«•e tuom ittav ak si.
.. /
H än et
kuuluu
nyt
samantekevää
sijottaako hän on nykyisyys viimeisin rengas nemnian A silta että unta ei enaa /«"WlFtlUlHlUdUnMtlUMIMHHHHilHlPWIMil
= tuom itun n eljäk si vuodeksi pakko-
pääomansa
kiinnityspapereihin, samassa kehityskulun päättö- niin hyvin m uisteta, kuin siitä
| työhön, m u tta tu o lu rju s lu v ataan
f v a p a u ttaa vuoden k u lu ttu a, jos pv-
¡että ne todella olisivat olleet p a
Lionea «uom*i*i»en työvien unenkannattaj«, vaiko itse maahan, kummassakin massa ket,ussa.
Umeatyy Aatopasaa, Oregon, joka päivä
,
1
| syy erillään poliitillisesta to im in n as
paitsi aunountaina.
_____________I tapauksessa tuottaa talonpoika
Tuntem alla täm än kehityksen rem m at nykyisiä. Alituisen k u r
ta.
TO IM ITUSKUNTA:
hänelle lisäarvoa. Pikktikauppi-: suunnan ja vaikutuksen, tietää juuden painostam ana unohdetaan
Me em m e ole verenhim oisia — ja
W. N. RE1VO
LAL R l MOILANEN
A D O LPH SALMI
A. B. MÄKELÄ
aista tai käsityöläisistä, joiden jo etukäteen, “minkälaiset olot niin helposti se m iten kurjissa StELU PETLA RI RUVENNUT HOU- kuuluu, «m ju liste ttu rikokseksi ni: siksipä me vain haluaisim m e lä h e t
SU L O SY V Ä N E N
den suom alaisten porvarien keskuu- tä ä p a ra sta k ä ä re n a ru a m itä Asto-
SUJA PRÄSSÄÄMÄÄN.
I tuotantovälineet oikeastaan ovat tulevat vallitsemaan tulevaisin! oloissa on ennen eletty, samalla
B
rocktonista,
Mass.,
¡ta
o
te
ta
a
n
e
t-jd
e ssa . jo tk a kehuvat olevansa vil- ria s ta stya. sen v e rra n kuin sitä tar»
TOVERI
kapitalistin om aisuutta, joka lai-idessa ja nykyisyyden vertaili. tavalla kuin aina vaalien aikana
h arrasta- vitaan yhden P u risch k ev itsin pidät-
(T H E C O M R A D E )
ta sikäläinen pastori Joseph L. lio y le j pittöm iä anierikalaisuuden
t
The organ oi a t finnish workers in tht naa heille rahaa, aina kotiteolli- tulevaisuuteen on niin ollen mah- unohdetaan se miten vallassaol-
jia?
asittääkohän p resid en tti nnu tarniseksi politiikkaan sek aan tu m as
iia? K
Käsi
Western states. The only Finnish daily in
lut valtiollinen puolue on kohdel on luopunut papin toim estaan ja ai- vilpitöntä
the West. Published daily, except Sunday, suuden harjottajiin kötityöläisiin1 dollinen.
a m e rik a laisu u tta ? Me kyi
kanut p rässääm ään B rocktonin asuk
tä.
at Astoria, Ore., by the Western Work
lut
äänestäjiä.
N
aalien
väliaikoi
saakka,
joille
kapitalisti
hankkii
,
-
,
.
.
,
lä
käsitäm
m e.
men’s Publishing Society.
kaiden housuja.
J
,
Kokonaan
toisin
on
sellaisen
AUG.
na melkein jokainen työläinen
' in h- effect
y.1L juiy
L y i, aoagSL—
heiltä vai- , laita,
.
,
,
,
Suureen ak k u n aan C entre-kadulla
M IK SI IHM ISET SAIRASTUVAT.
Advertising rates in
1912, 4o raaka-aineef 1 ja ostaa ...............
jona.
kuten
sanottu, ei • ka
joxa,
SUURI
AUSTRAALIAN
UUSI
käsittää, ja jopa kironakin, val on k irjo te ttu kom eilla k irjaim illa:
E räs a ik a k a u sle h ti v a sta a täh ä n
:enta per inch. Special
Sp
cents
discouut is allowed miit tavarat, Ovat kaikki välias-
for
,
or larger and continuous advertisements.
s ita ollenkaan yhteiskunnallista
POIKKIRATA.
kysym
ykseen seuraavalla om intakei-
“B
rocktonin
housujen
prässäysliike.”
T O V E R I, B O X 99, A ST O R IA . ORE.
teet
tavattavissa;
ensim äiset, kehitystä varmojen taloudellisten litsevat olot huonoiksi, m utta
Taloudellisella alalla edistykselli- se j)a tav alla:
P
asto
rilla
on
k
ak
si
su
u
rta
höyryllä
vaalien aikana äänestää taas sa
Entered aa «cconO-class inau
lu ly 18, | n ä y ttä v ä t
itse n ä isiltä pikku,»or-
lakien aikaansaamana, ja v allit
käypää p rässäyskonetta. H uoneen pe- semi m aana on A ustraalia jo kauan
ihm iset sa ira stu v a t sentähden, kun
1912, at the posteflice at Astoria, Oregon,
väreiltä, kun taas jälkimäiset sevaa tilannetta sen seurauksena, mat piiskurit valtaan. Mitä muu- rällä riippuu rivi rivin vieressä uu- i sitten pannut voim aan valtionom is- SyoVät liian paljon ja liian kiireesti.
under the Act al M arch 3, 1879.
T IL A U S H IN N A T
tunnetaan
kaikkein enimmän vaan ainoastaan erillään kaikista ta on sellainen m enettely, kuin j ' tielleen kom eiksi te h ty jä kaupungin tuksen kaikkiin rau ta te ih in nähden, nielevät ruokansa p u rek sim a tta sitä
Yhdyavalloiass ja Canadassa:
Yksi vuosikerta. .»4.00
v iiteiskunnallisen kehityksen tu n - ■asukkaiden housuja.
siten jy rk ä sti poiketen b rittilä isistä riittä v ä s ti; kun iltasin valvovat liian
i kuukaus?::*2'“ ! sorretuiksi kövhälistökern.loiksi.
3 kuukautta.........$1.35
yhteiskunnallisista vaikuttim ista
Suomeen ja muualle ulkomaille:
tem
attom
uuuen
aikaansaamaa
!
P
a
sto
rilla
kuuluu
olevan
niin
pal-
ia a m e rik a laisista yksilöllisyysperi- m yöhään ja nam usin nukkuvat liian
Ykai vuosikerta. .$6.30
6 kuukautta. .$3.30 ¡M utta kaikille on yhteistä, että vallitsevana
tilanteetta.
Sellai Li käsitetä ollenkaan s itä . että | to työtä, e tte i tahdo v e rs ta a s s a a n , a a tte ista . Ä skettäin on siellä vai- p itk ä ä n : kun p itä v ä t liian tiu k a sti
pääoma heitä riistää säilyttäm äl- sella ei .lekaan m äärätyistä sub
SUBSCRIPTIO N RATES:
joutaa vieraiden kanssa juttelem aan, m istunut uusi ra ta joka kulkee tä- jgtuvia v a a tteita, jotka h a itta a v a t ve-
In the United State* and Canada
heidän alkuperäisen liiketa- teista, vaan jostakin sattum asta ne o \a t vallitsevat luokkasuh P a sto rin liike on hyvin uusiaikai- m än laajan m aan halki lännestä i- ,-enkiertoa: ken k ä y ttä v ä t liian ali
One ycar........... $4.00
Six m ouths............$2.23 lä
Three raonths. .$1.33
One tnooth..................50
te e t. jotka kaikkialla m ääräävä’. ;
. pansa. — A. Pannekoek.
nen
$1.25 m aksusta kuukaudessa tään. Koko tuo 1,053 m ailin pitui- la jja
ja liian ohkasia ja lk in e ita ;,
ja kohtalon oikuista riippuvainen
Umotushinta 40c palstatuumalta. Kuoleman-
Yksityisenä eteenpäin pyrkiini-j ottaa pastori p rässättäv äk seen h o u - n e p ra ta rak e n n e ttiin liittovaltion vi- kun u jkkuVa t liian vähän ulkoilm as-
ilm otukset $1.50 kerta ja muistovarsyilla
tulevaisuus, ja siksi heissä he
$2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit-
iieii on suurin kirous, minkä alai- su^
takin joka viikko. Siihen li- ranom aisten
suoranaisella johdolla. sa; ku)1 m ^ät huolehdi k äsien sä ja
Vanhan
hyvän
ajan
to-ilm otukset 50c kerta, hai ulaan tieto- ja
rää halu palata takasin sinne
sena työläinen elää. m utta siitä ! saksi ne haetaan kotoa ja tu o d a a n ; Valtio on radan om istaja ja k ä y ttä ä j a lkojensa
läm pim inä p itä m ise stä :
urmenniuutto-ilmotukset 25c kerta, nainiu-
kaipuu
mistä «m jo kehitytty pois, käsit
llmotukset $1.50 kerta, avioero-ilmotukset
sitä välittöm ästi.
kun eivät kyllin usein pese koko
käsityksestä
irtipääseminen
ei
!
p
rässä
tty
in
ä
kotiin
takaisin,
$1.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk
sen mukaan.
Satunnaisista ilm otuksista
I.uokkatiedottom assa ia yleen tä mattii ollenkaan että se oi: yh ole läheskään helppo. T äytyy-! T ietysti on täm ä ala tu o tta v a m p i, Kun otam m e huomioon, e ttä täm ä ruum istaan, pitääkseen ihohuokoset
tulee rahan seurata mukana.
Englannin
kuin entinen, sillä sielun prässäyk- poikkirata enim m äkseen kulkee asu- a uki; kun ovat liian
läm pim ästi
lr<-li*«ta Kuomennetaan vapaasti.
__ i sä vanhoillisuuteen taipuvassa tä mahdoton kuin iltapäivän on hän -jo k aisen nykyisissä oloissa
sestä
ei
nykyajan
ihm
inen
enää
ota
m
attom
ia
seutuja,
voimme
k
ä
sittä
ä
p
u
ettu
ja
sisällä
huoneissa
ja lä h te
tluoneuato sijaitsee 10 innen ja D*ane katu
m uuttua uudelleen aamupäiväksi.
jen kulmassa, .T elefoon i:
konttori 365, työväestössä, samoin kuin pik-
itse huolehtia itsestään, sillä y h j niaksaakseen $1.25 viikossa.
in e valkeudet, m itä sitä rak en taessa va^ yökylm ään ta n sse ista y.m. seu-
toim itus *32.
Pikkuporvariston luokalle on
■ kuporväriston
keskuudessakin
teiskunta ei huolehdi muusta 1 i
- — -
: oli voitettavana. Työhön ryhdyttiin jo ista liian keveästi p u e ttu in a ; kun
tämä käsitys ominainen, eikä
; vasta viisi vuotta sitten , ja tuli ra ta h an kkivat itselleen liian paljon tur-
vallitsee jonkinlainen kaipaus
kuin siitä, että yläluokan liarjot- i
KUN ROOLI UNOHTUU.
Pikkuporvarit ja pikku- 1 '¡menneisiin
sen
ole
läheskään
helppo
siitä
i m aksam aan 30 m iljoonaa dollaria. k ia su ru ja ja huolia: kun luulotte-
oloihin. Hyvin usein
tamalle riistolle, ei aseteta estei
Olemm e tässä lehdessä kirjotuk- R aitentam jnen ale ttiin yh taik aa mo- jevat olevansa sa ira ita ja an tau tu -
irtaantua.
Luokkana
se
ei
voi
viljelijät
kuulee puhuttavan miten ennen
tä. Toivo
parem masta . yksilönä sien ja kuvien k a u tta o so ttaneet, jem m ista päistä, ja koko a ja n olivat vat kaik en laisten puoskarien hoidet-
................
vallinneet olot olivat nykyisia käsittää m uuta kuin . oman ah ela.tyttaa siis Jitkaista, ja kmi seit e tta pikkuporvariem m e am erikalai- j nam ä kaksi työläisarm eijaa tykkä- taviksi siihen asti, kunnes todella
Pikkuporvari tai pikku viljelijä paljon paremmat, joten siis ta taan mailinansa, jota toisaalta rinnalle pitäisi kehittää hiukka- suustouhuilu on vain sellainen väli- n a a n hallituksen v älittö m ässä hoi- tulevat sairaiksi.
• • _
ei ole m uuta kuin pääoman riis- kasinpalaaminen olisi kein., yh- ahdistavat suurpääoman om ista suhteisiin perustuvalle mailman- aikainen puuskaus, sanoo Työm ies. , dossa niin ruuan ja vedensaannin
jat,
toisaalta
työväestö.
Se
ei
huo
Täm
ä
am
erikalaisuuden
näyttele-
kuin
vaatteen
ja
asunnonkin
puo-
S
aip
p
ian
p u utteessa
täma työmies. Hän ei saa työn- teiskunnallisen pulman ratkaise
katsomukselle sopusointuinen e’-
m inen n ä y ttä ä heille kuitenkin ole Iestä.
man sitä taistelua joka on käy
voi sotiva Europa lohduttaa itseään
sa tuloksista m uuta kuin minkä niiseksi.
lätnän ihielma. niin kysyy sje pal van ylivoim ainen tehtävä.
Kun ensim äinen postipikajuna pää- sillä, e ttä m ailina on vuosituhansia
mässä
näiden
sen
ahdistajien
vä
tarvitsee pysyäkseen hengissä:
Sellaista mielialaa saattaa sa
jon tietoisuutta ja tarmoa.
3e on liika vaikea rooli.
si k iitäm ään A Jinsi-A ustraaliästä ra- pysynyt pystyssä ilm an saippuaa, tu-
työvoim ansa arvon. Kaikki muu noa ylläm ainittujen ainesten ke - lillä, ja joka itse asiassa m ää
M utta sitä vailla joutuu eli
Vaikka kuinka ko ettaisi “am erika- dan itäiseen pääteasem aan saakka, lipa
aikoihin
m elkoisen
hyvästi.
joutuu kapitalisteille, on siis lisä- kuudessa vallan livmnollisek-i. rää koko pikkuporvariston elin- dottom asti taannuttavan ajatuk la is ta ’’ pleljata. niin kuusam olainen ou ge tiety sti riem ujuhla koko maal- V anhassa te sta m e n tissa tosin puhu-
jo n k unlaisesta
“saip p u asta",
arvoa. M utta riistäminen ta jos tahtoo käyttää sitä yleeu-’ i eli d « i t k i n .
sen vahaan ja avustam aan por nurk k ap atrio o tti pilkistää esille joka le. Radan rak en n u stap a ja liikkuva taan
k
äänteestä.
kalusto
on
k
e
rra
ssa
a
n
eusiluokkais-
m
utta
siiliä
ei
tark
o
teta
m uuta kuin
Se
e’
näe
alati
kehittyvän
tek
pahtuu täällä muodossa, joka hyväksytit ä kansanom aista fraa-
vareita pitämään yllä nvkvistä
Ken
ei
sitä
m
uuten
usko,
lukekoon
ta:
eritoten
hakee
m
akuuvaunujen
kasviksia
polttam
alla
sa
atu
a tuhkaa.
t.
nilkan. joka ei enää sovellu vai järjestrlm ää.
koska se on peritty, on paljon >ia. v aikkakaan
se ei selin ksei
seuraavan “ A m erikan S n o m e ttare sta ' ¡ylellinen sisustus verlojaan, niissä Saippuan nimi silli- on vain raam a-
liisevau tuotantotavan ja omis
pahem paa kuin suurteollisuus- mitään m eikit se. Sille ’'luomi,
\ ain korkeanniKiIle tähtäät a s - , jojkatun u utisen:
kun on kylpylaitoksetkin. Teknilli- tiili-kääntäjien e re h d y k se stä jo h tu n u t
ttisoi.-.iud
n p u itteisiin , a ih e u tta sa tuotantotekniikassa, siis eteen
le <>n näet löydettävä
työväestön riistäminen.
Nämä lisiin
“ K öyhäintodistukseksi kan sallisesta öis tä syistii on rata kap earaitein en , kohteliaisuus.
K reikan korkea si-
riistetyt uskovat, että he teke perusteensa vallitsevissa oloissa. m at luokkataistelua. Se ei näe (täin pyrkimisessä, <>u tvövaes- - tunnosta, voisi sanoa sitä u utista, ()jjen k jökoj Pn väli i jalk a a 8’,2 tmi- vistys ei tiennyt m itään saippuasta.
...
.
. . . .
.m issä V irginian k irjeen v aih taja ker
Ei Rooman m ahtava m ailm anvalta-
vät työtä omaksi edukseen, sen Lika sen löytäminen varsin vai Paistissa v hjeäskitmiallisen kelli tulle toiviia
K h ÌI v a Ì yritykset i toi joistakin suom alaisista m iehistä, m aa.
E
distyä
viidessä
vuodessa
satula-
kaan tu n te n u t saippuaa, ennenkuin
u k se n
välttäm ätöntä
tulosta, taaksepäin menemiseksi, \a i‘kk i !i°tk a olivat jäseninä toiskielisessä
takia raatavat he äärintm äisyyk-i kea olekaan.
.
.
..
,
presbyteri
kirkon
m
ieskuorossa.
Oli-
kyydistä
niin
loistaviin
m
akuuvau-
vasta
PHniukaen aikoina, ensim äisel
rydistä
\ alliisi van tal> »udvllisen elä vaan “pahan" liikekorporatsiouin, pa i>lisi\at llK ilul,>111 s i.iL in , e i\ ;tt sininie eritiä n i iloisia, kun kirjoen- nuiliiii. on saavutus, josta jo A ustraa- lii vuosisadalla meiditn ajanlaskuani-
siili
saakka ia tvvtvvät nntä
• ..
..
!
ja tk a isi sam aa luetteloa.
kurjim piin elämäntapoihin.
He män vaikutuksen alaisena joutuu joka vain tahallaan kiristää hvi- "Helikään auttaLi. silli; t vm ;ie-- i Li‘V
u.“- suom
!d alaisten
me.
V anhat siv istyskansat k ä y tti
Toisi
ilmoille kaikki s e i-'
VO1 vipeillä,
vät saippuan sijasta oliiviöljyä
elävät' paljon huonommissa o-i tvv H v äisinkm toiminaan huokaa kompiaan. vaikka "mailniassa o- t«>n a-eina ei (»le ollut ennen sen laiset kansallisten laitosten ja kysy-
— -
jotka pitävät ARVELUTTAVAL
n; irempi ku n se on nytkään: pi- m ysten halveksijat,
KANNALLA
loissa kuin teollisuustyöläiset ja maan ja kaipaamaan parannusta, lisi lilaa kaikillekin”.
,
. . . . . .
1 suurem pana kunnianaan p itä ä yllä.
..
I
‘ikkuporvaristö
edustaa
v
h-
a kun joku asia tuntuu pahalta.
,\cnimin lienee asianlaita mukiin . lum nuttaa ja edistää kaikkia vieras- HÄJttavat olevan \ enaj.iu laloudel- K U N R O IK K U V A T S IL L Ä V Ä L IL L Ä .
heidän työaikansa on paljon pi
¡kielisten hommia, vaan ei vahiugoa- liset asiat, koskapa E nglannin parla-
tempi. Sen takia tuottavat he. niin sen vertailu johonkin tun- Hisktmna liscsti tarpeettom aksi to is in .
Ei m ikään tyoläisrylim ä ole jo u tu
_______
_
iW
t
t
____
Isak
aan suom alaisia.
Lukekaa vielä- m entissa 011 ilm otettu venäläisiä vai-
huolim atta liiketapansa teknilli-: nettnun parempaan -»ottaa pat- <ayiiytta ¡a sii.- siitä syystä kuo
nut sodan tak ia niin pahoin kärsi-
A n t o i k o osastonne
:'“".“'"d“
°L"".,.uk““
d±'™
sestä
kehnoudesta.
kuitenkin haiten eron niiden kahden välil- lemaan tuom ittua tuotantotapa;;,
sem
m oista niään kuin puotilaiset.
T äm än ae-
tullaan jatk a m a a n .”
joten
sen
ihanteilla
ei
ole
mitään
ku. littä ä D etroit Labor News seuraa-
suurta voittoa pääomalle.
1;1- Mutta ellei henkilö ole sel-
kiriallisuuskomitca se- Xii!1 m okaapa ilmi kaikki sellaiset maattoi aav istaa h eti tsaariu d en
Kaikki .-en vri-
Tällä tavalla riistää pääoma laa- villä yhteiskuntam m e taloiidelli tule. ai-uutta.
i ryökäleet, jotka toiskielisten kelk- k isteitu a, kun N ikua täytyi lu v eta v a su .
“ U seim m at puot ¡palvelijoista eivät
tyksel
palauttaa
kehitys
taakse
joja pikktiporvarikerroksia. I’ik- ^-esta kehityksestä, tunne sen
lostuksen t o i m i nnas- kaali ovat an tau tu n eet, jotta voidaan ni,n ta rk a sti vartioim aan ja kul.-t
Eikö halua yhtyä työväen unioihin siitä
ne panna m ustalle listalle, lojaalisuu- telem aan m aa n äärestä toiseen
kuiilalliset. joiden m aata rahitta-«muuntaa seis ¿1 kusit ¿1 sen vui- päin. h an k k ia pala maata jokai-
ole
enää
m
aassa
nuoraa,
a
ja
tte
lim . syystä, e ttä silloin voitaisiin luulla
vat raskain kiinnitykset, samoin uitlista. niin hän joutuu väki- -elle ¡«.ka sellaista haluaa, tilai taan viime kokoukses- den nim essä
S itäp aitsi
sen
v
ertaa
e
ttä
isän
tää
kunnolla
heitä tosiaan työläisiksi
1
Jääm m e uteliaina odottam aan m ilä m e>
011 heillä m ielessä p äästä jolloinkin
kuin kauppiaat, joiden liike on telikin vertaamaan nykyLyyitä suus ¡n- nen nurkkakaupoansa pe sa? Eikö tuloksissa oli- näille h airahtuneille uskonveljille oi- hirteen saataisiin ’
suurissa veloissa, kuuluvat ta menneisyyteen vain suoranaisetta rustiimiseen j ikäiselle jona -e!
.
.
kein tullaan tekem ään.
' E ivätkä asiat näytä siitä paran- om an liikkeensä om istajiksi. Siilien
laista
haluaa,
ja
paljon
pieniä
kä-
\
allit.-e\an.1
tilanteena,
eikä
ol
si parantamisen varaa? Ehkä terv a ta a n ja höyliennetään ne®n-
tulee tieto vanhan mt m ennessä he tyytyvät ty öskentele-
llan. Samaan luokkaan kuuluvat
m
uistaisivat
“kansallisen
tun-
lavam
m
e
P
urischkevitsin
kohtalosta, muan a.iaisi-ninialla palkalla kuin
i-i.työiaispajoja,
jollaisia
oli
ole
; että
myöskin pienet m aanvuokraajat; lenkaan huomaa -ita kehityk-el
___ tässä m aassa vaativan härmäA T äm ä jokaisessa duum an istunnossa «»ta m aksetaan tavalliselle ulkotyo-
joka kummassakin on massa "vanhaan hyvään aikaan”
’- non"
kiinuityskoron asem asta hypo-
Ellet
ole
vielä
yhty-
läistä jullikkaa pysym ään täydessä Uveillyt m ustasotnialalnen m ara k atti laiselle.
Jos lie h eräisivät v ä ä n
ovat entä turhia imin auringon
teekkipankkiin
maksavat
he vaikuttimena. l'.nnen vallim i.vt
nyt
"toverin
kirjotuskil-
pesäerossa noiden kiro ttu jen toiskie- - 8<-’> K *» bobrikoffilaisaikana duu- «naan parem pm palkkoja jarjestäy -
m assa raäk y i: “ Eini» E inlandiae”
tym isen avulla, voisivat he ostaa
vuokrarahaa m aanom istajille; he olo» ovat olleet \ iimeisin rengas -am niuitaini-yriiys rukouksen
viillä.
pailuun,
on
sinun
yh-
listen
hom
m
ista-
'-iinä
ketju-
a.
jonka
edelliset
jo
utui
kiinni
osanotostaan
aseelliseen
liikkeen
otuaks en paljoa pikem m in,
itse saavat vain vaivaisen pal
sanoisi,
1 . . . . -.
,
..
« « i
M itähän
presidenttim m e
Ov
¡m
iehet,
siiv o o jatta rc t, ta v a ro it
i
yovae-ton
kes
-.nu-h-.-a
joh
dyttava nyt viivyttele- jos
j kuulisi, e ttä veisaam iuen sen vasta vallankum ousyritykseen ja siitä
kan työvoim astaan Ja myöskin renkaat m uodostuvat edellisistä
ten
k
o
tiin
ajajat
ja ik k u nainpesijät,
kirkkokunnan kuorossa, johon hänkin tuli valiankuinoukselliscii oikeuden
pääoman omistajalle on aivan aikaka usi-ta. la samalla tavalla tuu entisten ohuen laipan.- e- mättä.
(TOVERI
MAILMANKATSOMUKSIA
m iM lI H O t t M ilH t it llllU t lh n iillit l: K l i i l l U t i t l l t i l l l B i i i l 'i n o
J itltH iR B L l-IB - - I «P ill i;. .1.,
' ‘ M lu lH h B M iP iH h U p i
i-u
’
'
. «
'
‘• » U ¡ I B » i l l , H i l H t | l t i h U l H U , l . n f | U i H l t . . l H . '. l t l l B l | Í I . L t l . | I U l B l l t « » : l , I H i | | l H U í
o I. ....................................
: t . | p - -.-
. , ’ : i ’ t t I p , B . ' l ’ !? 'l ' i l t p » *
’ II B O I P I I I H I I P »
1.U i m t . i 4 j i i i l u U h l i u L l . U L . u l U l ö t i l H I h U h U l i i i h l U . l i h l H I U l i l h ' » ! 11 IB P
.¡--«
. l i '
tdi.i • ;
■ .«*«»0*4« <M4lO -
-'ii.<4.iiu,i:uiuiiiuiiinÍKÍíuiiii
hilun 31 p n “ \'iralli.'4s$a tiedou- « u t u - - tavaili.ecu tapaan t\olai- -u lia vain ovat olleet ollenkaan J laati eri valtioissa toimivien aci- 1 lisimdcssa ia kuletusliikeiiteessa. tedai.-et olivat pakotetut työsken
annoi.-sa ’ että hallitusvirastois-.i •ia kuukausintaaria. jääden tar- -iedettävat.
Mitään työväestön antnntevien niaanviljelysneuvon- ia edelleen ne jättävät pois la s telemään. ja « 'iden keskuudessa
sattui huom attava osa niistä
1
äkaai
epävarmuuteen
siitä
kuka
V.'ashingtoni-sa tarvitaan lc.tö-J
puutetta ei ole. sanotaan satnas-,L antajien kokona jossa paäasialli- kuistaan tärkeimmän kaikista:
tapaturinatsesta
kone- ja pikakirjottajaa kutupa 1 la r'itä ä n ¡aih eiiji.-ecn, tai oliko tiedonannossa. New lervevn tv .
>v niyksena tulee olemaa ti val ilukiitila.-.tot. j ka vuosi tayt- .»?.«); 'i—iL.ÖCO
na
kuolem
asta
ia
paristasadastatu-
kiu sukupuolta, joille maksetaan tya.ia od. in-.aa,tn saatavissa. Pos- kotuissioiieri ilmoitti m arraskuun uunnitelmien laatiminen tuleva 1 ' tää lähes miljoona poikasta vii
(Jatkoa lauantain num erooni
hannesta vauavam m a-ta teblli-
; ilait- .k-. ti työläisten kansallis- 4 p:na, että “toimisto voi hankkia 1 kesää varten,
,a
h
LA'«Ì d-.'ii«u i palk ka.. \
I vöministeri-n .1- dennentoista ikavuotensa. ja 15
Huolimattomuus ilmottelussa
jo ita
ta alla
e.-t- 11 sihteeri on antauu-t sen työvoimaa maatiloille mihin hy puhunen on antanut seuraavan.' -U ikävuosien
viilillä on noin kah- s u u s la p a tu i iltasta.
petolliset tiedonannot pahenta (le; -a. d a ta lausuntoa senra.-
..
vuosi,tain
tapahtuu.
\
ierassyn-
a
van
au
sttnnon
o
s
tiia
tt.4
;-
lausunnon:
uodenaiottain
tar-
«liksan
miljoonaa
nuorukaista
to
i
' m uutam an puivan kuluttua Kan- 11
vänsä kauutiin koko Valtrosst.
vat asemaa.
-vu virx.tntjat näyttävät menette Maanviljelijät voivat saada niin 1 vittava maanviljely styövoima voi
«v^ valmiit työhön. Työvi- " 'yvt työläiset eivät lyydykaan
Liiottelu tarv ittav ien työläisten j ^-«histn . 'u< In.-:n-ìitt"ti na:-'i
-
saada
raston
arvioiden mukaan oli noin tnaan asum aan .-.Jikenlaisissa e
leviin
¡.-aat.kuiu
olisivat
.-eliar-e
-
pallon miehiä kuin tarvitseva-. <iaan suuressa määrässä
lukum äärään nähden, ja epavar valiokunnau esimiehen keh-utn
kaksi
miljoonaa
työläistä tyott >- paterveellisissä -teolli-iumkylissä.
m in ts siinä milloin työläisiä ta r jossa nivuia naisia pyydettiin \a ' sa kasity kses-a. vita tvolaisia on Idiinisto -aa päiv ittäin kolnu - ta - ; |»«»tkain työreserv in kautta, jota
New
Y
orkin
valtion tyen- joissa ei ole mitään sivistyslai-
vittaisi. -ik ä sam anlaisten ilnv»- 1 m istautum aan kone ia i>ika<it -aa-ta vissa rajaton määrä o tta sadasta neijaansataan tyomiar.ua- ly «¡virasto käyttää apunaan, saa mana.
maan niiden paikat jotka ’ky lias- notnukseeu, tum ia maanviljelijäin dakseen yli kuudentoistavuotiaat ' Rhtystonniston hoitaja selittää, l xsia. ei kirkkoja, ei l&aviemä-
tusten uusiutum inen varsinkin inreik-i uitu pi in k u in m a ,td-»lii
että vaikka viettiisi kolme imi- rilaitov.sia, ei m itään mahdolii-
IV neitiä jättävät ty önsä.
Mis- pitää kyetä antamaan työläisil-* pojat maanviljely stöihin.”
ia.
1
Inpitur
st
-sa
ei
m
a
in
ittu
m
hallituksen työssä, saavat aikaan
joonaa
miestä sotaväkeen, niin -s mtksia
kodin, jierustamiselle,
1
PJ
■
’
:
!-tän
'työväestön
puutteesta'
ei
tään
siitä,
milloin
miniä
\ iio-ittainen maariv iljelysty ».
lee n kunnolliset asunnot, maksa t
sekaannusta työv äestönhankinta-
työvöim
asta
ei
sittekaau
tulisi
Jaan
ainoastaan
osa aikaista työ-
«arvii-isi
pulma,
jos
laitoksen
v
ir-
neidan vaatimansa palkan ja i.11- johon sisältyy kaksi kiireellisin
kysymyksessä. kuten -euraav.t <yi'd;ii.-ta ta rv itta is iin . ! - >.-ra.-t 1
puutetta.
sekä
että
väite
siitä
et-
Li
ja
palkkaorjuutta.
Nuoret a
.
a.dijat
antatnui.-ivat
y
hteistoi
«m, että niitä ei tarvita kaikkia
letuskustannnkset.” North Y a- toim intakautta ja kaksi työttö
esimerkit o suttavat:
lii
asevelvollisten
ottam
inen
oli.-i
merikalaisel
kieltäytyvät
myöskin
New Yorkin valtion te dlicuii-- vhtaikaa. rikit -itäkään, milloin n iin tään iä rj e.-ty iiritten ty «'.lai-te-. kim a-ta, \\ a-h.. ilm otetaan: "H t.- m yyskautta, e-iintyy sam anlai
komissii min tUönväliitystoimisto joku määrätty joukko tarvitaan, kanssa, ja koettaisivat saada pal malanpoiininnan aikana oli täällä sena pulmana kaikkialla «koko vakavasti vähentänyt maan työ- tekem ästä niitä kuumia. likaKia.
Ldeneen. a- velukseen tulon hiukan houkutte- liiaksikin työvoimaa tarjolla: H ö- maassa.
la aivan viime a soi- v ojina varastoja, on aivan miel. raskaita ia vaarallisia töitä, joi-
ilmottaa marrask. 1 p:na. 1917: ole vielä ¡¡tuotettu
ta.i.iu -aa.-... a , >11 teetetty tie-
Iw
amint.'Asi.
vdennvkset
varntem-
siintosuhtcet
V
e.sbinaIonissa
hitstä narrattiin tänne »et-dh-illi hiu saakka on vksitvisten maan , toti, koska esim. New N n kis!«'.. La ................
" \ e w Yorkin sanom alehdet jttl-
ko
keuuman
pa
k'.
.<a
t
aktsa
:
1
viljelijäin
omaksi
asiaksi
jäänyt
’
«'U
kolme
inilj(»onaa
tyoläi--
tnm
attoim lia m-.omaalaiMlla. K
vat
-ellai-et
että
vit
ienkään
mi
-
tni
;-t.
lupauksilla.” t tuhista ja useista
ka-ivat (nähtävästi laivastohalli-
su
h
te
e
llise
sti
k
o
ik
eatn
n
iak
si
(nv
pulasta
c-uoriuVuniineu.
Sula
Ha,
ei
sotapalvelukseen
"le
j
>u‘ti-
taim in laatan t v - 1\äeulttokai
tuksen v altuuttamina' tiedonan- j !C’' n «i-en ei pitäisi -mm m enni.
sen rajavaitioista ¡liuottavat lii
xesktiudes..-a
«»n am m attiliikkeen
non, että Port Nevvarkiu piiatea fllei jo etukäteen ole nai;!-, .mm kyisen ^e on sama kuin kynnm .- t -n järjestäjät, että sikäläisillä syv stä ov at heidän valituksensa ’’Jd J-ataatuhattakaan; k- '.o? val-
aatteenlev
itvstyo
voittam sasa a-
semilla tarvittiin 13.000 tvöläista.; siellä asunte.i itselleen. e:k. halli- ,!t 11 'L o tta siile «, ia järjestäisivät - o k e r i i ti urikasviljelyksillä on työvoiman puutteesta uusiutuneet| tivata on arvannoston kautta <•
laa
ja
siitä
on
työnteettäjäluokka
¡lettu ainoastaan '>0,COO miestä
X altion työnvälitystoim iston en- tuskaan ole vielä taltan menni .-sa sit.eti ett. jotain muutakin kuin tänä vuonna käytetty japauilai-m kaksi kertaa vuodessa.
rikkatunkio
odottaa
sellaisia
tvö-
r
y
h
t'n
y
t
millinkään
t.,ime::p;mi-
ja meksikolaista työvoimaa va..o- Tyovoimavarastot eivät ole vii- Työläisten asemassa en tapahtn- tietoinen. 1
koistariou> hankkia tarvittava
tienneet.
nut vain pieni parannua.
Albiouista.
in äätä ty ö lis iä paljasti kuitenkin, siin varatakseen asuntoja palve laisii jotka vanhuuden takia kay- rotuisen asemasta.
H aikaileinatt' -:mmni.-r
tyo.i-
N. Y'., tulee tieto, että tnaauvil-f Pintapuoliset tilastotieteilijät o - '
......................
konttori«vu-
..
'a t työkyvyttöm iksi.”
t-e mitä työläisten , olosuhteis
että siellä ei tarvittu «lierikään lukseensa luttvville
...
,
teettäjät
ovat
nostaneet
huu-Ju
1
työläisiä, vaan että sielk« päin v a .- ' laisille. Tata kir>o»tae-.a ilnm
, Maan'-’ilielystoissa yleensä val- jelijät ia kannuluslaitok-et voi vat suuressa «naarassa vastuun sa on
työväestön
p
u
u
t.ee:
m vo.dakseen
to iu ’kiellettiin päivittäin tvö s u u -' ty vat aam ulehdet'kertov at s,nnan h»se . tilanne ei ole sen v e r t a a vat saada työvoimaa niin paljon alaisia siitä vallallaolevasta aja- ra tapahtunut, on ollut ainoas-
riita joukoilta
joukoilta ja
ia tvönhakiiain lis-jiu n in . io>sa New Yorkin vaiti -n tavallisuudesta poikkeava, että se kitin tarvitsevat. Ja Oklaiioma-- tuksesta, että työvoimasta todel- tagn pieni käänne parem paa’! särkeä unict. jatkaako n naisten
työpäivää pitemmäksi kuin nai
talla o)j vielä tuhansia Litio; k ti- Livi! S c r iec C om m i-oou km - antaisi aihetta mihinkään erikoi sa «liuotetaan olevan riittävä lakin olisi puutetta. Niiden vai:- patti; työväestö on saanut hiukan sille on -ovelia, ta •< « u t -1 ukseen
1 työväestön puut m «ara sekatyöntekijöitä saaLiv i-- ’e tt perustuvat sille, että kol MJiirenitna» m ahdollisuudet valita
ta
1 allaiset harhaa'»jr ht tv , ltiuaa viitta tuhatta kone- ia p
tiedonannot aiheuttavat suur-m a- kakirjuita V. aslnngtoniin. Sellai tee.-ta. < .'iliiorman siiitolais- ia s «. Y iliankoritiut v o ia i- tt n saan hinen vuoden kuluessa on siirto niitä suhteita joiden alaisena se suuret joukot .- L ¡«s’d lapsia
pnlkkatyöläts* m ’1 >u,. . ’"ti "Mi-
j^nhukau ja työläisille turhia vri tie « juttu ei hy ödytä mitään muu- työväestön asunt-vkomissionin p:t- nin -uuteen sanotaan I y ovirasb n la isv irra n
katkeaniiseu kautta on pakotettu työskente-leinaan. nl,„
kirjotta.i
k.»kenm .-'■ui.
tvk-ia
pysyväisen
tvöpafkan ta kuin tekee mahdollisen: i puhua nceupait.; ta «liuottaa . " L-
kertomuksessa “ Melkeu» i- -k it työvoima v ah en ty iu t puoli mil jo’.-n . ai tinaiset ’■<loude I! isten o’- muuan Amerikan uurimtjian v
hankkinösessa. 'käelleen tm ai- em minati ilta ty öväestön puut kat n 11 ajan olemme kuunneli et sestä valtiosta tulleet tiedunan- joonaa Ivolaista vnode.ssi, arniei- ojen orjat ovat m uuttuneet s u b - ________
h euttavat tyvtymättömy yttä ja teestä, jolle sanom alehdistö on kaikenlaisia yleisiä valituksia mu- not kertovat että työväestön han jaan on liittynyt miljoona miestä, teellisesti v apaammiksi ihmisiksi. ¡
,
» Suuremmassa määrässä kuin
saavat työläiset jättäm ään tvo- kehdistanut niin suuren huomiöti. ka vallitsevasta työväestön puut- kintaa viljankorjuun aikana
n ia -otatarveteollisuudeii palve-
Yiisi f. a.iK nu. .';11,1
-’
L«
aimnattiliikkeeii
- • ’’<< nlw i r -■
paikkansa siinä luulossa että vai F.aivasio-osaston toimesta otet- teestä tas-a vakiossa. -Mutta vh- hoidettu huolellisesti ja kyv v k - ! ¡uksessa on tavattom an paljon ! maahan tullut siirtolainen 011 h v - työ, on sosialistinen ansaitseva
litseva työväestön puute tarjoaa tiin unioitten kanssa tehdvn ke-- tään sellaista lausuntoa eivät tue käästi. Ei mistään ole ilm otet-! työläisiä. Täm än numeroille p e -¡'ä ssä m äärässä anierikalaistmua* - kiitoksen -iitä. et ia täkäläinen
heille tilaisuuden saada toisen kinaisen sopimuksen mukaan lis- tosiseikoille perustuvat todistuk- tu. että mitään viljaa olisi jäanvt I rustuvan väitteen täytyy Ikui- sa. X äkiluvun kasvun v a ik u tu k - ^ n ^ ä m m i- T '- ! - U h - a ^ “ alkaL
työpaikan paremmalla palkalla. talle kaikkien niiden työläis-- set." Portlandin, Ore., kaujnm- korjaam atta työvoiman puutteen ; tenkin antautua toisen tosiseikoil- sesta m uuttuu uusi työläinen a-i simmill 1 "'Lk ' ' « • •’.-k en n elh t
Sellaisessa työpaikkojen etsin- ten niinet, jotka olivat ‘h aluk- gin kunnallinen työnv alitystoi- takia.; Kirjelmässään lökakutm le perustuvan väitteen edessä, m eikäläiseksi, la tämä työvoi
‘läi-u n «m
heraa-
nässä kulutetaan paljon työvoi- kaat antautum aan hallituksen misto ilmottaa voivansa vakuur- o p:lta lausuu m aauvihelvs.m :
kiellavtyy uvt tekem ästä.
o; .kom .t.
maa ja niin lisätään sitä nähtä palvelukseen, v vaikka usta un— taa. ettei se ole mihinkään aikaa 1 nisien
M mun tlielv.svira-t m j u t ei-at ota huommmisa. uute 1. Kaikkeni \ aYttumicIisiuta H o • \.w
.
«
n
’
.kke
-■
|.ih«j.o
lm m n t i: !k:-:e n p lh u j *« e r ä t 1-
västi vallitsevaa työväestön puu Ì tä elikin » ¡elä toimessaan Ja 'ijrr.e ’uoden ajalla ollut kvke- ( ♦om ienp.ite.pd m a a t o n s i t a r U N : - p a l j o n t y o U n t e n k y s y n t ä m i »a- m a h d o llis im m a n *.m --"i’- - a ’
ob- , .
k
’ y "• iC.- « ; .r : - ¿1-
tetta” ' "Yhdysvaltain Civil Ser- silla listalla oli paljon sellaisia nematön täyttämään t2 r j0 tttij- .a u työväestön hanljipimueäksi e n . hentynyt v se d h aloilla kuten «--¡suhteissa te lliu iss a t • « •
p
m.-
i kultain 1 m muuhun -.«un ¿mma’-
i-r»«V ' tn
d k L z ;.,
» \ i c e C o m m is s io n :.:n .
ì.iiu ih ’u i-
. .
u «
b su h te ai suuresti lisätty,
piakkoin p?3c-'s:m . rJke.tnu-,-lulA. vaatetust-eol- r.iitorAAt,
stir- ' triait, ¡seen 1 aesxotii. — Toini.
O R JA M A R K K I
N O IL T A