N o. 250
llu tn
TOVERI
»uoaulaixcn työvlea Unenkannattaja.
ilmestyy A»turi«»»a. Oregon, joka päivä
paitsi »ututua rain*.
T O V E R I
Yläluokan huoli siitä, että kun [k yiset. yhteiskunnan pylväät, ä
; H l« - a h r f f llf lf ä H ä t l l l f i V f S S S V 8 8 l i , S S 3
tetty, että työn ja pääoman etu- laiset “alhaisella sivistysasteella”
he “sivistyksen edustajat” eivätiSiis meitä ei ollenkaan huoles- wO SI3»*STIC«f C ilH U R K
j'a ei voida saattaa sopusointuun jatkavat sukua ja siten rappeutuu
E L V IN Ä
S.
V a ra k u v e rn ö ö rik s i:
voi sikiintvä ja sitävastoin alhai-j tuta, jos yläluokka kuoleekin su-
neuvottelujen avulla, koska jo - ; sivistys.
OREGONISSA
kaisessa
sovintolautakunnassaj T uo se on aina ollut hallitse-
!
toisen
tai
toisen
puolen aina täy-1 van luokan huolena, m iten olisi
TOIMITUSKUNTA:
W . N. HK1VO, S U LO Ö iv X N E N , tyy olla enem m istönä.
Ja k u n . sivistyksen kanssa ellei heitä oli-
A D O LP H S A L M I. A L E X SE VO,
työväestö ei ole valtiovallan o h -jsi. Sillä perusteellahan porva-
TOVERI
• jaksissa, jonka taholta tavallises-j rilliset taloustieteilijät antavat
(T H E COMRADE)
The organ oi the Finnish workers in the ti asetetaan n. s. puolueeton — ! joutilaalle luokalle olemassaolon
Western states. The only Finnish daily in m utta tinkim ättä työläisiä vas-j oikeuden, että se on sivistyksen
the West. Published daily, except Sunday,
at Astoria, Orc., by the Western Work
men's Publishing Society.
A N TTI J. PARTAN, Manager.
so jatkaa sukua, niin siitä olisi kupuuttoon kaikkine paheineen
vaara sivistykselle, on turhaa, pois ihm iskunnan vitsauksena o-
Koko yläluokan harhakäsitys o n ilem asta.
Me kohotam m e työ*
Ljittovaltain kongressiin virkakau- BEALS.
<jeksi,
jo k a
p ää ttyy
pnä, 1919. M A R T H A
m aaliskuun
4j
E. BEAN, Y a -j
jq h n
T ’ rkaSta^1^ * L akgj ;
TAYLOR,
h .
K.
AL-
Rahaston
B R IG H T.
Y leiseksi s y y ttä jä k s i:
HARRY M
siinä, että he luulevat olevansa ; Iäisten elintasoa ja m uuten jär-'¡le’sta.
_ ..
• I • ...
i s -1
*
11
L lttto v a lta in senaatitta v irk a k a u -,
jotakin parem paa ainesta ihm is-jjestam m e yhteiskunnan terveelle
.Qka a,kaa maaliskuun 4 pnä, MCKEE,
E hdokkaat Alam eda ka un tla aa :
kunnan rodussa ja siksi muka perustukselle ja sillä tavalla pe- 1919 A ql AUGHTER, Salem ista.
K ongressiin, 6:des p iir i: L U E L L A
K on g re saim ie hlkgi:—
kykenevät sivistystä edustam aan. lastam m e m itä tervettä ja pelas
H A R L IN 1 T W IN IN G .
V a ltio n s e n a a ttiin : 14 p iiri, J.
Tosiasia on se, että jos rahvaan tam isen arvoista nykyisessä sivis Ensim äisestä p iiris tä ^
TALBERT,
Albanysta.
.
m org a N
tyksessä
on.
K
öyhälistön
ru
n
T o is « !« p iiris tä : H. W A R M H 0 U T 2 W * R° , y ° ^ *
,
elintaso kohotetaan samaksi mi
16 p iir i: GEO. N IS B E T . .
saslukuinen
sikiytym
inen
ei
ole
kä on sivistyneiden ja asetetaan
La Grandesta.
L a in la a tija k u n ta a n : 34 p iir i, A. H
Kolm annesta p iiris tä H. M. W IC K S
heidät samoihin tehtäviin, niin J vaara sivistykselle, vaan on vaa-
STEW ART.
pienen ajan kuluttua rahvas o n |r a siinä, että sivistynyt luokka P ortlandista.
35 p iiri, GUY E. R E G U LA .
K uve rn ö öriksi — B. F. RAäAP, Sa
36 p iiri. FR E D W . VO IG T.
aivan yhtä sivistynyttä kuin ny- ryöstää työläisiä.
taan oleva — edustaja, niin täy- edustaja.
tyy työläisten jäädä vähem mis-j Mc jotka olemme havainneet
Entered as second-class mail matter July 18, toön.
i monessa asiassa poi vareitten ja
1SU2, at the postoiiice at Astoria, Oregon,
■nder the Act oi March 3, 1879.
Lain avulla saadaan tvöläisil- S heidän ed u stajiin sa mielipiteen
Umotushinta 60 senttiä tuuma.
tä
siis riistetyksi lakko-oikeus, paikkansa pitäm ättöm yyden epäi-
Kihlaus- ja vihkimä, lmotukset $1.50 kerta,
$3.00 kolme kertaa tavallista kokoa ja ilm an*että työläiset saisivat v a s-le m m e tässäkin jutussa ja teem-
suuremmat ilmotukset tilan mukaan.
8yn tym i-ja nimcnmuutoailmotukset $1.00 ker tapalkkioksi m itään.
| me katsauksen taaksepäin m itä
ta, $¿.60 kolme kertaa, tavallista kokoa.
Kuolemanilmotukact $1.50 kerta ilman värs
A ustralian työväestö selittää . historia tietää kertoa alhaisosta,
syä ja 50 senttiä lisämaksua jokaiselta
värssyltä ja kiitoalauaceita.
sovittelun “ voimia hukkaan ku-
Jokin satavuotta sitten, kun
Halutaan tiedot, korkeuttaan 30 sanaa, 50
senttiä kerta, kolme Kertaa $1.00.
Uittavaksi kokeiluksi”, ja sitä se Englannin , sivistynyt
luokka
Naima- ja avioerorlmotukset, korkeintaan 75
sanaa, $¿.00 kerta, kolme kertaa $5.Uv. todellisuudessa onkin.
Amerika- ryösti maajt ja m annut työtäte-
Suuremmista yhteisilinotuksista tilan mu
kaan.
JO U LU K IR J A L L IS U U T E M M E .
Kiitoalauscista tilan mukaan 60 senttiä tuu laisteri kapitalistien väitteet, et- Leviltä kansanjoukoilta, ci suu-
malta.
*
A ustraliassa on sillä ja a tu lr illa kansanjoukoilla ollut muu
PaikaaMunta-uutisilmoluksct 60 senttiä tuuma, t ä
K uten edellisin äkin vuosina, ilm es
Advertuing «te., «»o emt.- per i,.ch' social i “tv vdvttäviä tuloksia”,
tarkotta- edessä kuin kerjuu, varkaus ja ty y
sosialististen ku sta n nu syh tiön
larse
¡vat' heidän omia etujaan. Kapi- ryöstö, josta oli seurauksena kai- tem nie kustannuksella tän ä kin vuon
a a kolm e jo u lu ju lka isu a , n im ittä in
iQ VEfci. MOA *>, ASTORX* PRE.
;
ty y . I ken!aincn siveettöm yys, se oli
T IL A U SH IN N A T
Älyttäviä tuloksia omien etujensa • todella alennustila laajoille kan- K alen teri, Työmiehen Joulu ja Lasten
Yhdy*vaUoi«*a ja Canadasaa:
Joulu, e nsinm a in ittu Raivaajassa,, to i
3kh a u ^ u rtB- $iio ‘ » S S * : : U.8I kannalta, kun työläisillä ci ole, sanjoukoille ja kauhistus omtsta- nen Työmiehessä ja Kolm as Tove
Yka.
.$4.3$ I enään lakkoutuhiisoikeutta. Sil ville,
jotka olivat sivistyksen rissa.
Näiden ju lk a is u je n itselleen vai
SUBSCRIPT1ON rates :
loin m ääräävät työläisten v a ati-; vartijoita, kuten nvt.vin. l uota
,
lem ista.
37 p iiri. J. O. JO HNSO N.
V a ltio n ra h astonhoitajaksi — PAU-
3S p iiri, P. B- COW DE RY.
¡L IN E SEARS, V ale ’sta.
39 p iir i, W . F. DRURY.
j Y lioikeuden tu o m a riksi — H W.
40 p iiri, W . T. D R A K E .
■ EVANS, Roseburgista.
41 p iiri, H E R B E R T L. COGGIN.
Y le isla kim ie h eksl — E L. C A N | San Francisco k a u n iin e hdokkaat.
NON, D ixo n ville stä .
K o n g re ssiin : 4 p iir i,
W IL L IA M
H iilip a la n historiaa, k ir j. S elm a-täti; O petustoim ien y liv a lv o ja k s i
IN E Z e t , ^ r , - r
Musta Mary, k irj. H e lm i M attson; A U G U eTA LU S K , M y rtle P ointista. S HO RT
F E E LE Y .
M ierolai3tytön kohtalo, k ir j. S igrid
T y ö tila s to llis e n to im is to n ja tehdas
5 P1 n -
L a in la a tija k u n ta a n : 21 p iiri, M ART-
K ristia n son . y. m. — Tyyne Saari tarkastu svira ston hoita ja ksi _
AU
¡H A S T E IN E R . •
.
k irjo tta a la p sille ja A nnie Ruissalo GUST N IK U L A , A storiasta .
22
p
iir
i,
FRED
BERGSTRÖM
.
k lrjo tta a ja runoilee la p sille ja äi
Public Service kom m issionin jäse
23
p
iiri,
W
A
L
T
E
R
E.
W
A
L
K
E
R
.
d e ille ; E .V. Debs k irjo tta a lapsuu neksi — J. F. JO HNSO N, V ale ’sta.
24 p iir i R IC H A R D E. G IL L E R .
desta.
V ielä on kuvien yhteydessä
V esihallituksen p ä ä lliköksi — En
25 p iir i, W A L T E R TO W E R S .
selostuksia la p sityölä isistä , lapsinäyt simäisestä p iiris tä M AX BURGHOL-
26 p iir i, J. A. RAG SD ALE.
ZER, Eugenesta. — Toisesta p iiris tä
.
.
29 p iir i, KO RA C A L L A W A Y .
K uvia tulee ju lka isu un k o lm a tta A. E. M C FAR LAN Ö , H e rm isto n ista.
In tne United States and Canada
1
, •
ttv -it
v o iiin t
“ m a a n v a iv a a
p id e ttiin
k iir i i,, a lottam a paikka työläiste n keskuudes
Los Angeles k a u n tin ehd o kkaa t:
kym m entä. J o ita k in sunnuntaikoulu
vastu.stavat voimat ti-,
.....................
One year .........$5.50 Six mouths....... xj.oo muksia
sa on jo siksi v a k iin tu n u t, että pelk
.60:, „
__ ¡ja koetettiin hävittää mestausia-
K
o n g re s s iin : 10 p iiri, JA M E S H.
M
U
LT
N
O
M
A
H
K
A
U
N
T
IN
E
H
D
O
K
th re e m onths. .$1.60 O ne m onth
laisten ja ih a n n e liitto la is te n kuvia
lanteen täydellisesti.
kä niiden ilm estym isestä m ainitse
ituuUvUalo pijaitace iU iuixu ja Duane Katu
D
V
T
KMAN
K
A
A
T
.
.'v
o
illa
,
kidutuksilla,
leikeltiin
kor-
tulee selostuksineen.
M yöskin on
>ei> kuii‘ia«aa.
Telefooni: konttori 365, j
Niin ikäviä kuin lakot ovat
niinen
riittä
ä
.
V
a
ltio
se
n
a
a
tto
riksi
H
E
N
R
V
W
E
B
9
p
iiri, GRACE S IL V E R H E N R Y .
toimitut 832.
ku via n uorista in d ia la isista ja venä
.. ,
- i
• ,
: ¡via, poltettiin merkkiä kasvoihin
Emme ole vielä saaneet ilm otusta
=-» kin, mm kaikki niiden poistami-1 ;
Y h d y s v a lta in s e n a a ttiin : 29: s se-
t toim enpiteet o- ia
kaikkea m uuta a n k a ru u tta ; Työmlehen j oujun sisällöstä. Mai Iäisistä« vapaustaistelijoista, ja p a n ila i BER.
V altion la in la a tija ku n n a n jäseneh aaat to r ip iir i, H. G. M E N H E N N IC K .
.
•
seksi kohdistetut
sista pikku-äideistä, la p sin ä ytte lyis
• i..,n „ L - „ b if t a v - ia kävtettiiu noita “sivistyksen vi- ; njtsenune s iitä kun sen saamme.
24 s e n a a tto rip iiri, J. L E A V IT T .
hukkaan
kuluttavaa
tä, M arkham in, M inn., n uorista luok dokkaiksi 'MRS. J. GROTH, A L V IN A
K alen terin sisä ltö llrtotuksessa sa
HAGEN,
MRS.
J.
JACKSO
N,
C.
W.J
38 sen a a tto rip iiri, D. M. KERNO -
äi-1
„
.¡i-it
täh
hollisia"
vastaan.
M
utta
nuo
k a ta is te lijo is ta , jo tk a jo u tu iv a t viim e
toim intaa, mikäli ne e n .it tali-,
. . . . .
notaan:
HUR
ST.
P.
K
ÄH
KÖ
N
E
N
,
M.
K
L
E
I
-
iCHAN
..... .
. . . , , ...
i • v..i ¡ankarat toim enpiteet eivät olleet
keväänä oikeuteen sosialististen la s
taa työläisten kohottam iseksi \a .-
.
..........
Seuraavat tu n n e tu t k irjo tta ja in m e
ten
näytelm ien esittäm isestä, sekä NER, P. PETERSON, M A T T S C H LE -I
,
r ■
, kvllin tehokkaita hävittäm ään ovat antaneet K a le n te riin k irjo tu k
V a ltio n la in la a tija k u n ta a n :
Kaikki toim enpiteet työselkka- , taan ' kapitalistien
ylitse.
Niini
GEL, O. H. STERNBERG, PETER
m uita k irjo tu k s iin sopivia kuvia.
B urb a n k:
usten pakollisesti sovittelem isek ¡ka,,an kun tvönteettäjät ovat eri-1 ‘r<‘skajoukkoa“ joksi heitä nimi- siä: A skeli, Boman, Halonen, K oti
Lasten Joulu tulee varm asti ,n ile l S TR E IFF, W. A. TU C K E R , H. S
61 p iiri, S A M U E L RO BBINS.
turvautua liitu ranta, Mäkelä, A. B. (K aapro Jääs
si ilman lakkoa, ovat pääomaval- k()isvna iuokkana ja riistävät ty ö -1 te ttn n ; i Täytyi
a -v t-vi turvautu
lyttäm ään lapsia, s illä ru n o tk in ovat W A R R E N .
Los A ngeles:
keläinen), Mäkelä, Y., Nelson, Par
ihin. ,
K om issio ne re iksi: H. J. BISHOP
lan m ielivaltaisia yrityksiä työ- '
jä s (> nii„ kaua„ knn yh_ piin keinoihin.
k a ik k i la u s u tta v ik s i sopivia ja k e rto
63
p
iiri,
W
. H. PETERSO N.
Englannilla oli silloin jo ryös- ras, Päiviö, Reivo, Rissanen, K., Su mukset sopivia lu e tta va ksi ohjelm a P. F A L L E N .
Iäisten äänivallan m urtam iseksiP teiskunta on jakautuneena luok-
64
p
iiri)
W
ILS O N B L A IZ E .
vanto, S yrjälä ja Usenius.
S h e riffik s i: W. E. NEEF.
numeroina. M yöskin tulee ju lka isu un
Itety
itä,
väliäasutuita
alusm
aita
65
p
iiri.
GUS.
KUENTZ.
ja työsuhteiden järjestäm iseksi fkHn ej (>,e „ eh d o llista millään
K irjo tu k s e t
kä sitte le vä t nykvpäi
K auntin k irju r ik s i* ERM A LAM B.
jo
ku
lasten
kuvaelma.
66 p iiri, LEO L A S K O V S K I.
oli silloin .. asum
Julkaisem-
.
.. . ,
.
siten
kuin voittoilijain eduille kejnotekoisuude,,a p(>jstaa hiok-, t A ustralia
......................
, . aton
... vän tä rk e itä kysym yksiä.
R ahastonhoitajaksi: L. L. HUN
. . . . . . . . t u
Naiden ju lk a is u je n tila u s lis ta t ovat
•
71
p iiri, L. M. STORY.
i
,
•* linnoita.
i
. , . . e- I maa. J jossa oli tilaa siirtolaisille,
me e tuonnempana n iis tä y k s ity is k o h jo lä h e te ty t osastoille
ja a sia niieh il N IC U TT.
p arn aittn sopu.
kaetuien
\ \- e tulevat
• i •
73
p
iiri, A. PETERSO N.
,,
, ellei
„ • Englannin hallitus sudoi laivoi täisen selostuksen. N y t vain sanom , l j e Ripeään toim in taa n siis k a ik k i
K o ro n e rik s i: F. W. FRY.
T äkäläisctkin työn ja pääom an siin tavaIla tai toisella.
Ja
75
p
iir i. I0 N A G. W O O DARD.
me, että parhaimpansa on jo k a in e n 1
K on staapeliksi: GEO. M E N ZE L.
hin
'yhteiskunnan
hylkiöt"
ja
alla.
K a le n te rin h in ta on 75 sent
74 p iiri, W M . J. S C U L LY .
sopusoinnun saarnaajat ovat a *- vat ne pääse ilmenemään luon-
k irjo tta ja koettanut tehdä, laaties
tiä, Työmiehen Joulun 35 senttiä ja
W A S H IN G T O N IS S A :
lasti
lastin
perästä
Ruletti
ne
uu
saan K a le n te riin k irjo tu kse n .
kansa koettaneet pettää ty o la i-: ,jjjsta
tietään, puhkeavat ne
Y lltu o m a re ik s i:
Lasten Joulun 25 senttiä.
Kongressi m iehi k s i: —
teen
m
ailnianosaan.
A
ustralias-
Suuren
kuvapaljouden
joukosta
siä sillä, että työlakot e i\a t ° l e Sl,n rjna
kansanliikkeinä, joissa
C H A IM SHPIR O , Los Angeles.
Lähettäkää ka ikkie n tila u k s e t osot
Ensim äisestä p iiris tä : H U L E T M
sa kun on rehevä maajterä k a r- 1 inajn itta ko o n , että satakunta Suomen tee lla:
C O R N E LIU S M. ENNS, Los A nge
pakollisia, kunhan saadaan
vuotaa virtanaan, kuten \ e-
W E LLS .
valokuvaa ju
ju . l , TQVER|> B;jx g£>>
jankasvatukselle. niin uudet tn- luokkasodan uhrien
uhr.en valokuvaa
Qregofi
les.
Toisesta p iiris tä : JA M E S M. S A L
ja pääom an suhteet “kunnolleenI - ¿ j , - (>n nvkvjsin iajta .
.
,
kaistaan tämän vuoden K alenterissa
.
Osastot ja y k s ity is e t jäsenet, teh
järjestetyiksi.”
Sellaista l a k o - i ______ ;
t
I lokkaat
rupesivat lam paitten
TER.
N ä itä kuvia ovat to v e rit lähettäneet ( w w
j e HUOM ATTAVAA
Kolm annesta p iiris tä O. T. C LA R K kää parhaanne näiden e h d o kka itte n
tonta tilannetta on koetettu saa-
i u • ' kasvattai ’ksl- 1 lc edistyivät sn- tu tta v is ta a n ta i sukulaisistaan, jo tka I
Neljännestä
p iiris tä :
W A L T E R v a litu k s itu le m is e k s i. s illä ne o vat a i
da aikaan keinotekoisesti etu-
hyvin ja tulivat pian hyvm- heidän tietonsa mukaan ovat jo k o : M eidän keskuudessamme on kave
noat jo tk a ku un televa t työväestön
ta i joutuneet va ng iksi reita, jo tk a oman käsityksensä mu PRICE.
¡voiviksi ihmisiksi, jotka ovat lde- kaatuneet
jkiässä Australiassa, jossa joita-'
Viidennestä p iiris tä : PETER HAR ääntä vaalien jälkeen , € o s ia lis tip u o
!
kaan
edustavat
ainoaa
oikeaa
luokka
luokkasodassa.
liittäneet kaikinpuolin uudenai Suomen
lueen ehdokkaat ovat työväestön n i
kin vuosia sitten laadittiin pa-j
Yksistään nämä valokuvat antavat ¡ ta is te lu o p p ia ; ka ik k ie n m u itte n mie , RISON*
kaisen
teollisesti
hyvin
järjeste-
C
A
LIF
O
R
N
I
A
S
T
A
:
m ittä m ä t ja siis m yöskin työväestön
. . . .
.
. .
K a le n te rille h is to ria llise n m e rk ify k ! lip ite e t ovat puhdasta pötyä.
N iin
kollinen työselkkausten sovitte-j
k o n tro lie e ra a m a t v a litu k s i tultu a an .
K
u
v
e
rn
ö
ö
rik
s
i:
H
E
N
R
Y
H.
ROSER
Meidän lehdissä oli hiljattain tyn yhteiskunnan, jossa sivistys | spn ja gen aj sen arvon, m ikä velvot pä kun s o s ia lis tit sanovat, että työ
MAILMANKATSOMUKSIA
Luokkataistelu jälleen vat vo}mia
etualalle
1 i*
Yläluokan ilUOll alhai- na
son SUVTinlisäänty-
misestä
lulaki, samoin Canadassa, jossa}
niinikään on olemassa eräänlai- kirjotus, jonka alku on 1 ’overitta- [ nn y htä korkealla kuin n iu u a l-|taa jokaisen työläisen hankkim aan
nen
pakollinen työselkkausten ' ^ s t a : “Synty väisyyden alenemi- 1akin kapitalistisissa maissa. Tpo itselleen K alenterin
Lasten Joulun sisällöstä m a in ittu
sovittelulaki. koskien kaikkia y -jn en .” K irjotuksessa on poimin- Englannin kerjäläislattm a on pvs-
t koon -
Runoja: T y ö lä is ty ttö Suo
leishvödyllisten laitosten pahe-1 M » L. 1. Dublinin lausunnoista. ■ tynyt luomaan hyvin järjestetyn | niessa, k irj. A. S alm i; Tervehdys
luksessa olevia aloja.
I m iten syntyväisyys ilmenee e n : yhteiskunnan kun sai tilaisuu- nuorisolle, k irj. H elm i M attson; O r
von jo ulu, A uttakaa ja Lapsoselle
Aivan äskettäin A u straliastalu o k k ien keskuudessa.
ä läluo-, tien.
tulleet tiedot kertovat, että siel-i k»n edustajana Dublin tuo ilmi t Sama on suhde kaikissa muis- M ikael Rutasen k irjo tta m a t kolme
runoa; Ä idin turva, k ir j. Jenny T ru s t;
lä on työväestö tullut huom aa-' luokalleen harmillisen seikan, et- i sakjn tapauksissa kun on ollut
Lapset ju h lik a a , k irj. Emma S aari;
" m a a n .että työriitojen pakollinen! tä yläluokka joka on sivistyksen} kvsym vs rahvaan sivistäm isestä P ikku ty tö lle , k irj. W . A. M attson;
sovittelulaki on jokaisessa tapa-1 edustaja,
ei lisäänny sam assa kun elintaso on kohotettu, niin Saippuakuplia, k irj. L y y li Paavila. —
K e rto m u k s ia -’
K auniin ystävyyden
uksessa työläisille epäedullinen. < suhteessa kuin alhaiso ja se o n , rah vaasta on tullut sivistyksen
katkera loppu,
k ir j.
K la u d ie tä ti;
Sosialistien taholta on aina seli-1 huolestuttava asia. kun ulkomaa- edustajia.
muiimnnmnmmmmHg r mmnumiHM RuniTHT.';
.LX|S LL
laisten on va lla tta v a edustajapaikko
4. H y ljä ttä v ä la k i, jo k a suojelee
ja la in la a tija ku n n issa ja koko vai “ S o s ia lis tit New Y o rk in v a ltio n la in
laatijakunnassa.”
Tuo
k
irjo
tu
s
o
lis
i
tehdastyöläisiä
tu lip a lo n va ra lta,
tlokoneisto käsiinsä, n iin nämä oi
luettava
jokaisen
työläisen,
etenkin
5.
K
orppien
tappam ista ra jo tta v a
keaoppäset k a v e rit s e littä vä t, että
työläisiä edustavat la in la a tija t ovat ! *• w - " ’ .-Iäisten, siinä paljastuu aivan la k i.
aivan sam anlaisia
kuin porvareitten- j-ä y d e s d i alastomuudessaan^ se rnjtä i 6. ‘ M äärärahan m yöntäm inen sitä
kin eivät ne tee
työväenluokan hy J porvareitte n edustajat to im iv a t työ , varten, että la in la a tija t pääsevät juh-
väksi kerrassaan m itään. N äytteeksi Iäisten hyväksi ja m itä so sia listise t lap ara a diin New Y o rk iin .
Porvarien e sitykset:
1 7. Naaraspuolisten ' m e ri ä y riä is te n
s iitä onko m itään eroa p orvareitte n
i (Fem ale lo b ste rs) p yydystä m istä kos
Ilin
o
tu
s
ta
u
lu
je
n
verotuslaki.
edustajain ja työläisten edustajain
L
a
k
i
joka
säätää
m
iten
lie
v
o
-’
keva laki.
v ä lillä , otamme o tte ita s iitä m itä esi
tyksiä ku m m a tkin ovat tehneet New j siä on kengitettävä.
j S. L a k i. jo n ka m ukaan on rik o s
Y o rk in v a ltio n lainlaatijakunnassa. ] 3. S alvettujen n a rttu k o irie n vero i pitää kissaa k e llo tta ja jo k a oikeut-
T o verin
n:ssa
243
on
k irjo tu s : j tus korotettava.
taa
kenen
hyvänsä
tappam aan
k is
mw i Hmfnmiwu T mnuH m n wnnuHiCTm n iimimHimun.iiHLnT.'irim Tr
Kongressi päätti valita opin kehitvfcsen tuloksia. T ästä läh
.... , . . \ . ,
i-i
.
• • i ..........
n i
i ivcnVci s iitä e ttä niiricn itse n ä i-! ihäärät, joista olemme vksimie
työväenluokka, loka oli heittä- nm ut jotain \ enaian rallanku- “ sak- 1 •n la - . .
..
..
„ i ii<=pt
tojohtajan.,
jonka tehtäväksi jää tien täytvnee m eidän sanoa, e t
R u o ts in sosialidemok- nvt hartioiltaan vlälu-»kan
.........
' ouksesta, jossa ’porvari -sto ku_ I syys on su u n ia nnn tä y t” ” se nset.
sor- m
opjm
otvön
johtam
inen puolueen tä m äärätyssä hetkessä ovat val-
N
orjan
työväenpuolueen
«puo
lla sen takia kun maa ort niin
raatisen vasemmis ron, tuli Saksan ia — häpeäksi k jua ja soitolla ottaa vastaan 'o suuri,
järjestöissä.
i lankunvjuksellisrt voim at niin
sillä 'K ristianiasta 1 rom- lesta tervehdin teitä ja toivotan
täytyy meidän tunnustaa -— saksalaisia vapauttajia. Suoina-
! vahvat, että niitä ei m ikään voi-
topuolueen kong
X M enettelytaDakysym ys.
_ !
fstä ¡a
.
ruotsalaisen avun kautta kukis- laiset, jotka sanoivat vapautta- siiön on vhtä pitkä m atka kuin onnea työssänne.
Toveri A. 1’senius, kiitti suo-
K vsym vsta alustivat toverit 1 loin
, - olla valm iit asettum
........, aan iph-
ressi
tetuksi.
vansa
maansa, haalivat ulko- K ristiaaniasta \ enedigiin. * Tä
Ympäri mailman karsii vanki- ; m aalaisen avukseen ia isännäkr ten joukkojen omat ajatukset o- Ihalaisten toverien puolesta n ils-. j [,3giu n ,j ja U ndhagen.
! toon
tuottaaksem m e p a rh a at
Kongressi alkoi sunnuntaina loissa vallankum ouksen urheat seen> jOs kohta nvt ei ole mah vat saaneet tulla ilmi ilman kes tä sanoista^ joita H öglund oi
¿..°?..un<
auslP
m
ahdolliset
tulokset kövhälistöl-
lausunut. Selosti lyhyesti Suo
kesäkuun 2 päivänä
\ ik to ria -' taistelijat. A asia sitten, kun ne ,jojksta näitten heikkojen va kusjohdon kt »ntrollia.
Mitään u u tta ei ole tap ah tu n u t j je
kulkua ia j <Et;e viime
kongressin, , joka pa-
A m m attiyhdistyksissä ei ole men vallankum
, ouksen
, .
___ _ _________
salissa Tukholm assa. O sanotta- j ajatukset.
joita Zi
Ximinervaldin semmistopu.dueittejn ottaa osaa
Meidän kantam m e
kait o n :
I k„ttaisi m eitä m uuttam aan tä-
viiiLiL näin
liani ja
I <-* siksi vastustus on i esihistoriaa.
-
-......... Kaiserin avulla
jina, -paitsi noin SO edustajaa ia ' puolupet ajavat, ov: it levinneet taisteluun, niin kum minkin kan- ollut
me
emme
tahdo
vallankum
ous
va[lankum«>us, m utta 1 ,lan saakka noudatettua taktiik-
erinäisiä
kom iteajäseniä,
j kansojen keskuudessa, voidaan ! sainvälisecn historiaan tullaan niissä saanut aikaan erikoisen . k iitettiin vallankur
ta
hinnalla
millä
tahansa,
nm
t-
am
m
attiyhdistysopposit
s
i
o
n
i
n
,
'
Suomen
köyhälistö
t°n ' a” anku- kaa. loiltakin tahoilta on kum -
m yös
valtiopäivämiehiä. joten olettaa valoisampien aikojen tu- heidän kunniaksi m erkitsem ään
ta
emme
puolusta
laillisuutta
läsnäolevien luku oli noin 120. levän.
että he eivät odottaneet rau jonka päävaatinius on, että k es m ouksellista tunnetta -— sitä V '! minkin vaadittu, että me mää- mihin hintaan tahansa. T ie ty sti
johdossa
lopetetaan ja voi kaiserin joukot kukistaa ja; nttelisim m e kantam m e siihen,
Vieraina olivat Norjan sosiali
Oma puolueemme on voinut han tuloa julistaakseen taiste kitys
dem okraattisesta puolueesta E- ib.itä suuresta kannatuksesta. lla kansainvälisen aatteen -puo- noudatetaan sam aa tapaa kuin ne olot jotka nvt ovat Suome-'- j niEa Lindhagen nim ittää Par olisi, niin hvvin meille kuin vas-
mi, Stang i«a Olav Scheflo. \ uudessa olemme saaneet 500 | esta
Viljoa toivomus, jonka puolueessa. En halua lausua tä sa ovat vaan omansa lisäämään rikaadisosialism iksi, sekä tnaa- i ’.ustajillem m ekin, parem pi. K»s
rauhallista tietä
liikkeen
oikeutuksesta tätä tu n n etta ja vapauden kai neuvostoon ja syndikal ismiin. , asioita voisi
T anskan sosialistista puoluetta kunnallisjärjestöä joissa on noin tä-sä voi julki lausua, on se, et män
i
järjestää,
m
utta,
to tta puhuen.
edusti Th. Thogersen. A. V se- 20 tuh. jäsentä, valtiopäivävaa tä puolueenne kasvaisi suureksi m utta tahdon vaan huom auttaa, puuta. Ne elon m erkit, joita oli O nkin vaan bytnlyksi. « t ä nuo- „ iin , u<kjn tu ,cö kävm
ää„ T ä |_
nius edusti Suomen sos.-dem. leissa saatiin (il) tuhatta ääntä ia saisi tietoisia jäseniä pyhään että se liike lähtee pohjalta ei saanut Suomen työläisiltä, o- lue tarkistaa taktiikkaansa ja i p,
tapauksessa on suotavaa
sottavat että eivät ne ole viejä saavuttaa sclvyvttä m ie lrn te is -, laisessa
puoluetta.
K ansainvälistä toi ja nyt on jo puolueella 0 sa- taisteluun kansainvälisen puo- kä ylhäältä.
c t, ä saadaan ajkaan vhtejstyö
m intaa edusti sen sihteeri An- nonfalehteä.
C)n n ä v ttä y tin v t, ]esta työläisten vapautukseksi
Työväenpuolue on jo vuosi- m asentuneet, vaan, että he yhä a 'i>
i - i ! toisten
vallankum ouksellisten
geliea BaJabanoff. Ruotsin sos. että puolueella on tulevaisuus kaikelta sorrosta ja kaikisfti kär- j kausia om aksunut jyrkän kan vielä uskovat sen ajan tulevan
J
uolueemmc
on
seka
Paria.
(
järjestöjen
kanssa. . .
vapaus
dem. nuorisoliittoa edustivat to edessään ia meidän on siis vain ; sinyvksistä.
nan. \ uomia l ’X)9 asetettiin a- joMoin
. . heille
...................
... koittaa.
, .... m entaarinen. e ttä vallankum o- i
t »
‘ ? £ a ^ sa
suhteestam m e
verit Claes ^.indkvist ja Hugo tehtävä uutteraa tvötä. K u tsu i,
Zimmervald-kommissioni
on seitteupoisto ohjelm aan kansan Toivoi, että lam a ajatus leviää - ukselHnen T ahtoen kävttää hv.
joissa se
m ahdollisesti. vak>emmc , itä etua m inkä VJi J
n:d., ka;1 lsm
,s iin .tä y tv v sanoa, et-
Silen. D em okratista m aanvilje kongressin tervetulleeksi.
voi- aseistautum isen sijaan. Tätä oh mihin, joi
ylpeä siitä, että se pien
7
‘" “" ““ ‘" ’ " ‘.‘i väksem m e sitä etua. m inkä vai- U j
" J ; ,, T " ¿ V
■ ,
t.
O
n
v
a
n
n
a
a
e
ttä
|
tt
o
p
a
iv
a
.
j
a
e
llu
s
t
u
s
t
v
ö
t
a
r
-
n
ö
m
i
:
L * a on svn-
on
sam
m
unut
lijäin liittoa edusti Folke Palm.
jelmaa
ei
aina
ole
jaksettu
nou
V ieraitten tervehdykset.
millä tekee voitavansa.
¡e voi nousta ilman ' j^a* 'm ,np:n
p o t? m » n ^
n ^ b s t i . voi k an n atta
eille,
attaa nolitiik
Tervehdykset.
dattaa, sillä sodan syttyessä ää- nopeaan emme
Ensim
äisinä
vieraista
puhui
’
Norjan
työväenpuolueen
vara-
apua
ulkoapäin,
m
utta
mikäli
o;
I
m
utta
koko
voim
aanune
ei
saa
'
H
s
u
ia
^
in
i
k
^
U
i n SV” ?
Kongressin osanottajat terve
nesti valtiopäiväryhm ä •puoluj
Zim
nieri
ald-puolueen
sihteeri
puheenjehtaja
Emil
Stang
lau-
tulleiksi lausui toim eenpanevan
eettom uus validille m äärärahoja, lemme huom anneet min sitä voi tphlaU täl)än Parlam entarism i i
Kun
valiokunnan toinen puheenjoh Balabanoff joka puheessaan e- sui . . tervehdyksessään:
,asenet ?a t*
....
,
.
josta se sitte sai paheksum isia toivoa, jos ko n ia ci ase.den muo- on apuneuvo> m utta ei m ikään ; sov .t svndd-al?
N onan työväenpuolue seisoo
ärj m aata
dossa. mm aimjkm jossain maa- a u tuaaksitekevä keino. Sitä täv -;
talou-
taja Z. H öglund, joka lausui siintoi m uun m uassa seuraavaa:
Tokko löytvnee toista aikaa täydellisesti
ouKSelh-.
V allankum
a
n
n
aineellisessa
muodossa
,a
e
-
!
tvy
niinUuin
peruslakim
m
e
«a-
'
fo
n
o
u
J
v
F
u
’
mC”
m uun m uassa seuraavaa:
Vuoden 1915 jälkeen on kapi
v
allankum
oukselliset
J
sen
luokkataistelun
kannalla.
Se
;
jolloin
lenkin aatteellisesti
annetaan noo
taydentaä
ulkopuolisilla ' ml"
1C 3 P’J °*
V uosi sitten pidimme perus
määrässäs i talistinen kehitys m ennyt suu meille apua. Se apu voi röh- keinojjia. x amä voivat oHa ra u . «,Uecs*«n Paasva,
suuressa
tavan kokouksen ia se vuosi jo puolueet olisivat nähneet aukon omaksuu
suurena kuin nvt. sen vä- Ruotsin
vasenim istontnluecn ressa m äärässä eteenpäin. Ei ole
ka on siitä kuhm ut on ollut vai niin
jos h ei d .“ m t uuta,
silla
se o ^ - ! , rallisia.
myös
lilla, minkä tahtovat tehdä ia kannan ia on sentakia rvhtvnyi 1'¡oskaa,'; yhteiskunnan v ä ä n v kaista '«
“ kaikk“
o U
Falli^ - m utta •' voivat
“" ' n ”V
ÖS
i Sru!” autmin' n s^ndikajismiin.
herikas vuosi. Silloin kokoon
, . ,
^ " a n
'tvö- kuiti Saksan hunnit..
ehdottaa sen
nuimm e V enaian vallankumoo „.inka v. n at te h d ä Sentahden : vhteis, vöhftn 5cn ka,,«.».
“
■
«eilisiksi, se riippuu enem m än ; tähden että •
ei
ole
aikaa
pitkille
puheille.
Ensiksi
tahdon
m
ainita
v!ei-;
kuin
nvt,
eixa
ko . kaan
y
uksen ilon vallitessa ia toivoim kun ,okainen toivoo toim intaan.• 5esta asem3st.a Norjassa, lo VJ vaenluokassa viha ole ollut suu-
M aanantaina käsiteltiin m m. vastustajistam m e kuin m eistä. I
osjalidemokratinen
vasem-
me. että se olisi merkki kai
esitys puolueen n im en m u u to k -! T äytynee m yöntää, että hetkiä
rempi
kuin
nyt.
Asema
kaikissa
m
aissa
on
sei-
jgg4
taisteltiin
loppuun
taistelu
m
istopuolue
tah
to
o
ensi
kädessä
kille muille kansoille nousta sor
Viime puoluekokouksessa a- sesta, jota ei hyväksytty, vaan voi tulla, jolloin m eidän tävtvy
tajiaan vastaan saadakseen ai lainen, että on tu rln niistä pu- kuninkuudesta ia saatiin aikaan settui puolue Zimmervaldin kan jäi puolueen niineksi vielä So toim ia, haluam m e- tai ei. Niin koota Ruotsin työväenluokkaa
kaan m ailm anrauhan. Niin ei hua kun jokainen tuntee sen. : parlam entarism i. Vähitellen ol- nalle ja yhtyi uuteen kansain sialidem okraattinen vasem m isto on kävnvt V enäjällä ja Suom es Parlam entaariseen taisteluun, jo
ka käy käsi kädessä am m atilli-
\ enäjäp ja Suomen kohtalo jaan sitten m enty eteenpäin niin,
käynyt, vaadittiin toinen val
puolue.
väliseen.
Täm
ä
ei
m
erkitse
m
in
osottantit
kuinka
kiinteästi
etta
nvt
jokaisella
25
vuotta
riif m
"
"*«¡ $ V X n l »
toi-
lankum ous Venäjälläkin, ennen on
kään uuden taktiikan omaksu-
sota
ja
taloudellinen
uudesti-
tävttäneellä
miehellä
ja
naisella
ieiia
miehenä
ia
naisena
palautum
ista
van-
kuin siellä kansa pääsi valtaan,
toikeus. V a a h j a r j e s t e l | m
a ,™
^ ^ ^ ^ , ^ kaikesta
kqikp, ta on,
nn et
pt_
m utta Saksan kapsa ei seuran järjestelv ovat kytketyt toisiin on aamoiKeus.
haan
; Tärk-einU
sa
ja
miten
läheisessä
yhteydes-
on
vielä
vaillinainen
mm,
iftta
n u t ja V enäjän neuvostohalli
tä puolue on nvt hyvässä k os lekseltä Ylim ääräisenä verona i £
‘ 3r' OS^ V a -ij'3^ a n *u" i ^l,een valtiollista ohjelm aa. M ut-
tuksen täytyi tehdä häpeällinen sä ovat sotivat ja. p u o lu eetto -; se t aj-joo toisille puolueille etu ketuksessa työväestön k a n s s a ; tekselta.
limaaratseua
y
erona
mOuksia
stveysopillisiKa
näkö- ta siihen k a n
e ftä tv ö v ä e n
rauha pelastaakseen edes jotain. mat m aat. Nämä jalot vallan ia toisten kustannuksella.
p ä ä te ttiin pena 1 : - koko mak- kaunoilta,
vaan
vhteiskunnalli-
luokan
H
i
n
i
^
siinä
takeet,
että
puolue
voi
luokan elintaso, sodan jä impe
M uuten se, että liikkeemme
Saksan ja Itävallan vallanku kum oukset ovat osottaneet. e t
seista vahvana norjalaisessa po Saralta ta
ay n a puolimak- safa ia historiallisilta nakökan-
tä
sota
on
luokkataistelua.
Toi-
on
säilvttänvt
kansanvaltaisen
rialismin aikaansaaman mail
m ouksellisten ainesten nousu-
litiikassa ja, saavuttaa ue päi- ¿saiaua jäseneltä,
noilta. Ne ovat pitkäaikainen
F'
yritys ei onnistunut,
ouomen
otaaöj e tu koyhalj^tö on op- luonteensa riippuu suurimmaksi
man kriisin vaikutuksesta, ale-