hänen edessään.
S itte — niin — ' da siivoam assa itse ä n i vähän. Täv-
riin.
E n siksikin
m eidän
täytyy nan n eet. kuu ne niin sam anlaisia haan kesäsydäm en. kun taasen pää ta “u sh er" tuli sen tään ja n ap au tti saan u t siitä irti niin sanaakaan. Sii
ei s itte hän k ään si silm änsä m inuun ja ’ tyi pestä ja a ja a p a rta , ja koska ajat-
m yöntää, e ttä ensim äiriä sen tar- ovat. Pyy:-.n sa ad a aapiseni sitten sin jaloilleni keppien tu rv issa. Ai kylkeen, kysyen m ihin aijon mat- nä oli sellaisia kirjaim ia, joita
lo;.’ia
suom
alaisesta
a
ap
isesta
lain-
k atso i n iillä niin purevasti, e ttä m i telin , e tte i m yöhem pään ole a ik aa
Sanoin sen hänelle, vaik
peellisu u teen kuuluu saada lehdelle kerran.
S :n avulla entisillä rauis- k a läheni, e ttä olisi p itän y t läh te ä kuf.taa.
m eni
luonto pois paikalla, sem m oisiin v ilkkaan liikenteen ta
sen
tarp eetto m ak si kään, ei i udesta eikä v anh asta. I.uul- m Itu
kyk en ev ä ja toim elias tolm ituskun- tö illä, sovi .elin näm ä koukerot aa- m uffan ¿ykökin, m utta ei ollut toi k a katso in k in
Otin
tä ssä
olivat r.e tä rk e ä t “Ju m alan h altu u n siis’’, sanoin ja re t kia, niin päätin m ennä heti.
Tuo neekeri oli iäkseni
ta, kuten m eillä nykyään kyllä on- pisesta oppim ien! kuvioiden kanssa voakaan sinne p ääsö stä, jos en sa a kohtelir.is .indeksi.
siis
m
atk
alau
k
k
u
n
i
ta
a
s
esille,
kai
klii T overissa. Toiseksi lehden kan- yhteen.
Sovitti ujen tuloksena oli. nut kenkiä jalkaani.
to ista n iellä, hän höpisi jotain yh in uistiinpan st, jo ita silloin k irjo tin . kahdin selk än o jaa vasten, enkä sen
k o e tin urkkia hänen kasvoistaan, jälkeen
u sk altan u t k aiso ak aan hu voin sieltä ta rv itse m a n i v ehkeet ja
M onta k e rta a salaa itkin surkeut- d e stä ain o asta m inuutista, veti m i
n a tta ja ja jo u k o n velvollisuus on tu k ea e ttä tiesin nim eni olevan p iirre tty n ä
lähdin vaunun toiseen päähän.
jo ita tani ja joskus aina y ritin saada k e n nut seisaalle, antoipa vielä laukun oliko niiden sävy lainkaan niuuttu- neen.
ja a v u sta a sitä y h tä todellisella tar- jokaiseen
noihin
lappusiin,
En pitän y t m itään k iire ttä. A vasin
Olimme
juu
ri
jä
ttn
e
e
t
VVendoverin
k o tuksella kuin se. e ttä me pidäm m e n ä y tti riittä v ä n joka pöydälle ja hyl- gän m ahtum aan, m u tta ei se o tta k äteeni sekä työnsi m inua edellään nut. Eipä, sa m a t olivat p iirteet kuin
tuon
kopin ikkunan p ä ä stä äk se n i vä-
M utta eihän sitä piir- asem an, kun tunsin olevan ajan käy-
ulos ratapihalle.
Luulin täm än in- ennenkin.
Itseäm m o tosipuolueen jäseninä. Nyt lylle.
V arm uuden
vuoksi kysäsin nut m ennäkseen^
yritellessän i
olin nostuksen neekerin puolelta Jolitu- te istä voi p ä ä ttää m itä sisällä liik-
K enkäkonsteja
jo hyvin Ilm enee kuinka m eidän jou- k e rra n äidiltäni, josko noissa kaikls-
kossa kyllä löytyy sanom alehtikir- sa lapuissa todella oli m inun ni- tu llu t siihen huom ioon, e ttä kuta ah i van kaupunkinsa puhtaanapito-vais kuu. Vedin siis nuuskapurkkini taas
r ii
keram m in olin liikkeellä, kuta enem tosta, ta i jostain m uuta p ääh än p is esille ja vaikka se kävikin — näytt
jeen v aih tajla, jos vain on h alu a, mut- m eni?
M utta
kun konduktööritkin k a h ta — tekeydyin kovin h a rm istu
ta m eidän p itäisi täm ä seikka jo k ai
H än ihm etteli e ttä m istä sitä a r m än vaivasin kipeää jalk aan i, sitä tosta.
enem
m
än
se
oli
ajetu
k
sissa.
Täm
än
kehoittivat
kiirehtim
ään, niin täytyi neen näköiseksi, hu isk u ttelin sitä ja
sen a ja te lla niin, e ttä täm ä on m ei velen?
Kuka on sanonut? — Ei
kuuntelin.
K ysäsin sitte ta a s nei
dän om a edistysaskeleem m e tu lev ai tan to n u t m illään uskoa e ttä olin it huom ion tehtyäni, päätin oleskella asia o tta a todesta.
diltä
jos
hän
olisi niin “pliis” ja sa
M IK SI M A T K A L IP P U N N E T U L IS I OLLA
V iim etingassa
pääsin
vaunuun.
suudessa. ja se kuuluisi m eille te h se opetellut lukem aan. O linhan vas rau h a ssa niin paljon kuin m ahdol
noisi
ajan
,
m
inun
kelloni
kun
taas
H
eitin
lentom
uiskun
Sait
Lake
Ti
lista.
S
itten
e
rä
ä
n
ä
päivänä
inahtui-
tä v ä k s i ilm an
m itään
palkintoja. ta viidennellä.
kin kenkä, m u tta eihän sitä voinut tylle ja astu in naisten vaunuun, kos- oli pysähtynyt.
N iin lapselliselta kuin se n äy ttääk in ,
S itä kum inaa kävivät ihm ettelem äs
Hän ojensi k ä ttä än sam oin kuin
K um m inkin sain pen ka en pidä oikein tupakan kärystä,
niin täytyy se to siasia m yöntää, e ttä sä kaikki su k u laiset ja tu ttav a t. kau an pitää.
en
sik errallak in , ei sen enem pää. Se
sam alla
se
on tuiki tarpeellinen. Kuulin k aikellafsia im artelu ja ja ke jalkaani, jonka ilon ilm aisin isälle- Vaunu oli jotakuinkin täynnä, aino-
su
u tu tti m inua ja koska olen “suo
A U T O M A A T T ISE T M E R K IN A N T O -
Olemm e huom anneet usein sen, e ttä h o tuksia vanhem m illeni a n n ettav an kin. Sain silloin luvan, e ttä pääsen a sta a n pari istu in ta oli vapaana,
ran
to
im
in
n
an
'’
kaupungista
lähtöi
pääsenkin
lähtem
ään
m
uffan
Epäröin,
kum
paanko
penkkiin
meni-
kuin
m onen m onia lehtem m e num eroita kuinka m inusta vielä joskus tulee
L A IT O K SE T
Olin ollut siellä jo useana ke- gin, siilienkö, jossa istui vanha ak- sin, niin kaivoin paperipalan esille
luo.
on ilm estynyt,
joissa ei ainakaan “su u ri'' m ies.
P ojalle p itä ä a n ta a
suojelevat kauttaaltaan rataa matkalla Chicagoon.
p a ik k a k u n tau u tise t ole olleet vaiva koulua niin paljon kuin pää pitää. sänä lystäilem ässä, joten tiesin siel i ka. vai siihen, jossa oli nuori tyttö. ja kirjotin siihen; “A nteeksi neiti,
1140 M A ILIA
Istuinpa
tuohon
tytön
viereen m u tta olisi p e rä ti ikävää, jos olette
n a lehden lukijoilla.
On m onasti No. olisin kai sitä sitte n saanutkin, lä saav an i olla paljon vapaam m in
m
ykkä,
kuten
m
inusta
n
äyttää."
K A K S O IS R A T A A ,
ku u llu t san o ttav an , e ttä ei siinä ole m u tta v astu k sen sa sitä on kaikella kuin kotonani. M uffallani oli ntaa ja “overh aalein en i”, vaikka hänen sil
Ojensin täm än lipun hänelle. Hän
m
istään
sainkin
lukea
huom
autuk
t
kaksi
hevosta,
m
ikäs
on
m
ieluisem
-
jonka perustus on tehty mitä
m itään, vain k etä me siltä syy alalla.
ei
sitä
o
tta
n
u
t
v
astaan,
m
utta
luki
'
paa
p
o
ik
asesta
kuin
p
ä
ä
stä
hevosta
sen.
e
ttä
olisi
siellä
ollut
toinenkin
huolellisimmin.
täm m e? — E ihän m eidän sovi odot
Kun vihdoinkin kevään tullen pa- ' ajam aan.
sentään, kun pidin sen o jen n ettu n a
M uuten äitin i vanhukset paikka tyhjänä.
ta a sieltä niinkuin jo ltain kasvilta,
“TOP N O TC H ” J U N IA
hedelm ät. ran in leivon jo laulaessa korkealla i pitivät kai m inusta jonkun verran.
Kotvan kuluttua aloin koettaa, sai-
johon
luonto valm istaa
Läpikulkevia makuu- ja ruokai-
taivaalla lä h e te ttiin m inut nuorem - i j O linhan heidän vanhim m an ty ttäre n - 8jko
keskustelua
käyntiin
tytön ^¿..{.■H-l^-l-l l i
i l t 1 1
Niin se on aina ja joka paikassa.
Juvaunuja Chicagoon, Ömahaaan,
siskoni k an ssa erään ö :n rou sä vanhin poika. E nsim äinen lapsen kanssa. S ellaiset ta a tu t keinot kuin ■p W H ITESIC E UNDERTAKING CO. +
m e em m e jak sa ym m ärtää om aa yk- n,an
4-
HAUTAANTOIM ITTAJAT
4*
Kansas City’yn ja Denveriin.
van yksityiseen kotikouluun. Siellä ; lapsi.
yskim iset, rykiniiset ja tuuppim iset •5« Telefooni 136-364. — H oquiam in o s a 4-
Binäistä heikkouttam m e, ja silti läh- van
¡
X-
arvostele- ei kulkenut tav allisten työläisten lap- 1 No, kun tuli vihdoinkin lähtö, tu- eivät a u tta n ee t vähääkään.
4*
Astuin -L te ; *20 K St. Telefooni 136.
C O LU M BIA -JO EN
dem nte
joukkotoim intaa
A berdeenin e so te : 109-111 E. 2nd.
«r*
set, vaan se lla iste n “puolivillaisten i kin kengän irvillä ham pain jalkaani, hänen varpailleen m uka epähuomios- A
.(■ I | I I 111-1 1 1 I l l b l - I 1 1 t I 1-1-1- M -
m aan. yksilönä kiroam m e eri am
TIE IT Ä Ä N
k a k a ra t,
itiin.
pikkuporvarien
ja i N ilk u ttaa piti, vaikka olisi kuinka sa ja pyysin nöy rästi a n te e k si; ei
m attio sa sto jen ja unioiden voim atto
kulkee yhdensuuntaisesti A m e r i k a n suurenmoisimman
■
t
l
1
1
14-I-1
1
1
1
i
H
-
l-
H
-
H
i
1
1
1-t-h
m estarien perilliset. Siellä oli kak k o e tta n u t olla n ilk u ttam atta.
Kun vain. Työnsin hänen käsilaukkunsa
m u u tta ja k uitenkin ne kaikki muo- •
maantien kanssa tuon kuuluisan laakson läpi maantien
si ta tta r in poikaa, yksi työnjohtajan ; pääsin junaan, piti kenkä o tta a sy lattia lle ja selkäkum arassa sen Itä-
d o stuvat yksilöistä.
ja
joen välisellä kaistaleella.
ty ttö , yksi leipurin tyttö, p ari maa- > liin.
Olin p ä ä ssy t lähtem ään, niin nelle ta a s ojensin, köm pelyyttäni
T ä ssä on m eillä paljon esim e rk
larin esik o ista ja kaksi n ik k arin las eihän sillä kengällä elää ollut vä m oittien; ei niin hajuakaan.
*4-4-Hri-4ri-4-4ri-4-4--W-4riri-4-4-4-4-4-4-^ 1 U N IO N P A C IF IC SY STE M
k e jä sam aten on laita työväen n ä y t
ta.
Koulua käytiin pari kuukautta liä, m issä se oli. Teki m ieleni na-
Istuin
siis
kädet
ris
tis
s
ä
peukaloi-
Yhdistää lännen ja idän teräskäytävällään.
täm öillä.
On henkilöitä, jo tk a mu
(Jö) O scar Väre (W are) sekä John
joka päivä, p aitsi sunnuntaisin.
k
ata
koko
ru
stin
k
i
junan
a
k
k
u
n
asta
ta
n
i
pyöritellen,
kuten
olen
vanhojen
V
ictorson.
L
äliettäkääpä
osotteenne.
kam as ovat niin paljon sie ltä vailla,
G. W . R O B E R T S, D . F.
A.
akkojen nähnyt tekevän, m utta kei- K irjeeni ovat tulleet takaisin.
Oli elokuun loppupuoli, kun e rä ä ulos.
e iv ä tk ä koskaan itse ole sinne ta
551
Commercial
katu,
Puhelin
85
noa en vaan löytänyt. K atkoin kel C harles Ekholm 129 N ortham pton St.,
valla eik ä toisella m itään koittan eet nä m aanantai-aam una oltiin taa se n - Nyt olin lyseolainen.
Astoria,
Oregon.
Easton, Pa.
viikon
urakka, , K oulua Ravinkin koko säännölli loan! tai oikeam m in n u u sk arasiäan i;
u h ra ta . M eillä nykyään on jo kyllä valm iita alkam aan
Koska vie
koululle saavuttuam m e sesti joka päivä.
M elkein kaiket se seisoi kuin seiväs.
työ v äen n äy ttäm ö itä, jotka v a staav at saim ntekin
ta rk o tu sta a n ,
vaan
sentään siellä tie tä ä , e ttä . m umm u oli kuollut. — arki-illat kuljin laiskanläksyillä, ja rusto v erillan i näin kellon ra n te e s
m i l l i i -i -i I i - i - h - h -
lauvantai-illat istuin tu n n ista k ah saan, kysäsin häneltä, je s hiin olisi
o v at istu im et m elkein tyhjänä, huo E nsim äinen vastoinkäym inen.
What otier «sen here e rco m -
pluEsd tbroojb I. C. S. help. I
Mitä vähän niin “ plits" ja ilm oittaisi ajan m i
Aloin ollakin $o väsynyt koko kou teen tu n tiin are stissa .
lim a tta siitä, kuinka a rv o k asta siel
can. If the I. C. S. have raiacd
nulle
Hän
oikasi
vain
k
ä
ttä
ä
n
vä
sainkin* olla kouluhom m asta
the aalirietof ether m a .
tä e site tä ä n . T ässäkin tulee näky lun käyntiin. Ei niinkään paljon kou- aikaa
they can raise mine. To
se
m eni m äenlaskussa häsen, että parem m in näin hänen
ine. I. C. S. means *1
viin
ta a s se sam a a ja tte le m a tto luun itseensä, vaan kun piti sisareni *• vapaana,
CAN SUCCEED ”
m uus.
O llaan
valm iita
yhtym ään k an ssa kävellä k äsity sten , niin se Pitzenin törm ässä tai, joko k iu sa te s kellonsa, m utta ei vain sanonut sa
G et th e “ f Can
S ucceed” s p ir it,
tuohon nykyään niin tu tu k si tu llee hän se vähän kävi “ m iehen” sisul sa kaupungin viskaalia, t^i tä tin i neu- naakaan. eipä viitsinyt edes päätään
f
o
r t b e In le t n a
en kääntää.
Jo u tilaak si
seen lauluun, e ttä sosialism i m enee le, ja kun toiset “ m iehet'' pakkasi- loma-oppity ttöjä.
tional C o rresp o n
vii-
d e n c e S c h o o ls
niin h ita a s ti edelleen, vaan m onelle vat vielä härnäileniaan. että tyttö- , joutanut koskaan m uulloin kuin
Hiton elävä tuo
tuum in it
fu n r a is e y o u r
i
sydäm
iä.
s a l a r y —w h e th e r
kin se on kyllin nopeaa, eipä sitä jen kan ssa — .
sekseni, v ään täessän i viisaria, m ut
y o u ’re a dollar-a-
M ultani nim en v äärensin useani- ta an n as kun säikytän stia vähäsen.
day m an o r a dol-
tah d o jak sa a pysyä m ukana siin ä
ruvetaan
Syyskuun
puolivälissä
la r-a n -h o u r m an.
niasti kuin kerran. Oli nim ittäin
joka
rä-
N o m a tte r w h e re y o u
kään.
T ied ä ttek ö e ttä U nion H a ln m a slä ä k ä rit
Oulun puolessa pitäm ään lehm iä si koulun laki. e ttä kun poika sai ares- Aloin v etää tuota kelloani,
liv
e , w h a t yo u r iw
/ m id
Sanokaam m e vaan e ttä “ym m ärrys
d o, o r h o w h id e h o iti
K aikkien muit-
ÎÇÏ.P-W
tisi
kuin
jän
isräik
k
ä.
sen
y
k
sin
k
e
rta
isen
säliä enim niiten
o ttav at vähem m än ensi-litokan ty ö stä 'm in n riiä ä n muu H am m aslää
h a v e , th e ’ .t s h a v e
hoi! Äly älä jä tä ". M eidän on luok syyn tähden, kun “ paim enille'’ a l tiinääräyksen. k lrjo te ttlin ansio ja ten
huom ion sain kyllä puoleeni, • Cou j * p o f T r a in lr ., to f i t y o u r needs.
H u n a n .!> of
käri S carilt ; sa ? H eidän työllänsä on 15 vuoden takaus. E hdotto
istum
isaika
pieneen
m
ustaan
k
ir
th
o
u
and»
o
f
Rdib.
iOU3
m
e
n
h
aye
A
ch
ie
ve
d
u
u
ic
p
fs
k an a ta iste lta v a taistelum m e, yhtenä
m asti kivuton uloRvetäminen.
i o .gh I. e . S h:
I
’
•
•
'
•
kua silloin kansakoulu. Meillä niitä jaan, joka pui sitten n ä y ttä ä v an vaan en luinen. Hym yilyjä ja suk- th
LI» ! .•
i •
Nii('*‘n hyvääsi ; /k a ovat tytössä päivisin, p /läm m e konttorim m e
suuretta joukkona tu etta v a sanonta- lehm iä ei ole kyllä koskaan ollut
kelauksia 'o li toisilla a n ta a , m utta
Í l>etn und n.a ke y o u r i te ;'o n « 'th in < to 1 . p r u t •! o f
—y o u
hem
m
ille
tai
holhoojalle.
Ensi
k
e
r
auki kerin ti S iltasin, .ia kello lu a.p. kello 1 i.p. S unnuntaisin. Nais
yksi
edessäni
leh te u u n e ja p e ru s te tta v a se kalliol itsellä, vaan kansakouluun m inutkin
hänellä ei. Oikeinpa
J r i- lt m a r k »in I m u; ih • co ip u n T O D A Y u n i fin d o u t
Palvelijat.
le, e ttä se to rju u sitä kohtaavat vas lähetettiin, vaikka en ollutkaan kos ran k ir'« tu tin k in holhoojallani reh el istuva m ies a tkoi ju ttu sille kellostu- h s iU ' ' i t w o n 't X b l. .
• M OUT
-------
-
305T-2 Pike S treet, Cor. 3rd Av
tu k set.
Meidän on tarm olla ta r tu t kaan paim en tan u t m uuta kuin sisar- lisesti tuom ioni alle nim ensä, vaan ni. kyseli mikä se sellainen vehje ot-
WfPNAiiC . \ \
8CHCXS, fiw 9 0 0 , S y n ta x Pa.
kuu
seu
raav
an
a
lau
v
au
tain
a
olisi
ol
Owl
Drug Stoorin päällä.
ta v a asiaan , m eidän teh täv äk sem m e
p la in t . y
o .H y J U f
m t h » t u h j e c t m a r k e d Xi
tani. ja laine itävin ruukasin saada lut sam a “säh lääm in en ” taasen, niin kein on ja millin tark o tu k se e n sitä I » ¡.Je«
X
t r . ■ul I •igiM>4>rlng
a nt K
it
i
fj«
iu
mjsikt
laimin-
on jä ä n y t edellisten polvien
käytän j. n e. V astasin
tie ty sti r jM t r h a .' <*ai i . , . eerh itf '»all.Mnatih.iip i
-»■■I-
I I1 !■ l “ t M - t- I
- j -HH-F
rökkiiui. jos en p itänyt itseäni sen päätin
u iv a l
t o a tn e rrU i U»*» _ te r m in g
itse
opetella k irjo tta m aan. om antuntoni m ukaisesti sen olevan M L j C M ív e i tl h a L'.ngát«t:ríng
ly ö n n it Silloin .me voimm e odottaa verran etem pänä, e ttä pakoon k e rk e
g
nnnfclit
I
ttM
to
(¡Pouhrr
io«
s te n o g r a p h y
F re n ch
M uffan käsiala olikin sellaista hyvin vanhan Ford autoni “se lf-sta rterin ”, U i M M a ifU tlo o e g a K ri n g n '.< e ■ e tm
ih m isk u n n ailista a u rin g o n n o u su a!
rtn i g
C iv il Sere i« e
hernia a
sin hänen su u tu tettu an i.
□
a
K
<
H l U t 11 H
H f i r
H
K
v
.
IIn
il
S
e
rv
ic
e
^Italian
jo k ap äiv äistä tyyliä, ja siis helppo
O. F. K
vti-
A
r
r
L
Ite
c
tu
ia
l
Ifr
a
ftia
g
C
AI
T
O
U
O
R
IL
IS
L
J
.S P A N .S H
K ansakoulussa kuulustelun p ä ä ty t oppia, joten kun sysäsin hänen ni jota nyt kannan m uistona siitä
ih-
N am t-
tyä- pantiin m inut suoraan toiseen m ensä helpottaakseni m uffalta työ m eisestä ajostani, jo sta om aksi
m
eekseui
selviydyin
hengissä,
vaikka
kum
m
inkin
luokkaan.
Siellä istuin
Address__
tä . niin se lapasi ilm an v äh in täk ään
- H - H - I- H - I- 1 I I- I-1-1- I--I-1 1 1 1 H -4 -I-H
•i*
varm uuden vuoksi puolitoista vuot- epäilystä. Täm än p e rästä väärensin pahoin revittynä.
$ K alle H a u ta m ä k i J +
ALLEN'S
4*
Sain tyydytetyksi kysyjän uteliai-
ta. Sen p e rä stä m enin vuosi ja lu o k -1 hänen nim ensä joka lauvantai.
-h
E
nsiluokan
,
•
•
ka. kun sitten ollessani viim e päiviä : Olin ollut kolm e vuotta lyseossa, sumien. M utta en vain vieruskum p-
4-
RÄÄTÄLI LI IK E
+ •h MEAT MARKETISSA
+
Olin käynyt O uiun kansakoulua vii
viidennellä luokalla kirjo tti m ufta-i kun sitten seu raav an a vuonna sinne panini. sillä kun taa s käänsin huo
-? valm istaa uudet pukunne ja van- 4- 4- on aina sa ata v an a ensi luokan 4*
tise n vuotta, kun “rauffa” (tädin isä)
mioni häneen, näin hänen huulillaan
4- liat silitetään kohtuushinnoilla. 4- •h lihaa, kalaa ja vihanneksia. Nil- 4*
e ttä pojan pitää panna lyseoon, i ru v ettiin o ttam aan ty ttö jä k in
oli
K iinalaiset luonnon-kaa- -h HANNA,
p ä ä tti" m inusta kouluuttaa jotakin nt
WYOMING. 4- 4* tä ta rv ite ssan n e älk ää unhoit- 4*
sellaisen
ylim
ielisen
hym
yn,
jonka
edes-
Aikoi k u sta n ta a kouluni siitä
vi8-kotiparanuus keinot
ollut poikia v a rte n y k sistä än slih m
m uuta kuin kovaa työm iestä. P ääs
4--:-!--F
F
F
r
l"
l-!-l-l-H
-H
-l-l"l--h
-I-l -4-4-H- 4* tako e ttä m inäkin ru n n aan lii- 4-
ym
m
ärsin
jotenkin
näin:
“ett;,
keh
p a ra n ta v a t onnistunees
päin.
Se oli toinen vastoinkäym i a s ti — silloin tulin m aininneeksi,
4* k että.
4*
täksem m e selville oikein eläm äni
ti reum atism ia, m unu a
taak in kertoilla tuollaisia vanhoja
O 4-
A. S. Allen. 4*
nen (erehdys).
e
ttä
en
halua
en
ään
m
ennä
kouluun,
siel-
ais-, vatsa-, veri- ja rak- Q
m uljahduksista, on kai a lettav a
O 4*
*
4*
K ansakouluaikana e rä ä n ä talvena kun ty ttö jäk in tulee, eihän sitä jou ajanham paan syöntiä vitsejä .
JO O N A S L Y N N
k o ta u te ja ,
heikkoutta,
4 4 -H -l"|.4 -l -4 - l- - H " l" H - H - H - M l” h-H” l-
tä
asti,
kun opettelin en sik erran polkatoverieni
Olin
äkänen
sekä
vähän
nolokin,
kanssa
leikkiessäni da sitten senkään vertaa lukem aan
naisten tau te ja ja mo O A siam ies vanhim m an suoma- O
aakkosia.
Jos lian olisi
nia
m uita m iesten j? <3 laisen liikkeen valm istam ille O
syntyi m eille tappelu jostak in m i kuin täh än asti. S itä m ieltä oli isä se täy ty j tu n n u sta a
K ym m enenä ensi vuotena m aksoin
O puvuille.
O
n aisten tau teja.
tä ttö m ä stä asia sta , jossa ry täk ässä nikin, ia niin m eni hunningolle kaik sanonut sanankin, vaikku kuinka pa-
isälleni enem m än.
kuin
koskaan
WO
CH
IN
ESE
MEDICINfc
O
liuoin.!
Union
liike.
H
innat
O
ollut
tyytyväinen.
Olisi
leukaani sellaisen täräy k sen , ki hyvät tuum at h e rra k si tekem ises-’ hau. olisin
COMPANY
O ehdottom asti halvim m at.
O!
pystyin tak asin m aksam aan.
Olin sain
korput, keekit ja kukikset
Ulien paikkaan kasvo! tuhan- tä, niin itseltän i kuin m uffaltakin. u v ’ käskenyt la p u tta a z vaikka h elv et
Jam
es
St.,
Seattle,
W
ashington
nim ittäin m elkein vak itu isesti lä ä k ä -; e ttä
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
o
valmistaa
P e ru ste ttu vuonna 1903.
nenm oinett lisäke, joka piti taasen H änkin kai oli huom annut jo aikoja tiin. niin oloni olisi tu n tu n u t paljon
rin hoidossa.
Milloin ei sa ttu n u t
kodikkaannnalta.
leik k au ttaa tohtorilla.
ereh d y k sen sä m inun suhteeni, koska
’’’jum alan sallim aa'’ sa ira u tta , niin
— Piru m inut periköön, jos h ä n tä
K eväällä, ennen lyseoon lähtöäni ei pan n u t koulun lopetusta ollen
loukkasin jotenkin aina itseäni, ta
valm istaa m aukkgim m at m arja
ALFRED POLLARI
(sitä piti m ennä käym ään m uffan kaan v astaan, aanoihan vaan. e ttä enää h äiritsen , vannoin itsekseni ae-
hi tap cllessan i sain sellaisia koh
m ehujuom at koko Wyo-
omistaja.
i:
k o tikylään), juo stessan i toisten v ar poika parka, ja ltuokasl fiyväetelles- kä asetuin niin m ukavaan asentoon
m ingissa.
tauksia. e ttä oli tu rv au d u ttav a toh
_
Box 258.
Hanna, Wyo.
kuin
m
ahdollista.
Vaikka
paatinkin
hain
kanssa "ro iro silla”, hyppäsin
Ju ssin kaim a.
sään.
HENRY KUOPPALA,
«H ¡ iiH IH U H iim n if IH IH iH IH »
toriin.
a ja tella m uita asioita, ei se k u ite n
k iin n io ttajaa pakoon palosolan k a
omistaja.
N eljännellä ollessani hengitin ho-
kaan onnistunut, sillä täm än tä s tä
Tarkastakaa Toverin ilmoitus*
tolta.
Siellä sa ttu i olem aan tyhjä
WYOMING.
HANNA,
pelsen kurkkutorven k a u tta kolmi-1
salaa
tyttöä,
j
,tmestyy
näännölli»e«ti
12
sivuisena,
ollen
aii.
osastoa.
särkynyt olutpullon puolikas, joka
'h u o m asin katseleväni
sen viikkoa. Silloin raivosi O ulussa ,
su u rin suom alainen pilalehti koko maailma»
ja a jatu k sen i ah ersiv at yhä, löytääk- sa.
sa ttu i sitten juu ri vasem m an jalk a
Osotv n ä in :
K irj. Ohdake.
k u rk k u m ä tä lapsissa, jo sta pääsin
LAPATO SSU.
M
!s in i jonkin uuden tepsiväm m än kei
ni alle, k a tk a sten kolme verisuonta
to » 553.
SuDerior. WU.
m inäkin osalliseksi, ja isäni sai k u s -,
T ietysti noloudessani m itään
Olin hoopoillut koko kesän paikas non.
jalkapohjastani.
la n ta a neljä to h to ria , “ tu n tia ennen
I
syytin
Se s a ttu i olem aan su n n u n taip äi ta toiseen enim m äkseen "p iitta am a l sellaista et keksinyt, vaan
kuolem aani” aukasem aan kurkkuani.
tä s tä kaikesta. Oli-
vä, joten ihm iset olivat enim m äk la ”. Tulinpa U tahiinkin m arrask u u l “overhaalejarti
Tehkää ostoksenne kaupasta, Jonka omistaa, Johtaa Ja kontrolleeraa
S iltä kannan vieläki arpea kurkus
la.
Kävin
käm
piköillä
katselem
as-
seen kävelyllä, kun vielä oli kaunis
lian se nyt päivän selvä asia, ettei-
työläiset. Varastot täydelliset, hinnat kohtuulliset, kohtelu hyvä.
s;ini — ja kansalaispareissani.
Tim
läm m in kesäpäivä.
K iivettyäni ka- sa, m utta ne eivät m iellyttäneet mi- vät tytöt hoopoja puhuttele.
Kun olin tä s tä ly stistä joten kuten
oiisin
se
reilu
TYÖMIESTEN KAUPPA YHTIÖ,
k a u tta kotiani, ei kotona sattu- nua lainkaan. T aisin olla liian hy m ailinpa,
e ttä jos
p äässy t läpi. jouduin kuum eeseen. ton
gentlem
anni
taasen.
t
niiri
eikopahan
olem
aan
m
uita
kuin
äitini,
joka
vissä
varoissa
vielä,
koska
eivät
työt
S itä sa ira ste li koko pitkän talven. nut
Täten julistetaan toimeensa
ROCK SPRINGS,
HANNA,
SU PERIO R , WYO.
En sen tään viitsinyt
vuodosta niin tyrm istyi, ettei m aittaneet. Sepä se, rahaa kun oli olisi “suota".
Silloin oli to h to rik in jo niin tu ttu t a veren
h
a
e
11
a
-
5
kykenevien
toverittarien
ensin niitä tehdä. L enti ha- sa ta k u n ta 'ta a la a vielä jälillä, oli vaihtaa v a a tteitan ik aan , vaikka ko-
lossa. e ttä hän k a i oikein nautinnol tiennyt
naapurin m uoria avukseen. kultakello. pukt( m itä paras silk k i-! v asti halutti, kocika olin näin kerran vaksi toimittajan paikka Tove-
la m elkein joka reissulla antoi uu keniaan
Hakijalta vaaditaan
to isia akko- paitoja ia liivejli. V ehkeet siis oli- niatk an ulottanut, päätin »en siten rittaressa.
den
“ reseptin" uusille- lääkkeille. joka toi tuvan täyteen
kyky käyttää'suomen- ja englan
ia. ja sitten rupesivat yksissä n eu vat kuten H utien reilulla m ainarii- iopcttaak in .
ninkieltä, tuntea sosiaíidemokra-
Ne “ re se p tit” olivat käyneet m yös
R uttelainen tu rh am aisu u s
minua
voin tohtoroim aan sorkkaani.
A kst la ainakin.
tisen työväenliikkeen periaatteet
kin niin tu tuiksi, kun n iitä a!
vaivasi niin paljon, erien
e ttä tupakka oli hyvää sellai-
Päätin lähteä,; N evadaan tällä k e r sentään
t
i
e
s
i
ja
menettelytavat ja osata nii
koi olla io joka paikka täynnä, e ttä
ja silloin ty h jen n ettiin isäni taa, ja “ piittaam alla", kuten ennen voinut olla v etäm ättä m atkalaukkua-
seen
hu-
den
mukaan toimittaa lehteä.
h alusin vanhem m illa lapuilla jo
Hain sieltä jotain, jota
tunakkalaatikko.
Toinen
neuvoi kin. • Aioin siis näm ä hyvät vehkee- ni esille.
Hakemukset
palkka vaatimuk
tnaa-
vikseni leikkiä siinä sängyssä
nuuskaa veren tukkeam iseksi. niin ni m atkalaukkuun, vieläpä kellon ja en itsekään Liennyt ja m ylläsin koko sineen ovat lähetettävät Toverin
tessani.
yhden nuuskatoosa. Kolm as rah atk in , sillä ou hyvin epäviisasta sisällön niin. e ttä koko varastoni oh johtokunnalle ennen helmikuun
Niillä leikkiessäni tu tu stelin n it- , tyhjeni
p a ra sta, sil- pitää
sellaista
tav araa m ukanaan näkyvissä puvustani silkkipaitoihin alkua, 1'’1S, ja toiifieen on as
h in h arak anvarpeisiin, jo ita lappusiin sanoi sp riilakan olevan
inriilakkaDuUon
loin
ä iti juoksusi spriilakK apuiion “ p i i t t a i l l e s s a P ä ä l l ä n i
oli pahat ja liiveihtn asti. vieläpä kultakelloni tuttava heti kutsun saatua.
oli p iirretty . Joka lapussa oli sa
raliatukkunikin.
T iesin naisen
v e rs ta a s ta ; jokaisella oli om at lää k “o verhaalit", taskussa pari taa laa va ja
'LOY ER 1N JOHTOKUNTA,
TYÖLÄISTEN OMA K A U PPA — PITÄÄ VARASTOSSAAN VAIN
m alla paikalla sam anlaisia koukerol
keen sä ja (laavaan oli a je ttu jo k ai ltaa sekä h uus karasi» ssa oleva ta a olevan iksi uteliaan, e tte i voi olla lox ‘X),
Astoria.
Ore.
ENSILUOKKAISIA RUOK ATA RPEITA — EI
ta.*
K oukerolta v ertaillessani vii
sen neuvon jälkeen tav araa m itä oli lan “ ittg?r5olli : siinä kaikki m iehen h e ittä m ä ttä syrjäsilm äy stä hom m aa-
VARASTETA PU N N ITU K SESSA .
teen, pani se pienen pääni m ietti
toivoin siis turham aisnudessa-
löydetty, e ttä h aav an reunat olivat korut, kun m atkaan lähdin.
H
yvä
valikoim
a m iesten, n a iste n ja la ste n v a a te u sta rp eita ja
lii,
J»
m ään. e ttä m itähän se oikein niei-
erito te n k in kenkiä. Myy halvim m illa hinnoilla “ U niversal” keitto- ja
tuum aa p ak su lti turvoksissa ja m i
Olin jiäättänyt läh ettää m atkalauk ni näitten vehkeidiii au ttav an mi-
läm m itysuuneja ja k aikenlaisia huonekaluja.
HUOMATKAA!
NinitiniiiisiiiusisioiiKiiiiiiiiisi** nä k au h eassa tuhkassa, kun isa Vili- kuni expressin k a u tta , kuten niin itua pääm äärääni- Sain lopulta erään
Alimmilla hinnoilla heiniä ja rehutavaraa
"M ieheni vatsa on kiusannut h än
m onesti ennenkin, m utta nyt tuum i vanhan niuislikir jatt kynsiini, otin
doinkin joutui hätään.
tä
useam
m
an
vuoden.
Stum
eze
lä
ä
k
e
1
JOK
AISTA
OSTAJAA KOHDELLAAN TUNNO LLISESTI JA
Akat ku sk attiin hiivattiin ja p a n niin kylniätiviileältä, e ttä jo peruu- sen. vaikka task u ssan i oli toinen ja
on
antanut,
hänelle
niin
paljon
h
u
o
-;
TÄSM ÄLLISESTI.
siihen tehdä m uistiinpanoja.
Me- aloin
leikkitoveriani s a i’ läh te ä lääkäriä ¡tin koko “ p iittu u "-yritykseni.
je n ru s ta . e ttä hänen v a tsa n sa ei ole
T ehkää kaikki ostokset om assa kaupassanne, silla site n ennen
etsim ään.
E nnenkuin tohtori löytyi i nin sen sijaan asem alle ja ostin pi Kovin tä rk e ä n näköinen m ainioinkin kiusannut häntä jälkeen sen n a u tti
kaikkea hyödytätte itse ä n n e; o sto k sista koituva voitto ja e ta a n n ä e t
olla tä tä tehdessäni. Punin sen taas m isen.”— Mrs. Norah Meek, Woodbit-
_
.lih
o
n
aikaan
ei
ollut
O
ulussa
tak
a isin o stajille kunkin vuoden loputtua.
lotin
Gold
H
iiliin
asti.
V
aatteetkin
MAA MYYTYVANY. Sievä 5 eekke
olin olisi sa an u t m u u ttaa nyt, m utta lais tak a sin paikkaansa, lainkaan tie tä
vielä
kuin
neljä
lää
k
ä
riä
TYÖLÄISET.
ÄLKÄÄ ENÄÄ HYÖDYTTÄKÖ YKSITYISIÄ. VAAN
rin tnaa m yydään. Pikku Walu->-
tus- kuudessani en p e ru sta n u t sitäkään m ättä m itä olin siihen kirjot,atiui.
TOIMIKAA
AINA JA JOKA ASIASSA VAIN OMAKSI
jo
m
in
heikko
verenvuodosta
ja
k issa . o ’s m ailia A storiusta. Kauttri-
h y ö d y k se n n e :
tuom
itsi
Jo
u
lu
rp
v
h
in
ä
sattu
i
tuo
m
u
istik
irja
tehdä.
lie m enee m aan läpi ja ve-h-tie myös kasta e ttä tohtori tultuaan
Ju n an laittoon oli vielä aikaa ko käsiini ja sitä selailleesant näin erään
hyvä. C-ruumaiueu talo, paaua. s a u m inut kuolem aan.
knukaut-
ko ru n saasti, joten siinä odoteliessa- lehden, joka oli täy ttä hepreaa näF uudenaikainen v a tsa lää k e v a ik u tta a ♦;
Olin kippuroinut kolm atta
na, puuhuone. kanahuuneita. K äiksi
taika A iraan nopeudella. M yytävänä H
Vhiillä,
pat-
¡ni talin torkahtaneeksi. Eräs mvk-.nuUe, en m rh a u lla tahdollanikaau tak
ta eläm än ja kuolem an
roh’uk-.ìii.-..-)i»»a
LT.riT-r.nr;; t;—
uusia. — Joint Hento-
au k sella kaikissa rohtoisaupoU
sa.
I
Todellisia syitä
Union Pacific System:
U N IO N
P A C IF IC
SYSTEM
I HALUTAAN TIETOJAi
& P.
Succeed!
U nion D e n tists
K
Hannan ilmotuksia
Kun pojasta meinattiin
herraa
PARANTUKAA
lu o n n o n a v u lla
| P a r h a a t L eivät
Sampo Boffling Works
H a n n a B a k ery
S
Rosvojen avulla
f
Toverittareen halu
taan toimittaja |
Työläiset!
- S .- 1
MPO
Osuuskauppa, Hanna, Wyoming
Huono Vatsaiset
Maata myytävänä I
STUMEZEl
SAMPO OSUUSKAUPPA