sellaista työnhaun orjuudessa e lä -'^
MAILMANKATSOMUKSIA
Kun
sosialistipuolue
pyrkii i
ole laita. Tilapäisestä luontees
taan huolim atta on sillä sama hankkim aan työläisille vapaa-ai
vaikutus kuin varsinaisen työ kaa, tarkottaa se sillä sellaista ai
läisjoukon
työskentelylläkin. kaa. jolloin työläinen voi an tau S YVÄ N M E R E N J Ä T T IL Ä IN E N .
T yöt ovat käynnissä ja työnteet- tua muihin tehtäviin, kuin elin-
L ouisvillessä, Fla., on n ä y tteillä
tarpeitten
hankintaan.
Se
ta
r
kala,
joka lienee su u rim p ia m itä kos
täjien voitot virtaavat sisälle en
TOVERI
k
aan
on sa atu — 45 ja lk a a pitkä
(T H E COMRADE)
tiseen tapaan. Eikä heillä m uu kottaa aikaa, jolloin työläinen voi
vapaana ja painaa 15 tonnia.
ta tark o tu sta olekaan työnteetol- toim eentulon huolista
The organ of the Finnish workers in the
Western states. The only Finnish daily in
laan kuin hankkia voittoja. Lak antautua harjottam aan tehtäviä
E rä s k a la stu sa lu s oli palaam assa
the West. Published daily, except Sunday,
at Astoria, Ore., by the Western Work
kotiin
huonosti o n n istu n e e lta kalan
kolaiset
saavat
nälkiintyä
kenen-j
jotka
häntä
huvittavat,
men's Publishing Society.
A N T T I J. PARTAN, Manager.
Sellaisia t e h t ä v i ä o n tavat to - p y y n tire tk e ltä . kun sen päällikkö ja
kään huom aam atta, työnteettäjä
Entered as second-class mail matter July 18,
ei heitä häiritse, eikä yleisöllä man paljon. Yhdellä yhdenlais m iehistö n ä k iv ä t kaukana m erellä
hirviön, joka n ä y tti iso lta h a ilia tai
1912, at the postoifice at Astoria, Oregon,
kään ole m itään syytä asettua ta, toisella toisenlaista, m utta kel valaalta. L aivuri sai kaksi m iestä
under the Act of March 3, 1879.
Pettävä ihanne
heidän taakseen, kun kerran työt tään ei niitä puutu. Siinä por läh te m ä ä n m ukaansa pvyntiveneellä laakea, e ttä Y hdysvalloissa oi, 1 7 1 tässäkään voittoa saan as a.
Umotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman-
m iljoonaa m iestä ja n a ista , jo tk a I . '
k
ilmotukict $1.50 kerta ja muistovai syillä i
varien väitteessä, että työväestö k alaa pyydystäm ään.
A m niuttuaan .... ..
Xykvisellä keksintöjen aika- ovat käynnissä sen "eduksi
>2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avio- l
,
.
.
,
.a
sinaisesti
patenteeraisikaan
k
lutto-ilmotukset $1.00 kerta, halutaantieto-I,
...
•
ensim
äisen
harp
u
u
n
in
sen
kylkeen
ei
osaa
käyttää
vapaa-aikaansa
M
utta
vaikka
täm
ä
suunnitel
kialla
käytäntöönotettavaksi,
niin
ja nimenmuutto-ilinotukset 50c kerta, naima- ' k a u d e l l a ,
jo llo in
t) o llte t tt«l |.Il
sissa, m u tta e iv ä t ole.
fimotukset $1.51) kerta, avioero-ilinotukset
saiv
at
he
kalan
su
u
ttu
m
aa
n
niin,
et
harvat lienevät ne paikkakunnat,
81.00 kerta. Seisovat Umot ukset sopimuk turvautuvat jokaiseen m ahdolli ma onkin näin hatara, niin epäi oikein, ei ole m itään perää. Kai
s a m a n l a i s Ja k o l_
] tä se alkoi p ik aju n an vauhdilla viil- den ikäisiä n a im a tto m ia m iehiä
sen mukaan. Satunnaisista ilmotuksista tu-
lem ättä monet työläiset takertu- se osaa sen käyttää ainakin niin!
lee rahan seurata mukana.
Englanninkie seen toim enpiteeseen, saadakseen
2
m
iljoonaa
ja
n
a
isia
1%
m
iljo
o
n
a
a
;
m
e
n
l
a
js
ia
a
i
n
e
k
s
ja kuin FriscOS-
. .. A
v . . , le ttä ä m iesten v e n e ttä ulapoille au
lestä suomennetaan
vapaasti.
vat siihen ja kannattavat sitä, ai oikein kuin porvaristokin.
______________________
tvöläisten oikeudet tykkänään
(h
uom
atkaa
täm
ä,
v
a
n
h
a
t
p
o
jat,
jo
t-j
....
.
I keille. T aistelu a k alan k an ssa kesti
Advertising rates in effeet July 1, 1912, 40 puis ja tävdellisen orjliusjärjcs- nakin siihen saakka kun joskus ( itämme lukuun, että aikana jo i-‘ tQista vuorokautta> kaksi päivää ja ka o lette niin varm oja naim isiin p ä ä - i ’ A,Uakaapa k u u hia m uidenkin
cents per inch. Special discount Is allowed,
,
kirjeenvaihtajat,
lakkolaisten riveihin. loin työväestöllä on vapaata ai' yön. V asta kun k alaan oli am m ut sy siän n e, jos m uka vain tahtoisitte! >• i pajk k ak u n tjen
for larger and continuous advertisements, i te lm a il tlk llle , kU U lee a ilta tU oll- joutuvat
TO VERI, BOX 99. A ST O R IA ^O R E .
1
, .
.
....
N
aim
attom
ia
naisia
25
ja
34
vuoden
m
jta
osastonne
asiasta
arvelee ja
kaa,
on
yhteiskunta
yleisestikin
tu
viisi
harp
u
u
n
ia
ja
to
is
ta
s
a
ta
a
kuu
-----------------------------------MR-------- jtuostakin uutisia. miten sieJa ja Palkat pysyvät sen vallitessa al
välillä
(huom
.
to
d
ellista
ik
ää
—
om
an
T IL A U SH IN N A T
m inkälaisella kurssilla siellä van-
siellä on otettu käytäntöön jär- haisina. kuten työnteettäjien ja jo terveem m illä perusteilla tai a i- j laa, alkoi se hiukan ta lttu a . M utta
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
a
ja
s
s
a
voim
at
silta
e
’vä
t
vielä
olleet
lähes
'
ilinotuksensa
m
ukaan
sen
ik
äisiä
oli-
]i a ^p o j a t katselevat “veikkonsa "
Yksi
vuosikerta. .>5.50 ö kuukautta.
hyvin
lyhyessä aj
joka poistaa työrette- porvariston kontrolleeraanian s a -j nakin
3 kuu kau tta... 31.t>0
1 kuukausi..
.60 ! ' jestelm ä.
kään loppuneet. Florida K ey'ssä, jos si m onta v e rta a enem m än) on puoli , esjt vstä
Suomeen ja muualle ulkomaille:
lehdistön edustam an "v lei-' m uuttuu terveeksi, niin ei ole sa sitä k o e te ttiin h in ata ran n a lle , tu m iljoonaa n a ista , jo ista u se at e iv ä t
n< »male
Juhan-K ustaa.
Yksi
vuosikerta. .$8.00 6 kuukautta. 34.25 I löt.
•epäilystäkään,
etteikö
silloin
ky
joudu
naim
isiin.
T
ä
tä
tila
n
n
e
tta
pi
son"
edut
vaativat.
li jo u k k o m iehiä pienellä lo tjalla
Porvareilla ei ole untaan mm
..
„
i-i i » i i i l i i i n i- i i i i- i- i- f i- i- f - f - i-
SUBSC R IPTIO N RATES:
ettäisi
poistam
aan
nekin
vapaa-
avuksi, ja le n n ä ttiv ä t h a rp u u n in ka d etään varsin v a lite tta v a n a , m m. s l - ,
In the United State» and Canada
voimakasta pyrkim ystä, kuin sel-
Ainoa lakkom uoto, joka työlai-i
One year...........$5.50 Six months........... $3-00
väärinkäytön muodot, jois- lan pyrstö ö n ; siitä tä m ä u u d estaan tä, e ttä n aim atto m ia on niin paljo. $
Kansankirjeitä
t
Three months. .$1. g 6 One month................ 60 | l a i s e i l
t ¡lanteen saavuttam inen siä hyödyttää. on sellainen joka j ajan |„,rvarisl„
t. k u luttaa j„„. vim m astui ja p yrstöllään iski lotjan M istä sy y stä sitä v a lite tta v a n a pide
Huotieusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katu ossa ei työväestö voisi esittää scisauttaa työpaikat p en n p o h jai-, t j h .in hy(,
ja yhtciskun. m äsäksi. L aivurin om a 31 tonnin tään , ei oikein se lite tä , vaan n ä h tä 1 1 1 1 1 1 1 l i i 1 1 1 H - H 11111 l l l-h
jen kulmassa.
Telefooni: konttori 365,
m
inkäänlaisia
asem
ansa
paranta-
toimitus 852.
sest, ja sen avulla pakottaa s«*a l n a |k nijl) turn,;olliMn m utta k al. alus tuli silloin apuun, ja siitäk in tuo västi k ä site tä ä n e lin k a u tise e n avio WASHINGTON
liittoon a u ta u tu m a tto m ia ala arv o isem
Luokkarauha
| m isvaatim uksia.
ly ö n teettäjät että "puotaeelto- 1
eIam ansa. sitäp aitsi, työ- ¡o tu s läim äy tti yhdellä iskulla peräsi m iksi k a n sala isik si kuin n aim isissa
m
en
ja
p
o
tk
u
rin
irti.
V
asta
viisi
päi
Miksi ei samoin täällä -¡o n sellainen ihannetilanne, johon man yleisön ottam aan huomi- Iäiset e iv ä t' m ässäillessäänkään
Aberdeen
olevia. T oiselta puolen n ä y ttä ä ta a s
vää tap e ltu a se lopullisesti kuoli.
porvaristo pyrkii. M utta sellai oon-a, että yhteiskunnassa o v a t.
](if|
norvaristo
siltä, kuin nykyisen so ta tila n te e n v a l
¡kuluttaisi m uitten tuotteita, eivät
Unio ei anna m uuttokorttia sel
sen saavuttam inen on ihan m ah tvöläistenkin edut tu n n u síe tta -1
Y m p äry sm italtaan oli kala 23 jal litessa
a n n e tta isiin
n a im a tto m a lle
m ässäilisi lasten, naisten, van- k a a ; sen p yrstö oli k ä rje s tä 10 jal
laisille jäsenille, jotka eivät ota
(True translation filed with the P, stmarte» dotonta. niin hartaasti kuin -ita
at Astoria. Ore.. Amr. 26, 1918, as reu-iircd
vat. Ei ole olemassa liutaan sel httsten ja liikarasitettujen raata- j kaa leveä. M aksa yksin painoi 1,700 m iesväelle kylläkin su u rta arvoa.
t kansalaispapereita.
Täkäläinen
by section 19 ot the Act of Oct. 6th. 1917.) haluavatkin porvarit ja gomper-
laista tilannetta, jossa jokin rik- jien työn ja kärsim ysten kustan n aulaa — eli sam an kuin kym m enen
i laivaveistäm öunion osasto on
K A S V IN S Y Ö JÄ ,
H arvat työläisistä taitavat tie sismin kannalla olevat työläiset.
¡täällä p ak o ttan u t joitakin jäseni-
kurijoukko, esiintykoonpä sitten nuksilla, vaan omillaan.
täy sik a sv u ista m iestä. Sen v a tsa sta
tää ollenkaan, että hallitus vä
k
ävm
ässä
1
änsä eroam aan työstä sentähden
lö ydettiin
1,500
naulan painoinen jonka perh e oli m aalla
saavutus talla a lalla' millä nimellä tahansa, voisi töitä
Porvariston oletettu pelko työ m ustavalas, 400 naulan m u stek ala ja tuli rav in to la a n aam iaiselle ja istui kun eivät ole ottaneet täm än
littää elintarpeita sotilailleen E li-• Yiimeisin
Canauassa kokeiltu käynnissä pitäm ällä ajaa kaik- läisten vapaa-ajan väärinkäytös
ropassa
(sellaisia jotka eivät lienee eräs
Mie
500 n aulaa koralleja. Sen nielu oli hänelle tu n te m a tto m a n h e rra sm ieh e n m aan kansalaispapereita.
lak- kien etuja
tä on ilmaus siitä, että se tiv ä ä niin väljä, san o taan , e ttä parikym viereen. K asvinsyöjä k ä y tti tila is u u t het ovat m enneet toisiin kaupun-
nähtävästi kuulu tavallisiin j< ikä-•
llua\ jonka mukaan
p ah aisiin annoksiin) tu n tu v a sti! kokll' um tilan o f a a joku “ va-
itse m enettävänsä mässäil y tilai m entä Jo o n a sta olisi siitä helposti ta oppinsa ju lista m ise en , s e littä m ä llä geihin ja ovat saaneet työn lai-
työläisjoukko. j< »ka Joutilaisuus ja sosialis suutensa. V etelehtivät lurjukset lu istan u t
U udes
v ieraalle, e ttä kaik k i lih aru o k a oli vavcistäm öiltä itselleen.
halvemm alla kuin mitä yksityis-1 l'aac lt” ’ncn
min
pyrkimykset
vah in g o llista ja e ttä ihm isen ra v in sa työpaikassa on heitä vaadit
Silm ät k alalla ovat aivan pienet
jotka eivät elämässään ole teli-
kauppiaat niistä täällä vaativat. ei ole muka varsinaista rikkuri-
noksi k e lp a a v a t a in o a sta a n k a sv ia i tu yhtym ään sikäläiseen union
joukkoa, m utta joka siitä huoli-
. S» ........__________
— nect yhtään tuntia hyödyllistä ja iuom ettom at, jo sta p ä ä te tä ä n sen n e k set.
»sialistipuolueen
»v rkim , vstä
osastoon, joka m erkitsee sitä e t
Kun ottaa huomioon. että ta-! m atta pitää työt käynnissä. Ken
vapaa-aian hankkimiseksi tvova- tvota, tulisit at katoam aan, työn-
tä heidän on täy ty q y t pyytää tääl
,
,
«i
i .
. . .
e tte i siellä su u re stik a a n silm iä ta r
varan kuletus Europaan tulee tu jce ajatelleeksk mikä lakkota-
"M u tta,” virkkoi vieras, "m inä h a r tä itselleen m u u tto k o rttia. T ääl
estolle <»vat porvar.lehdet aika- teko m uuttuisi orjuuttavasta raa- j vjta gamaan yHttaa my.)s sen nah
voin sy ö n k ään lih aa.”
nykyisin tavallista kalliim m aksi j paukscssa riistäjiin eniten vai-
lä olevat union virkailijat ovat
nect s e l i t t ä ä jonkinlaiseksi rap-i dannasta velvollisuustuiiteen kan-j kan lavaton paksuus> 3 tuum aa, sil
"T eh än vasfik& än tila s itte m unia,"
lisätcn niille hintaa melko lail- k nttiiii. huomaa heti miten m ata
peutuniisen osotukseksi puolueen • nustam aksi tehtäväksi, josta ei-1 »ä sen täy ty y k e stä ä hirm u ista veden selitti kasvinsyöjä, "ja m una on itse kysyneet joko henkilö on o tta
la, niin täytyy m yöntää, että jaan hautaan tässä on koira hau-
nut kansalaispaperit, ja ellei ole
jäsenistön keskuudessa. Ne pe-jv ät työväenluokkaan kuuluvat p u ristu sta . T iedem iehet eivät ontuu a sia ssa lihaa, sillä s iitä tu lee lintu."
o
ttan u t, niin ei anneta m uutto-
täällä
voitirisi myydä samoja ' (klttnna. Eiväthän tyonteettäjdt
d estaan t ä jä o tu sta tunne, vaan sa
"S em m oisista m u n ista, jo ita m inä
riistä v ä t väitteensä sille, että so-j pyrkisikään välttym ään,
korttia.
tu o tteita ainakin k<ilmene!jäsosal-1 koskaan välitä m itään sellaisesta
novat sen olevan ainoan lajiaan m itä syön,” v ä itti vieras, “ei koskaan tu
sialistit pyrkivät saam aan työläi-i
tähiin a sti on saatu . A rvelevat sen le lin tu a .”
1
Lyhyesti
sanoen
siis.
sosialis
Näin ikävällä kannalla .ivat
la
siitä
hinnasta m itä niistä "iakosta”, joka ei seisauta töitä.
sille vapaa-aikaa, jotta työläiset
sään
n
ö
llisissä
oloissa
asuvan
noin
asiat
täkäläisillä laivaveistäm oil-
tien
pääm
ääränä
ei
ole
joutilai
Ranskassa m aksetaan.
"M itä te p u h u tte ? ” h u u d ah ti k a s
M utta • Sellaista saavat lakkolaiset käy-
voisivat vetelehtiä toiinettom tiu-
1,500 jalan syvyydessä, m u tta nyt vinsyöjä. “ M inkälaisia m unia te sit- lä.
xMutta
siihen on työväestö
suus, vaan mahdollisimman suu
tosiseikka on, että täällä niistä (ja rniten kauan vain haluavat
luulevat jonkun m eren p o hjassa ta te sy ö tte ? ”
dessa ja joutilaisuudessa.
itse
syyllinen,
että asiat ovat
ren vapaa-ajan hankkim inen kai p ahtuneen m aa n järisty k se n tuhon
pitää maksaa paikoin kaksinker-! <;ejva on
elta jo5 joku työ-
Jokainen sosialisti ja m elkein
"E n im m äk seen k e ite tty jä ,” v astasi niin iiullusti; syyllinen siksi, et
tainenkin hinta.
i ’äisjotikko poistuu
työm aalta pä jokainen tvoläinenkin tietää 1 kille vsteiskunnan jäsenille. Ei- noen sen su kelluselim et, e p e i se ky vieras.
tei täkäläinen työväestö ole lai
( »^otteeksi siitä. ntillä h in n al-¡ saa(¡akseen >¡tcn vaatim uksensa
, .
. . ka silla ajal.a ole m itään muuta ennyt su k eltam aan tak asin syvyyk
vaveistäm öunion toim im aan ot-
, .
. . . . . . .
että sellaista pj »vrkim vsta ei o le, .
siinsä.
minkä
elintarpeit
a Yhdvsvaltain
rajaa
kuin
se
»
»le
«
tanut
osaa sen vertaa, että esi-
sillä
millään tvöläisioukolla. vaikkapa !
M
ikseikäs
tuollaisen
tuhon
olisi
kassa myy tavaroita sotilaille ,n j,aan asetta jälellä. jos sen ti-
ten vhteinen tuotanto jokaisen
Sellaisella kurssilla saa- inerkik>i. ylem pänä sanottu ky-
J o l i lakin yksilöillä olisikin.
voinut a ih e u tta a
syvyyspom m inkln
sym ys olisi toisella tavalla.
julkasem m e seuraavan. erään tä - ;laPtjt. tu jee k etj t(,inen< joka pitää
O ttaessa siihen osaa, sille aset-
vutettaisiin hyvät
räjä h d y s — n iitä kun viim e aikoina
1 ’1 »rvarilehdetkin lu< >nn< »Bisesti
1 akäläisiliä
laivaveistäm öillä
itaa. Joutilaisuus on mahdollista on ru n sa a sti pudoteltu saksalaisia
kalaisen lehden tilaston:
tV(-t kavnnissä. kutsuttiinpa ti-
tulokset
käsittävät mikä on ero vapaa-a-
työskentelee suurin osa ulko
vain toisten kustannuksella, va- vedenalaisia v astaan ta is te lta e s sa ?
m aalaisia, joista suurin k an sal
“Setä-Sam uli vähittäiskauppiaana : lalletulleita si ten rikkureiksi tai jan
ja
joutilaisuuden välillä.
paa-aika omien ansioitten.
M utta m eistä tu n tu u uskom attom al
‘’vapaaehtoisiksi
Eriskolaisen kirjeenvaihtajam lisuus on suom alaiset.
-\luita
Niillä ei ole paljoakaan y hteistä
ta, e ttä v arsin ain en syvyyksien asu me "V eikon" esityksen, joka ju l nämä
"Allaoleva on näyte siitä, mi
ulkom aalaiset ovat niin
Sellaisesta akosta, jonka v ai-; [<apjtalistincn järjestelm ä tahtoo
kaistiin viime viikon torstain leh vanhoillista ainetta, eitä eivät he
tä Setä-Sam uli ottaa elintarpeis
Ostoksia
tehdessänne'
^
»
^
1
»
kyke
a m iehiltään ulkom ailla; P u o li1 kutuksesta e,Vat t >*’t *cisahdu. antaa työläisille liiankin paljon
\
. I nisi tuolla tavoin tappelem aan. Pi>
Pu dessä, sopisi ottaa huom ioonsa ym m ärrä toim ia om aksi eduk-
ta
mainitkaa
että
olette
ristuksen
niiden osastojen, jotka suunnit- • s e c n , vaan an tav at jonkun pik
v
ä
h
e
n
ty
e
ssä
n
iiltä
tav
aili
laulaa suklaata 11 senttiä, kannu eivät. t >?’nteettajat koskaan kat" joutilaisuutta, m utta vapaa-aikaa
nau
televat
Toverin levitvskilpailujen ku joukon toim ia niinkuin ne
se
sti
sisu
k
set
p
u
llistuvat
ulos,
joten
m itään. M utta, sanotaan, ta sitävastoin tuskin ollenkaan. L u nähneet ilmotuksen To
kirsikoita 24 senttiä, kannu kaa- “
.
n iitä on sangen vaikea e stä ä kuole toim eenpanoa paikkakunnillaan. haluavat.
, * , ,
, -
.1 1
. mä vapaaehtoinen joukko ei ole kuunottam atta sellaisia poikkeus- verissa.
kaota 14 senttiä, taskukarnm atj.
'
J
. ,,
m asta jo ennen pinnalle tuloa.
H enry V irran pikku poika E.lo
Jos ei joku olisi sattu n u t sitä
varsinaista ty<»läisjoukk» »a. 1 tilanteita kuin nykyinen esim. on
kaan
Sam at tiedem iehet, san o m aleh titie
6 senttiä, kannu maissia K) sent
kuoli
t. k. 2o päivänä. Hänen
lukemaan,
niin
sanottakoon
täs-
Ryhdy asiamieheksi tojen m ukaan, kuu lu v at arvelevan
ottaisi lakkolaisten
tilan, on suuri osa työläisistä pakosta
tiä, parranajoharjat 12 senttiä joka
sa. että siinä haastettiin kaikki j sanotaan
saaneen jäakerm .ista
nitää työpaikat käynnissä joutilaana, m utta vapaa-ajak-i ei Toverille.
e ttä nyt saatu eläin oli vain poika
kannu palkoherneitä 10 senttiä vaan
m uut ihm iset kilpailem aan v a n - , m yrkytyksen, joka sitten m uut-
pullo "ginger”-olutta 0 senttiä 010101010101010101020101010202020201480201010101303223535300000201020000020202010202890101010201
III!
!!II!!!IIIIIIIIII!!!IIIIIIII!IIUIIIIIIIIIII!!II!I!!II!I^
■ lllllllllllil
kannu rusinapudinkia 32 senttiä
viiden dollarin hintaiset stan-
Neuvostovallan tär kin osassa m uutam an viikon ai johdosta, lo ise k si, taloudellinen taa mahdollisuuden kerenskiläi- teknillisen edistyksen tällä alalla. ! O ttakaam m e jn lkisuustyö kei
dard
saiety-parta veitset $1.7.:»
kana, niin kuitenkin tvön tu o t ; arannus riippuu raatajien kor- ¡syyden ja kornilofiilaisuuden pa- Sosialismin m ahdollisuus rü|>puu ¡ noksi kiljjailun järjestäm iseksi.
keimmät tehtävät
ta vaisuus teli t ä v an i ä rk i pe rä i see n keam m asta kurista, työväestön I lauttam iselle.
pari
kengännauhoja 3 senttiä
m enestyksestäm m e yhdistää nen- i Porvarillinen tasav alta järjestää
„
ratkaisuun tarvitaan ainakin (e- korkeam m asta
am m attitaidosta ! Venäjän köyhälistön itsetietoi- yostovalta ja neuvostojärjestön ! täm än vain m uodollisesti todelli-
kannu puuterijauhetta 5 senttiä V enäjän Neuvostojen Tasavallan tenkjn
onnettonian ja havittävän ja sen parem m ista järjestöistä, cinnnat esitaistelijat ovat jo ryh-
johto kapitalism in viimeisimpiin suudessa alistaen sanom alehdis-
naula palasokeria 10 senttiä, rul-j kansainvälinen asema ja So
sodan jälkeen) useita vuosia,
a
s
e
-
¡
tvneet
käsittelem
ään
tehtävää
edistvksellisiin
toim enpiteisiin. ! tö n kapitaalin palvelukseen hu-
T ässä suhteessa meidän
sialistisen vallankum ouk
la om pelulankaa 4 senttiä, kah
l äinän tvön ratkaisevan luonteen mamme on erittäin huono, vie- tvöväen kurin lisäämiseksi. Lsi- Meidan pilaa ottaa käytäntöön vittaen "roskajoukkoja" hövste-
sen perustehtävät.
den
unssin tupakkakartunsi 7
m äärää pelkät ulkonaiset olo- läpä toivoton — jos me. u sk o i-; merkiksi m etallityöläisten hiton \ enäjällä
T aylor-järjestelm än i tyillä poliittisilla tem puilla sa-
suIltcct
.
simme
niiden
sanoja,
joita
por-
;
keskuskom
itea
ja
am
m
attijärjes-
senttiä, kappale käsienpesttsaip-,
tutkinnnen
ja
opetuk <et pt jiirjes- j laten tehtaissa sattu n eet tapah-
K irjottanut N. Lenin.
Lisätäksem m e työn tnottavai- varisto on pelottanut tai jotka j töjen kesknsneuvosto ovat alka- tehnällisesti
sillä ’ kokeilla
ia o- tum at, kauppapuuhat, j.n.e., "lii
puaa 1 sentti, kannu simpukoita
.......
1 "
t Raivaajan suom ennos)
snntia meidän täytvy ennen- saavat porvaristolta maksun pal-1 nect valm istaa vastaavia toimen- m aksua käytäntöön. Työskennel- kesalaisuntensa" suojellen “py
25 senttiä, kappale parranajosaip-
ia. suunnitelleet ohjeita, lessämme tvön tuottavaisuuden
tran«'.«tlon filed -vith th e »’o s t n u it r r kaikkea taala itsellemme laajan velnksistaan. 'Nämä henkilöt ei- ( niteitä
...
m
. hjhä om aisuutta . N euvostot pois
puaa 4 senttiä, pullo norcester- at (T A ru sto e ria.
O re . Au». 26, l'U ’l,
»< quire«' teollisuuden aineellinen p e ru s ta ; ' vät vm inärrä sitä. että koskaan
lä
tä
t
vötä
pitäisi 'kaikilla kei- kohottam iseksi tin idän t ä \ t \ \ i t i\ a t kauppasalaisuuden ja astui-
by
aection
19
<rf
th
e
A
rt
of
O
ct.
6th,
19t7.»
shire-kastiketta 20 senttiä, pella
polttoaineitten, raudan, k o n e it-! ei ole ollut vallankum ousta e i - |’lo'^ a kannattaa ia edistää. Mei- samalla kertaa o ttaa huomioon \a t uudelle tielle, m utta eivät ole
( Jatkoa)
vakankaasta valm istetut nenälii-
te n ja kemiallisten aineitten teol- | ka koskaan tule tapahtum aan ! dän pitäisi heti panna käytän- kapitalism in ja sosialismin
. . 'väli- tehnyt paljoa m itään julkisuus-
nat 16 senttiä, pullo oliviinarjo- Työn suurem pi tuottavaisuus. lisnnksicn kehitys. Venäjän n e tt-! vallankum ousta, ettei vanhan hai ' töön kappaletvö ja kokeilla sillä e n m uunnosaian om ituisuudet, ! tvötä taloudellisen kilpailun hv-
vostotasavalta on sellaisessa e- ; litnksen kannattajat vahtteleisi j kävtännössä. Meidän pitäisi koet- nuka vaatii sitä, että me luomme ! väksi. M eidän täytyy järjestel-
ja 23 senttiä, kannu vihreitä her
(okaisessa sosialistisessa val d tf lisessa asemassa, että se omaa ! epäjärjestyksellisyyttä, anarkiaa . taa kaikkia T aylor-järjestelm än sosialistijäriestöillem m e perustan I m ällisesti pyrkiä «dihen e tt ä __
neitä 10 senttiä, aski kengän- lankum ouksessa — seniälkeen
k„„
¿ S ä tS m ä s ti
Brest-Litovskin
rauhankin jäi- j n e . (Jn luonnollista, että kan- tieteellisiä ja edistyksellisiä eh- keskinäisestä kilvottelnsta ia t„i- sam alla
m nstetta 9 senttiä."
kun kövhälistö on ratkaissut teh keen, suunnattom ia rautavaras- sajoukkojen keskuudessa, jotka dotuksia, meidän pitäisi verrata seita puolen vaaliimme pa'kkotoi- taistd em n ie peräti valheellista ia
K uten näkyy, ovat m uutam at tävän voittaa valtaa ja kun pää toja
( I r a lis s a ) ,
polttoaineita I juuri ovat kukistaneet u s k o m a t- . paikkoja tuotannon kokonaissum m enpiteitten käyttöä niin. että , av.Xttorilast’ herjaavaa porvari-
tuotteet kerrassaan häm m ästyt- asiassa on ratkaistu kysym ys Länsi-Siperiassa (kovaa h i i l t ä t u m a n barbaarisen sorron, vai-I maan. tai rautateitten ia vesikul köt hälistön diktatuuria ei heiken lelu listoä vastaan — tem m e työ-
tavan
paljon halvempia täällä riistäjien riistolaitosten takava- Kaukaasiassa ia kaakkois-\ eitä- i litsee syvä ja laaja levottom uus kuteitten aikaansaam ia tuloksia nettäisi senkautta että olisi lii ia luoduksemm e sanom alehdistön
ja niin edespäin.
an lempeä köyhälistön hallitus. | mikä ei naurattaisi ja pettäisi
vallitsevia vähittäism yyntihinto- < rikoim isesta ja heidän vastarin ¡ällä i pctroleum ia), keski-Y enä-i ja kuoh u n ta: että tvöväen kurin
iällä
(tu
rv
etta
),
laajoja
p
ttu
tav
a-|
uuden
perustan
kehittym
inen
on
A
enäläinen
on
huono
työmies
ta. Jos hallitus tahtoisi a le n ta a . tansa tukahuttam isesta
tulee
Työkilpailun järjestäminen. i Joukkoja höystetyillä poliittisilla
i (eippuilla, vaan esittäisi jouk-
tavarain hintoja, oliai se mall.lol-' välttäm ättöm äksi ryhtyä kaik- ra-ltti»nnonlähteit#. vesivoimaläh- pitkäaikainen prosessi: että en- ; verrattuna edistyneim piin kansoi-
Niiden typeryyksien joukossa, koJen jokapäiväisen taloudellisen
• kein ensiksi siihen tehtävään, et- teitä ja raaka-aineita kemiallisel- ' nenkttin täydellinen voitto maan- ¡iin. eikä toisin voinut ollakaan
lista silla yksinkertaisella tein-
^aa,laan luoduksi yhteiskunta- le teollisuudelle ( K arabugazissa ) I om istajista ja porvaristosta oli tsaarivallan ja ieudaalijätteitten joita porvaristo mielellään levit- A*lämän vakavat kysym ykset ja
pulla, että voitot poistettaisiin m uoto, ¡oka on kapitalism ia k o r - J a
edespäin. N äitten lu o n -| saavutettu, täm ä prosessi ei voi aikana. Oppia tekem ään työtä — tää sosialism ista, on yk.si se, e ttä S a u tta *si heitä tutkim aan niitä,
nonlähteitten
hvväksi k ä v ttä rn i-1 nut edes alkaa.
täm än tehtävän neuvostovallan sosialistit kieltävät kilpailun mer- Jokainen tehdas, jokainen kylä
ja tuotanto otettaisi yhteiskun-1'keantpi. nim ittäin: kohottaa tvön
nen
tekniikan
viimeisten
m
enet
pitäisi
esittää kansalle sen kai- kityksen.
T odellisuudessa vain
tuo tan to - ja kulutuskom m uu-
•Mutta «antamatta m itään huo
nan haltuun.. Silloin voitaisiin j tuottavaisuutta. ja täm än yhtev
telytapojen
mukaan
antaa
meille
laajuudessa.
Kapitalis- sosialismi, hävittäen luokat ja
raiota
tälle,
usein
valheelliselle
i
kessa
¡olla on oikeus ja velvollisuus
kaikkia tuotteita mvydä samalla jle s s a ( ja täm än ta k ia ) sen kor
ennenkuulum attom alle
,,
, keampi jariesto. .Meidän neuvos- 1’erusiau cuiiciiKuuiumaiiomaiie epätoivolle, jota porvaristo ja
viimeinen sana tässä suh- senvuoksi joukkojen orjuuttam i- noudattaa neuvoston yleisiä mää-
h in n a lla k a ik k ia lla , n iid en tu«> to v a ita n lu le o n ju u ri sellaisessa kehitykselle.
porvarilliset sivistyneet (jotka j teessä TaAlor-järjestelmä — sa- sen. ensim äistä kertaa avaa tien ravksiä heidän om alla taval-
k a p ita lism ia
tantokustannuksilla. jotka eivät I asemassa sen johdosta kun on
kilpailulle todella joukkolaajuu- aan
Tvön suurem pi tuottavaisuus ovat luopuoneet toivostaan ta- ä moinkuin k aik k i
siinä mielessä, että m ää
suinkaan nousisi korkealle.
I saatu voitto riistäjistä Kerens- riippuu ensiksi väestöjoukkojen kasin saavuttaa vanhat etuoikeu-1 edustavat toim enpiteet — yh dessa. Ja vain neuvostojärjestö. räyksiä rikottaisiin, vaan siten,
M utta sensijaan että nyt pv-1 kistä Korniloiiia myöten, jolloin opetuksellisen ja sivistyksellisen tensä) levittävät, me emme kui-1 lis ta a porvarillisen riisu n n a n siirtyen porvarillisen tasavallan että m ukaannutetaan niitä omiin
rittäisi alentamaan tuotteiden
mahdolliseksi se, että aseman parantam isesta. Täm ä tenkaan missään tapauksessa sa-1 hienostetun raakuuden ja joukon muodollisesta kansanvallasta sii-! paikallisiin oloihinsa toteuttaak-
parhaillaan tapahtuu i laa m itään ilmeistä pahaa. Päin- ' m itä
arvokkaam pia tieteellisiä hen, että raataxat joukot todella ■ seen niitä), ratkaista heidän
. hintoja,
. . . salinaan
...
. tuotantoa
. .
i. hai-
i 1 voidaan suoranaisesti
ja ryh(yä lähestyä
si(ä ka. parannus
tavattom alla nopeudella, m utta vastoin. me paljastam m e sen j a ! saavutuksia m ekaanillisten liik ottavat itse osaa johtoon, ensi- i omalla tavallaan tuotannon ja
litsevien trustien kohottaa hin- sit t elemään. Ja tässä selviää heti sitä eivät huomaa ne. Voita so me parannam m e neuvostojen me- keitten tarkistelussa työn aika* maista kertaa panevat kilpailun jaon tarkkailun tehtävä. Kapita-
toja vallan tavattom asti. Kapi että vaikkakin on m ahdollista a- kaisee porvarillinen to tu ttu ta nettelvtapoia sen vastustam ises- . na. poistaa joutavat ja hvödvttö- kävntiin laajalla perustalla. On lisntin aikana täm ä oli yksityis
talism in vallitessa ei m uusta vo i' nastaa valtion keskusvalta m uu pa ia jotka ovat kykenem ättö sa. sillä sosialismin menesty* on mät liikkeet, valitsee oikeimman paljoa helpompi järjestää kilpailu ten kapitalistien tai m aanom ista
tam assa päivässä ja että vaikka miä käsittäm ään mikä valon ja m ahdotonta ilman kövhälistön j työtavan parhaan tarkkailu- ja poliittisella kuin taloudellisella jien “yksityinen asia". Neuvos
kin on m ahdollista kukistaa riis alotteen kaipuu nyt vallitsee itsetietoisen kurin voittoa vais- kontrollijärjestelm än, i.n.e. Neu- alalla, m utta sosialismin m enes tovallan aikana täm ä ei ole yk
täjien sotilaallinen vastarinta ja kansajoukkojen keskuudessa neu- tom aista pikkuporvarillista anar- \ «»sto» alian pitää om aksua jokai- tym iselle jälkimäinen on v älttä sityinen asia. vaan m itä tärkein
kiaa vastaan, anarkiaa, mikä an- sen ansiokkaan tieteellisen ja m ätöntä.
kansallinen asia.
(Jatk .)
dottom uus kapitalistiluokan val-
lassaollessa. K ukaan ei ole ha
lukas itse laskem aan vertaan
kuiviin,
ei edes kapitalistinen
tuotantojärjestelm äkään,
jonka
elinnestecu liikevoitot m uodosta
vat.
Siinä yksinkertaisesti syy, mik
si me m uut emme saa tarpeitam
me samalla hinnalla kuin halli-
tus niitä hankkii sotilaille.
n»«r
I
1
í
X (ia * r * ta l
ih a .'i,iin f
ta
M
.
: k
K
'
i ! !
li
fe
■ -
♦f
a il < i taival
» ' l i t i lit.
•5 «á
hojen poikien kanssa T overin
levittäm isessä.
Sellaista vanhainpoikain kurs-
1 siä lienee useilla m uillakin paik
kakunnilla tu n tu v asti. Näin e tu
käteen ei luonnollisestikaan sovi
nen ja e ttä se täy sik a sv u ise n a olisi lausua
arveluja siitä, kenellä
suurim m at voitonm ahdollisuudet
2% k e rta a suurem pi.
sellaisessa ottelussa olisivat, sil-
M ahdollisest i sa ad a a n tu o sta otuk j„
a sjaa m Jttaa sillä sitkey-
se sta jo sk u s ta rk e m p ia selo stu k sia dellä, niillä v an h atp o jat ovat
sillä n äm ä " o le tu k se t” e iv ä t tu|piu taistelleet tohvelisankareiksi jou
oikein lu o te tta v ilta .
V aikka ei sen tu m ista vastaan, niin olisi m uil
silti ta rv its e m ikään v a rsin a in e n mä la sangen vähän m ahdollisuutta,
tak u u n otus olla.
m utta jos sen o ttaa siltä kan-
| naita, e ttä ukkom iehet ovat eu-
PA LJO ON N A IM A T T O M IA .
i koukin vallottaneet, tai akat mie-
1 hen. niin m ikäpä heitä estäisi
Jo lla k in on ollut jo u tila s ta a ik a a _ . ...
I in
H l
I I L I U U
,
. . . . .
•
••
1
•
«
>
-k