No. 63
T O V ÍR I
3
M uutos kirjallistntdessa ei ole ' taan kysym ys tytipalkoista ja !
mitään uutta eikä yksinomaan työpäivien pituudesta, vaan © nja
täm änpäiväinen ilmiö, k irja ili-! kysymys siitä ‘‘kenelle tulevat-¡O
suurten historia
osottaa, että suus kuuluu." Täm ä taistelu vai-j
L Ä H E T T Ä K Ä Ä r a h a n n e t o v e r in v ä l it y k s e l l ä .
Kirjallisuus ja yleisö.
Iii-toriallisct aikakaudet antavat kuttaa kaikkien luokkien m oraa-,
... . ...
■
,
, • kirjallisuudelle vissin suunnan, lisiin suhteisiin.
’
!«
K u rs s in y llä m u utellessa m aksam m e lä h e ty k s is tä n n e päivän k o rke im -
k irjallisuu s näyttelee n y k y a i-: Kirjallisia konluja ci ok. knka «
man k u rs s in .
Työläisluokan moraali vaikut-l$:
! ana ju u rta osaa . • iark1<inat ) hvvänsä perustanut, sen on aika ! taa kaikkien luokkien m oraali
tärkeä huo m autus :
N y t on uusia m ä ä rä y k s iä a s tu n u t voim aan s o ta tila n te e n tähden, ja s ik s i l l a ! tavuna novelleja. runoktr- tchnvt niabdoiiiseksi. joka >,n siin -uineisiin,
»ksia. Jos
jo s to i
jo k a is e n r& h a n lä h e ttä jä n tä y ty y a lle k ir jo ita n täm ä alem pana oleva englan ilota ja näytelmättä
n a tte mate«»’sia.
käyttänyt vain yälikap-j Työläisluokan moraali, siveel-
n in k ie lin e n la u s u n to .jossa va ku u te ta a n , e ttä ra h a lä h e ty s ei o le ta rko te .ttu lain olisi riittävästi kärsivälli
kaikella kirjallisiin- lisvydcn käsitys, elämän käsitys.
lä h e te ty k s i v ih o llis m a a n ta i sen liitto la is te n ta rk o tu k s ia va rte n . S am alla on syyttä niiden lukemiseen, niin paleenaan.
.
...
■
,
della on» oma historiallinen a i - 'k()ko tvoläisluokan niailniankal-
m a in itta v a m itä v a rte n rahaa lä h e tä tte . “ T a lle tu s tilille '' ta i “ la h ja n a " e li jo voisi .
< n o m a ta , että ainoastaan ik akautensa. T äm ä kirjallisuuden | s.»mus täytvy poiketa kapitalis
k u se llainen ta rk o tu s , m ijjä se s itte n lie n e e kin , on m a in itta v a .
j muutam illa m ista on lotarn ar- luonnn„ isen kehit v-Oxsen laki se ' tiluokan käsityskannasta,
Siitä
Sum m a $ ................... N im i, k e lle on m a kse tta va ........................................................ |\ o a ja että aivan monet ihm iset i
meille rom antiikan synty seuraa, että kirjallisuuden täy
Sitä mukaa kun luonnottomat taloudel
kc<kiajan loppupuolella tvv m uuttua. Sen täytyy tti 11a
T he purpose o f th is re m itta n re is : (M itä v a rte n ra ita lä h e te tä ä n ) ........... ovat erehdvks.ssaan antautuneet , niiscn
liset ja yhteiskunnalliset olot vievät työ
\ auralle malie. -s en s ija a n e tra Ran <kan vallankumouksen jäi- luokkakirjallisuudeksi.
te
väestöä sosialismin helmaan ja se alkaa
. k . isn
. . ä t jonkunlaista
. . työtä, . h e i 1 keisen pessimistisen kirja,lisuu-
Näiden kahdenlaisen kirjalli-
kn-jottelevat runoja ja novelleja. (,cn, ja ,nej(kin uudenaikaisen « situdcn. kapitalistisen ja kovhä-
pyrkiä poistamaan yhteiskunnallista
\ leiso <>n onnellista. Se tu 5 -jkirjallisuuden syntymisen.
listöläiseu
välillä
vallitsee
suuri
riistoa ja sortoa, kasvaa siinä tietoisuu
i<m lukee ollenkaan tai jos lukee,
Lvhvt historiallinen katsaus j erotus. Aika osottaa. että sil-
niin se lukee ilman erotusta i voisi auttaa aineemme vmmär-
den tarve. Eteenpäin pyrkivä ktivhälis-
j 1 »in kun kapitalistisella kirjalli-
Jack Londonin novelleja ja Co i läm istä.
j
suudella
ei
ole
m
itään
sanomis
tö joutuu tuon tuostakin tilanteisiin, jois
nan I), »vien rom aaneja. Me i-
Keskiaika on luonteen »mai ta meille, niin silloin köyhälis-
hastuti eneqimän Sherlock H ol nen ajatuksen ja henkisen nr-
sa siltä vaaditaan perusteellista yhteis
m esiin. Se haluaa hauskuutta jVostelun paikoillaan pysymiseen i tön kirjallisuudella on. Molem-
! missä me tapaam m e aatteita.
kuntaelämän tuntemusta. Ei riitä pelk
Nykyaikana ihm: ; nähden. Mailmaa pidettiin kyy
T h is tra n s a c tio n is made under re p re s e n ta tio n by the undersigned th a t ja ‘huvitusta.
;
käsityksiä
kvsvmvksen
alaisena
th e re is not in v o lv e d in c o nnectio n th e re w ith any tra d in g , d ire c tly o r in- set ovat herm ostuneita, ääriin
kä innostus; tarvitaan myös TIETOA!
nelten laaksona ja elämä ei o! olevasta luokasta, sanalla sana-
d ire c tly , w ith , to, fro m . fo r. o r on account, behalf, or b enefit o f anti enem y maisen herm ostuneita ja he ha
lut elämisen arvoista. Runoilija j en, ne sisältävät sen luokan sie
Seuraavassa muutamia valioteoksia
o r a lly o f enem y o f the U n ite d S tates, o r any tra n s a c tio n v io la tiv e o f the
kevat
kiihotusta
heikkoudelleen
¡oli
tunteen
lapsi
ja
yksitoikkoi
“ Trading w ith the Enemy Act" of th e Unite«! State--.
lunelämää,
johon
kirjottaja
kuu
*
sosialistisen ja yhteiskunnallisen kirjal
kiihottavista teoksista, joko ää selle keskiaikaiselle elämälle hän
i luu.
rimmilleen nattraakseen tai i t - | ^ etti vastakohdaksi entisaikojen
lisuuden joukosta: ‘
L ä h e ttä jä n n im i ................................... ............................ ............
la siinä me v oim m e. nähdä
Keasreen rajattom asti. 1 a t a k ’m- k n k a jsen elämän. .Alkoi ronnn- proletaarisen kirjallisuuden yli
tvm vsta on kirjailijain lopulli-j t ;ikka Rornantiikan juuret ovat vallan. Proletaarinen kirjalisuus
M aailm an V a lla n ku m o u kse t, k ir j. E rn e st U n te rm a n n .
.$ JO
Osote ..............................................................................
sesti tvvdvtettävä
T a lo u stie te e n o p p ik irja , k ir j. A. B o g d a n o f.............................. . 1.50
m utta se saavutti on läpeensä toivorikasta. Traa-
. .
i keskiajalla,
K o m m u n is tin e n m a n ife s ti, la a tin u t M a rx ja E n g e ls .......... . .50
Ei ainoastaan k ir!attio tan to !k(irkeinim.ul huippunsa kaoita-
A rvo , H in ta ja V o itto , k ir j. K a rl M a rx ....................................... . .(TO
ole saanut ‘‘busines luonnetta, listisen aian ilku vaiheilla. Kans gillisimmatkin tapahtum at näyt
J o u k k o liik e ja V allankum o us, K a tu -k y n ja P annekoekin
vaan vieläpä itse kiriailijakin oh lian vallankumouksen 'äjkcett, tävät meistä ihanteellisen toivo
v ä itte ly uudesta ta k tiik a s ta ...................................................
.50
rikkailta,
(
I
pton
x
Sinclair'in
Sekamelskan mestarit I uhattukin, m utta kansan hätään “busines.k-ihenkilö, jonka, te h ; jolloin veljevs. vapaus ja tasa “t hicago", Maxim Horkii n “ \i-
L u o k k a ta is te lu t A m erikassa, k ir j. A. M. S im o n s ................... .50
Y h d y s v a lta in S osialism in H is to ria , i i r j . M. H iJ lq u it.......... 1.50
-------------
i ei yläluokkamme ole sittekään däkseen elämänsä, tävtvv ensi j a o n os«»ttautuivat vain hickka-
!
ti"
j.n.e.)
-ilii
kövhälistöluokka
S
osialism i teoriassa ja käytännössä, k ir i. M. H illq u it ........ 1 50
..
.
‘
.
vakavaa huomiota kiinnittänyt, sijansa tyydyttää knstanta jäin j linnoiksi. P c tlv m t nuoruus, jo
on se luokka, jolle kuuluu el.i-
S y n d ik a lis m i, te o llis u u s u n io n is m i ja so sia lism i, k ir i. John
i lläolevalla otsikolla kirjote- ►
( »emme lukem attom at kerrat o- vaatimuksia.
ka säilvi idealismin ihanteissa
Spargo ............................................................................................ 1.00
taan T urussa ilm estyvässä "S >- sottaneet, että työpalkkojen tun
On \issej;i «henkilöitä, väheni - f-uiibn ia jälkeen vallankumous ! tnä ja sen ihanne on elämän i-
K
o
rk
e a t e lin k u s ta n n u k s e t, k ir j. K a rl K a u ts k y ....................... 1.50
J
halm
etta.
sialistissa" settraava valaiseva tuva ja leitten korottam inen on man tunnetulta kirjallisuuden
T
yöväestö
p o litiik a s s a , k ir j. R obert H u n te r ........................... .50
ta.
koetti
etsiä
parannusta
“m"
i < hi luonnollista, että tiimiin
kuvaus suom alaisten lahtaripor- välttäm ätöntä, jos ei elämiskus- levittäjiä. jotka m ääräävästi vai
Työn k a k s ite rä in e n m iekka, H T ih ju itin ja G om persin v ä it-
nem.ällä
takaisin
meim
ehiin
a
i
värien hom m ista sikäläisen työ- tunnuksia halvenneta.
w
te ly ................................................................................................
t seim- kuttavat lukevaan yleisöön. Ile koihin." Heidän Karkotuksenaan •lii'»kan kehittymisen ja tietoi-
.50
i s t t t i d e n mukana usko elämään ia
väestön nälkäännäännyttäm isek- niiteu on vastauk sena ollut jyrk ovat ‘ äärimäiseen meneviä, uu-
P ro le ta a ria a tte ita , k ir j. N. IL a f U r s in ....................................... 1.25
inialli-
uudessa
oli
aina
kuvata
«»man voiman tunto tuovat sen
Työn o rja t, k ir j. Jam es O 'N e il........................................... .
st
1.00
kä: ei — tahi ovat röyhkeim- siaikaisia arvostelijoita", ja vuo-
siihen
m
itättöm
iksi
n
vk
vis
V
V-
T IL A T A A N O S O T T E E L L A :
mieleen
tehtävän
¡onka
tvöläK-
E ttä porvarien politiikka ta r mät työnantajat palkan lisä vk sen -i vuolleita ihmiset käyvät vhä
kentaa omistavien luokkien etu >ijasta ruvenneet pidättäm ään ‘‘onnellisimmiksi". Ile nielasevat kauneuteen a elämisen ana >« »n luokan tulee ratkaista. Sen k ir
hd.
T O V E R IN K IR JA K A U P P A , Box 90,
i ok a : v; »Hitsi m uinaises jallisuus voimistuu, se tulee e lä
A S T O R IA , O R E.
jen suojaam ista ja tavottelua, se työläisten vähistä palkkapennei-- mieliin väliä kaiken, mitä vaan nalv
sa
Kreikassa
ia
Roomassa
Sen
män
lauluksi,
¡«»ka
taisteluissa.
kä ettei porvaristo m itenkään voi ta jokaisen vahingossa särky heille tarjotaan.
takia «en aian runoilijat valitsi toivomuksissa ja voitoissa vhä
tästä politiikastaan luopua. on neen tvökapincen hinnan tai ko-
Kuitenkin
me huomaamme- vat vhä enemmän ia enemmän vaan terästyy, K
öy 11 ä 1 i s 1 on 1 uok -
vksi m ailman yksinkertaisim m is i ventaneet sakotusjärjestelinään- kaikessa kirjallisuudessa erään j
'
aiheitaan*
menneisyydestä,
eikä
kakäsitys kykenee hallitsemaan
ta tosiasioista.
sä verstaissa. Ja jos on vaadit ¡piirteen, joka on vilteistä kai-j I nvk visvvdestä.
enemmän ja enemmän, kunnes
M utta tälläkin politiikalla pi ■tu elintarveasiain järjestäm istä kille. se nim.. että katko kirjalli
Senjälkeen,
v.
134S,
tapahtui
se saavuttaa ylivallan.
täisi olla jonkim tnoinen järjelli ! ia hintojen alentam ista, niin on suuteen on aika lyönvt leimansa
Kirjallisuuden histor
i
Europassa
vallankumous.
Sen
nen rajansa. Työväen elinehto korotettu elintarpeitten rajahin- Kirjallisuudessa
kuvastuu
ai-
perästä
useat
kansat
alkoivat
aina
huomaamme kunkin liisto
jen ja oikeuksien supistamisessa ! toja ja annettu gulashien hää-Jkam m e hvviit ia h huonot puolet.
ihannoida
itsensä
valtioiksi
iiit-
riallisen
ajanjakson loppuptiolcl-
ci ole m ahdollista mennä miten riitä entistäkin uutteram m in tvö-1 Toisin sanoen, "Kirjassa
K e s k iv a ltio itte n su o m a t o-sunsllikkeidf n o su u stnkku H lkkeen. CO
‘kirjas« kuvas
Italian
täm
istä,
joka
päättvikin
la
uuden
lu
»kkakäsityksen.
joka
O
P
E R A T A E C E N T R A L E X C H A N G E N ensim äinen « »r.iliinen vu o si
pitkälle tahansa. 1 läikäilem ä: Iäisten m uutenkin arveluttavan tutt kiriailiian
sielu' ta hän
« yhdistämiseen ja Saksan keisa ylivallallaan alkaa uuden aika
kokous p id e ttiin S u p e rio ri-s a h e lm ik u u n alussa, jo n k i kokouksen
tiiminkään ahnehtija ja p e lä ty in huonojen
toim eentulom ahdolli-i koettaa nävttää tileille, että vai rikunnan muodostamiseen. Marx kautensa.
p ö y tä k irja , ponnet ja ju lis tu k s e t ju la is tu a n H U H T IK U U N Pelto- ja
Muistan tässä, mi-
kään tyranni ei voi lttnno.nlakc’ i ’ suuksien supistamisessa.
i päristi» muodostaa m äärätyllä
Koti-lehdeseä.
t huomasi, että tämän ajan kirjal- Hrnkii keskiajan lopulla, Rans-
kiertää tai niitä toisenlaisiksi
-r .
.
.
,
»asteella vksilon sieluelämän. Se
.. , ...
• ,
... .
Kokouksessa te h tiin e r ittä in tä rk e itä , o suustoim inn an e ri puolia
Tietysti
huomioon
,, •,
• - a,liiani
•»-• • teok-
» « osuus
«di
kansallista, katts r.enesansissn \ oltaire n val
m uuttaa. R äjähtäähän lv»vr\ kat
selostavia nousi«, jo te n N 1H ÌE N L E V IT T Ä M IN E N K A IK K IE N K U
.,
, tulee . ottaa
,
..
merkitsee,
että , kir
.
... oleellisesti
,
lankumouksellinen henki oli val
jotka elm tarvea-1
■ . me voimme
■
. . . . selvtl-
,
isänmaallista
romaa-
L U T T A J IE N L U E T T A V A K S I O L IS I P A R H A IN T A A G IT A T S IO N IA .
tilakin lopulta, jos hövrvnpainet , ne
, ,, vaikeudet,
-
x
. -istu
piiasta
■ ,
, runoutta,
..
...
lalla.
Sitten
vallitsi
j»or\arisltio-
A in a k in liitto o n k u u lu v a , k a u p a t tila n n e v a t sitä k a ik ille jä s e n ille
lana
ovat
mailmansodan
vuoksi
,
.
•«
•
.
.
■
o
■
■
ni-ta
ja
kansalnsnavtelmia.
ta vhtäm ittaa lisätään päästä
le heidän vtn^afIstostaan. Eräs Luonteenomainen
ja vieläpä m u ille k in .
kirjallisuus
kan
henki,
joka
alkoi
uuden
his-
i
vallitsemassa»
oli-
m ättä liikaa voimaa venttiilistä
Pl.l>‘ Ìajatuskanta ’tässä suhteessa on
Samaan num eroon tulee m yös K a rl H e la n d e rin p e rso o n a llise sti
' todella
rvhdvttv elrntarveasram , san„ cn harbaan¡ohta, a. -\siata i Vaurastu* sen a ’an k:ins;dlisista toriallisen
ajanjaksonsa, joka
u lo s ,
"
....
kerääm ä tila s to ja katsaus k e s k iv a ltto itte n -s u o m a la is en osu u sto i
niin
Täm än maan porvaristo on ' ¡arjestamaan,
m innasta. jo k a m yöskin on laatuaan ensinutW» n ja siis selvää H IS
. . , .
-««i.m «<«'
vn¡ käsitellä yksinomaan sie taisteluista ja sama kirjallisuus vielä nykyäänkin vallitsee. Köy-
hävisi
kansallisten
taistelujen liälistö tu.» julki m aihnankatso-
senlaise+ist
<»osi
sentään
tilaiftie
!
TO R IA A .
m enetellyt työväestön kanssa ai-
lu tie teelliseltä
näkökannalta,
».
P aljon m u ita k lr jo t i ksia o suustoim inn an e ri p u o lilta .
•
vankuin mielipuoli hoitaisi vaa m uodostunut »kitin se on maas vaan tä v tv ” ottaa selvä niisti» tauottua. Muodostui Saksan kei- tutistaan nvkxisessä kirjallisutt
sarikunta.
Italia
yhdistettiin.
de<sn,
joka
suunta
vähitellen
» tekijöistä, jotka m uodostavat ih
rallista konetta tai niinkuin lap samme ollut.
A M M A T T IL E H T I SE M V Ö S K IN ON.
j Ranskan Xai)oleon «kukistettiin, käv huomattavammi K S I. V V t JO
set raapisivat tulitikuilla tulta
K u in k a p a se v o is ik a a n o lla m uuta k u in a m m a ttile h ti, s illä onhan
K aik k ien «kansanvaltaisten uu-1 misen ympäristön.
leikkiessään pahnakasalla.
Se distusten suhteen on p<>rvari>t »1- j Tos me sen käsitämme, niin . ia l ’u>»!a vallattiin. Kusia pii - tuntuu, että ainoa kirjallisuus.
se tu le v a ulos tä rk e im p ä n ä ke vu tk u u k a u te u a .
M ahdut, n ta on lu e
te lla sei. sisäh «ä, siiliä y k s is tä ä n tila a ja in <■ as,os a c :i N E L IS E N
m enettely ei ole ollut sitä taval la ollut sama kammo kuin e n - ; nie tulemme siihen johtopäätök.- niä kansallisuuk.-ia liittyi j»ie- joka voi antaa meille hvviä tu-
K Y M M E N T Ä k y s y m y s tä ja vastausta. P ite m p iä k irjo tu k s ia on ruis-
lista oman edun palvom ista, vaan nenkin. Samallaisella jy rk k y v -' seen. että sielutieteellisten teo- ¡niksi valtioiksi ja m äärätty por-i loksia, on so» -ialistinen kirjalli-
kuttam iseE ta, apu la n to je n k ä y tö s tä e ri m a ille , v a rh a is im p ie n kasvien
i
värillinen
aikakausi
sai
alkunsa,
s
u
tts
.
Se
on
ainoa
kiriallisiiu-s
se on ollut svvntakeettom an as- deJlä kuin ennen tsaarit alliin tu r-;ria m sovittam inen taiteeseen on
k y lv ö s tä , s iip ik a rja n hoidosta, e rik o is te n fa rm i-e lä in te n , k u te n la m
vuodessa raaka ' joka markkinakirjallisuuden ase-
karoinnsta, jossa ei ole nahtiixis- vkssa O11 porvaristom me vastus-1 vaarin, koska on olemassa ta i M uutamassa
paiden. hevosten, lehm ien y.m. hoidosta.
tu tu s tu k a a yhteen num eroon, n iin saatte k ä s ity k s e n m itä kah-
sa järjesn r a h t u a k a a n . .
..ta n u t in jarruttanut lainsäädän-i lotidellisia tekijöitä, jotka mää- . "tuotanto" alkoi, tehden rauta-i m esta voi la-kea perustan todel-
•
teitä
eri
valtioiden
välille
ja
pää-
liselle
kirjallisuudelle
ihmi-ten
dessatoista
sellaisessa voi vuoden m itta a n olla.
O lipa ihminen sosialisti tai nd’d isiä uudistuksia vielä nvt rätyllä aialla muodostavat vis-
T ilaushinna t $«.50 sata k a p p a le tta ; 15c kappale ja $1.25 vuosi-
oinain
kasaantuminen
sai
alkun
kas-
järkiperäistä
ia
m
oraalista
porvari, ei hänen <»le tarvinnut valliinkuinoiisaikoiniiikin.
Y lä -ise jä luonteita kirjallisuudessa,
k e rta k a ik k ia lle m aailm assa.
Xvt mailman ulkomuoto tuli vatusta varten. — Raiv.
kovinkaan paljon aivojaan vai- luokkamme ei ole ottanut vähän- tutkim alla kirjallisuuden keht- sa.
(M a a lis k u u n num erossa on in.m . k u v lte ttu ^ k ir jo tu s lam m a sro d u is
toisenlaiseksi.
Elämä m uuttui,
ta ; laaja selostus “ aina h e delm öivie n m a n s ik k a in k a s v a tta m is e s ta ;
vata voidakseen aavistaa, m itä kaau vartcVn ajan vaatimuksia. | tvstä eri aikoina yhteiskuiynalli»
Sosialistiosastojen toi
m aple sokerin va lm is,a m ise sta y.m., ja saatte sen. s ik ä li k u in n iitä
tällaisesta luonnottom asta kir:-
()11 sokeasti luottanut van h o i-; sen kehityksen rinnalla jokapuo- kävi monimutkaiseksi ia elämän
.
taistelu
muodostui
ankaram
m
ak
r iittä ä , kun tila a tte v u o s ik e rra n ja (.Matossanne p v y d ä tte m aaliskuun
minnasta
tvksestä seuraa, jota meillä on jbn traditsioneihinsa. joiden noti- lelta, me huomaamme, että Marx
num eroa.)
si.
On
luonnollista,
että
tämän
vähävaraista kansaluokkaa koh noudattam inen johtaa välttäm ät- oli oikeassa sanoessaan, että ta ■
Lähettä kää tu k k u - ja yksity isnumeroiden tilaukset osotteella:
Toverin ruossa 47 kirjottaa
taan hariotettu näinä vuosina. tom ästi koko kansan mitä sur loudellinen rakenne maaraa po- i aikakauden alkupuolella, ensi-
mä isinä
vntenatoista vu otena
P E L T O JA K O T I, Box 553, S U P E R IO R , W IS .
Tvlintarpeitten hintojen on m el kein! piin onnettom uuksiin.
bittisen, moraalisen j.n.e raken- kirjallisuus sai toisen luonteen. P. Kähkönen s. s.-osastojen toi
m innasta. miten niiden tulisi toi-
kein vapaasti annettu nousta
V a rs in a is e t v u o s itila u k s e t voidaan lähettää lehtemme konttoriin
teen
vhteiskunnasumme.
Kaikki porvarilliset puolueet i
Pessim istisissä kouluissa tai>ah; I mia että ne vastaisivat tarko
ta i jä ttä ä asiam iehillem m e.
niin korkealle kuin tu n n o tto m it meillä
T O V E R IT A R . Box 99, Astoria, Ore.
/
ovat selittäneet olevansa [ Jos me siis tarkastam m e vis- tili keitit estä ia ihminen, joka itustaan. Aina ja kaikissa osas
kiskurit ja keinottelijat ovat nii
aikakauden kirjallisuutta,
! varsin kansanvaltaisia, uudistus- i ; siii
näki ilmiöt selvinä, voi mvöskin ¡toissa on havaittavissa heikko
tä korottaa
¡niin
lovdämme
me siitä sen ajan
haluisia
ja
vapaamielisiä,
m
utta
selittää niiden svvt. Siihen nvt uksia. juuri sellaisia niitä kirjoi
enemmän hintoja on korotettu,
' piirteet jona se on syntynet,
todellisuudessa
ei
täällä
ole
yh
Elämän i taja selostaa kirjotuksessaan,' ja leivottu osastoille “ us?a tönin-1 tyttöjen kesken ovat aina ta
sitä vähemmän elintarpeita on
kiri illisuuden porvaristo nvrkikin.
ämänpäiväisen
tään
radikaalista
porvariptioluet
taistelit
kävi
ankarammaksi
ia • yksien ja samojen henkilöiden henkilöitä ja lauhojakin täliän \allisesti
käynnissä;
vaikka
ilm aantunut julkiseen kauppaan
< »kaisen j»< »rvaripuolueen tiiytyv myöskin noudattaa’ s a - ' niisi riistojärjestelm ä vieläkin i on ^oltava tosiaankin vetämässä n y k ä s f hihasth. min mitä o sa s- 1 kuinka vakava poika istuisis hei-
Rauhan aikana oli maanomista- m enettelvtapa uudistuksia k o h - ¡ :’V"!a
moja
jo k a tuikin kapita- CPäinhimillisemmäksi.
V ertaile toim intaa eteenpäin. Kirjottaja tot ta«ian arv eliv at.' Xe jauhoi- dän keskellään, niin sittekään
i listisen lakeja,
iain pakko toim ittaa elintarpeita
yhteiskunnan
todellinen |
taan
osottaa
kivettynyttä
v
a
n
.
.
.
malla
1848
edellistä
kirjallisuut-
sanoo, että toimihenkilöitä va- yat asiaa osastojen k« kouksissa nämä eivät voi istua hiljaa, aina
kulutuskeskuksiin koska he oli
. hoillisuutta. On ainoastaan v k - »1 nJalsnnJl.‘"
siinä sellaisen ¡ vaan täytvy kuiskata jotakin toi-
Nävttää
siis.
että
raaka
-Yuo-
K
’.1^
¡älkelsccn
nessintistiseen
liltaissa tulisi noudattaa suurin ja h ta m ia - h .a t
vat melkoisessa rahantarpeessa. sitvisiä vapaamielisiä p orvareita,!
utlman.
että
Kurssit
eivät vas sen korvaan.
Täm ä tällainen
,
tan
tn
-
hallitsee
kirjallisuutta.
l-T.alhs.tuteeu.
saam
m
e.
me
liv-
ta tarkkuutta.
T ätä vien suttr-
M utta nvt. kun he luonnottom an
'.aa
tarkotustaan.
kun
ne
tule
¡m
utta
heillä
ei
ole
m
itään
vaiku
c
..
,
.
,
•
i.„:,A
v;in
käsityksen
siitä,
mitä
kapi-
supatus
ja
nauru
häiritsee sitä,
ta tarkkuutta silmällä pitäen,
korkeiden hintojen nojalla ovat
i Samoja
m enettelvtapo a kum i ..
vat
maksamaan
niin
ja
niin
pal
tusvaltaa
puolueessaan
ja
he
o-
•i
•
,
•
-i
i
■
taiistiluokan
vakiintuminen
vai-
joka
ohjelmaa
esittää
ja niitä,
pakotetaan useinkin ne yhdet ja jon.
ehtineet vahvasti rikastua, ovat vat tuom itut pysym ään syrjässä,
',
«•,
i.;v:.,ii;
,,,,
kiitti
kirtallisuudessa.
Se
hävitti
jotka
haluaisivat
sitä
kuunnella,
samat
toimihenkilöt olemaan
he voineet pidättää elintarpeita kuten esim. helsinkiläinen tuo kavtetaan
mvoskm k irv iiisirt- .
. .
...
I ällatset päätökset ovat mie
lltamiemme ohjelmat eivät ta-
omissa varastoissaan ja «odottaa mari Heikki R itavuori äsket- den suhteen, liihotetaan ;a k j-_ itiealismin olemattomani ta sa at toimessa ja kieltäm ätön tosiasia lestäni niitä “tuhkapäätöksiä”. ja
toi
oman
tunnuslauseensa,
ion-l
I
on
että
täm
ä
väsyttää
ja
la
rauhassa hintojen nousem ista
liotetaan,
josta onnettom ana
, ... .
,
_ • » ..;
ntioinpa se oh taistellut, pel-j niauttaa toim intaa: ei ainoas ne v.elä teillään koko »piirin \,-
hakm . korkeammiksi.
b Cnm-iUo
a m a ita » H a in . ju lk a is e m a s s a a n k i r otukses- seurauksena on suunnaton tuo
j
ENSILUOKAN
, kiin . hinnat
.
k on nostettu ,.io«,
l
sa
aivan
oikein
huom
autti.
K
uk
käksi
nilaksi.
s a a n niitä, joiden tävtvv toimia. leisäänestvk^ellä.
\ lem- i koina rehentelevät porvarien lei- tanto 'kirjallisuutta, jolla yleen
Kirjallisuus ja köyhälistö.
On kvbi totta, että jäsen is-«
vaan mv « kin niitä jotka tätä täl
maksi työväen ostokykyä, on
. . . . .
, . , .,
_ rissä rutivanhoilliset paroonit, sä ci ole suurtakaan a n o a .
töllä
on makst-ttavana monen
kehitys
aiheutti
laista
toim
intaa
seuraavat.
Teollisuuden
K irjallisuuden kehitys.
mvoskm s.ten valm istettu l„«h aa isänmaa!liii„ u5.h:i„ e,„ ia.m aistrrit
moisia
veroja puolueena, nm t-,
Mvönnän
kyllä,
että
toisilla
hen
yhä lulkeammälle el.ntarve-sal».« ia
ja t„ (>Mi„ ]ttul]ri. t„i,to rit, ¡otfca« Kuitenkin silloin tällöin ilme- kehitystä luokkataistelussa. Kas-
ta
kun
ne edus,ajak<)kouksetk::,
tulee hvvä kirja päi-i voi uusi luokka, köyhälistön kilöillä on taijiumuk; ia erilaisiin
tapelle.
kykenevät saamaan aikaan amo- nee kipinä ia muiden arvokkai luokka, joka yhä enemmän ja tehtäviin kuin toisilla, m utta so- tulevat aina maksamaan, ia sin yleinen hinta ja hyvä palvelus
Ruotsissa on sikiil. sosialihal asiaan sekamelskaa, muttit eivät vänvaloon
tietojen
julkaisemien
den kirjotuksien joukossa se saa enemmän huomasi, että tulevai sialistiosastojen päätehtävänä on »te aina tavallisesti osastot lä-i on meidän motto Tulkaa katso
lituksen
johtam
aan
ajanm
ukaista
politiik
kaikkien
huomion puoleensa. suus kuuluu sille. Nyt vallitsee juuri valistustyön tekeminen jä- hettävät ne viisaat näät pohti » maan, huomaatte sen todeksi
mukaan. elintarpeitten hintojen !
a. Porvariem me joukossa on Kudet aatteet, uudet käsitteet, taistelu kahden luokan välillä, settiensä keskuudessa, ja sen pi- maan sellaisia asioita, joista oli-'
nouseminen sodan aikana las ka
liian paljon näfcä sekamelskan
kettavissa noin ICO 125 prosen
ominaisuudet
tekevät joka voi loppua ainoastaan to i-itäisi kvetä kasvattam aan jäse- -i liv «tvä toiminnallemme, i t t t i t Union Pacific Coal Co.
liian vähän uudet
¡
m
estareita
ia
aivan
WYO
tuon kifjan halutuksi. Suurella sen luokan häviämiseen» Taiste- nistöstään sellaisia, ettei osas- ta .nerästänäin me äänestämm HANNA
tiksi, m utta meillä ovat tärkeim-
... . .
siellä
tehdyt
päätökset
kumoon
on
luomi«»
’-
ti»issa
i»it;iisi
lövtvä
sellaista
teh
•nielihvvällä
voimme
sanoa,
e
ttä
-
h
’
on
ankaraa.
Se
m ät
elintarpcvl nousseet 7OT
— 1.C00 prosentilla — työpalk j T^hän mennessä r»n jo pon i kaikki sellaiset kirjailijat osott - lista taistelua, joka johtuu k i i p i tävää, johon jokainen sen jäse »a seuraavassa piirikokoukse-s
Uusi, iso 10c kannu
koien kohotessa samana ai- risto liian pitkälle menevine pit vät meille uutta suuntaa kirjal-j talisesta järjestelm ästä ja tu« >- n iltä ei kykenisi. "Siljoin ei mei- edustajat <aavat kuij.Ha siitä as
asta
pvkälän
pöytäkirjassa,
i«di-
dän
olisi
tarvis
puhua
kvkenc-
lisuudessa
ia
täm
ä
uusi
suunta
tannon
ja
jaon
välisestä
risti
kana yleisesti tuskin 150 pro lashi-aatteineen ia tvhm ine suo-
ka painattam inen mvöskin tulee
vimmistä.
onnistu perustuu sosialismiin. Minä en , r” (^as^a-
senttia. Meillä on itllut vallalla jelttskaarfihommineen
maksamaan. Meillä kyllä on
Mistä
me
saamme
ne
kaifc-
'Teollisuuden kehitvs osottaa.
sellainen kiskominen ia trokaa nut valmistamaan vleiskansalli- tahdo sanoa, että sellaisen kir-
kiertäviä
mfhujia liikkeellä, m ut
t
ä
-
»
kein
kvkenevinim
ät
ja
uudet
iailijan tulisi olla sosialisti, m ut- j että pääom at kasaantuvat ja
on nyt saatavissa
minen. että jokaisen ajattelcvan -en sopan, josta ei ole »kovinkaan ta on m ieltäkiiunittävää nähdä, niän pääomäin kasaantum isen niiden vanhojen väsyneiden ti- ta niitäkin <«n aina niin h ar
ihmisen on tavtynyt tulla jo ai- i- ¡ help:»« selvivtvä. Kaikkien vä-
ME TAKAAM M E
b-,. käsitykseen, j henimän voidann siitä selvivtvä mitenkä kaikki lievät kirjotnkset j mukana kövhälistöluokka kasvaa lalle?’ Jokainen muista.» miten voin ia kuulijakuntana pieni o-a,
kuja sitten siihen
e
ttä
Copenhagen
nuuska on n y t
i voimassaan ja lukuisuudessaan ' länsi,»iirin edustajakokouksessa irj nekin, ios nuhtiia sattuu pu
ettei tässä lopultakaan k u n n u n olla oarjaustuh alla ioka norva- sisältävät voim akasta arvoste ¡M yöskin luokkatietoisuus kas-¡tehtiin sellainen päätös, että on humaan kaksi tuntia, alkavat
ja aina on o llu t ehdottom an
puhdasta. E lle i kauppia allanne
kukko laula, jos ei rvhdvtä vaka rilehtien taholta «m näinä aikoina lua nvkvisestä -hteisknnnasta ia i vaa enemmän ja enemmän ja | pantava ( piirissämme
toimeen ' iimeisenä tuntina jo haukotel
kaikki
hyvät
kirjotnkset
osotta-
sosialistein
vastaan
suunnattu
ole sitä , me lähetäm m e sitä
viin ja tehokkaisiin t««mielipitei
tämä
taistelu
tulee
loppumaan
luentokurssit, ja piirikomitealle la!
vhteiskuntaiäries-
T e ille postissa ta v a llis e lla h in
T«)s
eivät
sosialistisen
puolueen
|
vat
nvkvisen
------
---------
------
-
,
,
-------
,
siin vähävaraisen kansan elämis-
n a lla . 10c la-PIkko, s ik s i k u n
iltam am m e eivät oh- suinkaan
Jäikevim m ät ia valistunet,nm at tehnän * älttäm ätöntä m uutta- ainoastaan tuotannon teolliseen' iäi p-u/avakH tämä päätös käv-
oikeuksien suojaamiseksi.
nes kauppiaanne voi s itä te ille
k
o
1
1
ek
t
i
v
i
s
m
i
i
n
.
tanto«”
'
»
Tiirikoin!
tea
käsitti
unhia
varsinkaan
sill
«in
i
»s
ne
järjestämiseen.
ta rjo ta .
P o s tim e rk it k e lp a a v a t
Me olemme vhtäm ittaa puhu » iäsenet oli-i onnistuneet niinkin i niistä ia toivoa täm än muntok- Se
«»n tuotantojärjestelm än lu»»n- sen. että jos ei jäsenistömme ke- ’-'uherrusjiarit sattuvat tulemaan
sen
tapahtum
isesta
kebitvk
m
lion
billitcemään
vhtei«kun-
m aksuksi.
neet näistä seikoista. Meidän
't ietoisuus ■ hitykselle panna enemmän huo ? iham aau ennenkuin tan«si aika».«]
autta Sanalla <anoen. k ir’.-»!?:- nollista kehitvstä.
C opc:ihag‘-n suu-nuuska
on
puoleltam me on sadat kerrat v iä tnmme -nohiimmai-ia a»nek<ia l »-uu<
m a a ilm a * p a rh a in ta s n u tu p a k -
vött-Ki
medie
sn
u
n
t”a
koh
¡
näistä
tosiseikoista
määrää
m in muita, niin osastojen t»»iminta i O h’elman suorituksen aikana on
kuin
ne
niitä
hillinneet
ja
iä
r
-
uudestaan sanottu porvaristolle,
kalaisia m enettelytapoja vastak on tosiaankin lanjaannustilassa. hei?,ä aina sellainen svdämen- ¡11 kaa.
ia k i r i ä » , - - '
että tällä menolla joudutaan e- kiinnvttänect ovat. niin olisipa ti sosia,ism ii cosi.aUst» t a i ei kain seisovat luokat valitsevat M utta vaikka piirtkomitea te
Weyman-Bruton Company,
teki-
k i- ' kutitus, että pe eiv.y voi olka
nä.ilemättä lopultakin anarkian varmaan tullut näinä ’aikoina Irnorms «itten
1107 Broadw ay,
New York.
saadakseen
tällai
nauram
atta,
vaikka
ei
olisi
a«iaa-
jouduttaa
»taistelussaan
toisiaan
vastaan.
kin
kaikkensa
helmaan. On lapsellisen viatt«»- telit vä enemmän ‘‘nektia kuin p<U=tä,ä s«',ei.aU' m ia ia
set
ku
tssit
toimeen,
jossa
olisi
¡
kaan
niille
nauraa.
Supatukset
i
l
¡Tässä
taistelussa
ei
ole
ainoas-
kehitystä.
m asti pyydetty, on varotettu, on nvt osataan kuvitellakaan.
Rahanvälitys Suomeen
Kirjallisuus ja luokka
taistelu
iH ttU JItH lihtW W lR tlH lM tftl
Historiallinen julkaisu
KAUPPATAVARAA
COPENHAGEN
■ - ■ i-