No. 228
T O V E R I
selitetään, että kyllä se työ- Taistelusta työväestön ^ V av Z k si^ z O taloa, sisältäen
väestö sittenkin kohoaa valtaan, asuntokurjuutta vas- Inoin 700 asuntoa, juuri työväen
ei ole porvariston todellisen aja
taan Sveitsissä
perheitä varten, ja niitä toivo
taan voitavan rakentaa lialvem-
tuksen ilmaisu, vaan tarkotuk-
““
min. koska paikassa maksaa ra-
sella laadittua agitatsionia työ
Alempana esitämme muutamia j kennustonttien neliömetri 2.oO—
väestön voiman heikentämiseksi
' ...... ,,
.
esimerkkejä siitä, miten Sveit- 3.00 fr. Aikasemmin mainittu-
Se on paansihttelya narrille, jon-| esim
kaupungin vai- jen 73 talon tontit tulivat mak-
ka voimaa pelätään, mutta j°ka ltuusto taistelee asuntopulaa vas-¡samaan 18. 21 ja 30 frangia ne-
pidetään aisoissa sillä että sen taan ja mitä mieltä kaupungin; Jiömetriltä
(Jatketaan.)
mieltä nimellisesti muka nouda johtomiehet tämän asian suhteen’
ovat. Mutta sitä ennen muuta-j
tetaan.
ma sana itse kaupunginvaltuus-
tosta.
Sveitsi on kansanvallan maa.,
Se ilmenee erittäin silmunpista-•
e
västi kunnallishallituksien ko-j PictOlin hlllenkaiVilJien
koonpanossa sekä vaaleissa. X h-
lakko Enlannissa
tä hyvin kaupunginneuvokset
liian
v
ä
sy
ttä
v
ältä
,
jo
m aihinm eno
päättynyt
Suomen
maistraattia i
ten he sa iv a t p ää h än sä s iirrä ttä ä (vastaa
-
m aista h u v ittelu t laivalle.
Muuan j kuin
myöskin kaupungin » a - ( T r u c tra n s la tio n file d «rtth t iu fostw .a« te r
sen ip likaa"
Satunnaisista Umotuksista tu-
. . . . . .
tuuskunta
valitaan välittömällä at A ,te r iä . O r c , Se,,«. 5 0 ,1 9 1 8 . « .
at A sto ria . O ,e .. O ct. 1, 1918. as required
tyk k iv äestö ö n kuuluva m ies luuli e
section 19 ot the Act of ’ »CL 6th. 1917.»
tee rahan seurata mukana. Englanninkie- m in k e sk iv a lta in m ilita rism i kll-
, by section 19 of the A c t of O ct. 6th. 19>’ .)
Jokaisella 2C by section
äänioikeudella.
lesti suomennetaan vapaasti.
••Ajat eiv ät n äy tä oikein suotuisil rä ä n ä yönä huom anneensa u rk k ijan
Siihen
siis
pyritään
------------------------ ------------------- kistuu, sitä pikemmin saatetaan
i vuotta täyttäneellä miespuolisel-( \ ew Glascow, N- S., -y p.
Advertising rate« in effect July 1, 1912, 40
■
C hri8tian laivalla. H än seu rasi s itä erä ä se en • ¡la kansalaisella on äänioikeus. | svysk. _ pictoun kauniin hiilen-
¡
¡
.I
tä
kuninkaille."
k
irjo
tta
a
cents per inch. Special discount is allowed , t< >ivoa rauhaa,
su-
~ • , • « w / ...
Kaikki merkit viittaavat
for larger and continuous advertisements.
. . . . ¡S cience M onitor, “n im ittä in valtais- päällystön huoneeseen, jo ssa sai sei
kaivajien lakko on sovittu. Kai
ville e ttä u rk k ija oli nainen m ie j Nykyään on Zunchin 1-/ (' o
TO VERI, BOX 99. A S T O R IA jp R K .
e
t
t
ä
A
m
e
r
ik
a
n
k
a
p
i
t
a
l
i
s
t
i
-
l
^
^
syÖ8tylle
la
ji,ie
h
eistä.
E
h e n.
hen pukim issa.
na 1017) kaupungin valtuuston vosmiehet saivat 20 prosentin
T IL A U SH IN N A T
luokka
on
vakavasti
päättänyt
j
sjm
K
reikan
en
tise
n
k
u
n
inkaan
Hiukan ammattikasva
G ib raltarissa py säh d y ttiin toinen- jäsenestä 62 sosialidemokraattia palkanylennyksen.
Yhdysvalloissa ja Caoadaaaa:
K o n stan tin in ja P o rtugalin entisen
Yksi vuosikerta. .$5.50 0 kuukautta. .$5.00
tuhota
työväen
kaikenlaiset
jär
kin k e rta ja siellä m yytiin jälleen ! sekä 9 kaupunginneuvoksesta
tuksesta
2 k uukautta... $1.60
1 k uu kau si... .60
Suomeen ja muualle ulkomaille:
jestöt. mikäli niiden luokkaluon- k u n inkaan M anuelin ei san o ta elä hiiliä. Se oli tä m ä n k e rta n e n hiilen sosialidemokraattia. Kaupungin Austraalian työväki ei
Yksi vuosikerta. .$d.l>0
6 kuukautta. .$4.25
vän en sin k ään lo istav issa oloissa.
halua valloitusaluerta
m yynti, joka sa atto i h eid ät kiinni valtuuston puheenjohtajana on
ne on kysymyksessä.
\
iimeisten
vuosien
kuluessa
K onsta oleskelee e rä ä s s ä sv eitsiläi L otja johon h iiltä la s ta ttiin , löydet ! t ä t ä
tt1 o k r a a t t i
n y e k /w
y ä ;.» 1 i/|p
s o s m i a n l k i raa
dem
SUBSC R IPTIO N RATES:
In the United States and Canada
Koko porvarillinen sanomaleh- sessä huvilassa, hankkim alla jonkun
on useitten työväenyhdistysten
e tra n s la tio n file d w ith th e Postm aster
tiin m yöhem m in sau m at avoim ina ja Rieder, tunnettu sekä ariossapi at (T A ru
One year...........$5.50 Six m ouths...........$5.00
s to ria , O re.. Sej-t. 3«. 1918. as Irequired
kirjotuksia, ia jSeii toim eentulon vehkeilem ällä sa
Three months. .$1.60 One month.................60 kin toimesta esitetty hallitusvi- distö on tulvillaan
alto -—
jen ------
ran n ik , detty
työväenpuolueen
«section 19
o f the A c t o f O ct. 6th. 19 1/)
vuotavana. L iitto lalsv
---------
------y
.
-
. .. jäsen.) i - by’ ---------------
-
joissa kauniilla kielellä puhutaan j la p e rä iste n hen k ilö itten välityksellä k o v a rtlja sto la iv a t, joiden käsiin lot Samalla tavalla o n .. - ? ' a<n^ ' j Sydney Australia. 7 p. elok.
H isomusio sijaitsee io:unen ja Duanc katu- ranomaisillc vaatimuksia ämmät-
vhtäläi-! sa k sa la isten rauhanpuuhien hyväksi ja joutui, saiv at selville, e ttä sm
>cn kulmassa.
Telefooni: konttori 365, j
.
sillä a lue
edustettuna myöskin
kan o , : i ( k Kirjetiet
iue cuubiciuma
.............. -----
irje tie to ).— Väittely siitä nu
tomutut» sjj .______________ _____ i tikasvatuksen
antamisesta t\o~ työn ja pääoman etujen »
P o rtugalin Manu on o sta n u t palsta
oleva kivihiili oli saatu rahtilaiva: uin eduskunnassa ja mainitun e-
rauhanehdoissa on tehtävä
Jäisille. Ja useat porvarilliset sv v destä ja vanhat kettuilevat tilan Lontoon läh eisy y d estä ja yrit
Silloin sä h k ö te ttiin N e w jduskunnan puheenjohtajana on liittoutuneiden saksalaisilta val
k im lta .
Un io n i sm in h e n k i1 yhdistykset ovat niinikään teli- a m m a ttiliik k e e n jo h ta ja t e s i i n t y j ä .hengenpitimikseen urhoollisesti p Y a d orkiin,
hetkellä vanha puolueen iottamme Etelämeren saarille, on
iran
o m aiset --------,
olivat « tällä
jo ssa v ....
. . ------------
vät
niinä
kaupustelijoina,
joiden
viljellä
k
asviksia,
hoidella
kanoja
ja
muuttumassa
neet samansuuntaisia vaatimuk-
Yadkinia vastassa, sen saapuessa jo h to m ie s Herman Greulich.
käynyt täällä huomiota ansaitse
kaniineja.
Toinen
siis
kokee
kun
sinne,
n ä y ttä e n v iatto m a lta ja puh ) T ä h ä n l i s ä t t ä k ö ö n v ie lä e t t ä k a u - vaksi. Hughes, Australian enti
suosi»
»llisella
myötävaikutuksella
j siä. joten näyttää silta kuin oli
i pungin kanslioissa tyoskente ee nen
„
........
Oakland World niminen cali si tässä joku sellainen etujen yh vieläpä useassa tapauksessa suo n olllsesti tä y ttä ä "o su u te n sa ” a h ta is ta a lla kaiken elo stelunsa jälk een .
pääministeri
Englannissa on
sakin oloissa, m u tta toinen yhä vain
runsaasti
työväenpuolueeseen,
sejjttanvt
etta saaret olisi an-
fornialainen työväenlehti on te-j täläisyys. jossa sekä työläiset ranaisesta aiotteestakin tämä työ- vehkeilee ihm iskunnan tu rv a llisu u t
• • •
kuuluvia miehiä. Monen tarke- ! nettava Australialle ja ettei Sak-
kelinään sen havainnon, että ¡että porvarit saattavat yhtyä sa- väestön luokkajärjestöjen tuhoa-i,a ja v a p a u tta vastaan — jo ten siis
PITK ä IK äisiä LINTUJA.
jän osaston käytännöllisinä joh- salta vallotettuja siirtomaita mis
niinen tapahtuu.
j v astak o h ta on kylläkin räikeä.
tympeä ammattilais- ja jo h taja-|man vaatinluksen taakse.
Vanhaksielävät linnut ovat verrat ta jin a — s ih te e re in ä — o v a t k .u - sään
ole luovutettava takasin.
Esiintyessään äskettäin Lon- i
• — —
•henki on katoamassa tämän) Mitaän etujen yhtäläisyyttä ci
tain harv in aisia.
E rä itte n lokkien keimman sivistyksen saaneet so- Australian työväenpuolue ei kui
maan työläisten keskuudessa ja siini! kuitenkaan ole. vaikkapa toossa pidetyssä liittolaismaiden nykyaikaista merirosvoilua i tie d e tä ä n eläneen n eljänkym m enen . s ia lid e m o k r a a t.it. . e s u - n u r si tenkaan ole Hughesin kanssa sa-
. . . .
......
.
(T ru e tra n sla tio n file d w ith the Postmaster vuoden
fVäieib-ai
: SOC. että tvöväciuU<
>K<in \ \«ui\m.ii.
<11 'U Uf maa niieltä.
ikäisiksi, nnm
p ap u ikaHat
k aijat e elävät
lä v ä t ¡see,
työväenlUoKaii
\s to ria O - re., O ct. ........
1, 1918, -
as .....
rcqu ired
tilalle astumassa itseluottamuk-j
saattaa näyttää. Vanhoil- sosialistien ja työläisten edusta- at by section
19 of the A c t o f O ct. 6th, 1917.1 usein kahdeksankym m enen vuotiaik- täällä ei ole aivan niitä on.
a
Aärimäinen siipi työväenpuolu-
sen henki. Johtajiin ci enään
liset unionistit, jotka sellaista jakokouksessa. selitti herra (jom- O tsak k eella: “ N ykyaikainen kaap si ja jo u tse n e t m elkein yhtä van-j ei k u i t e n k a a n s a a u n o h t a a , e -J j e e s t a seijttää, etteivät australia-
kaikkialla luoteta sellaisina kaik- vaatimusta kannattavat. tekevät pers A. K. of Laborin edustavan p a rilaiv a ” , k irjo tta a S e a ttle Union hoiksi. K aarneet ja pöllöt kuolevat k u n n a n p o l it ii k k a s ilta nm . I n n a t - !
h a lu a n o jta s a a r ja j a e ttä
kitietävinä kuin ennen, jopa nii .sen yliarvioimalla tyovaest« »n koko Amerikan työväenluokkaa, R ecord: \
m elkoista nuorem pina, m u tta on täy ta k u i te n k in k u lk e e P*,rx a r ’ ..1
i on ^nokittavaa kenenkään puhua
tä paikoin vaaditaan tilillekin teli-i i ammattitaitoisuuden
’ . . .
,
S
anotaan
e
tte
i
ole
e
n
ää
olem
assa
ain
päteviä
syitä
o
letta
a
kotkien
ja
j
luokkayhteiskunnan
niadraaina
|
siirtomaiden hallussaanpitämises-
tärkeyden. tai oikeammin sen kolmen mil-
m
itään
lo
isteliasv
ärisiä
m
erim
iesju
t
etsästy sh au k k o jen elävän to isin aan suuntaa.
itä
koska sellainen puhuminen
täyistään.
¡luulevat työnpuutteen m. m. u- Joonan jäsenen muodostavan A- tu ja. Sodan harm aa väri on p e ittä m
t a ista
i . t a sa
. a ta
u a a vuottakin.
vuottakin.
K otieläim
otieläim iin
iin
V . l'X M kävi Zur,chtssa asun-i
to
K
)k_
1
saattaa
olla esteenä pikaisen rau
Sellaisesta ei ammattiliikkeen seassa tapauksessa johtuvan työ merikan työväenluokan, kun jot
nyt ne pu rp p u ralo isteiset kohdat, jo t kuuluvasta s iip ik a a rja
rja s s ta
ta e e! lä v ä t hän topilla aivan huutavaksi,
tu
o
han
saamiselle.
keskuudessa nykyisin kuiten
Muuan rat kohosivat yhtäkkiä ja pic-
väestön
ammatti tai toi-uuden kut edustajista paheksuivat sitä, ka ennen aina aik a-ajo ittak in vilkas h e t ja so rsa t kauim m in.
Patrioottiset ty«”» väen puoluelai
kaan näy niin selviä ilmauksia,
asuntoja oli mahdoton set f joitten kannatukseen H ug
In
ttiv
ä
t
sanom
alehtien
m
eriliikenne-
että
Amerikan
sosialistipuoluet-
sk
o
tlan
tilain
en
m
aan
viljelijä
on
il
nempiä
puutteesta, vaikkapa se todelli
löytää. Vuokraa oli v. PfF» kes
kuin ¡»itäisi nähdä, vaikka se
suudessa iohtuti ammattitoimien ta ei oltu edes kutsuttu kokouk uutisia. K uulkaam m e k uitenkin e rä s mot tan u t L ontooseen, e ttä hänellä kimäärin : kahdesta huoneesta ja hesin hallitus nojautuu) on aset
tä
Brooklynin
Daily
Eagle
lehden
eräillä tahoilla onkin totta. Am-
.................
on ko irash an h i.
joka on nykyisin
tunut Viiden Etelä-\\ alesin si
• puutteesta, yleisestä tyottoniy» seen.
k e rto m u sta rah tila iv a Y adikinista, jo kuudenkym m enen vuoden ikäinen. Se keittiöstä 435 frangia: kolmesta säasiain ministeri Beebvn kau
mattiliikkeen radikaalisempi. s. •
Sellainen häikäilemätön ket- ka on en tin en saksalainen rahtilaiva kuului n e ljäk y m m en tä v u o tta ^eräälle ¡ lu o n e e s ta ja keittiöstä 612
' - fran- nalle. jota ilmaisee Bcebyn seu-
o. luokkatietoisempi. aines on destä.
kan- tuileminen on ollut ( lompersin C lara M ennig, m u tta jonka Yh hotellinpitäj& lle B ridge-endissä, S kot g ia: n e l j ä s t ä h u o n e e s t a j a t i raava lausunto:
Porvarist« »n ti nminnan
voittamassa valtaa vanhoillisuu- !.
K aksikym m entä y k s iv u o t tiöstä 820 frangia: uusimmissa
"Mitä oikeutta Hughesilla oli
,
.
.............
¡nustaiana on taas kokonaan töi elämän tehtävänä jo vuosikau- d y svaltain h allitu s otti h a ltu u n sa sen landissa.
ta
s
itte
n
osti
sen sen nykyisen om is t a l o is s a m a k s o i v a t n c lJa ' 1
den kustannuksella, silla jarjes-
J
............
jälk
e
en
kuin
laiva
oli
m
annut
kaks
siä.
Kumma
vain
ettei
hän
sa
Lontoossa
mennä sanomaan, et
.
nen seikka: ei työväestön avus-
vu o tta rap ak o ssa e rä ä n brooklyniläi ta ja n appi. M aanviljelijä v a k u u tta a n e e n a s u n n o t jo p a 1 .000— 1,-KJL tei Australia koskaan luovuttaisi
tömuotojen muuttuminen on pa-l
malla
selittänyt
työnteettäjäyh-
taminen, vaati sen järjestövoi-
K ö y h e m p ie n
a n -,
sen laitu rin päässä.
Se on k e rto hanhen olevan vielä kuin nuoren f r a n g i a k i n .
kottava välttämättömyys jos työ
Saksan Tyynellä merellä olevia
distvksiä
työväenjärjestönsä
vel
dm
in
tah
alu
lsen
kuin
koskaan
s
a
n
k
e
r
r
o
k
s
i
e
n
t
ä
y
t
y
i
ja
tä
y
ty
»
heikentäminen. Kun am-
m us ry ö stö saaliista. viinistä
jota
saaria? Saksan siirtomaiden koh
väestö ollenkaan mielii tulla to i-! nian . .
oi nin en ä ilv stä k ä än . etteik ö v ie lä k in m a k s a a 30 p r o s e n t t i a tu -
................ .
• - ,
mattitaitomen tyovaest» tm-T jesliitoksi. Olisihan se sointu oli gallo n ittain . ja n a isista — joita
talon
käsittely ei ole niin tärkeä
nieen rustajiensa kanssa, joiden
'
ia vielä e n e m m ä n k i n
nut niin kauniilta. kun Civic oli tu sin o ittain , sekä su h teellisesta se todella olisi kuudenkym m enen l o is t a a n
kuin
pikaisen
ja kestävän rauhan
-
-
-
••
u
aan
kykenee
erikoisen
taitoisuu-
mielivaltaisuus ja häikäilemättö
v u o k r ik s i.
lau lu m äärästäk in .
ederationin
nimi
olisi
lausuttu
vuoden
vanha.
saaminen.
Minä
sanon, että
K----- perusteella pakottamaan
Taistellakseen asuntopulaa vas ,
.. .
Yadkin teki kolm e m atkaa E uro
myys on kasvanut ainakin sa-'¡tcnsa
Australia on tähän kysymykseen
rinnan A. K. of Laborin kanssa,
t a a n ryhtvi kaupungin
massa suhteessa, kuin työväestön! Porvareilta myönnytyksiä, min ja (lompersin katsantokannan paan, joiden kaikkien on se lite tty
kan-
S A A S T A IS I A Y Ö L IN T U J A .
¡pyrkii porvaristo siilien, että ko-
rakennuttaniaan taloja omaan) nähden
. . . ratkaisemattomalla
. . ... ........
tu lleen m aksam aan hallitu k selle e
vain
enem-
tietoisuuskin, e lle i
“ E uropassa on", k irjo te ta a n eräässä Ia.kuu.tsa.
k uosien 1<I07-190<: h '? 11.’ •’ « Im is jättämään asian
. . . . . .
. , ettaa saada kaikki työläiset s a mukaan se olisi sopinut niin hy nem inän kuin m itä n iistä oli tuloja. puoluelehdessä, "su u ri joukko lehtiä
kuluessa
.rakennettiin
25 asuin-1 E sittelyn st,hen saakka kunnes
mán. I monistuin hengen muut-
■
M utta
vasta viidennellä m atkalla
..
•„ 'maila tavalla ammattaitoisik.-i. vin.
jotka
ovat
O
ttaneet
teh
tä
v
äk
se
e
n
vai
)
a
n'u
s
t’a
.
-
¡
^
o
l
j
2?5
asun- lopullinen asioiden ratkaisu tu-
Lai
tumista voi auttaa paljon silla,
. . . .
, , ...
Ei tarvitse (lila perinpohjai-l p äästiin varsinaiseen vireeseen
Australia on valmis sano
.
'Silloin olisi aina mahdollisuus
lankum ousliikkeen nälvim isen ja vai toa, s. t. s. joka asunnossa on lee.
. -tv
- t . i i
' van
m ukana oli sen v a ru sm e sta n
että liittyy tukemaan sen
väestön
hillittö-
sest.kaan
selvillä
tilanteesta,
kun
Rvang
jonRa
todig
maan:
me emme välitä mitä ta
lankum
ouksellisen
1 saada työttömien riveistä vaikka
2, 3. jopa 4 kin huonetta keit-
kon taistelua, joka koettaa tais
Yiime
vuoden
ai
j tiöinecn.
1 aiot maksoivat yh- pahtuu vallotetuille siirtomaille,
minkälaista työväestöä. Porva- jo huomaa, että kaikkialla toi 1 ukset lopullisesti sito iv at laivan kap m ää parjaam isen,
tella
ammattikuntalaishenkeä
kana
teh
d
y
t
p
a
lja
stu
k
se
t
tällaisten
,1 teensä 2>ö miljoonaa frangia kunhan vaan lopulliset rauhan
' ristolla ei ole mitään muitta tar- mivat kapitalistit nyt siten, että teenin ja kuusi sen m ieh istö stä.
lehtien to im in n asta o so ttiv at, e ttä ° " ) h ä i s s ä taloissa on yhteensä 911 ehdot tulevat sellaiset, että preus-
vastaan, kuitenkaan pyrkimättä
kotusta ammattikasvatusta ¡»Hoi tvövä n järjestöjen iuokkalut >11111 Kun laiva oli viidennellä m atkal ilem assa e rin äisiä sa la liitto ja , joi
laan ollut m uutam ia päiviä m erellä
huonetta ja keittiöt, siihen ¡u.| »’lainen militarismi estetään uu-
hävittämään järjestöjä.
taessaan, kuin omien itsekästen tuhotaan. Niiltä joilla on ollen
cte5sJä konttoreita sekä; delleen mailmaa valamasta ve
kapteeni E v an silta luetteloa den tark o tu k se n a oli saada ilm an se
etujensa ajaminen ja työväen kaan omintakeisuutta kielletääi laivan ta v a ra v a ra sto ista . kysellen oli Raviin oloihin pro v o k aatto rista« sivu u l k o h u o n c i t a ^; v u o s iv u o k r a jokai-! relJ? P kyynelillä."
Saisiko sen merkitä järjestövoiman tuin >aminen.
Kansallispuolue (vähemmistö
toimintamahdollisuus
milloin ko niitä riittä v ä sti m atkaa varten m akua. Meidän ei ta rv itse m ainita s e s t a huoneesta sekä keittiöstä
m
istä
v
a
ra
t
tu
liv
at
täm
än
laatu
isen
rauhan enteeksi
tulee
keskimäärin
129
frangia
¡on
asettunut virkaa tekevän pää-
i Ammattiliikkeen voima heikke- milläkin verukkeella. “Avoimen E vans vakuutti niitä olevan. Sam oi painetun sanan ulosantaniiseksi.
;
¿n*
^
^
¡
,^
¡
3
_
V
uonna
1O10!
n’’n’steri
\\ attin kannalle, joka
---- —
1
voimaansaattamiseksi hin aikoihin otti vli-insinööri laivan loin puhutaan p reu ssila ise sta kullas • u j u k æ
(T ru e tra n sla tio n file d w ith the postmaster
„ < ;jm ;iS S a S llllt e e S S a k l l i l l tVO- tvömäan
ojj
yleinen
kansan-!
se,v’ää
W
attin seuraavasta lau
at Astoria. Orc.. Oct. 1. 1918. as r e q u ir e d '" ^
e n tisistä päiväkirjoista selville, pal
by section 19 of the Act of Oct. 6th. i9i7. voiniamarkkiuoille ilmestyy y- käydään salaista mutta kiihkeää jonko laiva oli k u lu ttan u t hiiliä edel ta . sa ttu u epäluulo kipeim m in Juuri 1 aanestvs uudesta' rakennussuun-, e n o s t a : "Kukaan Australiassa
lehtien julkaisijoihin.
Ja nitelmasta.
Eiliset tiedot kertovat välirau- ¡ejsten kuulujen kasvattamaa ain- taistelua. Mitäpä siitä, jos työ lisillä m atkoillaan ja jä rje s ti hiilen näiden
13.187 äänellä 4,857! j° ka tana Päivänä tahallisesti
vaikka
parissa
tap
a
u
k
se
ssa
ne,
jotka
ääntä vastaan hvväksvi kansa luovutta,s’ llnlan pakkoa nämä
hasopimuksen bulgarian ja liit- niattitaitoista työvoimaa, sillä maalla nimellisesti vallitseekin ku lu tu k sen m ahdollisim m an vähäisek
in
'p
ä
iv
ä
n
ajaksi,
voidakseen
i
ta
v
a
ttiin
h
äm
m
en
täm
ässä
sekasotku
r
a k e n n n s s u n n n it e i nj a n j a Uivön- saaret ei ansaitseisi olla luotta-
tolaisten välillä allekirjutetnn., <c,|ajsen järjestäminen on mitä “iinio , kun sen henki on kaik- si parin
selville paljonko m ahdollisesti jen ja tiettäv ien ju o n itte lu je n so t g. s ijh e n
. miljoonan 260,(X)Ci musnnchena hallitsemassa tata
saada
Jt»s uutisessa on ¡»erää. on se < vaikeinta. Sille on jr» koulussa kea muuta vaan ei luokkahenkeä. olisi
kuista
keitosta,
jo
u
tu
iv
at
e
l
ä
m
ä
l
l
ä
ä
n
,
^
,
.
,
u
o
to
n
Rakennettiin 73! Australian ¡»eritit, .omaisuutta.'
hiiliä jälellä laivan saapuessa
m
aksam
aan
liiallisen
luottam
uksen
t
a
jo
a
suuri voitto liittolaisille, silla opetettu, miten lakimrikkominen K1111 unioitUn juhlapuhujina e- Italiaan.
K ansiniiehistö niin ik ään
joissa oli 288 asuntoa •J
Bulgarian antautuminen merkit- on kunniallista tointa ja miten siintyvät valtioiden kuvern<»örit ta rk a s te li laivan tak la u sta , saadak korkeisiin suojelijoihinsa, ei tuo lo niistä
11.5 prosenttia kahden Oikeusjuttuja “cpälo-
k
a
v
irta
ole
lak
a
n
n
u
t
valum
asta,
st
jaalisia” vastaan
sisi keskusvaltain voimain kali-jjokaisen tulee pyrkiä yksilönä ¡a suurten te<»Hisuuskor|Miratsio- seen selville, kuinka suuri osa siitä kun valuu itsen sä kap italistisen huoneen asuntoja. 45.1 prosent
voitaisiin
uudistaa
laivan
v
a
ra
sto
ista
tia
kolmen
huoneen,
35.1
pro-
tia jakautumista.
1 urkin olisi e| ttenpäin; miten kilpailu on ja- nien virkailijat, niin on se sa
m ailm an elin k esk u k sista.
a s te f
senttiä neljän huoneen seka 8.3 (1 «„«- »ran«i«t..>n fit«<f with tii«. pnstnu
manlaista kuin pyövelien esiinty (Kun h allitu s o tti Y adkinln haltuun
p u re t*
sotassrappaankaan jälk i
.
,
a AMona, Or< , 0 0 1, ivis.
ivqti
silloin pakko antautua ennen p it-'
ja kaunista.
“
V
erisen
sa. v a ru ste ttiin siihen uudet köydet
, .
prosenttia viiden huoneen asun-! ny sreu on 19 .,1 the A c t «1 <»et. 6th. 11/175
kää, sillä yksikseen jääneenä eij Ammattikasvatuksen omaami- n iin e n kuolemaantuomitun pelas uudet ta lja t, v a ra ta lja t ja vara-ank ei ole aina yhtä julm a kuin Pa” ‘O ; ^ ja
n uoneltten lukumäärä on
Portland. Ore., 1 -p. lokak.
m
usteen,
joka
on
o
ste
ttu
palvele
tustaistelun
neuvonantajana.
I
se kauan voisi vastustaa liitto-1 ncn on yksityiselle työläiselle
Sen a
v”okra on keskimäärin Miss R. Harris sai sakkoa $50.00
k u rit).
m aan erin äisiä ju o nitteluja,
L
aivaniiehistö
pakkasi
kaikki
myy
.
.
en;.
i
joka
huoneesta
208 frangia.
¡tahallisesta sokerinkäyttöä rajot-
Kun
työväenliike
antautuu
yh
laisten voimaa. Ja kun 1 urkki, suurnierkjtyksellinen, mutta jos
vulla
m y y rk
y y tetä
vulla
m
rk
tetään
m
e
ia
»ovaen
Kaupungin
rakentamat
talot
tavien määräi sten rikkomiselta.
täv
äk
si
kelvolliset
ta
v
a
ra
t
puosm
an
kukistuisi, olisivat Saksan haa- j koko työväenluokka omaa en teistoimintaan jonkun porvarien
keskuudessa
ja
sen
tuhoisuus
on
•
o
v
a
(
rakennetut
joka
tapauksen-i
1 ttomari \\ dverton langetti sa-
nin h y ttiin , kunnes sen seinät olivat
veet mailman vallan muodosta niin sen erikoismerkitys katoaa yhdistyksen kanssa, tapahtuu se pullollaan n iistä. Siellä oli satoja juuri siinä, e ttä se saa rav in to n sa
,)a]jon kauniimmin sekä huo- kon. Miss Harrisilla oli ollut ta-
misesta preussilaisen junkkeris- Sitä ei silloin enää voi käyttää vain senjälkeen kun se jo on jalkoja se ltse n tu u m a ista u u tta haiut» m itä saastaisim p ien k an sain v älisten ]e p is e ] n m j n kujn yksityisten ta- P*na ostaa määrätty sökerian-
min lipun alaisena menneet. Itä- erikoisaseena elinehtojen hankin- menettänyt elinvoimaisuutensa j; puköyttä ja paljon pu u tav araa, joka heittiöiden m ätäp esistä, . j° lta, ae^ a. ; lot. Kaupungin talojen ympäril- nos - naulaa, useammasta eri
pjeniä puutarhoja,' talojen Puodista. Vangittaessa oli liä-
Luokkaeduis Italiaan p äästy ä toi kunnollisen hin k a p ita listit eivät kavahda k ay tta?
vallan asema on epätoivoinen, tataistelussa. kuten ammattilai- luokkahenkensä.
hyväkseen.
lian.
K
onehuoneen
m
iehet
tek
iv
ät
välillä on tilavia leikki- sekä ruo- nc,la
naulaa sokeria hallus
eikä Saksa voisi yksistään pit .¡set ovat tähän mennessä teh- taan selvillä oleva työväestö ei sam oin p a ra sta a n ja löysivät useita
•Ei saa uskotella, e ttä täm ä kaik
Ö II
i
hokenttiä
ja
pensaita.
Talot
ei-
saap-
koskaan sovi porvariston kanssa
k iiti vastustaa liittolaisten alati neet.
Rudolph Zweifel, ruoka- ja
x ät ole kol in komeasti koriste
sa to ja
uusia h ö y ry k attilan pesän ki p arjau s,, likahicm.
kasvavaa voimaa.
' Sikäli kuin ammattitaitoisuus samaan rekeen.
Mohlerista
polijarau to ja ja joukon k ak sito ista n ittelu olisi vain kansallinen ilmiö, j tut. mutta ne ovat joka puolelta sekatavarakauppias
Porvaristo toivoo» "uuden ai Jalkasia uusia m essinkipiippuja. jot M illoin joku Mooney on p a rja a tta
, v
, a 1 n a , j r a o . a i l . i a c a .
......
S a U O ttU H
p i h d l l - , Tillamook
, kauntista
...
on tutkit-
Kaikkien
näiden
mahdolli- kasvaa ammattikasvatuksen kaut-
min
(
vapiskoon
se.
Joka
niiden
u
h
rik
si
J
jnka
vksit
¡sis>ä
taloissa
¿avana
•
salaliiton
tekemisestä”
kakauden”
aamunkoittoa,
aika
suuksien edessä saattaa toivoa. ¡La, kasvaa työväestön jä rjesti-
ka he voivat myydä.
isjtuu .tai milloin ioku »työväenjärjestö, ¡aVdl]isesti
ko<in ruma kau. hallituksen jauhoienkavttöa kos-
M yyntitoim et alkoivat G ib raltaris
kauden.
jolloin
työväestöllä
ei
että sota alkaa käydä loppuaan mismuotojen muuttumisen tar-
aijouan
puhanaa
o
,
em
ä
t
omiin.
¡n
uloissa
ei oiekaan< vaun kevten
-'•aadosten
rikkomista
Illau tullen saapui laivan vie
kohden nykyisessä muodossaan peel’.isuus. Kun ammattitaitoi- olisi mitään itsenäisyyttä, ei mi sa.
T
äm
ä
aika
ei
ole
k
u
iten
k
aan
lh
’
.
________
n»
varten.
Ziveifeldia
vastaan
todis-
reen lotja, johon laivam iehistö tyh
taloissa on ioka suunnalla vhta
Saksan vallankumous vielä puut- >uus ei enaa kelpaa taistelua- tään omintakeista toimintaa, » aan lensi hiiliä koko yön. saaden yön miskUhhan olemasiaolo» .viimainen
koristettu julkisivu kuin lajina tulee i . esiintymään
rs.in.ymaan Fred
Kunhan
etki.
K unnan parantavat
pamn.a... voim at, | ; •
'Sitäpaitsi o„
o n L i hebbe
,7 '° ° ' poikineen, jotka ovat
tuisi ja Preussin militaristinen seeksi, täytyy sen tilalle asettaa tyytyisi se kiltisti kulkemaan t y o m a n noin n e liä in h a tta dollarini h hetki.
¡p ää se v ä t v aik u ttam aan yhteiskunnas- (
5 Lunnustaneet olleensa liitossa
kapitalistien aseenkantajien tali ta lo ja
mahti olisi kaikiksi ajoiksi kukis- 1 teollisuuksittain järjestyminen.
Mutta siitä puolesta asiaa ei- tusnuorassa, kuten järjestymät Y adkin vei am i
m u tta sen
Mitä senjälkeen seuraa, ei ole vät porvarit ja työläiset enaan tömän työväestön on pakko teh liaan,
rajottunut
siihen
tältä kertaa nähtävissä, mutta sovi yhdessä puhumaan. Niin dä.
ylös Savonaan, myt se suuren maa mästä nämä nykyajan ilettävät yö ' rakennettujen talojen vuokra on | Zweiw on Swdtsjssä svntv.
Nyt puhutaan kauniisti "työn rän multa tarpeita espanjalaisille, perhot.”
toivottavasti Englannin ja Rans- paljon kuin porvaristo koettaa-
'?rran korkeampi Kuin nyt
hankkinut kansalais-
Ylläoleva on . ......................
aivan kuin kuvaus
kan työväestö kykenee saamaan kin kasvattaa työväestöä ammat- aristokratiasta”, jonka vallan al kun ensin oli vähän tingitty hin tässä maassa tlmeatyvi.tä anomal.i
talossa. Rakennus-1 oikeudet Amerikassa.
«illoin äänensä kuuluville taval-ltitaitoiseksi, tekee se kaikkensa le mailma muka kohta joutuu. noista.
kustannukset nimittäin olivat s,1- Louls Kassebaum. Otto Xel-
Nyt alkoi juhliminen ja miehistö sista santarmllehdistä. — Työm.
la joka määrää vastaiset tehtä- teollisuuksittain
järjestymisen Mutta vakavan erehdyksen tekee ja päälly stö m enikin m aihin Savon ------------------------------------------ la valin huomattavasti kohon- son ja c x , anz saivat sakkoa
neet. — Nama talot ovat raken-
__;
vät,
estämiseksi, sillä se tietää, että se. joka ajattelee, että sellaiset nassa, voidakseen ju h lia asiaan k u u
Oletko hankkinut Tö- nettu pääasiallisesti kaupungin tunnistivat <vvHtswteusä
Saksan mahdin kukistuminen ¡työväestö sitä tietä saavuttaa kä- suurriistäiät kuin ferästrustin luvalla tavalla. Se oli aikaa se oi
verille uuden tilauksen ¡virkai.
Hinitte’.\ sekä p^em man-j -Partiopojat” vangitsivat
lohn
cnerkitsisi junkkerimahdin pois siinsi aseen, jota vastaan taiste pomot esim. jotka näitä kaunis- k eaa m erim iesjuhlaa.
' puoleista tuloja nauttinen kes-j \Yashaki nimisen
venäläisen,
kiluokkain perheitten varalle. - I jonka väittävät tehneen halli-
tamista
Suomestakin, jolloin leminen ei ole helppoa. Jos työ- sanaisia lauselmiaan sirottelevat E rä is tä päallystou jä se n istä tu ntui tällä viikolla?
Suomen työväestön taistelumah- väestö järjestyy teollisuuksittain. sanomalehdistönsä palstoille, to
dollisuudet saisivat jälleen uu menettää porvaristo kaiken sen della tarkottaisivat sellaista.
Linnen »uomal«I»«n työväen Mnenkannattaja. den käänteen.
Sikäläisen porva edun, mitä ammattikasvatus sil Ei sinnepäinkään. Tarkotuk-
ilmestyy Aatonaaaa, Oregon, joka p iir i
paitaa maanantaina.
riston valta saattaisi loppua hy le antaa. Ammattikasvatuksen sena on vain tuudittaa työväestö
vinkin lyhyeen, kun sen tukena käyttäminen aseena työväestöä siihen pettävään ajatukseen, et
TOIMITUSKUNTA:
W. N. KEIVO, SULO SYVÄNEN,
olevat junkkeriipistimet lakkai vastaan menettää silloin merki tä kaikki tapahtuu niinkuin sen
ADOLPH SALMI, ALEX S E VO,
edut vaativat ilman sen omaa
tyksensä.
sivat toimimasta.
Vaikka
työväestöllä
ei
olekaan
toimmtaa. Sellainen oman voi-
TOVERI
Mailmansodan päättyminen ei
(T H E COMRADE)
sitä vastaan, että am mansa vähäpätöiseksi leimaami
The organ oi the Finnish worker« in the sentään vielä taida olla niin lä mitään
Weatern atatea. The only Finnish daily in
rauhankellojen ääni mattikasvatus liitetään osana nen, joka ilmenee porvarillisen
the West. Published daily, except Sunday, hellä, että
at Astoria, Ore., by the Western Work
varsin pian kajahtaisi. Monta työväestön yleiseen opetusohjel sanomalehdistön palstoilla, jois-
men's Publishing Society.
A N T T I J. PÄÄTÄN, Manager.
vaihetta on vielä läpäistävä, sil maan. niin täytyy sen pitää kui
Entered as second-class mail matter July II,
tenkin paljoa tärkeämpänä että
1912, at the postoiiice at Astoria, Oregon, lä sodan aiheuttaneet imperialis
under the Act of March J, 1179.
tit eivät niin vain luovu suun- jokaiselle varataan tvöntekomah-
Ilmotushinta- 40c palstatuumalta. Kuoleman- j u t e l m i s t a a n .
Sodan ajalla On il- dollisuus, sillä ilman sitä käy i
ilmot ukset $1.50 kerta ja muistovarsyilla
12.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avio- m e s t v n v t
Ulisia Seikkoja. JOtka ammattitaitoisuus useinkin kiu
liitto-ilmotukset $1.00 kerta, halutaan tieto- j
,
V IR K A H EITTO JEN KUNINKAIDEN
ja aimenmuutto-ilmotuksct soc kerta, naima- tekevät lopullisen rauhan saalin in saksi, ajaa ottamaan leivän toi
HOMMIA.
ilme t ukset $1.50 kerta, avioero-ilmotukset
1
. . .
$1.00 kerta. Seisovat ilmotukaet sopimuk- vaikeaksi.
Mutta mitä plkeill- sen työläisen suusta.
f T ru e tra n sla tio n file d w ith the P ostmaster
TOVERI
Yleisiä uutisia
MAILMANKATSOMUKSIA
-
J
'
TJ X
n rs s i
ta 1
o lio
O
...
w
.
. - x
-
_____
j