasten Joulu.
TOVERI
^TOVERI
MAILMANKATSOMUKSIA
.»
1
««
1
1
«
u
i i i i p
v v i i