ly**
2
. 5r,-e ' -» - ■ : : ¿* • • ; y . --y-
>-*aw^-V'rv.
iw«.y\Ty« r«*^ •- ■ •' . • os«rv y. J?
" •'-T/x .
■ . . ’ .'■ v-»;. .v;
TOVERI
No. 301
m itään toivom ista, p ä ä te ttiin e sittä ä .
tuu vähillä kustannuksilla, ja siinä m erkityksessä «on k äsitettä i r v t ia kuninkaat ium ilan ar- K
•
‘ ‘
|
= e ttä jos tav. Reivo saataisi tä n n e
niitä pyritään alituisesti välien- vä porvarien m oitteet nvkvisin m osta tekevät rauhan ja liiton j I
a ■■ h m a B l l f a —
MW
B A
1 Gray» H arboriin jouluna puhum aan.
täm ään, varsinkin m itä työpalk- heicfän m ielestään ilmenevästä
paiui »unnunmna._______ ’________ 1 koihin tulee, m utta m itä tulee ylt- tuhlauksesta.
hallita m aailm aa ■
1
= teP Tov»
Thom suomennetut
pson. T aro m asta.
tiedus-
„ . N. REIVO
r.r-,T9.IMITUSKU^
?A;,^ ,,
teiskunnallisiin
etuihjn, ’ niin niitä K"«
r
1 ---------
’ ia tehdä koko ?.im
ftnniiM»iiimi«iii(iiiniH ' iitiH1uuiiroMiHH»iiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiuimiiiiiiiiiiiiii«Miuiti«iiiwiiiiinhiHHiHHiiiHiiiiiiiiiiiMii!»iiMniiiiii.uiii«MiiiHi«.iiiiiih,.>
josko
sosialistiset
W
LAL Rl MOILAN EN
, ,
aoolpu salmi
a . b . makela
, ci oteta lukuun ollenkaan.
iv -ttp lid llb iin c n tUOlHntO ihm iskunta alamatsekseen.
SEA TTLEN UUSI POLIISIM ESTA- veä, joka niin täydelleen v a lu a sil- a rtik k e lit k ip a is iv a t kilpakirjotuk-
------------- _ULQ. SYVA* .^ --------------
K apitalistiselle tuotannolle o-
j»|
p
r
o
l
e
t
a
r
i
a
a
t
t
i
N
äitten
rahan
kuninkaitten
I
R| o i k e a s i v e e l l i s y y d e n
¡,„än etkä kuitenkaan sitä kyllästytä.
L
m
inaista
on
m
itä
suunnattom
in
valtakunta ei tunne untaan isän-
PYLVÄS.
I Vieläpä, jos silmä on väsynyt ja hä- kirj„ri ,o yksityisesti antaneensa
TOVERI
(THE COMRADE) . . . .
v astauksen — omasta
j
Yhteiskunnallinen
tuhlaus,
m
utta
Kaikista
tuotantolähteistä
juoi«
maata,
ei
m
itään
valtiollisia
tai
P
o
liisim
estaria
v
aihtam
alla
piti
' m ärty n y t johonkin m uuhun esinee- m yöntävän
f he organ oi de rinnish workers in the ! -
m u tta e s itti a sia n vie
siveelli-
sen
tu
ijo
tta
m
isesta
,
niin
täh
än
ki-
puolestaan
W tam M tea n t « o iy F u M id aiir» im jtä ankarin säästeliäisyvs yksi- scvat rahat kok.xm pankkeihin kansallisia rahoja. Svntyv kok.» Sea,tle säätämään kyllin
lä kom iteallekin. K om itea oli sam aa
veen k a tsa h tam in e n v irk istä ä sen m ieltä.
at Astoria, ore., by the Western Work-1 tyisetujen kannalta.
Ja pankit johtavat ne uudelleen | maailman käsittävä orjavaltio.
k
otantaan vastaan -
m en s Publishing Society.
, - .
-
..
.
.
,
,
i
,
L
.
jä rv e n h arjo tu sleirille m ajo te ttu je n taas en tiselleen .”
6.
Advertising" r a t e ^ ’e ^ L T a r - r m * " 45
SUUrU huonuota ‘»n herättänyt -HSioMitaan korkoa Kasvamaan
kapitaalin palkkaorjftla ei kyllä soUlaKteu vierailuja.
Eu8iffiäi»en
— — —
K irjeenvaihtokilpailuun ovat ilmoi-
averusing raies in eneci juiy i,
, ..........
.........
-.int-.-i , -c., ?•._ o,c kahleita, m utta paheneminen ehdokas, jo ta y rite ttiin s u d e k s i p<>- TAKAISIN KOTI Pl ENTÄ REI LL A. tau tu n e et a in o a staa n s e u ra a v a t osas-
cents per inch. Special dlscount is allAvvcd SP, e t t ä y k s i s “
t ä ä n 1.....-
k iv ih iillä V oi - tnniiniitiinnii
tor larger and continuous advertisement«.
N ykyään kun sanoin ja kuvin koe-
: H oquiam , A berdeen, la c o m a ja
TOVRRI, BOX »9, ASTORIA, ORE. ttaisi säästää vuosittain 117,000.- lralaitokset, olkootpa ne sitte n ' ei heitä aina, sillä kaikkialla, mi- liisim estarik si, oli kovin äsk ettäin
W oodland, sekä yksity isen ä ennen
te
ta
a
n
ih
m
isk
u
n
taa
v
ieh
ä
ttä
ä
lähte-
m ain ittu tov. Thom pson. W oodlandin
pankkeja, säästökassoja tai va liiti he tulevat, tapaavat he saman esiintynyt liian rä ik e ä n ä työnanta-
Entered as second-class mail matter juiy 18, ■ fXX) tonnia, jos lännnityslaitokset
tak
aisin
m
aalle",
sa
a
tta
isi
'oi-
o
sa sto on m yöskin luv an n u t $2.00
jien
käty
rin
ä,
niin
e
ttä
h
ä
n
e
stä
täy-1
m
aan
1912, at the poatahice at Astoria, Oregon,
t;
parem massa kunnossa. kuutusyhtiöitä, kokoavat rahaa valtakunnan ja saman herran.
under the Act ol March 3, 1879.
¡ o ils n a t
Silloin k e k sittiin J o e la terv e ellistä m onellekin lukea e- kilpaipikassaan.
TILAUSHINNAT*
Kokonainen m aailm anjärjes.... ...
.
, ,,
•
¡Sellaisen lausunnon on antanut kaikista taskuista, keventävät vh-
pojan
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
.
1
A l i e n , jo sta n>t oli te i v uusi, rään canadalaisen farm
. . arin
.
r K v irjuri
ir ju n
m
uu
tu
y p c e i rin
iu c e c en
u a sä
a
iu » .
llm
otti
tov.
Insinööriliiton vuosi- t;i hv v in tehtailijani kassaa kuin s-e täten painaa piolet.it l.taiti i. ka,kkja siveellisyyden V aatim uksia . H ainiin G arlandin viim einen teos pa k k a ,a iia loppusum m an $3.90 kesä-
Yksi vuosikerta. .$4-00
6 kuukautta. .$2.25 Amerikan
k
3 kuukautta.........$1.35
1 kuukausi.
¡“A Son
of th e Middle B order.” juhlan
voitosta, joten koko erä
Suomeen ja muualle ulkomaille:
uki »uksessa David M otiat-M e-' t,’r ’inatainin kukkaroa ja keskit \ iimekädessä ei ole kysym ys ka- vastaava poliisim estari S eattleen .
Yksi vuosikerta. .$6.5U
6 kuukautta. .$3.50
H
änen
jälk
e
en
sä
luultiin
um
peen
!
Siinä
lian
avoim
esti
kertoo,
kuin-
$168.90
on
itean kassassa,
Ilä n selitti in.m.. että tävät itseensä koko maailman ka-1 pitalistin persoonasta, vaan kapi-' k e tu ik s i. M utta n ä y ttä ä p ä siltä, ¡ka hän kyllästyi eläm ään isänsä f a r - , , , vväksyttiin nyt s p a kom
SUBSC R IPTIO N RATES: ~
- vers.
ra a v a t
la sk u t Leo
In tue U « ttd State, and Canada
.
säästäm
ällä
hiiltä.
pitaalin.
Täm
än
keskityksen
e-
talistisesta
tuotannosta,
jonka
la-
vapautettaisi
One year...........$4.00
i n months...........$2.25
. i
.
. , ..........
. i •. i •
i i n
1 ■
i
'e t t ä on vielä elossa sellaisia henki- niillä, läksi itään, sai sielläkin ko- i^ejno,ie:
Three mouths. .$1.35
One month. . . .
•^ (rautatievaunuja hulenkuletukses- inp.iassi ovat km tenxin pankki kien alaisuudesta kapitalistiluok-,
tunteyat hanetkin .
kea lukem attom ia vastoinkäym isiä Paikka 30 p iitä , e $3.75.........$112.30
yhtym
ät.
ka
ei
voi
vetäytyä.
1
äten
seit-
E
ras
t
a
l
l
a
t
e
s
s
a
,
Ida.,
ennen
asu-
työskennellesnään
k iresm iehenä, se- Kyyteihin ...................................... 31.52
Ilmotushinta 40c palstatuuraalta. Kuuleman- tll tllU ullU ll lllkkfCSCCU
3.60
ilmotukset $1.50 keitä ja muistotarsyilla
kamoin
kum
pankkiliitto
k
e
s
-
j r a a j, h a i s t a v r it v s t a s, ,v ;l t a a p,-,,. nut henkilö ihm ettelee, m iksi yksi- katyöläisenä ja vaikka m inä. kunhan H uoneen vuokraan
$2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit-
Ja k a n u t k irja sia .........................
2.00
to-umotukset obe kerta, halutaantteto- ja
l htei k UtllKll llsl ltd
..liinalta k lt t aa rallaka pitaallll ¡Uoma t leol- I l..t
O k i n i l d i s l i l n o k u i k i n s kään S e a ttle n su u ris ta p o rvarillisista olisi p äässy t hiukankin jaloilleen Ja E xpressi ........................................
1.05
tumcuuiuutto-ilmutuksct 25c kerta, naima- i .
. -
1
K o t i l a a n i K .ip ild l IM U llO K ail K .in s
katsoen
on
sellaisen
Imlnnaara
i
lehdistä,
selotellessaan
täm
än
s
iv
e
y
s
-1
saanut
han
k
itu
k
si
sivistystä.
Vihdoin
P
ostikuluja
.....................................
-32
U mut ukset |i.oU kerta» aviourouniotukset
lisiiuskartellit
teollisuutlen
ja . sa, olipa se tehty m iten hyvässä
paasi
san
k
arin
k
u
n
n
iak
k
aita
eläm
änvaihei-j
hän
pääsi
k
o
u
lu
n
o
p
ettajak
si;
on
««
2 T Ä S L . t t . h l a a n . i „ < „ enemmän kuin Imi- kaupan
in<iadmankesi<it\Aseen, tarkotuksessa tahansa, vain prole
Y hteensä ....................................$lo0.99
tulee rahan »eurala niukani
Englannin lu t l l- t '1
se on suorastaan rikok keskittää laivanvarustajain kar tariaatin alistaminen kapitalisti ta. ei ole san allakaan m aininnut h ä - ' nyttem m in saav u ttan u t jom m oidta- T{JV(?rine; ko,nitean osoteilm ot. 5.00
kielestä suomennetaan vapaasti.
nen olostaan Couer d ’A lenessa lak ikin tu n n u stu sta alk av an a kirjailija- K irjurille 6 kk p o s tik u lu t....
2.90
sellistä, varsinkin kun otamim teili maailman ydidysliikentexm. sen tuotannon alaisuuteen.
kovuosina
1892- 1894
y h tiöitten 1 n a ja luennoitsijana.
Kom itean jäse n ten kyylikuluja:
1.00
lomim
Isku se oli sekin isku huomioon,
V artio . . .
miten huutava hiili »Kaikki nämä kapitalistiset kes-
K äydessään vuosien k u lu ttu a ko-
K apitalistista tuotantoa \ a> . i P y S s y h u r 11 a n a. Silloin oli hä-
.60
\ in a . .. .
nen teh tä v än ä ä n rahavallan likaisin tönään, häntä farm iolot su o rastaan
pula vallitsee ja miten suuren !kinaiset vhtvm iset ovat omaisuu-
1.00
Ylönen ..
i Irti«- translation tiled with the Postmaster'
**
* t<l.iU a s e t t a a p r o l e t a r i a a t t i lllok
työ. ja hän teki sitä innolla. Oli vil k a u h istu ttiv a t. Näin lian siitä käyn-
1.00
Liikkanen
at Astona, ore., i>tc. 2b, 1917, as required lu a a r a u Uiireja hiilen tuottam inen d e n keskittym istä ja kapitaalin • kaliarr isl uk se ■usa.
hy the \ct of Congres* GcTouer I >îh 1917.)
»ikäinen ? ' 1 pitón työväen vihollinen; on sitä ; n istä ä n k irjo ttu a :
.80
Arra . . . .
vie. Mutta jos asiaa tarkastani- 'kasautumista,
9.
t V saalia sila siitä luopumaan ' on ut aina ja on nytkin.
“ Luonto oli yh tä ihana kuin kon-
Y elvotettiin k irju ri laatim aan vuo
Pankit Tiiraten niinin Kasaan-; ,,n petkutusta tai kavallusta,
Kuten m uistetaan, antoi Vh me kapitalistisen tuotantotavan
H änen teh täv än ään oli k e rä tä här- saan. K orkealla taivaan kuvulla lii- sikertom us kom itean to im in n asta he
Kapitalisti siirtää kuitenkin o käkarsinoihin m iehiä, joiden ainoa- teliv ä t hohtavat, p ilv e n h a tta ra t; k ei ti tam m ik alussa.
dvsvaltain vliorkcus ävskettaiu ia yleen sä.k ap itah st,sen yhleis- tttneen rahakapitaalin painoa, o-
10.
päätöksen, jossa selitettiin, e i t ä 1 k u n n a n sm iteitten valossa, mm vat jo aikoja sitten luopuneet ,llicn Msäisten taistelujensä seka nä rikoksena oli, e ttä h e itä e p ä i 1- tasirk k u soitteli lielähtelevää tiuku-
V alittiin täm än p ö y täk irjan ta rk a s
t
i
i
n
Kaivoemies-finioon
kuuluviksi.
|a
a
n
kedoilla;
salaperäinen
hohde
le-
merimiehet eiv ät olekaan tv iTäi asema m uuttuu töiseksi. Ensin- puhtaasta valittäjäasem astansa ja niejskan p roletariaatin rivefihin U seita heistä täy ty i vap au ttaa, kun päsi tuoksuvalla nurm ikolla ja Jai- tajik si Ylönen ja Liikkonen.
11
harjoittavat
itse luuiiM
teollisutiTta
• i
v 1 vrittaa
.......
siä, ainakaan mikäli kansallinen nakiii , «>\at 1V initikapil ai ist . lt . . saa
.
J
UM-
iuua i» ja vieläpä
laman Iisaksi
liitto v altain asiam ies H offm an saa- ’ neh tiv alla viljalla. M utta ei m ikään
K irjuri k iitti kom itean jä se n iä ah-
siirtolaislaki on kysymyksessä. neet kunnollisen hinnan ja sievä: kauppaa. Kartellin pääomat taa luoda etujen ristiriitoja työväen pui paikalle, sillä h e itä v astaan ei • pilvien loisto eikä au ringonlaskujen j k eru u d esta ja to im in ta ta rm o sta yh-
edes m itään m uuta epäluuloa kom eus voinut salata näiden ih m is-! tf’isen asiam m e hy v äksi. Samalla pää-
Sen mukaan pitäisi olla kiellet voitot jokaisesta m yym ästään i sen ovat pankeissa ja ne hankki luokan keskuuteen yllyttäm ällä ollut
,
, .
.. ,
,
, .
.............
... te ttiin rahan U ittaa to verillinen ter-
kuin se. e ttä he kuuluivat i ten k ö y h y y ttä; päin v asto in ne >ha vphd..s ja o n n | t telu sille kom itealle,
tyä työläisten tuottam inen m aa hiilitonnista; siinä ei siis ole mi j vat itselleen pankkiosakkeita. Tä- toisen työläisluokan osan toista oleniassa
kaivosm iesten järjestö ö n .
I sietäm ättöm änim än rä ik e ä s ti paljas- jonka T acom an to v erit tu le v a t valit-
h :> n <k-:i f ♦ n
T, loiseksi ovat ¡»en juoksevat naiden kapitalistis
han ennen tehdyillä sopimuksil taan haaskattu.
! vastaan.
Sam aa on W arren nytkin tehnyt ja i tiv a t n äitten kotien ilotlom uuden ja seinään kesk u u d estan sa!
rautatiet saaneet täyden maksun ten m aailnianlaitostcn liiketoi
jokapäiväisen
kon eellisen ,
1‘ö y täk iija n
la. Ja me muistelemme, että e-
Silmiinpistav intä on kapitalis- tekee edelleen — sillä erotuksella täm än
i kulottam astaan hiilestä; siinä minnat toisiinsa ja ne sitoutuvat
vain,
e
ttä
hän
vainoanaiaan
työläisiä
työnteon
kurjan
yksitoikkoisuuden,
i
“ j v ,k k jrj u ri)
räitten kansallisten nappukmak-
| tien lakonrikkurien suosiminen.
kään ei ole mitään haaskattu y hteen monella tavalla. -Sama •
nyt
“epäilee"
i.w.w.-läisiksi;
m
etsäs-
‘
Sain
nähdä
k
au
n
iitte
n
nuorukais-
Olemme
tai
k
astan
eet
edelläolevan
hkonrikkuria liikuta se
saimme pyynnöstäkin sitä lakia
R autateiden etujen kannalta kai taipum us johtaa m uodostam aan i paJkka inika ilancHc m ak setaan ' telee m iehiä, jotka eivät ole teh n e e t ten käyvän k u m arah arteisik si ja p öytäkirjan ja h av ain n eet sen koko
on joskus selitetty varsin tiukas
ni itään pahaa, vaan jo ita hän suvait- köyryselkäisiksi.
Näin v ieh ättäv äin ,llisen kanssa y h täp itäv äk si.
isottuna on sam antekevä, uuta kapitalistisia m ailmankcskuksia. H;ine. ta , uk.e kun,mink
i... o ;
.......
,
. ...... ... .
; • ’
,
,
JO H N YLÖNEN, JO H N LIIKKANEN
tikin.
"
.
.
i
—
.................K ,lxaI" sce epäillä tuohon tyolaisjarjesto o n tyttö jen kuihtuvan, laihtuvan ja nai-
tie junillaan kidettä vat. Hiilen
4
’
M utta tä.-sä- «uikiu kysymys
tl
,la
,ll'i taja, ei yksinomaan lu 'k-kaansa,; kuuluviksi.
'v e tty yvän
v ä n toivottom uuteensa.
Jo
tk u t
joikui
- H - d - I - H - I - I > 1 1 1 « l l- H - 1 . H ' !■ 1 [ I
Couer d ’A lenesta hän katosi niin ennen tu n tem istan i neito sista olivat j*
««▼«« >
5*
suuren m eriliikennettä k arju tta kuletiikscsta tulee voittoa samoin ; naa, tuotantoa, vhdvsliikennettä vaan myöskin itseänsä vastaan.
kuin
viljan
kuletuksestakin,
ja
ja
raha-ahväärtiä.
Täten,
st -
ystäviensä
kuin
v
ih
an
iiesten
sä
tietii-
su
rk
a
stu
n
ee
t
riita
isik
si
ja
kiukulle-
$
KANSAN
KIRJEITÄ
$
van yhtiön eduista ja se näiltä
Täm ä muuten opettaa työläisin t
niättä
Pakeni A laskaan.
P elkäsi, leviksi VBiilmiksil,iloiksi M
jk-E - H I I I I I I I I I 1 1 1 I 1 I I I | I l t
voitto
on
pääasia
koko
rautatie-
moinkuin
valtiolainojen
kautta,
\a sti m uutti asian. R‘obert Dul
} liimansa souiasti j 1,1’k-stliiasta j nket K aivosm ies-uniota suorittam an- päin pyrkiväin nuorukaisten kuulin
____
__ __ ________________
lar laivayhtiö un ¡pitänyt lai liikenteessä, kuten kap italistises-' jotka nekin jitok-A-vat v iiteen välittomäil, hetkellisen edun p e - sa likaisen työn takia.
kiroilevan
tä tä
farm illa
orjailua.
.
.
näihin kassoihin, saavuttavat ne
M O N TA N A
H
Kpokanen
poliisivirastossa
olles ‘S ellaista tuskaa ja tu rh u u tta t e on
voillaan kiinalaisia merimiehiä, sa liikkeessä ylensii. .. Ja entä . työ-
.
j rässä, ja sensijaan katsomaan pi
kii-vlr
Ajate
li,,
että
vuositt;,,,,
im
y,,A
h,
ylivallan
vaiti,
h ,« ,.
¡„.„„„älk-
ja
ajaltclö
n
aa,,
tule-
saan
hänen
tapanaan
oli
lä
h
e
ttä
ä
tavallisim m asti ihm iseläm ä niin kan
tuottaen ne ensin tähän maahan
päihtyneet n m in
iljoneerit
ajurilla
ko
tuotettaisi
Yllämainittu
summa
Pankkien
ja
kartellien
avulla
'
va;suutIa
Kuitenkin
tvoskente
jo
u
e
e
ru
a
ju
rin
a
ko
-
p„ngissa kuin m
aalla,’ tu
n n u stin
s tin , . it- I
BUTTE
maalla.*
tunnu
englantilaisilla laivoilla.
I ali-
tiinsa,
köyhä n,ies
m ies sa
sattu
vähemmän hiiltä. Se aiheuttaisi pakotetaan mvoskin pienet kapi- i,.,. L-..,,,.-,!,
l - ,i l t ; li " m
' tiin
sa » n m ,u utta
tta jos
j ° s kövhä
,tl,i i selloni
julm alla
avom ielisyydellä.
j
uäättvm inen
rt
K
iurnian State Federation -«»f Ea- i tvöttöm vvttä tuhansille tv .lai-il- .alistit -„urien v alla, alaisuute en i
'
l-aikk,. Ila s r l e-, h,,tik k aan , „iin «I muut, kulu put-
pui- .M„ äpi
„f
(» „ m öl , XI. lT t \\
-r i \ , i .
.h. , v'„ l ,i
„ .11 '• " • ‘" •" '" ’ ' ' " ' ' i ' '-¡-tiu u laai, eikä ha,ka, le „ „ l a a , , kaau. Sehäu n y t on k aikkien "siis-,
-.j,,,,,,,, lapsuuden,„„reistäni aVi,2 1 - " ' 'I a . .VI e t a l \ \ , .r k e r s L ,l „ „ ,
burin sihteeri Paul Seharrenberg I,’.
‘stis-.
;
l
e
.
Ja
,
y
o
t
.
„
t
n
»
s
e
,
„
l
e
,
y
„
l
a
,
s
t
en
Pientila
tallet„st,„l,s,„s.en.
sa as-;
ja ia r ie s ta S k s t.(.n | a k „ „ r , k J
„ „ m ,,virkailijain tapn
j
slva,
katkeran sydämensä
UUouk
xouKsessa, päättivät lakkolai-
no*ti yhtiötä vastaan jutun siir
11111!.i e.
suurt ila äänien enem mistöllä
kannalta mikään ilahuttava „eik- tokassakii jojen ja munien* sa kuriarm eijoja kaikkiin maihin i.i
'V arren in entisyyteen nähden on ¡M inun
olem ukseni kiihotti
tolaislakien rikkomisesta, m utta
H
lopettaa lakon heti ja palata työ-
Ka.
mallaisten arvopaperien om ista kaikille teollisuuden aloille sekä ! hyV’in ymmärrettävää- etta P’nker- j ty y ty m ättö m y y ttään . O linhan lnlna, h<>n entisillä ehdoilla.
vlioiketis selitti, että merimiehet
Täm än
.
! tö n it ovat hänelle läh e ttä n e e t onnit- ! vksi heistä — vksi joka
•
......
.
1 Kapitalisti.-jelta kannalta kat- jilla ei ole m inkäänlaista valtaa
karkuun
t
a
j]a
K
e
n
päätöksen
aiheutti
se,
eivät ole työläisiä siirtolaislakien
m uuttaakseen itse lakon ritkkomi-, telusähkösanom ia. Nyt myös voim- ¡ päästy än i olin nyt palannut kuin i ,
• ,,
■■ ■■
- ; ;
.
ttuna ei tuhlailu siis ole niin näiden laitosten liiketoimintaan.
m ukaan: että kiinalaisia “ei tuo
sen erikoiseksi ammatiksi.
¡m e k ä s ittä ä hänelle Los A ngelesista j jo stain k a u k aisesta kunnian ja mai- i n ;
'
'-’L ian l i i l a a n m a l
kään epäedullista. Toisin se on \ e ovat vaan. jättäessään niihin
Samaa laatua on mvöskin risti ¡tu lleen ad ressin, jossa sanottiin, e ttä neen ih an n em aasta. M inun parem - i ilollisttutta ... laKon voitokkaaseen
tettu tähän m aahan" koska ame-
-i i
■
i
yhteiskunnalliselta,
m
utta
siinä
rahansa,
tehneet
olemassaolonsa
riita,
jonka
pääoma
kaikin
ktfJ ‘e rä ä n la iste n ihm isten on p a ra sta m at vaatteeni, m u u ttu n u t puhetapa- latkannseen, silla rikkurien t u
rikalainen kauppalaiva ei ole a
.................
.
, „ . ,
i k u m a a r a <».- » tta u tu i jo m in s u li
paeta koloihinsa n y t”. Sellaisilla ih in. . , kaikki
unta sanoin, h e rä tti heis-1
• ,, . . ■
,
m erikalaista aluetta siinä merki suhteessa ei kapitalistinen tuo- enemmän tai vahammän riippu noin koettaa luoda paremmin pal
*
.............
,
?
.
H
e k s i, e tt e i o llu t t o iv o a k a a n s a a -
m
isillä
ta
rk
o
te
ttiin
jä
rje
s
ty
n
y
ttä
ty
>
-
sa erään laisen kapinallisuuden rai- i
.... ,
•
.
da tiilevaisiiuflessakaan
Anacon-
tyksessä, että siilit olevat m eri tftii*.« »tapa Kesta arvostelua mi' vikst kapitaalin v tiilulosta. Suu katun ja huonommin palkatun
von ja kyvyn ilm aista a ja tu k s e n s a , o.......... -i.
, . •
, t
ta een, unisiajilk
la
jos
se
kestäisi.
rilla
taan pihdein
.
„
• ,,
' <Ja , Miparikomjtpaniaa
pakotetUK-
, , »
.
.
.
a >'it tav ¡t volaisen välille.
t rakkajäi j e --; siin ä S eattlen “siveellinen niih-E
miehet voitaisi selittää “ Y hdys
pu.i tavattom alla voimalla. T aina heidän
,, i h
, ,
si
m
yontvm
aan
m
ihinkään
lak-
valloissa työskenteleviksi tyolai mm sen kukistam inen ei o lis i ,U-lhneu ylivalta pieniin nähden, telmän. jonka avulla harvoja, eri distia
m ielentilansa. epäilem ättä, oli ohi-
kolai.-tcn
vaatim
uksiin.
T
ässä
mahdollinen.
Suurien täytyy alistua vielä suu- koisesti
t vokelpoisia työläisiä i
m enevä, m utta yhtä te e sk e n te le m ä t
siksi.”
kin lako-sa tehtiin juuri sama
SMARAGDI.
Luonnollisesti
ei
tuotetun
ta
rempien
m
äärääm
isvaltaan.
Suu
töm än todellinen se oli kuin om ani-
I ay telaan toisten pur is ta. inise T-i
Merkillis iä ne tuum iidstuinten
virhe, josta aikoinaan on niin
Joskus kuulee väiteltäv än siitä. kin.”
Kovasti syytetty Lännen Kaivos-
päätökset. Ei ole pitkää aikaa varan tuhlaam inen ole ainoa ala remmillä on ratkaiseva vaikutus i J ia tiiman lisäksi lopuksi omien
palkkojensa polkemiseksi, vähin ¡kum m atko ovat arvokkaam pia, ti-
¡jolla
tuhlaam
ista
ilmenee.
En-
valta
silloinkin
kun
eivät
hallit-
niiesliittoa
M ichiganin lakon a-
siitä, kun muistaaksem m e puhut
, m .
.
m än titk ö vai sm aragdit. Vaikka mei-
¡nen
sitä
ilmenee
se
jo
tu
lja
tta
-
se
suurinta
pää'
tinan
<
om
istusta,
joilta.
nim
ittäin,
etta ci suostut
*
*
1
*
gollisuiis
<»n
tunnettu.
Kamo»:i
H..
,
tiin eräistä am erikalaisista kaup
¡dan lukijam m e eivät m onasti sat-
tu
komppaniani
tekem ään tar
jialaivoista, jotka olivat ’ joutu ¡,Va^ * tUutettavan ‘avara” tuotta- koska heidän lukunsa aina on oii aita kun v alioty olaiset eris L une kum pastenkaan kanssa tekem i-j
jo
u
k
seen
.
\iv
an
samoin tapah-
111»*
Voidakseen repiä j täytyvät
am m attitaidottom ista, i siin, on ihm isen aina hyvä tie tä ä yli
neet sotavvohvkkeellä saksalais- . .
M - t -l- l-l- t - L(.. l - l - l - l - i - l - t -l -M
- l - l - t - l - l 1-1 l ' lui täälläkin, silla noin kaksi
i n
• .
Kunit-ilistisi i k.--,
ten sirkellusvcneitten
m aalitau- i ionien tuotantovoim
,
. ia siten kulu- a 1a q kaiken
rxapnaitsnsia
K l - ] i Kapitaali käyttifä yksityisten tv-ö- tä ja toista — voipihan näin rau
kuukautta sen jälkeen kun lakko
Ja e m p i m ä t tä täyty v koksia, jotka maailmaa hallitse- laisten älyä pitääkseen työläis hattoinana aikana tap ah tu a, että W ASHINGTONIN VALTION S. S.- ¡alkoi, korottivat täkäläiset kai-
luiksi.
Ne selitettiin — ellei i tetaan.
OSASTOILLE.
työntää, että yhteiskunnallisesti v.at. hallitsevat lopuksi yksityiset’ joukkt »¡en henkisen tason alhaal jonkun kaatuneen suuruuden k alleu
j voskomppauiat miesten palkk«»i,
m uistim me petä
- aivan var
d et joutuvat vielä m eikäläisten vär-
ja Anaeoiida 'konrppania itsekin
la
ia
tässä,
samoin
kuin
edellises-
Ilwacon s. ». osasto kokouksHs- . :
tee ratta viksi
ja
so rttee rattav ik si,
maan amerikalaiseksi alueeksi hvodvtiin tuotanto näyttelee vai- henkilöt, jotka ovat rosvonneet
jonkunlaisia m vönnvtvks' ■
tavaa osaa ka’p italist ises-a tuo itselleen
suurim mat
pääi m at. j sa <H1 Ripauksessa, paittaakseeti
niinkuin Roinanoffien korut jo ovat saan 16 p. joulukuuta 1917, p a a tti M?
k aik i» a merkityksissä.
la kun
ehdottaa
W
asliingtouiu
valtion
h
.
s
.-
Jim
i
niin sailottUUU “ riisiini
as palkkatason.
tamu-ssa. M utta vallitsevien suh M iljaardit hallitsevat maailmaa.
joutuneet.
osastojen
ä
ä
n
e
ste
ttä
v
ä
k
si:
jiard
iin
".
joka nvt kuitenkin j.n
muuan englantilainen matkusta
P a rh aitte n
a sia n tu n tija in
vakuu
teitten alaisena sekin m uuttuu
Sama on asia. kun koiitrollv
Hilloin
saavuttaa
porv
an
E
ttä
W
ashingionin
valtion
i
edelleenkin
tanssittam aan tyolai
ialaiva torpeedoitiin. niin m uiste
i välttäm ättöm äksi monessa ta lttokk .ivaltansa ylimmät jiniput^ rautunut >ääoma yrittää saada ¡ tuksen m ukaan on virheetön, poreis
k an n eltav a viiden seu tin kuu-i siä. M utta jos silloin olisi joki
I ta vapaa sm aragdi (em erald) k a i
lemme olleen vähältä, ettei s itä
patiksessa: se on kapitalistisen Siila päivästä alkaen, kun sen i E t ä i s e t monopolihintojen kati-
k ausittainen jäsen k o h taiu eu v e -, henkilö, tietäen Anaeoiida koinp
kista jalokivistä kallisarvoisin. Paha
kin julistettu amerikalaiseksj a-
rotus
lak k au tetaan
painan nykyisen voiman, niin ta
järjestelmän elinehto, eikä sen taistelu sita hallitsevaa aateli a ’^«-lajiksi. 1 av ala-,liutojen tavat- vain, e ttä sm aragdi harvoin on po-
P erustelu
hteCk-i
.Mutta kuten sanottu,
loudellisella
kuin a v altiolliscllakiii
poistam isesta siis voi olla kysy vastäan alkoi, väitti porvaristo buuan kohoamisen kautta aiheu- reeton; m uussa tap a u k se ssa se ka-
Koska nykyään kaikenlaiset yli-1 ,,i. «» .
u
.........
tässä onkin kysymys halvan työ
m ääräiset verotukset ovat su urena ' a. a ‘
tillit esittää, etta ei
raatipainoonsa
nähden
olisi
a
rv
o
k
tan
m ystäkään.
sulautua aatelistoon. I’orvarillis- 1!etaan ensiksikin kansanjoukoi;-
rasitu k sen a puolueem m e jäsen ille ja Kullan nvt olisi jo sovinnon lue
voiman hankkim isesta laivayh
ksiä j . i kaam pi kuin tim an tti. Nykyään hyvä lam a u tta v asti v aik u ttam assa osasto-j rotuisen aika. n iin hän olisi heti
te tav attom ia kärsimv
Kärsimyksiä
1 yolaisten etujen kaimalta ivat- ta nousukasta naurettiin ja j,j|_ ! : Ii
tiöille. ja se näyttää m uuttaneen
tim an tti m aksaa noin $230—$400 ka-
toim intaan varsinkin jäsenm aa- m aalattu pahemmaksi komi,,-a
säiöuiöllisesti sen av ui raa tilta , kun ta a s sm aragdin hinta jen
s,.,en on kapitalismin vallitessa kattiin, m utta siedettiin kuiteii-:
raan nähden. J a koska tata nykyä t , -
, ,
, ■ ,*
asian.
----------♦ ) e t « ____ _
aivan sam antekevä, tuotetaan.;" kin paksun lompakkonsa v u ,k- la aiheutetaan edisty välle teolli vailitelee $350—-$500, h in ta nousten emm e katso su u rta k a an h a itta a ole- lla Haty »tks.» tiaPlen lurjtrksit ,
van valtiokom itean toim innalle, v a ik -A a llo lta , j o t k a jo aikoja itse ov
S e OH k u p it u lis m it l o l e - E ,ia,<*n talvetta, tai tuhlausta Mitä enemmän aateli velkaantui, suudella nopea putoaminen. S \ li hyvin nopeasti k o o n m ukaan. Yli ka täm ä verotus jo lak k a u teta a n .
¡olleet rikkureina ja kaikin Voi
m iik s e e n k lllllu v < l
varteu. silla he eivät siitä Eniten- sitä helpommin porvarien v<tä- di kaatti ¡»itää y limääräisen voit neljän karaatin painoiset virh eettö
”,in toisiakin sinne koettanut
________
kaan s.ia kum pienen intti t*?-<>san
< kelpasi siellä, st* sitoi nai tonsa. m utta työläiset, joita joit' m ät sm arag d it ovat m itä h a rv in a i
p ö y t ä k ir j a ,
saad.a. Etu, joVa siitä tarjoiik-
sim pia; illan täy d e llistä neljän k a
k irjo te ttu W ashingtonin stmmal. i sesta olisi ollut, on se, että kai-
XyJkyi.sin kuulee kaikkialla mu- ' Stniri määrä heidän kulutetusta mi.-katipi>oia
porv arit v ttöje») kot tain houkutellaan suurille te raatin sm aragdia ei m yytäisi tu s
valtiokom itean kokouksessa A - 1 vosntiehillä silloin olisi ollut pa-
ka v alitettav an sitä. että n iihin tu- tantoky t v staän on tuulau-ia kanssa. Sitten tuhosi porv aristo ollisituspaÌkoiHe kaikista mail- kin m istään hinnasta, m utta sen ko
berdeenissa, jouluk. 11 p 1 9 17.jre> npi ,iJ a i . U U s kehittää järjes-
saakka käytännössä olleet menet- heidän etujensa kaim alta: kaikki tv ¡»Iäisien avulla aatelin vaiti »1- man maista, jäävät ilman työtä, koisten virheettöm äni tim an ttien hin
Kokouksen avasi kom itean p u h e e n -:
' o iin .ik k .ta ilin ia k s i v a s ta i- -
telytavat ovat aiheuttaneet kai se mistä he eivät saa vastaavaa liseii vallan ja tasoitti maaperän 'j ksity iset kapitalistiset ryhm ät ta on ain o astaan $1,000—$2.000.
jo h ta ja Ed. V irta. Saapuvilla olivat te n t a i s t e l u j e n v a r a lle ja s a tu a i-
Koko riisto-osuus on • maailman mullistumisella kapita- täten pyrkivät työläisten riistäm i L uultavasti ovat kaikki vanhan se u ra a v a t jä se n e t: L iikkanen, Ylö-i lakertaa
killa aloilla tavatonta tuhlausta, tulosta.
o lis iin n tc
s ä ä s ty u e L l
i niiltä kärsim yksistä, joiden’ alai
ja koetetaan muka py rkiä siitä tuhlausta työläisen, ia sii*- myös- listiseen suuntaan.
Ny t Koett i sen «isäksi hankkimaan itsellen ajan sm aragdit peräisin n s. Kleo nen. V artio. V irta ja Arra
p a tra n
eniaragdikaivoksista
1 lä-
nyt pois.
Sellainen ih m e tte ly «kin
yhteiskunnallisten
etuien aateli sopeutua uusien olosulitei- sä etua koko teollisuuden k u stan E gyptissa. joissa tehtiin töitä jo niin
E dellisen
kokouksen
pöytäkirja sinä o h n im e olleet näinä v iim e i
sinä kuttkait-in j.
Eikä m v
lu
ettiin
ja
hyväksyttiin.
nuksella.
tuntuu sangen typerältä sellai- j kannalta, ja ennen kuin se tun- den m ukaan ia oppi tekemään
v-achoina aikoina kuin v 1650 e. Kr.
3.
kaau olisi tarvinnut pala’a tvn-
fam a viimeinen pyrkimys e- Nuo kaivokset olivat hyljättyinä ia , T __
sesta joka käsittää kapitalistisen tiustetaan ia koetetaan poistaa, a h 'a a re ja
J j nvt on aatelisto
ark aö tetriin
» ö- Dettvneei’ -.
. , ä ä n esty slip u t , valtio-1
. non nun ta ■ oellisesti
kom itean paikan m äärääm iseksi e n s i,.
1 L
lariestelm an luonteen ia kapita- on turhaa £uhua m istään tuli- kat!;kia!la kapitalistiseen u u d e s-" Ilnt?y raikemmim suojelustul- kadoksissa kin kesk iajalla, ia löydet vuodelle
kuin nyt *iytyy.
Tulos
on
seu
raav
a:
listinen tavaratuotannon tarkö- läukseu poistam isesta, edellyt- taan m uodostunut ja on. missä [
Kapitaali viittaa u-ko tiin uudestaan vasta viim e vuosi
Iällä lakolla, nnn katkera kum
sadan alussa, m utta sieltä on nvt
G H arbor Tacoina
st olikin, on kuitenkin se hv a
O
tuksen.
t-ien etta siten parannettaisi työ- Miia ' ieH on jalella jätteitä emi re,ia työläisille, että tälle on e- sa a tu a in o a staa n sam eita vaalahta-
Hoquiam
8
3
puolensa,
että kuparitrusti ei
.
.
.
.
5
VTIkeson
..........
Tuhlaus kuuluu sen luonteen- laisten asemaa
duksi
ulkomaalaisen
kilpailun
eh
¡ sesta v altiollisesta vaikutusval-
van varista kiviä
9
A berdeen ...........
12
saanut
tätä
provoseerattua nm’
Kapitalistiluokka voi kuitenkin i lastaan, telin -1 aitakin afaari- käiseminen. Todellisuudessa tv o
mukaisuuksiin
Eihän sille ole
Sm aragdi eroaa m uista v ih re istä
Tacom a ............... . . . . 0
14
m
ielinmäarin
kuin se ensin oh-i
1
Ro. lv n ..............
S
uhteissa tur- ita om ii asian
tuhlauksesta vahinkoa.
aan e-¡eräissä
T,ivsin sopusoinnussa ta- Iäiset juuri eusimaiseksi joutuvat lalokivjsta sim a suhteessa e tta se
tahtonut.
Y ksinkertaisesti- uv
räistä suhteissa tavatonta hvo-1 etujaan dia että -e koettaa a- man kehityksen kaitset, -itovat ■ ‘itä!-'■lntaan täten syntyneestä ^ J 1 '|ejka keinotekoi e-
Y hteensä ............... . ...1 0
säästyim m e kaikilta niiltä veti
45
ty a ; sitenkin voi saada voittoja.; settaa ne mahdollisimman y hden- nvt kapttahstjluokan huipm ruh- j- Istum isesta, teollisuudessa on jo \ooma?aieneu ^ iu ^ n X tu U lja ^ P n
löylyiltä ja lakkokahakoilta, lu
Siis Sacoma tullut valituk J : New
kuunottam
atta Frank Littlen .-i
Vain silloin jos tuotanto ta p a h -, suuntaisiksi, s.o. järjestää tuo- tmaailKteil sukujen kanssa, ja — ! suojelustullien tarkotuksena vaininius sanoi, että niin auringossa kuin L astien osasto oli ä ä n e stä n y t G raya
lam
urhaa,
m itkä ovat näytellee
H arboria. m u tta kuu k irje e ssä ei
tuisi yhteiskunnallista tarvetta tannon niitä vastaavaksi ja si- niinkuin aikaisewniinkin — n u ti- t a a t a korkea \u itto kapitalisteille,-;'Yrjössä, yksiöpä kynttilänkin va m
a in ittu ä ä u im ää rä ä. tä y ty i «e jät» huom attavan
m asentavaa osa;
varten, olisi edullista koettaa ' Uittaa yksityisten voitonkaan- se* a porvaristo alemman aatelH - i ' ivdapa • teknillisen kehityksen lossa se sä ily ttä ä v ä rin sä ja lois- tää huomioon ottamatta.
i
n.ider.
lakkotaistelujen.
yhtey-
m uuttum attom ana
Muinohi
L -p iii’kom itean sih te e rin tie d u ste
tuottaa niin v a h iilä ‘k ustannuksil-¡ nin niahdollisuul-isia mikäli tu tón kanssa seka afaarin että >> ' •Uitannukstlla!;!'!!. k U se’" tie tousa
,
<ks-a.
Paras
«.petu>
iakkolats
,.
<
luultiin .-.maragdia e rty o n ia iisn ter- lua johdosta Josko v. kom itea on
U kuin KjabdoHujta.
ov at ristiriidassa keko luokan yh v-.ohiton ¿:te;ta. Täten s y n ty ¡-uutta , »t kat
itulaaha ri;ti::;aa:i t’.o- .
■ 4-k'K ,ii . ¿ —.a. P íta la s v r it u A a y : * *3 * »¿ada puhtpaa lu k k e a iie j kiiitcnki'.; r* se etta ATiineinkm
jOL-ÍO LisilU O ». | rUi. at
se katkerc.'. k: A * **-•
K a p i t a h m n e n k i n tu h tia -'to tä- m isten .etujen kan.-sa
Ja -a.n nusi vhmvsto. Pörssien ruhti- palikkoja alhaalla. — Raiv.
kirjotta*: “Ei ley dy to n ta jaloki- Seit johdosta
ptinkooitteaa
suhteen
j
¿cn
perusteella
huomaamaan
*
* *
TOVERI
MAILMANKATSOMUKSIA
r Järjestömme asioita i:
— r — ■