N o. 247
T O V E R I
" ''k a k o sk iv a t vain noin k o lm e a tu h a tta
Sosialistien ehdokkaita
sä.
Sellaista teollisuusunionis- kein poikkeuksetta • antavat am
ty ö lä istä .
tulevissa vaaleissa
mia kannattavat kaikki ne ainek matilliselle liikkeelle enemmän
T a n sk a n unioihin on vuoden a ja lla ,
OREGONISSA
•uomalaisen tjö r la a U nen kannattaja,
liitty n y t 28,162' jä s e n tä ja on niiden
elinvoimaa, kuin jäytävät sitä.
üueatyy Aatoriaesa, Oregon, joka pkivt set ammattiliikkeen riveissä, jot
L iitto v a lta in k o n g re ssiin v irk ak au
jä s e n m ä ä rä n y t 174,284, jo is ta 27,776
ka eivät enää hyväksy pelkkää Kapitalistit näet tekevät useassa
deksi. jo k a p ä ä tty y m aalisk u u n 4
n a ista .
Y rity k se t ta n sk a la ise n työ
gompersilaista ammattikunta j'är- kin tapauksessa rtiyönnytyksiä
TOIMITUSKUNTA:
pnä, 1919. MARTHA E. BEAN, Va-
voim an k u letta m ise k si S a k sa an ovat
TO TUU S ON VÄHÄSSÄ ARVOSSA h u n u t? ” lau su i rouva ihm eissään.
W. N. KE1VO, SULO SYVÄNEN,
työväestölle
ammattilaispiirien V anha tu ttu a sia on se, e tte i tässä
jestömuotoa.
"Om a m iehenne, v a sta si pappi, “jo ' su u rim m alta o sa lta ep ä o n n istu n ee t leista
ADOLPH SALMI. ALEX SEVO,
L iitto v a lta in s e n a a ttiin v irk a k a u
kannattamien
iinioiden
kautta.
Näiden
ammattiliikepiirien
k ein o tte le v assa
y h teisk u n n a ssa ole ka ju u ri oli tä ä llä sisällä ja pyysi j sanota a n tiedonannossa,
deksi, joka a lk a a m aalisk u u n 4 pnä,
TOVERI
teollisuusunionismin
kannatta- välttyäkseen tekemästä niitä syn- su u rta arvoa to tu u d en ja oikeuden m inun puhum aan k an ssan n e."
1919, A. SLA U G H TER , S alem ista.
(THK COMRADE)
“ M ieheni?
H änellä ei ole aikaa
edu stajilla. S osialistin en liike on sen
The organ of the Finnish workers in the jien periaatteista pi suinkaan ole dikalistisen kautta ja siten tun
K o n g re s sim ie h ik ti:
W estern states. The o nlr Finnish daily in
s a a n u t ja yhä sa a k o k ea; sen toi olla poissa liik k ee stää n . J a m iksi me
— Lammikossa missä vesi
nustamasta
sitä
periaatetta,
että
E
n
s im ä is e s tä
p iiris tä :
HARLIN
the W est. Published daily, except Sunday, vielä kadonnut se oppi, että unio-
M ehän eläm m e m itä seisoo, asustaa kaikenlaisia nil
m esta on ju lk a istu tark o ille tu tk i eroaisim m e?
at Astoria, O re., by the Western W ork-
Albanysta.
nistisen toiminnan pääasiallisena työläisten ja kapitalistien väli m uksille p eru stu v ia k irjo ja, jo issa kä p a rh a a ssa sovussa.”
men s Publishing Society.
viäisiä. toukkia ja matoja aina TALBERT,
A N TTI J. PARTAN, Manager.
T
o
isesta
p
iiris
tä : H. W ARMHOLTZ
Pappi k ohotti h a rtio ita a n ja h u u si; käärmeeseen saakka.
Huonees
tehtävänä on mahdollisimman pa- nen sovittamaton etujen ristirii- site llä än y h teisk u n ta o lo ja tie te e llisel
Entered as second-class mail m atter July 18,
sa missä on huono ilmanvaihto La G ran d esta
“T ulkaa sisälle, h e rra K .”
liikesuhteiden aikaansaa-j ta tekee pakolliseksi turvautua lä tark k u u d ella. N iistä voi saad a to
1912, at the postofiice at Astoria, Oregon, rasten
K olm an n esta p iiris tä H. M. w i c k s
M utta h e rra K. oli m ennyt m eno ja vähän auringonvaloa, pesivät
under the A ct of March 3, 1879.
minen työläisten ja kapitalistien taisteluun kapitalistiluokan ko- dellisen kuvan y h teisk u n ta o lo ista
nurkassa
hämähäkit,
torakat
i.a
I
p
o
rtla n d is ta .
V aan niillä on huono m enekki; ei jaan, vieden k u lta ta v a ra t m en n es
Uniotushinta 60 senttiä tuuin*.
välillä.
Heidän
ajatuksensa
lop-!konaan
¡Kiistämiseksi,
muut
syöpäläiset.
Huonosti
hoi-
Kuvernööriksi
— B. F. RAMP, Sa
Kihlaus- ja sihkiaUilm otuhset 31.50 kerta,
vät ty ö lä ise tk ää n , joille ne kuuluisi sään.
83.00 kolme kertaa tavallista kokoa ja
dettu pelto kasvaa rikkaruoho- J jem ista.
puu siihen, niistä sosialististen
Toisaalta antavat syndikalistit vat, o sta n iitä, vaan tä y ttä v ä t kir
suuremmat ilmot ukset tilan mukaan.
Syntymä- ja nimenmuutosilmotukaet S 1.00 ker
V altion ra h a sto n h o ita ja k si
PAU
Niin sa n o ttu a v a rk a u s ta u tia k ä y t ja. Ojittamaton alhainen niitty’
ta, 33.00 kolme kertaa, tavallista kokoa. teollisuusunionismin kannattajien; aseita itseään vastaan kapitalis- jahyllynsä, jos n im ittäin k e llä sellai
kasvaa
pajupensaita.
Rauta
ruos
LINE
SEA
RS,
V
ale’sta
.
Kuolomanilmotuksct 31.50 kerta ilman värs
tehden siten työläisten nen on, k aik en laisilla ro sk aro m aan eil tä v ä t v a rk a a t m yöskin hyväkseen, tuu käyttämättä ia kupari ia
syä ja 50 senttiä lisämaksua jokaiselta alkaa, nimittäin että teollisuus-, teille.
Y lioikeuden tu o m a rik si — H. W
E rä äse e n su u
värssyltä ja kntoslauseelta.
la, joiden lu k em isesta ei ole m uuta p e ttä ä k se e n ihm isiä.
Halutaan tisdot, korkeintaan 30 sanaa, 50 union on muodostuttava suurek-j taistelun sitäkin vaikeammaksi.
hopea
homehtuu.
Ihmisen
hen
EVANS, R o se b u rg ista.
•
sentti* kerta, kulma keilaa 31.00.
t
.
. . . .. .
t ••
"1 • I
Ammattilaispiirien teollisuus- kuin p elkkää vah in k o a; aika kulute reen euro p alaiseen kauppapu otiin tu kisyys kuihtuu ja kuoleentuiu
Y leislakim ieheksi — E. L. CAN
Naima- ja aviocroilmotuksct, korkeintaan 75 SI, k a i k k i tV O lU lSC t k ä s i t t ä v ä k s i |
li
k
e
rra
n
hieno
h
e
rra
sm
ies,
joka
esit
sanaa, 32-00 kerta, kolme kertaa 35.00. '
etuja työ- taa n h u k k aan ja h e n k istä n ä lk ä ä tyy ti itse n sä kreiviksi, sekä s e litti e t ellei sitä hyödyllisellä tavalla NON, D ixonvillestä.
Suuremmista yhteisilmotuksista tilan mu- ’ luokkajärjestöksi, jonka toimin- : unionismi saavuttaa
d y te tä ä n huonolla ravinnolla.
viljellä. Kukcminen ja ajattele O petustoim ien ylivalvojaksi
kaan.
.
.
INEZ
tietä”,
jos
stimena
on
mahdolli-
Iäisille
‘•rauhallista
S o sialistio sasto jen
k irja sto n h o ita tä h än ellä on tä ti, joka h a lu a a ostaa
Kiitoslauscista
tilan mukaan 60 senttiä tuu , n a i i k a iin U
minen
ovat
henkisen
viljavaini-»
AUGUSTA
LUSK,
M
yrtle
P
o
in
tista.
malta.
f .
sanoisimme, asettumatta jä t tie tä v ä t p a rh a ite n m itä lajia k ir ta v a ra a sa n o tu sta liik k eestä, m utta on työaseita._______________ _
parasten elinehtojen niin
Paikkakunta-uuliulmotuksst 60 senttiä tuuma. : S i m i l i a i l
T y ö tila sto llisen to im isto n ja teh d a s
koskaan varsin jyrkkään vasta- ja llisu u tta enim m än lain a ta a n . H y e ttä täm ä tä ti s a ira s ta a vakavaa
Advertising rates, oO cents per meh. Special) hankkiminen työläisille, ja Opilll-
ta
rk
a s tu s v ira s to n h o ita ja k si
AU
discuunt is allowed tor large and con sena pohjana se, ettei työläisil rintaan.
f-.| . | 1 1 1 1* 11 1 1"1' H i i l i 1
Se on ‘ laillista unio- vin harvoin ky sy tään tie te e llis tä k ir v a rk a u sta u tia , jo n k a v a ik u tu k se sta
GUST
NIKULA,
A
B
toriasU
.
•
tinuous advertisements.
v a ra sta a ta v a ra a sam alla kun sitä os
T O V E B l. BOX 9», A S T O B Ifr ORE.
jota petomaisinkaan j£®. v a rsin k a an y h teisk u n n a llista elä iakin.
lä ja kapitalisteilla ole mitään nismia”
Public S ervice kom m issionin jä s e
N äitä v a rk a u k sia ei ta rv itsisi
m ää k ä sitte lev iä , vaan se n sijaa n kv
TILAUSHINNAT
neksi — J. F- JO H N SO N , V ale’sta.
yhteistä, vaan vallitsee näiden riistäjä ei enään voi- suinkaan sy tään , onko sa ata v an a hau sk o ja ro k a u p a ssa olla huom aavinaan, vaan
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
V esih allitu k sen päälliköksi — En-
Yksi vuosikerta. .85.50
6 kuukautta. .83.00 kahden luokan välillä herkeämä kieltää, koska siten vain antaisi m aania eli k a u n o k irja llisu u tta ? Jos m erk itä ne kaik k i vain ylös ja s itte n
3 kuu kau tta... 31.60
1 k uu kau si... .60
i i i i l i- i-i i 111 i - n i i i i i i i » ’ h sim aisessa p iiris tä MAX BURGHOL-
vettä niiden myllyyn jotka ovat k irja sto n h o ita ja e s ittä ä sen tai tä hän su o ritta isi m aksun k aik ista, sekä
Suomeen ja muualle ulkomaille:
Yksi vuosikerta. .38.00
6 kuukautta. .34.25 tön sota siksi kunnes kapitalis
ZER, E u g e n e sta . — T o ise sta p iiristä
luokkataistelun kannalla. Tätä m än tie te e llisen k irja n tai h isto ria n v a ra s te tu is ta e ttä o s te tu is ta tav a ro is
PÖYTÄKIRJA
tiluokka
on
kukistettu.
A. E. MCFARLAND, H e rm isto n ista .
SUBSCRIPTION RATES:
niin v a sta u s kuuluu: Ne o v at niin ta.
ammattilaispiirien
saamien
voit
la the United States and Canada
'Ammattiliikepiirien teollisuus-
H e rra sm ie s sai luvan tu lla tätin sä C alifornian S. S. V altiokom itean ko MULTNOMAH KAUNTIN EHDOK
kuivia
e tte i viihdy n iitä lukiessa.
One year .........85.50 Six months............33.00 I
tojen kiertotietä ei suinkaan sovi Siis tied e ja to tu u s ei ole h u v ittav aa k a n ssa kauppaan ta v a ro ita v a lits e
Three month»..31.60 One month............ kannattajat pyrkivät
k o uksesta lokakuun 15 p. 1918,
KAAT.
liuoiieuHto sijaitsee lOinnen ja Ouane aatu '
. . . .
. , ,
jättää
ott.amatta
huomioon,
jos
San
F
ranciscon
S.
S.
O
:n
talolla.
m
aan
ja
tä
ti
v
ara
steli
vim
m
atusti
enem
m
istölle
lukijoista.
Telefooni:
konttori
365.1
teollisuusuniontsmiin,
voidakseen
V a ltio se n a a tto rik si HEN RY W EB
|ru kuuna-, M.
toimitus 832.
se u ra si
ta p a h tu m a in
Pyk. 1. K okous k u tsu ttiin jä r je s
N ykyään on k irja m a rk k in o illa ky S isarenpoika
tahdotaan
tuntea
työväenliik
BER.
“
sen avulla pakottaa kapitalistit
silm in n ä h tä v ä llä surum ieli ty k seen kello 8:30 illalla; saapuvilla
syiltä koko su u ri; terv ey so p illista kulkua
V altion la in la a tija k u n n a n jä s e n e h
mahdollisimman hyviin työsopi keen eri suuntien todelliset suh k irja llisu u tta san o taan k y sy ttä v ä n e- syvdellä. M olem m at läk siv ä t s itte n olivat N. M atson, A. K oskelainen, T.
Teollisuusunionismin muksiin, saadakseen aikaan tilan teet ja voimat. Ellei olisi ole
dokkaiksi MRS. J. GROTH, ALVINA
puodista,
n ä y ttä y ty m ä ttä K ankkonen ja A. Ruis.
A. K arhu HAGEN, MRS. J. JA C K SO N , C. W.
nim m än.
Jo s k erran , kuten onkin yhdessä
perusteista
oli sairau d en täh d e n
e s te tty ole H U RST. P. KÄHKÖNEN, M. KLEI
teen. jossa vallitsisi luokkarauha. massa syndikalistista liikettä tarp e e llista , täytyy saad a tie tä ä mi ( 8je iiä enää koskaan,
m asta saapuvilla.
P u h e e n jo h ta ja n a NER, P. PE T E R SO N , MATT SC H LE
paaoman niin Amerikan ammatillisen liik- ten on e le ttä v ä ja h o id ettav a ruu
Ximnattiliikkeen ja teollisuus-!ion^un^a’nen
V
A
LH
EET
PA
LJASTU
VA
T.
m
istä,
e
ttä
pysyisim
m
e
terv
een
ä,
niin
toim i N. M atson.
sej. • keen* saavutukset olisivat mones
GEL, O. H. STE R N B ER G , PETER
tiniönisinin kannattajien välillä keskinäinen tru>tiutuniuu n,
( T - ,, r t ran«l»!ioi> filed w ith »he Postin»«»«
Pyk.
2.
E
u
re
k
an
S.
S.
O
sasto
il
on
aivan
y
h
tä
v
ä
lttä
m
ä
tö
n
tä
saada
S T R E IF F , W. A. TU C K E R , H. S.
sa suhteessa paljoa pienemmät
at A s to ria , O rc., O ct. 23, 1918, as required
on käyty kiivasta väittelyä jo lainen joka on m ahdollista sil.e nykyistä, samalla tavalla kuin tie tä ä , m inkälainen on y h teisk u n ta by section 19 of the A c t c. O ct. 6th. 19« 7.1 m oitti toim ivansa k irjey aih to k ilp ailu t W ARREN.
K o e te ttu aa n vaivoin to d istaa , e ttä osaston k esk u u d essa ja kehotukseen,
K o m is s io n e re lk s i: H . J . BISHOP
vuosikausia, aina siitä saakka kun am matt ¡liikkeen peruskäsitteelle monet porvarilliset viranomaiset jossa eläm m e, ja m itä se tarjo aa
m
eille,
ovatko
olot
se
lla
ise
t
kuin
ne
nojautuen,
että
työn
rnppuvai-
bolshevikit ovat S aksan k ä ty re itä e ttä valtiokom itea toim isi arv o steli P. FA LLEN .
teollisuusunionismin aatteellisia
i
ivru.nrin olisivat paljoa
vnseäm piä
suuden
paaomast.i ia paaomani
>
1 ja
J tai-
i voisivat olla? Ihm isten sa ira u sk in se littä v ä t san om alehdet nyt. e ttä So jan a, p ä ä te ttiin v a s ta ta m yöntävästi.
S h e riffik si: W. E. N E E F.
edustajia oi» ollut olemassa. Mut-
Pyk. 3. T o v erista te h ty ehdotus,
täytyy]
pumattomampia, «Hei
° ‘c" p ää asiallise sti johtuu huonoista yh f ia on v a a ra ssa jo u tu a bolsheviklen
K auniin k irju rik si ERMA LAMB.
•
••
.
-:,i
.
>
riippuvaisuuden
tvostä
täyt}
)
teisk u n ta o lo ista, sen o so tta v a t t a v altaan , jolloin . siellä on p e lä ttä v is e ttä valtiokom itea ry h ty isi korvaa
ta vain harvassa esiintyy naiden ¡* H
.
R a h a s to n h o ita ja k s i:
L. L. HU N
massa
sosialistipuoluc.
joka
aina
*.
. . .
.
.. svnnvttää keskinäiset Jukesun
lo u so p in n o t tu tk im u k set.
sä
saksalais-vcrilÖ ylyjä.
T ällainen m aan puolella osasto jen kirjeen v aih NICUTT.
suuntien tietoisia edustajia, mm
.
teet, joissa in»»lempien tasapuo- selittää yhteiskunnan luokkamuo- U sein kuulee san o ttav an , e tte i työ tied o n an to tu n tu u bolsheviklen p u a ta ja in p a lk k a a m ista , jä te ttiin pöydäl
K oroneriksi: F. W. FRY.
kiihkeästi kuin otellaankin.
toja ja kehottaa työläisiä perus iäinen joka ra a ta a päivän ra sk a sta lelta siltä kuin olisivat porvari^ tap le; alu k si on hyviä to iv eita isoni
lisct oikeudet tunnustetaan.
K on staap elik si: GEO. M ENZEL.
Pelkän ammattiliikkeen kan
työtä, voi lukea tie te e llis tä k irja lli p an eet om an kultam u n ia m univan pien o sasto jen kirjeen v aih d o n paran
Sosialistinen teollisuusunionism i tamaan taistelunsa niille.
W A SH IN G TO N ISSA :
nattajat eivät näe tarpeelliseksi
su u tta. Jo s m yönnäm m e sen valituk
isesta.
'läm än jvrkkänä vastakohtana j Mutta kun otamme huomioon sen todeksi k u ten jo ssain m äärässä h a n h e n sa ; k a p ita listise n sanom aleh U im
K
ongressi
m ie h ik s i: —
Pyk. 4. L än sip iirin p iirikom itean
distön tah o lta se ta a s n ä y ttä ä kuin
turvautua mihinkään muuhun toi i
I
työväenliikkeen
vallankumouk
E
n
sim
ä
ise
stä
p iiris tä : H U L E T M
¡iin sosialistisen tcollisuusiimouis
täytyy m yöntää, vaikka silläkin tingi olisivat hyvät hum alat m enneet huk v aatim u k seen , e ttä v altiokom itea lä
menpiteeseen. kuin järjestää ku
sellisen
luonteen,
jonka
mukaan
tä ä n la is k u u d e lle ' tilaa, niin ei ole kaan. — New York Call.
1 niin käsitys, sellaisena kuin se
h e ttä is l Rockiin L abor Tem ppelin yh W E L L S .
kin ammattiala erikseen ja tar-j
T o isesta p iiris tä : JA M ES M. SAL-
kapitalistiluokka
on
kukistettava
enää v ä lttä m ä tö n työläisille kulut
distyksen n uottikokoelm an länsipiirin
ylempänä jo esitettiin. Naiden
koin vartioida sitä, että eri am
TER.
kahden toisiinsa sulautuminen vallasta, ennenkuin työläisten o taa, a ik a n sa pödyn lukem iseen aina “ KAUNOTTARILTA” K IELLETTY kom itealle sä ily te ttä v ä k si ja m yytä
K olm annesta p iiris tä O. T. CLARK.
mattiliitot eivät pääse tunkeutu
“ CAM OUFLAGEN” KÄYTTÖ.
vaksi,
p ä ä te ttiin v a sta ta , vedoten
on
yhtäläinen mahdottomuus lot voidaan todellisuudessa ja kaan.
N e ljä n n e stä
p iiristä :
W ALTER
T yöläiset voivat saada helppota
f T ru e tr8n< tntlon filc if w ith
f '
» «te*
R ockllnissa pidetyn kokouksen pää
maan toistensa laitumille. Am
so.
j
pysy
väisesti
¡»arantaa.
luoda
ka
at
A
sto
ria
,
O
re.,
O
ct.
23.
PUH,
as
required
kuin on syndikalistisen ja
ju ista ja hyvää lukem ista so sialisti by section l ‘t of the A c t of O ct. 6th. 1917.) tökseen, e ttä to istaisek si sä ily tetään ’ RICÉ.
mattiliittojen
teollisuusliitoiksi
pitalistisen
yhteiskunnan
tilalle
V iid en n estä p iiris tä : PE T E R HAR
sista san o m aleh d istä; ne ovat toim i
sialistisenkin
te« »llisuusuni« »nis-
V aaleatu k k aiset
naikkoset, jotka ne, sam oin kuin m uutakin Rockiin
muodostaminen ja valtiolliseen
RISON.
min yhteensulautuminen. Ne o- sosialistinen. niin silloin ei riitä te tu t asia llise sti ja n iissä lau su taan ovat täh ä n saak k a m en e sty k se llä jäi Labor Tem ppelin yhdistyksen ja en
CAL1FORNIASTA:
taistelu.,., „»aaottaminen -v at,
aat,cc]|iscsH crilaisia. eHtä1enempää : ammattilaispiirien SO suora to tu u s nykyisen y hteiskunnan jite lle e t laivaston v ärväysilinotusku tise n osaston om aisu u tta siltä varal
K
u
vernööriksi:
HENRY H. ROSER.
h esta kokonaan ka-„tan,attomi.i.
hyvj ntahtoisnns voi „¡¡. ptuointliop lpineen. kuin symlika- m äd än n äisy y d estä, sekä o so tetaan vaa, ovat p a k o te ttu ja luopum aan me ta .e ttä siellä on m ah d o llista alkaa
V arak u v ern ö ö rik si:
ELVINA S.
Ja samaa vahtaavan epäkoh Itä toiiiks? muutta». Xe p e ra sta .¡M n c o . valtiovaltaa.halveksivin, fyöläisille m iten heidän on to im itta riso tilasn u iu sta , m erim iesla k ista j a ; toim inta jälleen tulev aisu u d essa ja 3EA LS.
va. e ttä sa av u te ta a n p arem m at olot vieläpä palveluksessa olevilta pojilta i silloin n iitä ta rv ita a n k ä y te ttä x ä k si
dan huomaa kiihkeimmissä svn-, ivat erilaisille yhteiskunnallisille!"PPe,ncenkaan.
.........n u u u io . .
T a rk a s ta ja k s i: JO H N C. TAYLOR.
kannattama teol- M utta osaavatko ty ö läiset näiden saad u ista so tilasm erk eistäk iii. joita
Pyk. 5.
P ä ä te ttiin m ak saa Län
R a h a sto n h o ita ja k si:
H. K.
AL
dikalistisen teollisuusunionismin; käsitteille: ammattilaisten työn lisuusunionismi . Silloin on «ai lehtien sisällölle a n ta a arv o a? Ei ovat k ä y ttä n e e t niin pukevasti. Lal- sip iirik o m itealle e n tise n Aihion osas
BRIGHT.
p u h e tta k aa n , siinä m ää rässä kuin tu
kannattajissakin
Muodot vain
ja pääoman sopusoinnulle, jonka noa tepsivä unionismin muoto lisi. T äällä lännelläkin a su sta a mon v a sto m in iste ristö n a n ta m a ssa ju lis ton velka vero m erk eistä, $2.25.
Y leiseksi s y y ttä jä k s i: HARRY M
Pyk. 6. T overi W iljam K oski il
ovat toisenlaiset, mutta asialli
muka saavutettavissa oleva mah sellainen, joka sulautuu taistele ta kym m entä tu h a tta su om alaista työ tu k sessa h u o m au tetaan , e ttä on “lai m o ittaa R eedleystä, v a sta u k se n a vai MCKEE.
sesti ei mikään erota heitä pel doltisuus tekee heille tarpeetto- maan käsikädessä sosialistisen Iäistä, eikä T overia leviä kuin neli to n ta ken en k ään , joka ei ole sotilas
E hd o k k aat A lam eda k a u n tissa :
tiokom itean tied u stelu u n osaston toi
kän ammattiliikkeen kannattajis maksi kapitalisteja vastaan tais- paltiollisen liikkeen kanssa, muo- s e n tu h a tta , vaikka sen tu lisi olla jo taik k a upseeri Y hdysvaltain laivas m in n asta, e ttä Reedleyn o sasto on
K ongressiin, 6 :des p iiri: LUELLA
tossa taik k a a rm e ija ssa , k ä y ttä ä pu
ta mikäli heidän toimintansa te te’emisen luokkana: syndikalis- kostaen yhtenäisen tyovaenlnk- kaisen työläisen pöydällä, koska sii kiinaan sotaväen tai m eriväen uni la k a n n u t to im im asta. K irju ri veivo TW INING.
V altion s e n a a ttiin : 14 piiri, J. ED
hokkuus työväenliikkeen taiste- tien kylläkin luokkataistelulle,'; keen toisen haaran, toisen ka tä saisi lepohetkillä k u n nollista lu vorm ua taik k a jo ta k in sen oleellista te ttiin tek e m ää n asian m u k ain en il
WARD
MORGAN.
kernistä.
Vaan tää llä , kuten kaik
m oitus s iitä keskus- ja piiritoim ikun
luaseena tulee kysymykseen. Hei
osaa.”
ilen,
joka
on
sille
samasta
mer
16
p
iiri:
GEO. N ISBET.
mutta he eivät käsitä sitä,
kialla m uuallakin, enem m istö työ
nalle.
dän näköpiirissään kangastelee minkä kautta kapitalistit hallit kityksestä, kuin käsi ihmiselle.
L
a
in
la
a
tija
k u n ta a n : 34 p iiri, A. H
Iäisistä tilaa poroporvarelden toim it SOPISI KOETTAA VAIKKA PUO
Pyk. 7. A. R uis ilm oitti, e ttä Ber
vain eräänlainen "suuren union” j sevat yhteiskuntaa ja pitävät it Sosialistisen teollisuusunionis- tam ia lehtiä, joissa lav errellaan kaik
LU ELEH TI LIIK K EITTE N .
kelyn o sasto on p ä ä ttä n y t toim ia k ir STEW A RT.
35 piiri, GUY E. REGULA.
muodostama jättiläisjärjestö, jon-i sensä vallassa vielä senkin jäl min kannattaja käsittää, että työ- kea m oskaa, jplla ei ole m itään tie
jak am alla pal
E rä s helsinkiläinen rä ä tä li on kek jeen v aihtokilpailun,
36 piiri, FRED W. VOIGT.
ka toimintatapoja ja järjestystä keen kun heidän yhteiskunnalli väestö» <>u taisteltava valtioval dollista e ik ä k irja llista arvoa.
sin.vt oivallisen keinon lask u jen sa pe k in to in a valtiokom itean m y ö n tä m ä r
37 piiri, J. O. JO H N SO N .
he eivät itsekään selväpiirteisesti nen merkitvksensä on jo koko lan käsiinsä saamiseksi, mutta T uo p o rv are itte n k a sv attam a m ie rim iseksi sellaisilta jo tk a eivät m ak sum m an.
38 piiri, P. B. COW DERY.
li n ä y ttä ä olevan m elko lu ja ssa työ
Pyk. 8. K e sk u ste ltiin ensi k e s ä r
käsitä. Paljon ääntä mutta vä- naan kadonnut ; ja sosialistien ! että sen taistelu ei saa siihen Iäisissä. Kun so sialistio sasto t pane sa niitä.
39 p iiri, W. F. DRURY.
“ O lette teh n e e t virheen m inun las C alifornian S. S. O sastojen k esäju h
40 piiri, W. T. DRAKE.
hän
villoja, sopii kummankin v,ite{si<uniia]iiscn luokkataisteluni rajottua: käsittää sen. että tvö vat toim een iltam ia ja han k k iv at sin k u ssa n i”, se litti e rä ä n ä päivänä muu lista, jo tk a viim eisen neuvotteluko
41 piiri, H E R B E R T L. COGGIN.
joukon arvosteluksi. Ammatti-1
vi1tciskUmiallisten suhteiden' väestön aineellisten elinehto
vakavan ohjelm an, niin yleisö \ a an nuori m ies. joka a stu i rä ä tä lin i konksen p äätö k sen m ukaan on jä te t
San
F rancisco k au n tin e h d o k k aat:
tv San F ran cisco n ja B erkeleyn osas
liittojen kannattajat puhuvat suu- ¡ täydelliselle käsittämiselle, jonka | parantamisessa täytyy taistella littaa, e ttä ohjelm a on k u iv aa ’
8" työhuoneeseen.
K o n g ressiin : 4 piiri,
WILLIAM
v ita: vaan sen sijaa n kun e site tä ä n
toien to im itta v a k si.
P ä ä te ttiin ke
“ M ahdotonta”, v a k u u tti m estari.
ria sanoja saavutuksistaan, jotka mukaan työväestö voi vallata kä-j myöskin työmaalla ja että se hu
joitakin
re k ilau lu re n k u tu k sia . tah i
SHORT.
“ Niin se on” intti m ies, “ kat^o ¡ k o itta a m ain ittu ja o sasto ja valitse
kuitenkin supistuvat sangen pie su n ? sä teollisuuslaitosten kontrol-! taistelu käy parhaiten tvöniaa porvarillisen k irja ilija n m ielikuvituk k aah
5 piiri. THOS.- F. FE E L E Y .
an , tä s s ä on m erk itty n ä neljä , m aan y h teisen alu sta v an kom itean
neen jos työläisten ja kapitalis Iin ja poistaa kapitalistit yhteis-i järjestön kautta, joka järjestö on sellinen tu n n ep u rk au s, niin sekös hai kym m entä m arkkaa liik aa .”
L a in la a tija k u n ta a n : 21 piiri, MART
’
! kaksi jä s e n tä kum pikin ja valtioko
tien keskinäiset suhteet otetaan kuntaa hallitsevasta valtaluokan unio. Sadut eri seikat tekevät tioi yleisön.
M estari v e rta ili laskua tilik irja n sa m ite a sta yksi, joksi tuli N. M atson HA ST E IN E R .
K
atselem
illepa
asio
ita
m
iltä
puolel
22 piiri, FR ED BERGSTROM .
k
an
ssa ja sanoi s itte n : “ Kyllä te K om itea kokoontuu ensi k e rra n Jo
huomioon ja toiset haaveilevat asemasta vain kukistamalla hei valtiolliselle liikkeelle mahdotto
ta tah a n sa , niin to siasiak si jää, e tte i n ä v tte olevanne oikeassa, todellakin J kak. 24 p. San F ran cisco n osaston
23 piiri, W A LTER E. W ALK ER.
- siitä, mitä he tulevat tekemään dän taloudellista mahtiaan suo- maksi vartioida työläisten etuja todellisuudella ole su u rta arvoa ny
24 piiri RICHARD E. GILLER.
tiissä on neljäk y m m en tä m ark k a a lii ! talolla.
jokaisessa vksityiskäänteessä työ kyään.
tulevaisuudessa, käsittämättä ol’ ijeievan valtiollisen mahdin
25 piiri, W A LTER TO W E R S.
Pyk. 9. Rockiin Labor Tem ppelin
kaa, joten m inä vähennän sen tä ssä
maalla. siksi tarvitaan unio, jon
leukaan yhteiskunnallisia suhtei-'
26 piiri, J. A. RAGSDALE.
nyt pois. — Niin, kuin k a paljon sa vhd istv k sen tov erilain o ja p ä ä te ttiin
Sosialistinen käsitys ainoa yh- ka liuostaan se tehtävä jää.
29 piiri, KORA CALLAWAY.
n
o
ittek
a
a
n
m
aksavanne
nyt,
voin
m
aksaa
se
u
ra
a
v
a
sti:
A.
L.
M
atsonil
ta.
KONNANKOUKKUJA.
Los A ngeles k au n tin e h d o k k aat:
teiskunnallisia
suhteita
¡le $50.00: M aria W ickström $25.00:
Mutta he käsittävät myöskin V arkaatkin tekevät toisinaan kop m erkitä senkin tä ssä k irja a n .”
Todellisen, sosialistisen ajatus-
K
o n g ressiin : 10 piiri, JA M ES H
N uorim ies punastui, rykäsi ja än j W iljam L aine $65.00: Alex R antala
vastaava.
kaunan mukaisen, tcollisuusunio-
sen .ettei ole mitään mahdolli posia. jo tk a o so tta v a t leik illistä luon
RYCKMAN.
kvtteli, m u tta vetäsi sitte n sa ta m a rk 1 $9.00: Jo sefin e Sonne $42.50; Rock
Ken yleispiirteissäänkään kä- suutta panna {nimeen yhteiskun liettä.
nismin kannalla oleva ei voi yh
f
9 piiri, GRACE SILV ER HENRY.
kasen task u staa n ' ja m aksoi veikan Iin R qchdale Co., jonka saatav an a
tyä kumpaankaan joukkoon, sil sittää työläisten ja kapitalistien nallista vallankumousta ellei työ V ienissä tuli k e rra n arv o k k aan nä sa.
Y hdysvaltain s e n a a ttiin : 29: s se
on
a
n
n
e
ttu
y
k
sity
ise
n
tak
a
u
s,
p
ä
ä
te
t
köinen h e rra sm ie s erä ä se en kaupun
lä kumpikin niistä on liian ahdas keskinäiset etujen erilaisuudet ja väestö pääse valtiomahdin her gin p arh aaseen kultasep än liik k eeseen
m yös m aksaa viisikym m entä | n a a tto rip iiri, H. G. M ENHENNICK.
“ Se v etelee a in a ”, se litti rä ä tä li tiin
ejpa edes pitemmän pääl- jo sta tilasi kaupungin erä ä n tunne m estari m iehen m entyä. Kun m er p ro se n ttia . $76.15; ^ h e rrn a n Clay & 34 s e u a a tto rip ilrl, J . LEAVITT.
työväestön etujen edellyttämäl ne keinot joiden «i\u.la valtaluok ,
38 se n a a tto rip iiri. D. M. KERNO
ka pitää työläiset vallanalaisuu le saada aikaan taloudellisiakaan tun papin nim iin suuren joukon kai kitsee lask u n suurem m aksi, niin s a a , Co. p ian o sta lokak. m aksu $S.64.
le toiminnalle.
CHAN.
velallisen
tu
lem
aan
sen
k
a
n
ssa
liik«|
Pyk.
10.
P
ä
ä
te
ttiin
h
an
k
k
ia
palo
dessaan .huomaa heti pitemmit parannuksia, ellei voida sisäpuo- Uita tav a ro ita , pyytäen e ttä liikkees
Valtion lainlaatijakuntaan:
Ammattiliikepiirien teollisuus tä selityksittä, että sosialistinen j jejta vaikuttaa hallitusmahtiin ja tä lä h e te ttä isiin joku viem ään ne he keeseen ko rjaam aan v irh e ttä . Sll ; v ak u u tu s R ockiin L. T. yhd. ja osas
loin
saa
pieni
san
an
k
ä
ä
n
n
e
aik
aan
B u rb an k :
ton
irta
im
isto
lle
;
$750.00
k
a
ts
o
ttiir
unionismi.
| | COjijsuusunionismi on ainoa riit- pakottaa sen irrottamaan kynsi- ti hän en kotiinsa, jonne laskukin oli sen, e ttä hän m aksaa laskunsa.
61
piiri.
SAM
UEL ROBBINS.
riittä v ä k si.
si lä h e te ttä v ä .
Jos otamme tarkastaakseinme tä vjjn laaja, kelvatakseen kaikis- ään työväenluokan kurkusta.
Los A n g e le s:
• K ilnteim istön v a k u u tta m isesta sovi
V arovaisuuden vuoksi lä h e tti kul
teollisuusunionismin eri aate- sa nuhteissa työväestön luokka-
63
piiri,
W
. H. PE T E R SO N .
ta
a
n
T
yöläisten
L
uottoyhdiB
tyksen
|
Sosialistinen teollisuusunionis tasep p ä vaim onsa v ie m ä ä n / ta v a ra t
SKANDINAVIAN MAIDEN TYÖ
64
piiri.
W
ILSO N BLAIZE.
kanssa.
suuntia, niin voimme huomata taisteluaseeksi.
Papin asuntoon saav u ttu a
VÄENLIIKE EDISTYY.
mi vhdessä sen valtiollisen luok- perille.
65
p
iiri.
GUS,
KUENTZ.
Pyk. 11.
H y v ä k sy ttiin m a k se tta
ammattiliikkeen piireissäkin e-
Tiedot
R u o tsista,
N o rjasta ja t
Luonnollisesti on syndikalLti-,
kanssa edustaa työvä- neuvoi vanha h e rra k u lta se p än rou
v ak si $10.00 A. K oskelaiselle a u to r
66 piiri, LEO LA SK O V SK l.
räänlaisia
teollisuusunionismin sel’.a ja ammattilaispiirien kan- en¡j¡¡<j{een täydellisimmin kehit- vaa istum aan, o tti arv o esin eet ja me T a n sk a sta k erto v at unio n istisen liik vuokraa, valtio k o m itean k äynnistä
71
piiri, L. Wl. STORY.
kannattajia, jotka eivät ensin nattamallakin teollisuusunionis- tynyttä muotoa, sellaista johon ni papin virkahuoneeseen. P ian pa keen n iissä m aissa kasv an een sodan R ockllnissa.
73
p
iiri, A. PETERSON.
lasi hän sieltä ja sanoi:
a ja lla voim akkaasti.
R uotsin unioi
kään hyväksy edellämainittuja milla ansionsa työväenliikkeessä ehdottomasti työväestön laajojen “P a sto ri on v a rsin tyy ty v äin en ta hin on vuoden a ja lla liitty n y t 45,334 Pyk. 12. Albion o sasto lta, sen lo
75 piiri. IONA G. WOODARD.
74 p iiri, W M. J . SCULLY.
syndikalistisia haaveilijoita, mut samoin kuin pelkällä ammatti-1
u u tta jä se n tä , ollen R uotsin äm m ät p e te ttu a to im in tan sa, on valtiokom i
sUUren enemmistön on varoihin, m enkää sisälle.”
Y litu o m areik si:
ta eivät sen paremmin sosialis liikkeelläkin on sitä vielä monin sujau(juttava ennenkuin työväen- Rouva o tti laskun ta sk u sta a n ja tiliik k een jä se n m ä ä rä nyt 186.146. tea lle tov. G ust R inne lu o v u ttan u t
$40.00,
joka
sfim
ma
on
a
ik
a
n
a
a
n
vie
CHAIM
SH PIR O , Los Angeles.
N aisten
lu k u m äärä a m m a ttijä rje s
tilta
teollisuusunionismiakaan. paikoin. S^ndikalistinen ja am - luokan vapautus on mahdollinen, m eni sisälle.
vuoden
ajafla
kohonnut
¡
ty
valtiokom
itean
tileih
in
,
m
u
tta
?jä
ä
C
O
R
N
ELIU
S M. ENNS, Los Ang<
Pappi katsoi y stä v ä llise sti naiseen töissä on
Käsittämättä luokkataistelua, ei mattilaispiirien kannattama teol niin paljon kuin syndikalistit ja ja sa n o i:
n 1 y t a ik a n a a n m ain itse m a tta p ö y täk lr les.
8,238:sta 14,402:een.
•
O sasto t Ja y k s ity ise t jä se n e t, teh
vät he voi käsittää teollisuus lisuusunionismi ovat suurestakin ammattilaispiirit sellaista saatta “Ikäväkseni kuulin, e ttä avioliitton
N orjassa o so tta v a t am m attiliik k een J
K
okous
loppui.
kää
p a rh a a n n e n äid en ehdokkaitten
' ne ei ole onnellinen ja e ttä te sen jä se n k irja t pvöreissä luvuissa noin |
unionismiakaan muuna kuin am merkityksestä
tämänpäiväisten vat halveksiakin.
V
akuudeksi,
—
Alfred
Ruis.
v
a
litu
k situ le tp isc k si, sillä ne ovat a i
vuoksi h a lu a tte erota tniehestäim e n e ljä n to ista tu h an n e n jäsen en kasvua ;
mattiliikkeen hiukan laajenneena parannusten hankinnassa. Edel
n
o
a
t
jo tk a k u u n tele v at työväestön
vaikka teillä on kolm e lasta. O lette ollen a m m a ttijä rje stö je n koko jäsen ' Olen ta rk a s ta n u t ylläolevan pöv i
muotona, sellaisena kuin se ny linen tosin kysyy suunnattoman
m
äärä
nyt
noin
93.000.
Vuoden
ku
;
tä
k
irja
n
ja
huom
annut
sen
kökouk
I
,,1PO
'* ? J*,k een • S o ^ ali,ä
Ä änestäkää vältä työväestölle, äa ko tark o in h a rk in n u t, m itä a ijo tte
kyisin ilmenee kaivosmiesjärjes- suuria tarpeettomia uhrauksia, □ estäm ällä sosialistipuolueen ehdok teh d ä ? ’’
luessa oli 559 ty q selk k au sta. jo sta sen p ä ä tö ste n m uk aisek si
'
" B e h d o k k a at n v a t t y o 'aeftt,jn 1 !
m ittätn äf ia siis m yöskin työväestön
töissä ja oluenpanijiin järjestos- koska sen menettelytavat mel- kaita.
“ M utta k ukas on teille se lla ista pu k u ite n k in a in o a staa n 44 lakkoa, jot
T. K ankkonen.
!•
TOVERI
: Järjestömme asioita i
itu
i
k o n tro lle e ra a m a t v a litu k si tultu aan .