' 1 1 |,J ---- ■“
' '
No. 206
PÖYTÄKIRJA
TORPEDON KANTOMATKA.
Jos om ista to v erin sa terv e tu lle ik si heidän itsen
saan.
Koko
kapitalistisessa telua, mikäli niiden riistoedut nii kuin köyhälistön.
L ä n sip iirin
P iirito im ik u n n a n
(True translation filed with the Postroiiiter
sä
tak
ia.
H
e
rra
G
om
persin
nim
i
on
k
o
k
o
u
k
se
sta
A sto ria ssa To
tä siihen pakottavat. Tämä kaik vani luokkien valtiollisissa tais
mailniÄssa se esiintyy,
at Astoria. Ore., Scj . 5. 1918, as required
hyvin tu n n e ttu jo k a is e ss a m aassa by section 19 of the Act of Oct. 6th 1917.)
verin liik eh u o n eu sto lla S5’ys-
teluissa täytyisi luottaa vain
pyrkii aina riistäm ään, paitsi työ k i on tuttua työväelle.
kuun 3 :n a p ä iv ä n ä , 1918.
niinkuin se on hänen ko tim aassaan
V edenalaiset harvoin am p u v a t tor
voimiinsa ja jäseniinsä kin . H e rra Gom pers on, sam aten pedoa vihollislaivaa kohden pitem
S ih te e rin k u ts u ttu a kokouksen
väkeä, om ap m aan toista pääo-
Sam alla on tu ttu a m yös eräs omiin
m aryhm ää ja toisten m aitten seikka. K apitalistiryhm ät ja nii niiiL kävisi niiden kurjasti. Sen kuin ininäkin, a n ta n u t a n te e k si niil m ältä kuin m ailin m atk a lta . M illoin jä rje s ty k s e e n klo 10.30 aam u p äiv ällä,
den puolueet vakuuttavat kaik vuoksi hakevat ne apuvoimia le, jo tk a n a u ta o t a t ennen sä ttin e e t ; s u j u i n nn m ahdollista, k o e tta v at n e i fcönen ja p ö y tä k irja n ta rk a s ta jik s i J.
pääom aryhm iä.
Me olem m e päa s jä lähem m äksi kuin puolen m ai M äkirinne ja W . N. Reivo. Kokouk-
Se vastakohtaisuus, minkä ka kialla edustavansa kaikkien tai kansan pohjakerroksista valtaan- politiik k an sa vuoksi.
sa
tukeakseen
tai
sitä
n
eru
staak
-,
täyde,,een
va’n,lit
y
h
te
is to im in ta a n ; lin p ääh ä n u h rista a n . Noin 7 0 0 - I s e ssa o liv a t:
T yyne M yrskym urto,
kaikkien lukuunotetta-
pitalismi aiheuttaa näin pääoma- ainakin
ä ä r n n ä ä ! en t,8 ten vastus,taj5eram e k a n ssa nti i i000 ja a rd in m a tk a lta on lom m oiset-i
J u k k a MÄWrinne» R a l'
le B ellm an k irje e llis e sti ja a lle k ir
ryhm äin välille, aiheuttaa vaka vien luokkien etua, kaikinpuolis seen. Ja m itä särm
. ‘
Iden ih a n te in e n sa a v u tta m ise k si, jot , kin ed elly ty k set sa ad a sa ttu m a a n :
(T H E COMRADE)
jo itta n u t A s to ria s ta ; P e te r K ähkö
The organ of the Finoiah workers in the via hankauksia niiden kesken se ta yleisetua, valtion ja yhteis on eri kapitalistiryhm äin ja nii-J^a m eillä aina ovat olleet ( ? ? ! !)
:
m
ailin
tah
i
pu
o
len
to
ista
p
ä
ä
stä
on
nen P o rtla n d ista . jo k a m yös ed u sti
Western states. The only Finnish daily in
kunnan
etua,
niin
laajassa
m
itas
den
puoliteiden
kilpa-
ja
e
ttita
is-!
Voitto
v
älttäm
ätö
n
.
to v eri Aug. N ikulaa.
the West. Published daily, except Sunday, kä
sa
ttu
m
in
e
n
jo
o
n
n
enkauppaa,
ja
kah
kansallisissa rajoissa että
at Astoria, Ore., by the Western Work
teki,
sitä
tarpeellisem
m
at
ovat
“
M
erkille
p
a
n
ta
v
a
ta
on,
e
ttä
m
aas
den
m
ailin
m
a
tk
a
lta
tu
sk
in
ollen
!
2. K oska p iirin lu e n n o itsija A lfred
men's Publishing Society.
kansainvälisesti.
E räänä sa ttu sa kuin kulloinkin kysym yksessä
A N T T I J. PARTAN, Manager.
vana esim erkkinä ensinmijinitun- olevat asianhaarat vaativat. M ut nulle apuvoim at. Saadakseen s t - j sam m e> v a rs i» harvoja poikkeuksia kaan voi o tak su a torpedon oöaavan i u to irn e sta an 30 päivän k u lu ttu a, niin
tä apuvoim aa ne sitten tek e v ä t j ’“ k u u n o tta m a tta , to delliset työväen m aaliinsa.
h a rk ittiin W ash, v a ltio k o m ite a k jo
Entered as second-class mail matter July 18,
aikoinaan ta tosiasiat kuitenkin osottaval
.
.. 'jo h ta ja t ovat v ak u u tetu t täm än so --------------------------------------------------------- tek em än lu e n n o itsija n m atk a jä rje s-
1912, at the puetoffice at Astoria, Oregon, laisesta voi m ainita
under the Act of March 3, 1879.
Englannin teollisuuspääom an ja että sanat eivät vastaa todellis sita lihavampia lupauksia vaali-, dan voittamisen oievan v ä ittä m ä ttö i i i i i i i i | j i 1-1 l l-l-1 I !■ 1 i I* I T-l-o ! ty k sen p e ru u tta m is ta ja lu en n o itsiiaii
ynnä muissa ta istelu issa ; ne rö y - Im änä eh to n a heidän eläm än sä suu T . ....................
, ,
+ lä h e ttä m is tä vielä k äy m ättö m iin v jo
Jlmotushinta 40c palstatuumalta. . Kuoleman-
.. j m aaiiääom an välisen kamppailun ta asianlaitaa.
-1 ,
. , .
I n n i n n t n m m n
n A in ii n
n sto v a ltio ih iu .
K e sk u ste lle ssa kuin
ihc otukset $1.50 kerta ja muiatovarsyilla
*
Mistä johtuu moinen om ista heittelevät yleisedun, Oikeuden rien ta rk o tu sp e rie n saav u ttam isek si. J
$2.00 kerta. Kihlaus-, eyntyma- ja avio- , vil jattllleista.
m inkin hu o m attiin , e ttä nykyinen lii
M aapääoma pyrki
lutto-ilmotukaet $1.00 kerta, halutaantieto-
'.
E nnen so taa S aksan järjesty rfy t työ
a k si vielä k esäin en a ik a e s tä ä vuo-
nimen muut to-tl raot ukset 50c kerta, naima- tllllisuoj eltlksella
Vil jauhin t< »ja vien, voi sanoa va 1 läsnäolevien ja vapauden esitaistelijoina.
,
i
.
.
(v
äe stö
v alm istau tu i
ku k istam aan * j l n i i ; i i 1 t 1 I I 11 t 1 I 1 1 M l 1 risto v altio id en siellä olevan vähäisen
otukset $1.50 kerta, avioero-ilmotukset
lvi ole tavatonta sekaan, että
„ .
+
valtaanpyrkivien k eh u sk elu '
$1.00 kerta. Seisovat iimotukret sopimuk- korottam aan ja pääoma voittojaan ja
.
, . i Preussilaisen m ilitarism in yliv altaa
| , kaiv o sty ö v äestö n k in ja e rito te n m u i
aen mukaan. Satunnaisista ilmotuksista to
Porvarillisen
yhteiskunnan
val
mitä
alastonnn
yleisetua
vähin-
j
g
en
te
h
tä
v
ä
n
jo
ta
heidän
ei
onnis
!
LÄ
NSIPIIRIN
PU
H
U
JA
N
MATKA
i tav ilje le v ä n väestön o tta m a s ta täy-
laa rahan seurata mukana. Englanntnkie- l i s ä ä m ä ä n .
TeolllSllUSpääoma ll.a-
o saa
lu en to tilaisu u k siin ,
auomcnaetaan vapaasti.
i
.,.
.
W
ASHINGTONISSA.
goittava
toimi
ta
i
aije
verhotaan
’
tu
n
u
t
saad
a
su
o
ritetu
k
si
rau
h
a
llisll
\
a
z
a
q
w
ii
u
r
t
o
n
i
s
s
a
d ellisesti
tiossa, m utta varsinkin k ehitty
%
jn iin jä te ttiin W ash, valtiokom itean
----------------------------------------lusi halvempaa viljaa, jotta ei
Advertising rates ui effect July 1, 1912, 40
neessä
teollisuusvaltiossa
on ulkonaisesti kauniiseen ja m iel- d a keinoilla, koetamme, m e su o rittaa
Toveri A. H au tam äk i a lk aa m at tek e m ä m atk a e n n a lle n sa ja pääiet-
cents per inch. Special discount is allowed I SCI1 tarvitsisi työpalkkoja kurni
tvm
vksen
herättäm
istä
tarkoita-
8Otatoim
illa
-
heidän
v
ap
au
ttam
i
kansa
W ashingtonin valtiossa svvg.i t i i n uusi piirin lu e n n o itsija a s e tta a
lor larger and continuous advertisements. ,
vaan jotta teollisuuspääo om istavani ja riistäjä-asem asta
p item m äk si a ik a a vu o risto v altio ih in
TOVERI, BOX 99. A STO R IA j£»R E.
l; l.l
sen ^i k ah leistaan . Jo s sotaa ei vie- kuulla puhuen:
vaan
vaippaan.
hyötyväin
luku
paljoa
pienempi
sa ad ak sem m e sillä ta v a lla vuorii-to-
man voitosta suurem pi osa jäisi
, iä m uutam iin vuosiin olisi sy tty n y t
T acom assa ................ 8— 9 p
T IL A U SH IN N A T
( valtioiden jä rje s tä m isty ö n enem m än
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
olisi S ak sassa ta p a h tu n u t k an san
, . .
___.om istajille.
M utta pääom an kes-
tu loksia tu o tta v a k si.
W ilkeson .................... 10— 11 p
Yksi vuosikerta. .$5.50
6 kuukautta. .$3.00
4
vallan
nousu.
3. P iirin lu en n o itsija n p aik k a pää-
3 kuukautta. . . *1.60
1 k u u k au si... .60 i k i l l ä i s e t
Carbona-do
.......
........12—13
p
etu vastakohdat ulottu-
Suomeen ja muualle ulkomaille:
i te ttiin Heti ju lis ta a a v o n a ise k si ha-
Gom
persin
nö
y
räselk
äisy
y
ttä
T
acom
a
...............
14—
15
p
Yksi vuosikerta. .$8.00
6 kuukautta
j vat vissin maan rajojen ulkoptto-
x xx
...... ( k u kelpoisten h a e tta v a k si.
Ilm otus
y listetä än .
S itte n on lian o ik eu te ttu n e ljä än ( t ^ stä p ä ä te ttiin p itä ä T overissa, Työ-
I lellekin. Mitä pitem m älle vallit
SUBSC R IPTIO N RATES:
“O nneksi ei liitto u tu n e issa m aissa vapaapäivään.
m iehessä ja R a iv a a ja ssa 2 k e rta a vii-
In the United States and Canada
One year...........$5.50 Six months...........$3.00 seva tuotantotapa on kehittynyt
ole m onta, jo tk a e iv ä t uskoisi tä
Black
D
iam
ond
20—21—22
p.
j
kossa syyskuun loppuun, johon men-
Thi«c months. .$1.60 One month.................60
män
sodan oikeudenm ukaisuuteen
n e ssä on h ak ijain h a k e m u k se n sa si-
mitä enemmän pääoma (»n ta r
S
e
a
ttle
23—24—
25—26—
27
p.
lään useita m ielenkiintoisia asioita.I
LEHTEMME TOIMITUS.
Huoncusto sijaitse« 10 uinen ja Duane katu
(S e a ttle la ise t voivat a n ta a päivän
lähi tetfäx ä.
,
B rittilä ise n v a ltak u n n an ja sen liitto
jen kulmassa.
Telefooni*, konttori 365, vinnut uusia m arkkina-alueita ja
4. K js v tia e s s a n n n k a ta h d e n puhu
L ehtem m e toim itukseen yhtyy t ä m. m. ju la ista a n siinä tu tk iste le m u s * laiste n puolesta tahdon lausua, e tte i jo n k a la is ille , jos he h a lu a v a t)
toimitus 832.
ja lo p e tta a to im in ta n sa , ilmcrtti hän
äsken
julkaisem an
raaka-aineiden saanti-alueita, si m än num eron m ukana toveri Alex tu p laju u laisten
kukaan ole teh n y t enem pää kuin
E v e re tt ........ - ........... 28—29 p
sen te k e v ä n sä a in o a sta a n pak o llisten
“teollisen
y
h
teisk
u
n
n
an
k
a
rta
n
joh
I
.
.
_
,
.
.
.
tä syvemmäksi on vastakohtai Sevo, joka on työskennellyt Työm ie
...
. . .
H erra G om pers s a a tta a k se e n sivisty
i y k sity isa sio id e n sa
täh d en , o lem a tta
1 p. lokak.
Issaq u ah ....... 30
Kapitalismin synnyttä suus kilpailevien välillä kehitty hen toim itu k sessa u seita vuosia.
dosta, liitty en k irjo tu k seen kuva o-
neen m ailm an v a k u u te tu k si siitä, et
siihen
v
ä
h
in
tä
k
ää
n
sy y tä p iirito im i
New C astle ...... .... 2— 3 p.
sa sta tä tä k a rtta a .
Jo k aisen työ
k
u
n
n
assa
tai
m
uissa
jä rje stö m m e or-
miä vastakohtia
tä
kaikille
on
eläm
isen
ehtona
sodan
4 p.
nyt. Siten on virinnyt aiikaraa
Poulsbo .........
Iäisten järjesty m isk y sy m y k siä h a rra s
i g aan eissa.
jatk a m in e n voitokkaaseen loppuun.”
P e a rso n ............... ... 5— 6 p.
i K okouksen puolesta,
Kapitalistisen tuotantotavan ai kattppakilpailua, tullisotiakin. Ja toveri A lfred H autam äki, on sanou ; tavan henkilön tulisi tu tu stu a tähän
T yöm inisteri
Georg H.
R oberts
Roslyn ................. ... 8— 9 p.
E. J ä ä s k e lä in e n , sih te e ri.
hupaisaan kirjo tu k seen .
Myös ju-
ovatpa
riistoristiriidat
aiheutta-
heuttam a syvällisin ja liikkeelle
tu n u t irti to im estaan .an tau tu ak seen
m aljapuheessaan lausui:
V akuudeksi,
S. s.-osastot, v a lm ista k aa ohjelm a-
laistaan
tä
ssä
num
erossa
uusi
näy
panevin vastakohtaisuus ilmenee •neet vahasia ja oloja j,tik ittä v iä m uihin teh täviin. P aik k a on julis
“ Suuri A m erikan kansa on yhty tai m uita iilatsu ja ain ak in yhdeksi
W. N. Reivo, J. M äkirinne.
telinä “A atu Itie trik in h o v ieläm ää”
te
ttu
hakukelpoisten
h
aettav
ak
si.
nyt
liitto
u
tu
n
e
ih
in
o
so
tta
a
k
se
n
sa
m
ail
om istavani ja om istam attom ain Aseellisia \ hteentoi mä>ksiä.
puheillaksi, tov. H au tam äk i s u o rit H -4- M I [ - I ' l l i l i -f- M m | - K - i " i - i »
runoja, kask u ja y. m., y. m. Tossun
liialle,
e
ttä
oikeuden
voim
assapitä
ta a
a rv o k k a a n num eron ohjelm aa
välisessä
vastakohtaisuudessa- Kapitalism i on noin
luonut
tilau sh in ta on $1.25 koko vuodelta
PALJON VALAITA JÄÄNYT
I m inen on vielä tärk e äm p i kuin rail ; tan n e
Kansankirjeitä
$
mikä sam alla on ' riistäväin j a j ° :ot- j ° i<len vallitessa ei kukaan
puolelta vuodelta 75 se n ttiä . T ilata
KUIVILLE.
hau sä ily ttä m in e n .”
Ilta
m
a
tu
lo
t
lan
k
e
a
v
a
t
län
sip
iirin
4*
I sopii oso tteella: Toverin K irjakauppa
riistonalaisten välinen vastakoh-; vo* Oikl v an n a * ettei joutuisi riis-
• f - l-H-1* l -l* F 1 1111 I-| i | i ¡..¡-i-i-i-i-i..*,
Jo h n virtaan, Pietou k au n tissa, No
P ä äm in isterin m aljapuheeseen vas ¡ a g ita tsio n ik a ssaa n .
Box 99, A storia, Ore.
taisuus. Se on perustana y h te is-, tetyksi. Katitskv sanookin, että va S cotiassa, C anadassä, a ja u tu i 250
ta te s sa a n H erra Gom pers lausui:
WASHINGTON
T ov erillisesti:
“ N ykyinen sota ei e n ää ole sotaa
kunnalliselle luokkajaolle ja -vas-l koko mailina \a lit aa sen tä h - v a la tta k ä sittä v ä parvi, p a etessaan GOMPERS HERRAIN KESTISSÄ.
W ash. Suoni. V altiokom itea.
Roslyn
e on ris tire tk i oikeuden, totuuden i
takohdalle om istavani ja o m ista-' <len Porvarillisessa yhteiskunnas- m ereltä tu le m in m o o tto riv en eltten H u u h d e lla a n k u lk k u a ja p u h u ta a n (S
u
,
,
, .
Kuoli
synnytysvuoteeseen.
„
( la vapauden puolesta.
tie ltä : pakovedellä jäi koko laum a
A m eri ka on
m attom ain välillä.
i sa Sortoa ia riist,,a- tuskin 1,,;vt-v -v kuiville. S adottain ihm isiä kaikkial
PÖYTÄKIRJA
Mr>. Rauha L arson, kahdeksan
k oreita.
liitto u tu n e itte n m ukana loppuun —
im - translH tiou f . l c l » i l l i t iu P u stin a ite r ,
.
,
lapsen äiti, kuuli synnvtysvuo-
Nykyisessä yhteiskunnassa on luokkaa’ Jonka ei Pitäisi taiste1' ta m aak u n n asta on käynyt u n ta k at , | ;lt ( T Astoria,
Minä
(»n- , Stp. 5, 1918. a- n..uin-d i voitokkaaseen loppuun asti.
L änsipiirin
1’iiritoiinikunnan
n e u v o ttelu k o k o u k sesta 1 päi-j
11 R k * 3 päivän aam una,
työväenluokka "ainoa luokka, jo- la i ' ”lknn vapauden tai jonkun som assa. V alaat ovat 10—35 jajan liv section l*i oi the A c t o f (»et. 6th. 1917) ojeI1 varm a siitä, e ttä me em m e u s -!
vänä
syyskuuta
1918,
pidet-
K
u°lcm
a oli seurauksena liialli-
L ontoosta säh k ö tetään elok. 30 p. kalla joutua tappiolle.
M eidän ei |
ka yksinom aan elää työstään et- ««keuden puolesta.
M utta sä pituisia. V ahinko vain, e tte i näillä
ty
A
storian
S.
S.-O.
talolla,
sesta
verenvuodosta.
Lapsi jäi
e ttä A m erikan Työväerililton e sim ie -1 saa jä ä d ä tappiolle, m eidän tä y ty y '
kä toisten riistäm isestä”. Sen ; n’aI,a ei .
? htaan Iuokkaa tienoin ole ketään, joka olisi perillä hen Sam uel G om persin kunniaksi vo ittaa.”
elämään.
S ihteerin k u tsu ttu a kokouksen jä r
siitä, m illä keinoilla valaista öljy ote
Onnettomuus onnettomuuden
jesty k seen klo 2.30 iltap äiv ällä, va
sijaan j u u t i t luokat — osittain {Pa *is* köyhä.istö, j o k a
ei\at taan talteen , ja sen täh d en tuollainen h allitu k sen puolesta toim eenpannun- \
— —
Iittiin
p
u
h
e
e
n
jo
h
taja
k
si
W.
N.
Reivo.
lisäksi.
\ . k. 30 p;n aam ulla kuu
tyypillisten suurten luokkain v ä -jtoisten riistäm isestä saisi ainakin joukko n ä itä jä ttilä ise lä im iä saa jä ä la juhla-aam iaisilla p ääm in isteri Da
ARVIOLASKUN PÄTEVYYS.
, L;isnä ol|Vat w
N R eivo T yyne
vid Lloyd George e sitti m aljan tu o n ; E.räs kom ppanian päällikkö sai käs- H vrskvm urto, Aug. N ikula ja alle* lt M rs Sully Ronaldin 13 kk.
Iillä olevatkin — ovat p a k o te tu t1 ° " an tuloistaan, joka ei tavalla dä hukkaan ran n a lle m ätänem ään.
ikäinen lapsi vesiastiaan, johon
E nglannissa käym ässä olevan am eri , kyn ilm o ttaa pääm ajaan , kuinka mon k irjo tta n u t A sto ria sta ; P e ter Kähkö-
toisilta ottam aan sen mitä itsel- ta ’ toisella olisi riistoon ja sor-
oli
jotenkin joutunut äidin o l-
kalaisen työväen jo h tajan terveydeksi ta k a a tu n u tta “h u n n ia ” hänen puo- nen I,n rtla »d*sta, sek ä piirin luenuoit-
HAUSKOJA KUVIA PÄIVÄN
Täm ä taas ai-
lessa
tekem ässä töitään teltas
lensa vaativat, ensi kädessä pyr- ' toon k iin t\n \t.
I
sija
A
lfred
H
autam
äki.
“Teen sen kahdesta s y y s tä ”, sanoi lu ste tta v a n a a n
olevan
TAPAHTUMISTA
sa.
Sam
alta
perheeltä
paloi
George.
“ E nsin n äk in sen | e d u sta lla m akasi.
kien riistäm ään työvoiman omis- 1 h e irta a yhteiskuntaeläm ässä joti on Tossun syyskuun ensi päivän nu Lloyd
tiijia. Täm ä viimeksi m ainittu ■ koti toisia m ielenkiintoa herättä m erossa ru n saasti. E tusivulla n ä h -! maan takia, jo sta vieraam m e on t
i dään Jo n as C astren m ennä vouhka ! lut — vapaudelle tuu d itetu n ja hoi-j
asiaintila aiheuttaa
hankauksia ( viä ilmiöitä.
t Imistavain ja oniistam atto-jsemassa m useosta hakem ansa laki j v a t’ni m aan. Se on nytkin osottau
ja yhteentörm äyksiä työvoiman
lavana . valtasi j sekä s päivänä
giiU ede, b>nm svvtoksiä.
Niiden joll
välinen
vastakohtaisuu puukan kanssa, jota lian on kiikut ; tunut uskolliseksi suurille m uistoil .-iMH.-imua on
ontistajain ja sen riistäjäin vii main
räm ässä lah ta rih a llitu k se lle “ V alko-' lpnsa vapauden e s ita iste lija n a ja suo kom ppanian päällikkö, atta tuosta i leen jatk a en m atk a an sa W ash, valtio d o s ta haluaisin sanoa, että äl-
lillä. Niinpä käydään vissin maan työntää viim eksim ainittuja ctääl sea Suom en” peru stu slaik si. “ Suo-, olijana. 'Iällä k e rta a se on tarjo n yhdestä k a a tu n e e sta oien ihan var kom itean laatim an jä rje sty k se n m u■' kää lisätkö kiveä kuorm alle. Ei-
kaisesti.
työläisten
jonkun
ryhmän ja | le ensininainituista. Siten syn- men h o v ista ” on yli puolen sivun suu- i 1,u‘ kaikki
, voim
... ansa .. ja ... varan
, sa liit ,, ma,
.. sillä hänet m inä
I E dellisessä VftVr.i.boooo.,
j i ,„
’ian s’lä voi sanoa vlksiloitten
kokouksessa »„«m«
esillä . ollut
jonkun kapitalistiryhm än viilillä tyy, paitsi taistelin a työmarkki- rum pu ly stik äs piirros. “ L a h ta rih a l-m ° u»une,(‘f‘n k ä y te ttä v ä k si su u ressa < aan roikkuu p .. iik , k ila n k a v a ru stu k „ se s , i San F ranciscon
S. S.-Osaston esit- svyksi. Sellaistahan tapahtuu jo
! taistelu ssam m e vapauden puolesta.
sa
aivan
edessäni.
M
utta
nuo
2,00ö
räm
ä
e
n
g
lan
n
in
k
ielisten
puheiden jä r ka päivä, emmekä voi tietää,
ankaroita työtaisteluna. Talon- noilla, myöskin valtiollisia puo-
piirros, joka e s ittä ä Suonien nvkyis ' “ S e n tä h d e n ', hän jatkoi, “ me ter olen lask en u t arviolta. M inusta tun jestä m iu en jä te ttiin lu en n o itsijan ja kenen lapsi kulloinkin on uhri-
dellisen kehityksen edetessä käy luetaisteluja kapitalistipuolueiden tä asem aa. T oim itussivun otsikkoa ‘ vehdim m e m ainehikkaan A m erikan tui tu rv allisem m alta arvioida ne suin osasto jen k esk in äisek si asiaksi.
, na. I ulisi hiukan ajatella en
niinkin, että vissin maan lähes ja
työväenpuolueiden
välillä som istaa kuva “ k ansallism ielisen sa ! i Inaan lippua."
P öy täk irja lu ettiin ja hy v äk sy ttiin
m akaupalla kuin nousta vallihaudas
nenkuin tuom itsee, otrko b v v
(
koko työväenluokka joutuu työ- M utta samalla käyvät kapitalis- no m aleh tim iesliito n ” viim e kokouk- ( ' Toisekseen . hän lisäsi “me Iau ' ta ja läh teä k u u lasa tee se en niitä lu kokouksessa.
yhteiskunnassa vai yksityisissä.
K okouksen puolesta,
taisteluun maan yhtyneitä kapi- tise: puolueet keskenäänkin tais- sesta. M ainitussa o sastossa kiisitel. sum m e H e rra Gom persin ja luinen I keniaan.”
Oksa.
E. Jääsk e läin e n , sih teeri.
talisteja vastaan.
M utta moi- 00020289530001020101010201010001010201000000
-
~~~- 00020200005302000053530001020002000200020200
0200000202000201000000010253234853230000000200
ramiiiiiiiMi
nen taistelu saattaa vielä laajen- _______________________________
tttakin. Sekin on nähty. Ei ole
Moskovaan
ja ihm ettelin, ettei se ollut ta peelliseksi. Jos hallitus olisi k\ suudella ja tecsken eli etteivät heille ollut itsessään mikään pää kun hallitus meni
näet enää harvinaista, että kum
ennvt
pitäm
ään
arm
eijan
kontn
saam
aan
sinne
k
u
tsu
tu
lta konfe
asiat o ’e niinkään huonosti ja et määrä. Ile voivat sanoa Kris-
pahtunut ennemmin.
Ja minä
linsa
renssilta
tukea,
m
oderaattiset
aisena, -illoin M iljukoxjtä Venäjä vielä voi ottaa a k tii-1 tuksen lailla, etteivät he tuo rau-
a ja tte ’in Kuinka soveltuvia val
m allakin taholla saadaan sekä si
käydä tietänsä jr visesti osaa sodankäyntiin. Rat- haa. vaan miekan. Ile toivoivat puolueet tuntiessaan tuen aitansa
lankum
oukseen
ovat
Sir
Thomas
"lisi
saanut
veellistä että aineellista kanna
llrmvuen sanat tulvasta, kun hän Porvaristo olisi n n ttän v t kansan kaiseva hetki tuli -illoin kun että kiihottaessaan mailman työ- luisuvan pois. tietäessään seu-
------ -------
tusta toisen maan tai toisten
Miljukov kirjotti liit*(»laisille noo väenluokkia vaatim aan
rauha; raavassa koko V enäjän tvöväen-
kirjottua : "Se että oli kerran ole kapinan hvi»dvit.
m aitten
vastaavilta r \ h iililtä
(T ru e tra n -la lie n f ile t w ith the Postma«te»
tinsa.
vedenpaisumus, ei nävtä l
»nka laskettiin luuditta-j hallituksiltaan, he tulisivat aset neuvostojen konferenssissa jo u
•
at A s to ria , O re., Sep. 5, 1918, a-» required massa
Työläisten keskinäiset edut täi- »y «*«ion 19 of the A c t of O ct. 6th, 1917.) m inusta niinkään
suurelta ih- Miliukoffin oli pakko peruuttaa an ne kokonaan, etteivät muu- tumaan niiden käsiin miekan, jo tuvansa vähem m istöksi, petturi-
rpcei”
. . . u n n al - —-
**-- etsivät uutta tukea kei-
alaisesti
meeltä kuin se ettei sitä ole ai
valheensa
tokset Venäjällä m erkitse m itään ka on tarpeellinen
ylreisk
laisessa tapauksessa toisaalta ja __ . . . . .
, ...
. . . . .
......
,
Väliaikainen hallitus ia työväen- 11a olemassa.
kansanvaltaisesta
ja e tä Venäjä seisoo vannojen liscile vallankunn »akselit e. jonka n< »tekoisesia
taas kapitalistien keskinäiset edut,
kokouksesta.
Rivat
edes niode-
.
neuvostot.
Siten ei kuitenkaan
saanti! \ a a tim u ste n s a k an n alla. S o tilaat asian hyväksi he samoin kuin
I
toisaalta aiheuttavat tuollaisen
tahtoi rau h aa; valtaherrat ka-v dä -’a heti tn5i
vai- ja kansa tulivat kaduille protes- n monet heidän ystävistään, olivar raattien m enettelytavat vakavas-
tukem isen. Moiseksi kehittvnvt
Täten muodostui kaksi jaries- Kansa
työväenneuv. Is
.
.
lankumotiksen
ia
im
perialisti-
pariiaat
vuotensa ti vaikuttaneet
im
norio liemiä
1 teem ainaan J ja. vaille oli J julkiscs- k n iitit taneet
joku taistelu työn ja pääom anjtöä. joista kumpainenkin väitti
imperialismia.
toihin. ja kun lokakuu, ensin
eläm ästään.
luontoisen sodan eroavaisuudet ti peruutettava.
välillä on jo siirtynyt ulkopuolet: edustavan.**« valiankumoiiksellis-
Pietarissa ja sitten Mo.-kovas«_
Armeija, joka sillä hetkellä kä
le kansallisuuksien rajoja, se on ta kansaa. Ensimainen n iistä o li| x aitk.n kahden järjestön, hai-1 sitti ntelkein'k.»k. »naisuudessaan Lenin ja T rotski suunnittelivat Bolshcvikien suunnitelm at osot os° n i sn u r' a <”^ ‘,nm istoä bolshe
suhteissa väliaikainen hallini
m uodostunut eräissä
joll e, m- hiuksen ja kansan edustajien. I ,ulorjnin,an -a lonpoikäisväestön
1--------- tautuiva* oikeiksi
vikedle.
bolshevikit lu o tto a lt
tautuivat oikeiksi.
laajaa kum ousliiketta.
i niitti duuman toim eenpaneva ko aaveiden v älillä oh heti huom at-j i otti
o
kansainväliseksi.
maan väestön olevan heidän l ä
osaa pohtiikkaan, johon-il
mitea ja joka täten epäsuorasti tavissa m äärättyjä eroavaisuuk ä oli oikeus. Siitä hetkestä läh
i hilassa maassaan ainakin tie. kanaan jinä m äärässä, että he
Olisi kuitenkin väärin
bolshevikit silloin j() vakava-
edusti m ainittua laitosta, joka sia ja pian avara juopa. Kansa tien työväenneuv ostojen tulevai ti vastustivat m oderaattisia fitto-!'.'K‘,lt 4’•s'd tan eet. että he olivat tekiv
tekivät
jokais > yksit} iskohtai-
ät jokaisen
että paaoma aina olisi omas>a koskaankaan ei o’lut kansaa edus- työväenluokat ia talonpojat, jot- suus oli taattu ia porvarillinen lueita tvöväenneuveistoissa se- a>l' en^Ct y*kein.
1 aistein rau >en järjestelyn hallituksen kttkis-
piirissään kaikinpuolisen etu y h -itäv ä ja sodan ajalla se oli me- ka olivat enimmän kärsineet -o-
hallitus vain tyovaenneuvostojen liitäen, että porvariston kanssa an h_\ vaksi, epäonnistum inen tuulisesta avoim esti puhelimien
teyden sitoma. Äsken todettiin neitanyt asem ansa tyyten kaik dasta. vaativat toim enpitei n rau hvy vas"i tahdosta,
<n
saam isesta sai hallituksen kautta ja tästäkään huolim atta
neuvostojen , toimiminen yhdessä hallitukses
etta m uitten kuin työväenluokan i kien nmiden paitsi porvariston han saamiseksi. He eivät tah to
9*n tuhoi.-aan tialitsian hallitus eiienij»ää kuin nioderaa-
jotka muutam ien päivien sisällä sa vain lykkää rauhan iitlemis
ia etuoikeutettujen nokkien e- neet taistella saaduksensa maa- vallankum ouksen alkam isesta lu ta ja tili» nälänhädän ja (innetto- ' ' ' ’"’kkäykseen. sai sen perään titkaan (jotka nyt ovat vahein-
täytyy toisilta ottaa sen, m itä du-tajana.
Iä »inen näistä ¡ar alueita. ei joidenkin kuviteltujen ettuna. m uodostivat ainoan todel- muuden lähemmäksi
Moderaa-
• ' ,niaa,l/ 1 ,.,.,s,a s9l* :i.c ’kens: sitä m isto n ä ) eivät saaneet riittävää
itsellensä vaatii.
Tämä koskee I jes.öistä
;
id i työläisten ja soti- voittojen tähden, jotka eivät k o s-’ ijsen vallan maassa,
( tit esittivät T ukhohnan konfe- ’okaisella liittolaism aista tulleel- voimaa estääkseen sen.
ison kapitalistiluokan eri ryh- lasten edustajain neuvosto.
lo keneet heitä ja joita lie eivät
la sähkösanom alla. jotssa pomos-
Seikka, jonka minä
tahdon
Sen seikan, että he oiivat oi ! renssin pitäm istä, missä kaikkien
mia. Työväen työn tulosten hy- kaisella tuhannella työläisellä oli ym m ärtäneet. He kärsivät näl
i t iini sodan jatkam ista.
Jokai-
saada
selväksi
ja
vm
m
ärrettävak
arm eijan • maiden sosialistiset ryhm ät ko-
k e a s s a peljätessään
väkseen käyttäm isessä niillä on " ’ken- lähettää, yksi
edustaja k a i jo ja näkivät pahemman kontrolliu jättäm istä p<»rvaristol- koontnisivat ja koettaisivat pääs- nen hallitukselle annettu i-ku oli d on se, että vallankum ouksen
, .
.
. . . . .
neuvostoon kuin mvoskm )okai- puutteen olevan edessään. H al
isku
m oderaattisilh en-itnäisestä hetkestä saakka tä-
le. osuttivat kerta toisensa jäles ,a yhtei-yminatTykseen.
Tätä myöskin
vhtem en plattorm
u.
Keskenään
,, s,»tilaskonippanialla.
.1 1
-n
vi
*.
sella
\lus- litus
toiselta puolen oli, ellei tä Kerenskit, Kornilovit, Kaledi- vastustivat liittolaismaiden halli- imolueiHe
työväenneuv ostoissa hän päivään asti tvöv äenneuvos-
niillä on joukko etuhankauksia j t a .<aakka ei v oinut olla minkään- m uuta, niin, työväen jäsentä Ke
1 aistein \ enajalla tuli. kuten ton todellinen valta on ollut hor-
V errattain myöhäisesti ia -uh- laista epäilystä ennakkoluulotto- renskiä lukuunottam atta, paljoa uit. Alexeievit. Ptitovit si‘ä se u -; titkset ja bolshevikit sillä perus- Ixilshevikit toivoivat sen tulevan ium aton.
Lokakuun
vallanku-
raavana vallankum ouksen aika-j teella. että Saksan enemmistöso-
teellisesti hitaasti kehittyneessä n,an huomioi*sijan mielessä siitä m äärätym m ästi
imperialistinen 11a. jokaisen näistä perustelles-: Valistit olisivat siellä vain halli- taisteluksi luokkien välillä, ta is -i mous ei antanut valtaa tvöväen-
porvarilli-essa yhteiskunnassakin ktimpi näistä järjestöistä edusti kuin se itsevaltius, jonka paikan saan työväenneuvostojen vastus- tuksen asiamiehinä.
Yksi rat l teluksi. jossa kysym ys tu ’i en*is neuvostoille. Se oli aina kuulu-
Venäjän kansaa. Minä en nsk< se oli ottanut.
tam
isensa
johonkin
arm
eijan
o-
kaseniaton
kysym
ys
seurasi
tois ,a >ttvtniniaki’i V 1 o Knluokun j; nut niille luonteensa takia. Se
voi havaita rahapääonian, tnaa- enää koskaan olevani niin iloinen
cmn joka
iobn oli
«1; pidetty
mj«»»,. puhtaana
....... taan. Jokainen ratka sema ton k v- o Ul" Y?' 1 n*1U''C ° ^u.okkjen val’l.
pelkästään vain avoin yleinen
Juopa työväenluokkien ja hal- saan,
pääom an ja
teollisuuspääom an elämässäni kuin minä olin val-
sym
ys
lujitti
bolshevikeiä.
jotka
(
,
1
S
T
?
}Ioskovaa"
osotus
m ielipiteen vaihdoksesta
lituksen välillä tuli äkkiä syvem- vapaan politillisen tulkinnan ta r
keskinäisiä vastakohtia. Rahapää- lankumouksen ensim äisinä päivi-
väittivät
väliaikaisen
h
a
llitu
k
s
e
n
;^
^
?
”
*
m?
raal,sta
kannatusta
joka
oli
tap ah tu n u t työväenneu-
inaksi, kun tultiin käsittäm ään lunnasta.
oma, esim. pankit, pyrki riis- na nähdessäni työläisten ja ta- että vallankum ouksen tulevaisuus
ja
palasi
sieltä
saam
atta
sitä
yostojen sisällä kun työläisissä
Sitten alkoi pitkäaikainen tais ! ^ evan tarpeettom an ja että kai-
tämään maa- ja teoKisuuspaäo-' lonPolka!1s so,,l15ten , p e ttä v ä n riippuu siitä kuka kontrolleeraa
Kornilovin kapina,
konrallisen jotka neuvostot valitsevat, oli
telu
kesällä.
T
yöväenneuvostot
l
ken
va^
a
n
,
tulisi
kuulua
tyovä-
oman, etkä minun, mokkansa e-
etuoikeutettujen luokkien jäsen sitä ennen tap ah tu n u t m ielipitei
maa ja ne taas vuorostaan raha- dustajia
Mjnä muistin Shel- armeijan. Ellei arm eijaa saada joissa m oderaatit, epäillen omia enneuv° sto ’le.
ten ennakolta suunniteltu yritys den m uutos. Lokakuun vallan-
vallankum ouksen mukaan, jos kykyjaan. halusivat pitää halli- < BoKnevikien johtajat,
Lenin tvöväenneuvostoja vastaan, lajit- kum
ous poisti ne jätteet iotka
pääomaa. Kapitalistisesti kehit- leyn runonsäkeen:
sen sallittiin jäädä syrjään politi- tuksen jonkinlaisena toimeenpa- J
rot.,ki
olivat
palanneet,
ti
niitä
järjestöjä,
joita
sillä
pv-
p
iilo
ttiv a t V enäjän
todellisen
tyneemmissä oloissa moinen il
kasta, se tulisi olemaan- passiivi nevana orgaanina, olivat enem- m aanpaosta länsim äistä ei aino- rittiin kukistam aan
Tvövaen hMIbnL-c»
e?JaJan
todellisen
menee räikeäm m in. M utta tue! H eittäkää kahleenne maahan
m ldenm ui. S
'
’sa v ^ h S :
nen ase hallituksen käsissä, joka mistonä. Uäyllivät kaikki vaik„- - t a a n ottaakseen osaa Venäjän nenvos-ojen’
.
- , - '
kuin kaste
paaoman
suurten
pääryhmien
sitten olisi kykenevä kukista
m utta kavt- set puolueet, jotka jo tapauksien p eni, huom attiinkin, että halli-
. 11. • „„ ei ; rajo^u aino-
■ (joka
maan työläisten neuvostot ja sa rauhan hyväksi.
etuva-takkatsuus
; . nukkuissa lankesi -päällenne
1
H allitus teki taakseen \ enäjaä mailman
vai- pakosta olivat tulleet jonkunlai- , tuksen oli vain järjestettäv ä val-
naihna
' 1 eitä on m onta—heitä on
malla kansan tahdon todellisen esityksiään liittolaisille, m utta ai lankum ouksen sytyttäjänä.
astaan vissiin maahan tai k.m-
IL ?'-k:A 1o 'r*'a r ‘i,t''? llsakkeiKsi. ka itan sa, joka entuudestaan jo sillä
vähän'
ilmaisun milloin katsoi sen tar- nakin alussa keinotteli tulevai - vaativat rauhaa, m utta rauha ei \iv
ä t heikommiksi. Sinä aikana oli.
. ...
( ja tk .)
t
:: Järjestömme asioita j
t
MAILMANKATSOMUKSIA
H
Avoin kirje Ameri
kalle