I
No. 100.
•Teille,
laan lahjottaisi nämä su u n n atto -’ liset lähettilääm m e siellä, ovat trustin
sakottam inen
joitakin itä vähääkään m uutu. Ja samoin
Tei(Jän vieraalle
nimeanQe kïÿpâliiiselle.
mainitaan alittu
mat luonnon voimalähteet yksi- täältä takasin palanneet venäläi- vuosia sitten, jonka julistamiseen on orjien laita. O rjat pysyvät 6eeu läile k0ipo kaupungille ja yh-
tyisille kapitalisteille, jotka sitte set, niin slaavilaiset kuin juuta- maailmalle kulutettiin ehkä ton-(orjina, vaikkapa niille annettaisi-
L S anco m o a u i i i K a r /O r ic n aancn tan aat u j *
Um catyy Autiona»»*, O regon, joka p arv i
m ailm aa on e ro ttam a to n osa Yhdys-
paitsi sunnuntaina.
W ashingtonin valtion ylioikeu voisivat kävttää niitä kiskoakseen laisetkin, jotka ovat saaneet nittain painom ustetta — jotka i kin yksi ateria päivässä iisäa.
nim enom aan sen k a n sa
ovat
suurporvaristolle
epäedulli-;
1
ieten
tai
tietäm
ättään
toimii
valioista
T O IM IT U S K U N T A :
dessa oli äskettäin ratkaistavana kansalta palveluksesta aivan mie- maistaa am erikalaista kansanval-
laisten om a alue —, niin a sia n h a a ra t
W . N . K L IV U
L A L K I M O IL A N E N
W alsh tässä juuri siten kuin k a s a a tta v a t m eidät otaksum aan, e ttä
AUOLPU SALM I
A . li. i l A K L L A
muuan naisten alinpalkkalakia livaltaisia hintoja. Ja kuten tie- taisuutta ja joille se on maistu- sia. eivät ole laillisia. Ja siten
SU L O SY V Ä N E N
pitalistiset
liikeperiaatteet edel teidän m ielenne, sydäm enne ja har-
koskeva juttu, jossa oli kysymys dämnte, osaavat ne kyllä, kiskoa, nut sangen katkeralle. Meidät se kävi-i tämän orjainvapautta-
Sellainen lettävät. Hän pyrkii vain ehkä- rastuksenne ovat sen syntymämaan-
TOVERI
siitä, saako työnantaja, joka on kunhan vain saavat siihen tilai- nähdään ‘heidän silmillään ja pun- m isjutun kanssakin.
.
.
.
i
t ■ i
•
*" •i;„ ! ne m ukana, mist i o le tte tullut. Sen-
(T H E CO M K A D E)
! nitaan heidän vaakalaudallaan. ei miellyttäisi Jihatrustia. jonka « seinään huikan sitä ryostovilje- pätähden ei niei<län tarv in n e huo-
ottanut naisen alemmalla palkal suuden.
f k c organ oi
ae T in m sh w orkers in tk r
Jos hallitus kerran voi pitää lii-O n k o sitte kumma, jos venäläi voittoihin ei riitä yksin e lä in te n lv s tä , jota lihatrusti harjottaa. i n iau tta a , kuinka viisaasti tee tte , jos
W estern states,
i Se « n i, i u in u u dairy in la kuin laki määrää, työhön en-
Hän näkee vallitsevalle järjestel- h ä v iä tte «jaksi,
tUc W est. LuO iuhed dairy, except ánnuay,
T oim ikunta.’
nen lain voim aanastum ista. pitää Tiettä yllä rautateillä ja hoitaa set vapauden saavutettuaan eivät lihan käsittely, m utta jonka täy
a t A sto ria, U ie ., t>y lUc W estern W o rk
ntälle vaaran siinä, että työläisiä
nicu a m b iis b in a Society.
Täm
ä
on
n
y
rk
k
i
valtaa.
E p äilem ät
tyy
saada
ihmistyövoimaakin.
naista edelleen
silla
palkalla jtostilaitosta — sen oli pakko ot- o ik e in hiota sellaisen kansakun-
A N T T I J. FA K TA N , Manager.
tä
se
en
ko
h
d
istettu
tuossa
piirissä
kidutetaan
liian
ankarasti,
ja
h
a
työssä. Ylioikeus ratkaisi a sia n h a n rautatiet pois yksityiskapita- nau tarjoam aan ystävyyteen, jon- Se tarvitsee orjia ja siksi sillä
Enter eu aa scconu-ciass man u ia:tcr July la ,
luaisi olla hiukan helläni ielisentpi: alulle pantua un io liik että vastaan ,
1814, at the postatuce at A s to ria , U ic g o u ,
siten, että lain voim aantultua pisteiltä, jotka vuosikausia olivat ka keskuudessa sen köyhälistöä; niitä on.
Tuo ’k e u n te a ' on vain sen koko val
ande: tac A c t ui M a rc n 3, ¡ 6 /8 .
Mutta että ei Walsh itsekään kuin lihtrustit o rjav o u d it
kaikki sitä enneh tehdyt ja laini käyttäneet niitä, kiristäneet nii- on kohdeltu huonosti?"
i
tioon
ulottuvan salaisen se u ra n edel
iim o iu s b m ta 40c p a H ta tu u n ^ lu .
Kuuieruao-
mitä puhuu, käy selville 'T i e t y s t i ei ainakaan työväes läkävijä, m itä parh aillaan p u u h ataan
UmotuJuet $1.50 ke rta ja murxlovarsyuia m ääräysten
kanssa ristiriidassa < den avulla kansaa ja olisivat par-
X nti että kun me etsimme vas-
$ 2 .0 0 kerta. Krniau» , syntym ä- ja a v io iu l-
siitä, että hän samalla kuin pu töllä ole mitään sitä vastaan, et so sialistien ja z järj< siv n eitten ty ö läis
to-tlm otukset 50c kerta, b aiu laan licto - ja olevat sopimukset ovat m itätto- * riittäneet
sodankäyntiä
* niin tatista kysymykselle, mistä joh
ouneum uutto-tltuutuksct 45c kerta, uaima-
huu orjien vapauttam isesta, se- tä sen asemaa parannetaan, mut- ten vainoam ista ja so rta m ista v a r
työläisnaiset, jotka ■ miksi pitäisi voimalaitokset a n -p u u Venäjän työläisten epäluot-
tlutotukset $1.50 Kerta, avrocro-umotukset mät, joten
littaa sen tapahtuvan siten, että j ta sen ei saisi talpahtua orjien ten .”
$1.0U kerta.
Seisovat U tuo tu aiei sopuuuk
näille ilkeilijöille sen- tam us Amerikaa kohtaan, niin ol
sen
m ukaan.
saiuunararaia
tiruotukatata ovat sen ajan jälkeen työskennel-, nettam an
niille m äärätään elintarpeisiin vapauttam isen niinessä. Liiankin
tule« ran au a tu ra ta muaaua.
L ng lan om
leet lain m ääräämää alinpalkka- sijaan että hallitus alkaisi kellit- kaamnte rehellisiä ja sanokaam -| .
..
..
kteresta »uomeuuelaau vapaasti.
paljon on jo kiinnitetty kahleita !
ERÄS PER U STELU .
T IL A U S H IN N A T
rajaa pienemmällä palkalla, ovat taa uuden voimaa valtion hallus- me että täkäläiset orjavoudit ovat
v v n u ttam ista että sille an- vapauttam isen nimellä, orjien s i- ! ( T r u e tra n s la tio n file d v. ith th e P o ^ tm a ^ tc r
Y hdysvattorasa ja Lauadaaaa:
at A lt o n a , O r c .. A p r il 30, I91H» as r<<iuire<l
Yksi vu osik erta.-44.00
o Kuukautta. . |2.45 oikeutetut
perimään erotuksen ' sa olevien teollisuuslaitosten käy j vastuunalaisia siitä. Eihän ole i
in tarpeekseen sv ö d ä’ Niin tä olk-W<aan huom aamatta.
b y se ctio n 19 o f th e A c t o f Oct. 6 th , 1917.)
4 k u u k a u tta ......... J i.J *
r a u u k a u s t... .}U
Suomeen ja u.uuattc ulaomarjLIe:
t,-¡¡„teettäjältään. •
jtettayäkfi?
.................
.......... !
..“ ^ i^ a ls h iA '.« « ic le s tä . .Mutta jo ö h e -
P eru stellessaan St. L ouisin ohjel
On ainoastaan yksi m ahdolli
Y k « vuo sikerta. .>o.a0
o k u u k a u tta . .$5. 5o
Tehtäköön
lakiin
sellaisia
muu-
trustin
voittojen
takia
surmasivat
Kysymyksessäolevassa tapauk
'
.............. “ ........ ‘
*......
.......
“
1 voselle annetaan niin paljon ruo suus vapauttaa o rjat: jos ne voi m asta poikkeavaa ta k tiik k a a n sa New
SUESCKTFTTON K A T E s:
I a tue u n tte u ounce and Lanada
Yorkin kaupungin valtuustossa, on
toksia,
että
yksityiskapitalisteil-
joku
vuosi
sitte
Chromessa,
X.
f.,
sessa oli tvönteettäjä, muuan
One y e a r.
. aa.un
s ix m o n tb » .. . . . .$4.23
työkuntoisena vat itse vapauttaa itsensä. Kaik tu n n ettu Rand-opiston jo h ta ja A lger
kaa. että se pysyy työkuntoisen;
Three m onths. .$ ¡.3 5 ____O ne m o n th ................... 50
sähkökuvatcatteriii om istaja Ciie- le ei jää luitaan mahdollisuuksia useita venäläisiä, jotka olivat niin sen om istussuhteet eivät sii ki muut keinot epäonnistuvat.
.xuvenisutg rate» m eitect July 1, ¡81 4 , 4 j
non Lee m. m. lau su n u t seu raav an
tutun tv toti « v esi»otinaläh teiden omaksi hyii-j vaatimassa hiukan lisää 1 doll. .•u»iv.Hiiiiiniiih4«i«in*iu,twniii'ii••imiiuMKi™iMMiiiiiiiM!iMwiMiMi»i:titiimitKiMHiMtiMiniiiittw««tiiiiiiiiiiii"M i „ hiiii ! ii « i ! iiii !! ii - k „.«««>»•!««»£ j aj;>tulisen, joka m uodostaa runsaan
cents per inch. Special discount is allowed hjilis issa, sopinut'
loi target and continuous adveitiser.ieiito.
kanssa, maksaen hänelle neliä-j dvkseen käyttäm iseen, vaan että 40 sentin päiväpalkkaan, jolla ei |
." O v cK l BOX 8». ASTO K IA , OKL
___puolen hänen p e ru ste lu staa n ;
tluoucusto sijaitsee lOinncn ja Duane katu kymmentä
=
dollaria
hyv
ity
stä.'
kaikki
käy
itäm
ättöm
ät
vesiptt-
enää
tullut
toimeen.
Kansa
joka
— — ja siihen katsoen, e ttä
I
jen Kulmassa, .ie ie lo o n t:
k o n tto ri 36},
I
toimitus 634.
.
Y hdysvaltain p resid e n tti uudelleen on
vaikka tyttö oli lain
mukaan toiikset jäävät hallituksen omai-i taistelee vapautensa puolesta ja
1
i
v ak uuttanut olevansa valm is ry h ty
saamassa 278 dollaria. Y aikka. suudeksi pysyväisesti ja kaikki Jo n k a jäsenet ovat tännekin pa-
m ään rauhan n eu v o ttelu ih in sellaisten
— Köyhälistön kansainvälise tvttö olikin täysikäinen ia -siis! sellaiset, jotka ovat yksityisten i enneet vapautusta etsiäkseen, e: F ..... .................................................. . ...................................................
ehtojen p eru steella, joihin lähim ain
nä juhlapäivänä vappuna, joka oikeutettu tekemään sopimuksia . hallussa, olivatpa käytettyjä/ tai j suinkaan
unohda
saamaansa
PUNAKAARTIN HIRMUVALTA i J o etenee rattaid e n kitka tullipcr- sisä lty v ä t sosialistien e s ittä m ä t eh
; tiu taakse, m iliisiiniehen lausuessa dot, m inä k äsitän , e ttä vastaan ääues-
SUOMESSA.”
on huomenna, ei Toveri ilmesty. omasta puolestaan, niin selitti y li-: ei. tulevat hallitukselle niin pian (kohtelua.
oikeus kuitenkin, että tämänluon i kuin niiden vuokra-aika loppuu
Am erikalaista v arsinaista kail-J Kauheita tekoja kuuluvat punakaar- pari jok ap äiv äistä sanaa prelaätti. o-1 tgjn jnen jällä k e rta a tulisi pahenta-
nolle, joka liikkuu kaupungin u ik o -, vas^j vaik u ttam aan niihin voim iin
toisi<sa jutuissa ei hänellä ollut tai että ne otetaan hallituksen saa. vaikkapa se onkin harhaan- haiset tekevän Suomessa
Vanhenematon kirjo- oikeutta sopia asiaansa, ko.-ka J paxkoluovutttsvallan nojalla sika- johdettua uUomaalaiseen v a es-, s.lksalaisten ja valkokaartilaisten te- puolelle, kukin nyökkien p äätään kuin • kaikissa m aissa, S aksa ja Itä v a lta
vanha, torkkuva korppi . . .
• pikuunotettuua. jo tk a py rk iv ät kau-
tuksen aihe
siinä rikottiin lakia.
j li kuin tarvitaan valtion o m ista -Jö ö n nähden ja usutettu rt,Yiv i- «
j m
u t t a
kainaloi-
Ihananti on sen m iehen järk i lels- Banvaltaiseen ja pysyväiseen rau-
1\vsvmvksessäolevan rahaston-1 mau teollisuuden kehittämiseksi, haan sitä vastaan, ei kuitenkaan
tuntuvat olevan punakaartilaisten k ah tan u t, joka on osannut valita pa- «iaan ••
t'lein in e lukuisat kerrat puhu
piile tällaisen am m atin.
Ju o h tu i tä ssä m ieleem m e e rä s K arl
Oregonina näyttää huolehtivan voi pitää vastuunalaisena täkä-jteot.
neet elintarpeitten hintojen nou man mukaan asia ei «»le suuresta
lah
tarileh
ti
'
P
ytty
kun
pytty,
on
se
m
.es
ar-
Ka
lltskyii a ja telm a, joka on kirjo-
m
eille
saapunut
susta ja vertailleet vallitsevia kaan merkit vksestä. m utta toi- tilki » m a a k a u p a s ta . Meillä ei »»le Iäisestä orja voutien m enettelystä, "K Kräs
te ttu vuosikym m eniä tak a p e rin , siis
aleva", kertoo seuraavankin hirm u . vellut . . . — lyöm .
Jos la k i. sen suhteen mitään huolia, sillä silla tietäm ättöm änä luokkae työn, joka rask a a n a painaa puna
siveysopilli- ei ollenkaan täm än tapauksen johdos-
työpalkkoja välttäm ättöm ien ta r aalla varsin tärkeä.
Näin e ste e ttise ltä
vikkeiden hintoihin, niin että sii sallisi naisten sopia työpalkois i siitä emme näy tulevan työväea- duistaan kärsii se itsekin niistä. k a a rtila isten syntiluetteloa. Tallai- j seita kannalta k ä sitte lee a s ía la T j ö - , (a niu tta td n ¡;n suuren kirjam ie-
O rjavoudit ovat orja vouteja. nen on uutinen sa n asta san aan ;
; m iehen pälvänpakinoitsija . Jos j uP i i¡Rn kuin tcv. Leen ei olisi pitän y t
tä asiasta puhuminen ei ollen taan siten kuin tvönteettäjä kul- tölle m inkäänlaista hyötyä. K e
"P o rv a rillise t pakkotöissä.
I tu olisi tullut 1 eliön ja Kodin p!' « «yyteu u nhottaa. Se kuulun k a ik e ssa
kaan enää tunnu "päivän kysy' loinkin kykenee pakottam alla tai liittäkäämme maamme luonnon- olivatpa ne taalla taikka \ enäjäl-
"R iihim äeltä ilm otetaan helmik l lostetta vaksi, niinkuin se luonnostaa i lyhykäisyydessään ja y k sin k e rta isu u
niykseltä", sellaiselta nimittäin muuten teettäm ään heillä sopi 1 rikkauksia omaa tarvettam m e la. Ja X’e\v Yorkin itäosan kur- p :n ä, että siellä on noin 50 porvaria olisi kuu!unut, «'ii.i sim a varm aan
dessaan se u ra a v a sti:
o- pakkotyössä kasarm eissa enim inak-
josta ei olisi juuri kirjotettu. muksia, niin koko alinpalkkalain j varten, vaihtakaamme toisten jalisto lähettää vuosittain
o tettu huomioon e rä s sangen tä rk e ä ; ..K e isarlt ovat aina h e ite lle et ym-
een lattianpesussa.
P appisnnehiä
pa- m aanviljelys-kem iallinenkm
ty h jen täm ään
ryssien latrn-
M utta stttekin on totta, että jo s periaate kävisi merkityksetti maiden kansaa joitakin tuotteita, hettiläita" jokaiseen maanpalhm J kotetaan
puon. : ,gir jjieen sellaisia puheenparsia, jot-
jokaiuen
.vminär
ncj
a
.”
P
iik
ittä
se
lity
k
sittä
jokainen
jiuiii.n
, !
(A
ukiksi.
Jos
naisella
olisi
ollut
ju
n
tta
käyttäkääm
m
e
itse
m
itä
!
■
»-aati,
Jossa
ne
selittävät,
miten
oi!«et m uodissa ja joiden
mikään, niin tämä kysymys on
i
tää,
min
n
K
auheata!
itä
ä
,
m
iten
suuri
vahinko
m
aalle
tai-!
vu|«a
oikeus
sopia
jälkeenjääneen
palk-
voimme,
tulkaamme
kyllin
jär-
lmerikalaineu
orjavouti
menette-
01$
voitu h a rjo tta a kanuankli-
nykyisin uusi jokaisena päivänä,
Papit pantu ty h jen täm ään a s ito iia .! ]ee sRUi, cttfi pelloille a je tta v a k ir
hollista
h
erkkäuskoisen
köyhälistön
silla elintarpeiden hinnat kohoa kansa maksusta, niin olisi häuel- ke', ia pidättäytyäksem m e järjet- he. Eikä paremmin ole laita joita farm arit tav allisesti kutsuvat jjs u ;jie m atkalla laim enee, kun “kul-
ja
herkkä
uskoi:
ten
p
rofessorien
kes-
kaupungeissa ja “kultaiynnyreiksi
lä 'am an periaatteen mukaan oi t niästä kilpailusta, joka tap a h -1 muissakaan
Aiuistam niehan tapöly” haihtuu ilm aan. Liliav ,ire'Í kuudessa.”
vat niin nopeasti.
H allituksen työvirastoiikin täy keus sopia myöskin siitä, millä tuu ait! »ast.tan vksityisvoittojen yleensä täkäläisillä teollistiusalu ! kaikki m itä k u ltaty n n y rit ovat. A a -, ia a u i on ehkä ainoa olio lu< niakun-j
hankkimiseksi.
eil'a. Coloradon tapahtum atkin | ¡nuyöstä jokaisessa suom alaisessa nassa. jonka istuessa “kait
¡Itatyiyiyrin” ;
tyy m yöntää, että pari vuotta palkalla hän haluaa työskennel
Käyttäköön kansa Iftonnonrik- taitavat olla persoonallisten k o - ' kaupungissa voi ken tah an sa kuulla, i tulppana, tynnyrin s ia a lly ^ ih a tk a lla ■ SOSIALISMI El VIELÄ CLE KUOL
.. . ------
z
sitte kootut tilastot eivät enää lä.
LUT YHDYSVALLOISSA.
kuinka pitkiä
katua meni jono luje. i vajjl vgjjevöjtyj.
kauksiann,
mitä
hvvänsä
ne
lie-
kemusten
katitta
tuttuja
monelle
V
altion
tvokoinissioneerien
vi
hiä.
arem
m
illa
m
nänsä
edessä
side.
■
---------
D
avenportissa,
la., on so sialistin en
kelpaa minnekään, koska eiintar-
rasto
ajoi
juttua,
ja
vaikka
ent-
lievätkään
ja
kehittäköön
niitä
;
vallankumouksçjliselle
venäkiisel-
Ne
veivät
kaupunkilaisten
kuliau
maa-
KETKÄ
OVAT
TERVANAHTURIEN
porm
estarin
<
idi.kas
joutunut tappi-
peitten hinnat ovat* niin paljon
m
iehen
pelloille.
i
VARRESSA.
yh
d
isty
n
eitten
rep
u b lik aan ien j
le.
kohonneet. Ja jokainen työläi me v»»ikään myöntää sen yleises « »maksi hvödvkseen.
Papei:
ka
ovat
siis
pun
ak
aartilaiset
¡T rm * tra n s ln tin n fit<-«l « it b the Post «n aste« , lem okm at t ien eh d o k asta v a sta a n -—-
. . .
,
..
n . O ’ v., A n r il 30, 1918, as te q u ire d t
nen huomaa useammin kuin ker ti toimivan kapitalistien etuja
■ telineet kultatynnyrien siivoojia.
t ,,y
,,,
Art of Ocl Mll l7!7 j nu ta ain o astaan 25: Ha iianeKä. Vie
vastaan,
niin
tässä
jutn-sa
«••
te
ei
Niillä
toimenpiteillä
lä m uutam ia sellaisia “ voittoja", por
ran päivässä, että paikka ei mi
Kenelle lankeaa vas
i Emi. n ovat papit olit et pön tö ssä; Seattle Union Ilecord kirjoK aa:
varit. liiiu olette h u k assa!
¡sisällä,
m
utta
nyt
saav
at
k
ieriteliä
tenkään riita kunnolliseen toi ki sen mikä tehtävä sille kuului
sitä saavuteta
« "Jos et rak a sta lähim m äistäsi, am
tuunalaisuus?
kin.
Kunhan
se
toimisi
kaikissa
Kai am a zoossa. Mieli., 011 o iettu
1
paljo
arvokkaam
pia
pönttöjä.
mu här.et — ja siite sano hänen
meentuloon, vaikka sitä on jos
( I 't«,- t r a n l itiö n fih -.l u i t l H i ' i t P o s tn -.i-tm
käytäntöön
suhteellinen vaalitapa, jo
jutuissa samanlaisella asianhar-j at \ - to iia ; O n . A ji r i l 30, I91X, as re q u ire «
Ä s k e ttä in 1« -im e e ;rp a n n ii> -a li-
‘V ja li‘M lcn kul,aksl ohál k-v ila ke!‘ lausuneen jotain kapinallista tai sak-
kus hiukan korotettukin.
•
•.
i»
-
v
•
;
t
»o
.«
1
*
1.0)
Ltitui
1
«
1
n
:
1
ILinil
'
.
.
.
,
•
•
.
.
ta
ensi
k
e
rta
a kolo ¿Itiin kaupungin
'
■
>
uction
!'•
ot
t!o A c t o i < »vt. «,th, : li.,
■.annin jokainen sana, jonka papit sa i(lisnijpii.. fä. niin voit luottaa kan
rastuksella ja kutihan tuoujiois- ■
, ...
, natrustm tarkastuksissa paljas päästivät,
Xiiden jotka ihmettelevät työ
seitsenjäsenisen
hallinto-valiokunnan
olle»
aan
vielä
toisenlaisen
Muuan täkäläisen porvarileh
.
.
.
.
tuinkin olisi aina samaa mieltä
. i san isänm aallisuuteen, e ttä p elastut j vaalissa. S up lstaak seen sosialistien
tm,
kuten
«tiemme
jo
u
seassa
ylt
pytyn täy tteen ä, m utta v alitettav asti ra n ga j..-,tiikselta.
läisten vaateliaisuutta, ollessaan
kuin tässäkin jutussa, niin mo- (¡¡ston p.il.Moja tä \tt.i\ä auteli- tev<jc>>:l maininneet, vallan H l- ; ei niillä voitu peltoa höystää.
m ahdollisuudet niin vähiin
Se « n keltasen lehdistön kiihotuk- voi'» n
• alituisesti palkankorotuksia vail
,
kuin
suinkin,
yh ty iv ät k ap italistiset
tiessä tapaukse-sa saisi ty.»v.ie kalainen kirjeenvaihtaja kirjot- h »ttavia seikkoja. Työläisten a-
M uuta eroa tällä pvttyäm isellä ei • •a jo htavana aatteen a.
la. tulisi tutustu.i työviraston äs
tölkin oikeutta, m utta siten ta taa Pietarista niistä huomioista. <ema
lehdessä
oli i puolueet “ k u n n allisliitto ” (M unleipal
teurastanioteoliisuudessa olekaan kuin e ttä en tisessä papilli Post-Intelligeneer
kettäin jitlkasemiin tilastoihin,
sessa
p
y
tty
v
irassa
ei
ta
rv
ittu
niin
pahtuu niin valitettavan harvoin, joita on tehnyt siellä sen suli- " n R’’’1 kamala, että sanat eiväi
taannoin toim ituskirjotus otsakkeella League) -lis’san. K a ik itta heidän pon-
joiden mukaan alin keskim ääräi
paljon taitoa kuin siinä, jonka julm at ‘Suojelevat kapinoitsijoita', jossa a- i n istu k sistaan huolim alta tuli kuiten-
toisinaan näin vaalien edellä ai teen. miten siellä käsitetään aine- r;na K"'j^u u aan sitä. .>en j o . . , puiiaii£iarlijuiset ovat p akottaneet
nen toimeentulon ehto on viiden-
voim esti pilkataan viranom aisten y ri 1 iin kolme pu n asta so sialistia vali
noastaan.
tuksi.
rikalainen
kansanvaltaisuus.
H
ä
-
:
^
’6ta
tu
t.v
in
u
o
s
s
a
u
u
i
*
!
pa
pPien
to
ätä
v
äk
si
iiiihim
äellä.
tyksiä vaatia lakien noudattam ista
toistasadan dollarin vuotuinen tu
G rand R apidsissa. Mich., sosialistit
k
a
n
a
o
llu
t
t
u
n
n
e
t
t
u
ja
työläisys-
j
P
yttyyn
kelpaa
iikka
kun
iikka,
kapinallisista lausunnoista sy y te tty
nen kokemuksiensa ja johtopää-
loerä. Ja suuremmissa kaupun
ensi
k e rra n vollottivat kaksi sijaa
ailisvy tiellään
k u u l u is u u t ta m utta pytyn taita v a ssa tyhjentäm ises- jen tai epäiltyjen suhteen, ja siliiel-
Sen kysymyksen loinen toksiensä mukaan ei Venäjällä tay
geissa se ei riitakaan.
■aavuttanut lakimies I rank 1‘. '•-* tarv ita a n jem m oistakin a m m a tti-p aan
tekoja, jotka kavaltajikt i kaupunginneuvostossa.
vallitse työväestöni keskuudessa
puoli
M utta kuinka monella ovat se l
‘ luuloteltuja henkilöitä ran g aistessaan
Walsh, liittohallituksen sovitte-«' uäPl,;iryyttä.
niin suopea mieliala amerikalai-
. , , , , ...
. . 1 Em m e epäile, etteik ö työväki jos sa ttnvat innoissaan rikkom aan lakia.
Pääsi hyvään alkuun.
laiset tulot nykyisin? Yain ani-
hjalle. tuomari Alschulerille j«»l-j se kauen min olisi saanut ja tk a a val-
V ankilasta lask e ttu varas jonkun
1918, ,v,
’cii i suutta kohtaan kuin tulisi. Mut
Viime keskiviikon S ia r lainaa hy
...I A H u r i.i. « 'n . , \|> ril • '
harvoilla, huolim atta paljon huu by
la on valta sekaantua asiaan, että j iän käyttöä pappienkin keskuudessa. väksyen etusivulleen seu raav an ne m alkaa k äveltyään löytää täyden ra-
s,-cl««iii 19 of th e A c t o f Q c t. o tit, 1917 )
ta
¡iän
ei
siitä
syytä
venäläistä
detusta palkkojen korotuksesta;
1‘uhuessaan k«»ugressis-a k .i'i- ! kansaa,
t,.... ... v;
amerikalaisia »rja- hänellä (tuom arilla) "olisi n y t K iisi sa an u t näm äkin peräti k y k e n e -« rf n !p¡nia„ Xál,n lowan kuvernöörin 1 '1:dom pakon.
joillakin amm attilaisilla. m utta teltäväni olevasta y esi», onnien
"M kä o n n i!” h in hu u d ah taa, “nyt-
tilaisuus vapauttaa enemmän o r m ättöm ät ja tyhm im m ät kansanosat , Kirkwoodin v v. jg g j p itä m ä stä pu-
y o u teja. ¡«»itien ru o sk an alaisin «.
harjo
letu
k
si
yhteiskuntaa
hye.iyttä-
j
jj,.c
.
.
a
.
j„
SBa
hän
sanoi:
“Joa
ku.
.
’
•
'•««
voi,‘ kauan aikaa elellä reh t i
sekatyöläisillä ei yhdelläkään. täyttöä koskevasta lak iesitykses-'
jia kuin .\l|raham Lincoln vapa-
•ty ö lä is e t o v a t täällä
riksi
ihm
isiksi.
kään
tässii
valtiossa
on
asiam
m
e
k
a
-
'
ösemi
m iehenä.”
Ja heidänkin pitäisi ciail J cl tu<>t~ tä . lausuu 1 ’■ »rt la ulissa ilmesty-!
Utti.
y ti<»sikaiisia y uodattaneet y ert ».
Ja kultatynnyrien
tyhjentäm inen j vaRaj a , a | toukkaa lippuam m e, am -'
taa mitta työvoimaa käytettäväk vä Morniug ( )reg..nian niminen ja ,likca
Herra W alsh osaa pulma k a tt-' n yhtem kunnaliisesti yhtä tärk eä ja ! pukaa h a „ et iU e , eo.-sa tai sellaisia
Kirjeenvaihtaja, jonka
E rilaisia kansallisluonteita.
si siten kuin kapitalistit suvait lehti, e tt ä erityksen laiksi tule
niisti ja Paljastella kapitalistise 1 ¡.¡Rettävä toim itus kuin latlianpesu- sanoja ^ausuessdl M ini olen kuver-
K
uvanveistäjä
Ilari.,eli k erran lau
¡nimi «»ti neiti IJeatty, kirjoittaa
1 järjestelm än epäkohtia, mutta kin, jota porvarit saivat m yöskin opc- 110 »ri ja toim itan teille arm ah d u k su«: “S aksalaisten k u is ia m inä voin
sevat m äärätä, kysym ättä ollen inisen tielle ei saisi enää tulla I
m. tn. seuraavaa;
' yiiteiskuttnallisen kurjuuden sy i- p e lin su orittam aan Riihim äellä.
kaan tuottajilta, enempää kuin mitään viivytyksiä, sillä se <>ni
sen.'
S tarin ainoa toivo «>n, e ttä :iju< !)ä. rau kalais-en k an ssa voin
*'lit ster-katu (Xe\v ?)Orkin itä -■ ei hiin ollenkaan käsitä, e iki
Me
tunnustamin«?,
ett.«
tam
an.aatui-
:
Yhdysvalloissa
nykyisi nä aikana olisi ! keskustella, vemihiist.-n * m .-a voin
om istajiltakaan.
• .,
. • *t
yk-i tärkeimpiä käsittelynalaisia j osassa ) on tulkinnut am
ertkalai-! sula ■ pelastuniisinahdoHisuutta - nen rääkkäys a n saitse e työläisten •JS Sam uel J. Kirkvvocdin kaltaista i edes juopotella, m u ita e n g lan tilaisten
Elin tar veliin to ien pä «asiallinen ta esityksistä.
) su u tta venäläisille. V en äjällä aja- k .ian
tunnustuksen.
! 3otakuvexnööriä.
kanssa en pääse m ihinkään a lk u u n
J o s jo k u tu o m a r i A ls e '.tu le “
nousu on tapahtunut
vuoden
Koko ty ötätekevä m ailina tulee ko-
Lehden pääa-iällinen väite lain teilaan Amerikan olevan suuren
T uollaisten lausuntojen johdosta 011 k aan .”
1914 jälkeen. Tämän vuosisadan puolesta on se, että se tulisi kapitalistisen kansakunnan, i<»n- voisi vapauttaa vaikkapa vati im itam aan h a ttu a an herroja rää k viim e viikkoina vallinnut oikea ka
;eur;istauioteollisuuden orjat, joi- kääville punakaartilaisille, saatuaan valtajiksi epäiltyjen tervaam is- ja
- g-.-l-j . v t-HH-’-l-t-a-
ajalla (vuoden
1*W jälkeen) stiure'^! määrässä
edi'ta;naan . }<a ««uutteet ja heikkoudet. y«is .1
iä kyllä on paljon, niin epäilem- tu tustua rääk k äy sten luonteeseen,
+
hityheniiinns-, '.lirttämis-, vieläpä polt- T
ovat hinnat enemmän kuin kak teollisuuslaitoksissa nykyisin ki- p c||;. , Kimltii. ovat ominaisia
mepä. tokko ne osuisivat elää
Täh;' n öiiukka “vat herral saaneet tam israivo, vaikka useim m issa
sinkertaistuneet. Yksin ravintoon peasti tarvittavan käy ttöy <timan <ille. Jos I lester-kadun orjavott
vapaana. Täytyisi olla joku joka ■istuskella puhtailla lattioilla, joita ,ru k s is s a ei uhria vastaan ole ollut I
meni viime vuoden ajalla perheel kehittäm istä.
ovat lm lttaillcel työläisvaim ot puh- niuula n ä y te ttä kuin jonkun niah d o l-«
dit sortavat työläisiä, niin käsit
niitä vartu »itsisi.
laiksi 'h erro jen porsastelun jälkeen. J i se«ti henkilökohtaisista sy istä viha-
tä •keskimäärin niin paljon kuin
Kukaan ci suiykaan voi kiel tävät venäläiset sellaisen m«: n e l
(>11
sangen
surullista
xuui.a.
Se c, oie ollut m itään hauskaa ty ö -« m ielisen yksilön todistus.
Itäikeint- LÄNSIPIIRfN PU HU JA N MATKA
vuonna l f<X) kaikkiin perheen yl tää, etteikö tässä maassa olisi telyu a meri kala i su u tta editsta-
W ASHINGTONISSA.
että oppineesta menevät henki-.¡ä, varsinkin kun siitä* työstä mak- piä tap au k sia oli Uollinsvillessa, 111
läpitämiseksi
tarvittuihin hyö melkein
rajaton mahdollisuus j vaksi,
TOUKOKUULLA:
i lot. sellaiset kuin esim. herra settu palkka oli yle» pieni.
ollut P raegerin hirttäm in en , jonlr
dykkeisiin.
Mt. Solo
saavat
tie to n s a
sähkövoiman kehittäm iseen vesi-j "Yenäläiset
Walsh, eivät sen paremmin kä-i-
Mutta »H saivat Riihim äen herrat toim itti joukko potkanulikoila päihty- ¡ p,jQja ng;, h i i l i n ä
6”
M uita viime vuoden tilastot putousten kautta. 'Jokainen tär- niiltä tuttaviltaan, jotka ovat tä orjainvapautustaistelun talou- m aistaa lattianpe'5unkin ihanuutta, nec.n entisen sotilaan johdolla.
W codland
-8 ”
K avallusta ja kapinallisuutta ei v y j.' Llttle K alasta
eivät nykyisin enää pidä paik peämpi teollisuusala v»»isi s ite n täallä o lk et il pitkän — ja usein . ... . svitä, vaan selittävät m ässäys, joka tu otti näille julme-
Ü”
ia v - .iv a lo i- : ‘ e h S ,a - S y ii;i' Vaa”
SL ,U ia? a i j t«i»e punakaartilaisilfe jonkun huvit da suvaita nykyisessä k a n sak u n ta n i-1 llw aco ........
.......... 11—12 ”
kaansa
läheskään,
var'inkaan saaila kaiken tarv itsemansa kav t - ! . - nuutetta karsien
j *
■
■
f.meolnin vapauttaneen o r ja t.; tavan hetken
un ia koko m ailina» ah d inkotilassa
<P»'liu;a tulee, jos osasto
lännellä. ¡»>ssa k a p ita lis tit te o lii tövoiman. vaikkapa ainoastaan sen ajan kuluessa ” n " ’-R n ect LienccRÖ h ä n d k koskaan tnHnt ; K uinkaJian' p itk ä iie puuakaartilais-
p u hetilii-
anval-aison
hrnm .o C i ^ A ? 0 vniva" 'a jä rje s tä ä pi
m utta k ansanvaltaisen
hallit.ik 11 suoden 1
sumien v ilkastum ista hyväkseen suurimmat kosket otettaisi käy- säästämään niin paljon, että ««' a : ’ n l je 'I ecn niiten oriutts hänen se- ton hirm uvalta vielä m en e e k .ä a Suo- kne uskivenä 011 laillisten muotujer.
S. s. osasto:!
Valm ista aa toveri
käyttäen ovat kohottaneet kaik-1 tettäväksi. . Täällä voitaisi hei voineet päästä takasin V enäjä’- |jtvksensä m u k a a n vallitsisi e- :i,e’sa-
i noudattam inen rikoksia vastaan taLs-
H autam äelle niin hyvä pi.lx-tilaisuus
kien hyödykkeiden hintoja aivan posti asettaa käytäntöön se s u t u t - le. Kun mainitaan amerikaiai- dt^lleenkin. ellei sattunut synty Jos se Olisi saanut lähän suuntaan ; teltaensa. eikä kukaan ole «• '••»¡li i- - koin m ahdollista. ilm ottanialla jo
alkua, niin olisim m epa sa aa e e t naii-• suurem m aksi avuksi ja iloksi kuin usiu aikaseen, e ttä kalkki voivat jä r
suuunuttoinasti. Tiiin että jos v ii nitehna, jonka Englannin I y o v a - sesta kansan valtaisiuvlesta, ku mään Lincoln nimisiä miestä!
«lä hauskoja näkyjä.
j ••. joku t dojen hurjalta ju listaa kan- je s tä ä a sia n sa siten, ettei kukaan
a e p a i- vittelcvat
he mielissään niitä, Sangen helpp«» ja yksinkertai-
m e vuonna riitti viiden dollarin cnptiolue äskettäin laati
Milloin iäk äs pastori kohentelee sa n v altaisu u tta au ja sitte läh tee la voi sy y ttä ä m uita kuin itseään , joa
paivapalkka, edellyttäen e tt ä sa i leinättä se onnistuisi taalla sa kurjalistokortteleita, joissa teh iteli <»!isi k o k o o r ja i n v a p a u t ta - jy ö l lä k ultatynnyri^ laidalla istuen, kivastaiaia tih u tö itään toim eenpaue- el saavu kuuletoaan. J ä rje s tä k ä ä 11-
i tautia, jos e i ’ useam m aksi, n i i n .y h
tehdä työtä kolmesataa päivät malla tavalla kuin tulee olemaan tailijat ia kauppiaat riistävät ja mistoimi, jos se olisi suoritettu hiljaista, alakuloisesti päätään nyö-tm aan.
deksi illaksi, sillä toveri H autam äen
'¡ la is ta puhujaa ette ole aiua tilaisuu-
jonkun tuomarin määräyksellä, i k äyttävää konia liikkeelle, k äy ttäen
Oakland World kirjoitan:
vuodessa, niin kyllä nyt täytyy laita Englannissakin. M utta se pettävät köyhiä työläisiä,
“San Franciscon pormestari Rcl- ; dessa saamaan yhdeksi ohjelman
"Meidän
Venäjälle lahettä- Walsh - ja muutkin ' hänen k “ " * , kehotleluesaau niitä p itä v iä
saada ainakin kuusi dollaria, tai tapa, jolla täkäläiset suurkapita-
e t
e i v ä ö u i ! 13
aia-uät.läänoja, iällä ¡ptln „,„1 vähä .ilm ättiv ä -kauniin' su o rittajak si. Tied;'m nie hyvin,
mn,.a
listit suunnittelevat näiden mel- mämme edustajat eivät saa sikä- luokkansa jäsenet
elintaso laskee.
' «arnapytyib oi.essaan äarjaulai, kaupunkia» Eurekan, Cal., tapahtu-! meidän ca ¡ „Ia,en edeas» ielvolta
M utta palkkojen korottam ises- kein rajattom ien vesivointarik- Iäisen kansan luottam usta, sillä tiedä yhtään tapausta, jossa tuo- Käyttämään
miin, jo tk a epäilem ättä ovat lähtö- va- jo tk a jo olem m e a sia sta kuuaaUa.
tä puhuminen on rikos — ty ö n -; kaukgien kehittäm istä, lähentelee ne puhuvat tavalla jota vallanku- marin päätöstä ei olisi toteltu, H iem an ta h ra a n tu n e e t liperit heilu isin p u u tav a ratru stln taholta. Tällai- T overuudella, W n sh . Suoni. Valtio-
teettäjien voittojen kannalta k a t-| rikoksellisuutta. Nykyisin käsi- m oukselliset eivät käsitä. Mei- Eivät kai muista, että sellaiset vat aam utuulessa m u stan tak jn liepal- gja k ä sk y k irje itä »iällä läheteU ään kom itea'
Iltam atulot tu le v a t L änsipiirin agl-
rauhallisille ihm isille:
sottttna.
■
tchävänä oleva lakiestys taval- dän edustajam m e, meidän todel-i päätökset — kuin esim. öljy- dea lipuessa tynnyrin laidoille
tatsionikassaaiL
TOVERI
Voitto, vaikka tosin
pieni
MAILMANKATSOMUKSIA
Järjestömme ssioiîa ï
J,
á-'jy,