TOVERI
daan selittää, miten se Clayto-
nin laki oli sentään tavaton voit
to, joka voidaan mitata oikein
sadoissatuhansissa-
dollareissa.
Siiloin olisi nykyinen tuomio tar-
kotuksella tekastu, jotta se voi
daan myöhemmin peruuttaa.
joka sen synnyttää. Hävittämis- tannon ja jaon suhteen, siirtyen nykyiset vallanpitäjät to teu ttai-l
pyrkimy^sissä ei syndikalistien se yksityisiltä yhteiskunnalle. Ja sivat käytännössä sosialistisen f
MAILMANKATSOMUKSIA
logiikan m ukaan siis ensinkään edelleen: että m uutos ei ole ta- yhteiskunnan. Sitä ne eivät v o i.l|
kannata lähteä valtiovaltaa ka pahtunut vain tavarain tu o ta n -. Siihen pystyvät vain sosialistit (|
siinsä hankkim aan, koska^sellais- nossa ja jaossa, m utta myöskin ja nekin vasta sitte kun riistäjät ......................... ........« * * * » * * * « -« •....— H— ...................« —****•«’«»•*"•»«»«.
TO IM ITU SK U N TA :
W. N. RE1VO
LAURI MOILANEN
(T ru e tra n sla tio n (.led w ith the.Postmaster, m uotokuvansa ja jälje n n ö k se t siitä
ta ei voisi m istään löytää silloin ■ siveellisissä katsom uksissa. Se ¡tulevat täydelleen syrjäytetyiksi
ADOLPH SALMI
A. B. MÄKELÄ
SULO SYVÄNEN
t A storia, O reg o n , N ovem ber 2 /, 1 9 L . a- kaikille liiton h a a ra o sa sto ille,
T äm ä
Congress t »ctober
enää, kun työväestö itse olisi niin osottaa erehtvm ättöm ästi, kuinka 1 kykenem ättöm inä m inkään muo required by the Act
oli
ainoa
uusi
ja
a
lk
u
p
e
rä
isy
y
ttä
to
ISth, 1917.)
M utta saattaa olla niinkin, e t voimakas, että se saisi' sen k ä niitä teorioita, joita sosialistit o -ld o n avulla h y ö ty m ä ä n toisen
TOVERI
T E R V A EI O LE K A L L IS T A ”
d ista v a p iirre N ikolai II:n hallitus-
(THE COMRADE)
vat vuosikymmeniä selostaneet, työn tuloksista. Porvarit koet- kehuttiin ä sk e ttä in jollekin "vasten- tavoissa>
täm ä
“p u o liv ira llis te n ’
The organ of -ie Burnish workers in the tä unionistisen liikkeen nykyinen siinsä.
Western states. The only Finnish daily in selkärangattom uus
äy ttö e n tis te n h a l
Valtion
taloudejlinen
m
erkitys
m
utta
joita
on
ivattu,
ylenkatsot-
tavat
viivyttää
toim
enpiteittensä
j
m ieliselle k a n sala ise lle ” lä h e te ty ssä , ro jStojoukkojen k käy
pidettäisi
the West. Published daily, except Sunday,
v a s ta hän en
at Astoria, Ore., by the Western Work m erkkinä siitä, että tuom ioistui on syndikalisteille kokonaan
kotiaan tun- tu ja pilkattu, nyt noiden pilk- avulla lopullista häviötään, jonka u h k a u sk irje e ssä. E ipä ei. M utta sen n n to -e iiniien lisänä,
men's Publishing Society.
ty
p
erä
käy
ttö
voi
ajan
oloon
tu
lla
.
h
a
llitu
sk
a
u
d
ellaa
n
sa
a
v u te ttiin
se
m et saavat m enetellä miten ta- tem aton käsite. Ja täm ä aikana, kaajain täytyy itse ruveta sovit tarkkanäköisinim ät heistä jo n
Entered as second class mail matter July 18, ,
................. ,, ,
• - ,1 •
.. ..
, .. , . ,, . i _
,
••
-ii
i
••
i hyvinkin kalliiksi terv an k äy tö n taka- täyd ellisy y d en a s te e ttä v altak u n n as-
1912, at the postaliice at Astoria, Oregon, hansa, pelkääm ättä ollenkaan toi jolloin se tvontaytyy kaikkialla telemaan käytäntöön, voidakseen kevät, m utta sensijaan että he
-
«Qnat»iairmUnii«>
' h ’ .
,
H
v „ i/
.
.
.
. . 1V-
z ...
.
. .
•
11
.
.
.
lit t
---------------- -
--------
S il
p n^ n u i r n a
»
‘
under the Act ol_March 3, 1879.
m innallaan
herättävänsä
työ- etualalle.
•
" Kun * he vaistomaises-
-
.... unta neilla
--- - - - vielä
- - - pelas- voisivat taistella sosialismia v a s- J Buoeivalle s o ta iu to isen e kansalle ja pU sk attav iakifr. u rk k ijo ita y h tä p al
pelastaa
T IL A U SH IN N A T
Yhdysvalloisaa ja Canadassa:
li k äsittäv ät valtiovaltaa Ikäytet-1 tettavinsa on. Vieläpä enempi- taan. jouduttavat vain r<»mah-iSjta su v aitsev alle m aan hallitukselle, i j on kuil, u rk ltU v ia k in , ja tu sk in ko-
väestöä.
Yksi vuosikerta. .$4.U0
6 kuukautta. .$2.25
3 kuukautta.........$1.35
1 k u u k au si... .50
Kaikissa tapauksissa mi isku itäv än luokkavallan aseena, n iin ik in . Nyt m yönnetään heid än k in ' dustaan. \ aitio, joka ei ole n .ii-1 M uutam ia päiviä tak ap erin k irjo tti k() v a lta k u n n assa a in o a ta k a a n per-
Suomeen ja muualle ulkomaille:
Yksi vuosikerta. .$6.50
6 k u u k a u tta . .$3.50 enemniäti kuin niustasilina gom ¡he selittävät, että m uuhun siitä I taholtaan, että pohjan, jolle y h -jh in asti om istanut eikä om istuk-| täm än kaupungin aam u leh ti ra iv o k -. h e ttä jo sta e j joku jä se n ollut telo-
SUBSC R IPTIO N RATES:
•
I . .
-
! kaan hyökkäyksen “A m erikan Kan- te ttu rä ä k ä tty v an k ilassa, k ark o tet-
persism in ihailijoille. Se o s o tta a ,' ei olekaan. Se olisi samaa kuin teiskunta perustuu, täytyy ty k k ä -1 siaa kontrolleerannut juuri min
In the United Slates and Canada
i .........
..,» ,,
•
• i ••••
..
•
<«•
,
•
,
i san neuvostoa" v astaan
"Sen koko : tu S ip eriaan talli a in a k in ru o sk ittu .
Oue y ia r ...........$4.00
but mouths............$2.25
toivoa jotakin , J selittää, että lapuilla ei saa ai - , naan . m uuttua, ja että m uutos kaan vertaa, tulee . nyt jouduttu-
ukset ------
QVat m
muodostuneet
kapinaUi- j j g siksiD
itse v v a a ltiu
ltiu d d e e n n -------
k u k istu m in en
Three months. .$1.35
One mouth................ 50 miten typerää on toivt
, i -------
uodostuneet kapinalli-
jksipä ä
itse
I
r
t
i
k
a
a
n
m
u
u
ta
k
u
in
v
a
llih
a
u
t
o
ja
,
j
a
tu
o
k
s
i
p
e
r
u
s
t
a
k
s
i
o
n
t
u
o
t
a
n
t
o
v
a
-
a
a
n
t
e
k
e
m
ä
ä
n
n
o
ita
s
u
u
r
e
s
s
a
j
a
^
u
u
d
e
n
taim
ilavoiksi,”
se
in
to
aa-j
V
enäjällä
olikin
niin
nopea
ja täy-
U m o tu sh in ta 40c p a isia tu u m a lta . K uolcm an- porvaripolit ¿Loitsijoilta,
vhteiskunnallistuttam i suurenevassa m äärässä sen luo ¡‘‘Sen riveihin ovat liitty n e et ty y ty -i delllnen. s en m itta oli vKidoinkin
porvareista
$2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja aviolut | 1*''■
5 »H VlSla aina ja kaik
kaikki, lila , S ll- kun vallihaudat eivät ole työläis- lineiden
to-ilmotuksct 50c kerta, halutaaulieto-
ja
idiai
kan etuja silmällä pitäen jo n k a , “iättö m ä t so sialist ¡haaveilijat, kaik- täy si
nä ainoastaan on työväestön pe- ten etujen vaatimia, niin olisivat nen.
niniem nuutto-ilniotuksct 25c k e i t i t
kien puolueitten nurjam ieliset., pahan- > V enäjän oloihin ja elltU een hi8.
llm otuksct $1.50 kerta, avioero-«liuotukset ’ p is t U S
lapiot häv itettäv ät; tai että kun j M utta näin ei tapahdu vaan luokan toim eenpanevana komi
$1 .00 kerta. Seisovat dm otukset sopimuk- i ' ’
te k ijö itä ja a n a rk is te ja m yöten. N» lo rjaan nähden on sik ä lä isissä ku-
•en mukaan.
Satunnaisista ilm otuksista
räjähdysaineita voidaan käyttää Europassa. Täälläkin nuo muu . teana ...
se esiintyy,
kiinnittäm
ään
.
i
l
-
kaikki
ovat olleet terv e tu lle ita tähän m ousta^ te i„ j8sa tä h ä n a s ti p äästy
tulee rahan seurata mukana.
Englannin
I Muuan syndikalistien hävittäviin tarkotuksiin, niin nii tokset ovat huom attavissa, kellit lu o n n o llis e s ti s u u r t e n j o u k k o je n . rau h an kyyhkys,a kkan. kunnes lain uskoIIla’ o]aan v ähälla v e ren v u o d a
kielestä suomennetaan vapaasti.
H uoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katu
valtiovallan su u re m - | valvojien on ollut pakko su o ra staa n | tukgeHa _ n iinkuin aJna On käynyt,
itä ei saisi, olla olem assakaan.
tven ne verrattain nopeasti lle - *, h u o m io n
harhakäsite
jen* kulmassa. .T elefoon i:
konttori 365,
toim itus 832.
Se ohjaa nämä rau h an sä ily ttä m isek si m aassa kiel m illoin syvät riv it k u m o u sta istelu issa
---------------
Syndikalististen oppien m u -jty sti meillä ollaan jälessä yhteis -I nioisuuteen
tää sen kokoukset. Jos tu o llaisten
Yksi hassuim pia epajohdonniu- ei valtiovallan v altaam inen työ kunnallisessa k ehityksessä; jäles- inahtavat joukot , tvöläis-armei- ihm isten, jo ita k iih o ttaam aan h a llitu k 1 ovat olleet voitonpuolella. V asta s it
Sekin gompersismin
kaisuuksia, mitä sosialistista ty ö -| väestön käsiin saa tapahtua sen | sähän me ollaan • kaikessa rnuus- jät. valtaam aan tuon vallan pal s e sta saam an sa kieron käsityksen t e on tu llu t h irm u isten v erilöylyjen
saavutus
•
* 1 •
•
•
•
aika, kun ta a n tu m u s p u o lestaan on
väenliikettä vastaan heitetään, takia, koska se on luokkavallan ! sakin paitsi teknillisessä ja kaup- velemaan omia luokkaetujaan ja i hulluudenliekki, a n n e tta isiin a litu i- 1 p äässy t asem an h e rra k si, m ielinm ää-
M uutaipa päivä sitte ilm ote: tulee syndikalistien taholta. Ja ase. M utta eiköhän samaa aset pakeliitvksessä. Eipä ole liioteltu tuota tietä hävittäm ään luokat. i seen kokoontua, niin se sy n n y ttäisi rln ty y d y ttäm ä ä n kostonhim oansa.
Että näin kohti sosialismia tuhoisan kuum een, joka la m a u tta isi I B olshevikki-sotilaat ovat raak am ai-
tiili I nited Mine W orkers liiti-.» kuitenkin takertuu siihen huo- ta voisi k äy ttää toisestakin ai ’ ; kuu sanomme että * yhteiskunnat-' I
' kansam m e m iehuuden ja tu o tta isi
tuom itim m aksam aan ö(X),C00 d o l-! ,1liltthva joukko työläisten va- neksesta m uodostuva luokkaval-j lista järjestystä ei Am erikasssa marssin tahti nopeistuu niin : tasavallallem m e tappion k a tk e ran sella tav alla su rm a n n e e t vastavallan-
kum ou sh an k k eista e p ä ilty jä ja eh k ä
iaria korvausta 1 la e lle D e n m a ii him m äntietoista ainesta, jotka ■ ta sen ajan kuin lu o k k av alta! vielä o le ollutkaan, vaan ainoas- meillä kuin m uuallakin siitä on häpeän. H e m enisivät pitem m älle
m uutenkin m iehistölle v a ste n m ie lisiä
siirtolaisvhteisö,
siirto- : jiettäm ättöm änä
merkkinä
se kuin bolshevikit V enäjällä. P ietarin
kaivosyhtiölle A rkansasissa, jo- eivät näe yhteiskunnassa m itään i välttäm ättä vallitsee vhteiskun taan
upseereja sek ä te h n e e t paljo m u ita
tulvehtim
inen
i verityöt, ryöstöt ja m u rh at astuisi-
sa hiilenkaiyajat pari vuotta s i l m uuta kuin heitä vainovan voi- liassa. Ja sen täytyy vallita vie maalaisille oloilleen, joissa ei ’ kansanjoukkojen
kin väk iv allan tö itä. M utta kun Kor-
m
a
n
;
eivät
katso
voivansa
k
o
h
o
-!
lä
työväenluokankin
ollessa
vh-
suinkaan
vallitse
järjestyneet
j puolueemme ohjelm an ympärille 'a t
A
m
erikan
rau
h
allisen
lam
kuuli
niloff .‘‘p a la u tti
k u ria" rin ta m a lla ,
le lakkotttui vat.
.
.
... , .
E • ,
n-
i
-. . •
• i
aisuuden, k an sallisk u n n ian ja lojaa
ilm
otettiin
a
m
m
u
ttu
ja “a g ita a tto re i-
ta
t
h
te
is
k
u
n
n
a
n
v
altia
ak
si,
vaan
te
isk
u
n
n
a
llise
n
a
m
a
h
tin
a
,
ain
a-
to
im
in
ta
s
u
h
te
e
t,
v
a
rm
o
issa
puit
h
iljan
s
u
o
rite
tu
is
s
a
ulan
k
a
u
p
u
n
Miltä sellainen isku gom ber-
.
i i »
,
........
.. . .
, .
..
lisuuden tilalle.”
ta"
m
aanneen
k
a
so
tta in k aikkialla.
h iis tä bolshevikkien v e ritö istä me
si-inin korvan juureen tuntuu, on p y r k iv ä t s e n hävittäm ään. Sen kut siihen saakka kun kaikki on j teissä, vaan joissa järjestyksestä 1 kien vaaleissa, sekä A. r . o i E :n
Jo s hänen (ja K e re n sk in ) vallan-
m ielenkiintoista nähdä.
Aikoi sijaan että he asettuisivat ta is te -1 järjestetty y hteiskunnan yleisten ja oikeudesta saa käydä mielival luopuminen epäpoliittisesta kan- em me oik eastaan tie d ä paljoa. Ne k a p p p a u sy rity k se n sä olisi o n n istu n u t,
nastaan. Työväestön luok ka po ovat enim m äkseen voineet syntyä olisi varm aan P ie ta rin , M oskovan ja
naan kuuluisasta D anburyn hat- luun \ htei>kunnas.sa valitsevaa j etujen jnukaan ; siihen saakka ' ta "ironiiei '-lakeineen,
n
i
■
.
i
i
liiiit-P-i-in
v tK v n r aton
im n .\.
\ E
n po rv arillisten uu tisto im isto jen mieli- m uiden V enäjän su u rk a u p u n k ie n k a
M utta meillakin tulee muodos ■ muKKaan t-
kypsym
i . 1 m.am
tutyöläisten ju tu sta
puhuttiin luokkaa vastaan, kohdistuu h e i-1 kun svn avulla on hävitetty luok-
• ,
M utta tam a am erikka-
su u n enemmistö ei - kuvituksessa.
. .
,
w ..... duille te u ra s te ttu ty ö v äk eä kym m e
; tuillaan järjestynyt - yhteiskunta jäsenten
paljon, ja alettiin taistelu sellai dan taistelunsa itse yhteiskuntaa ka vai ti< ». Raudan tarpeellisuus
...........
.
,
• i • •
laisen lehden vetoam inen V enäjän
sen lain aikaansaam iseksi, jtrk.i vastaan. Siten he ajavat s u u ei ollenkaan katoa sill.L että sitä | ja sc on m uodostum assa parhail- suinkaan voi om ata m oralistista * kokemukgjin Qn niejIle *iiian hou i nin tu h an sin — eikä y k sik ä ä n po r
varillin en lehti V enäjällä ta i V enä
yhteiskunta ei s u in -: selvänäkfSisyyttä heti, m utta se i ku ttelev a, voidaksem m e olla siKien jä n ulkopuolella olisi s iitä lau su n u t
tekisi moiset julkeudet tuom io ren osan luokkatiedotoiita työ - , lakataan kaottam asta ty k k eih u i; kmn.
ielä om
t
om aa-j
aa-, ta rttu m a tta .
istuinten taholta m ahdottom aksi. väestöäkin taistelem aan itseään ja muihin murhavälineisiin. Ja kaan ole läänity slart, rksellinen joutuu ja oppii sen vielä
p aheksuvaa sanaa.
Jo s vielä n iin
N
iitä
on
joka
m
aassa
ja
jokaisella
ylität
ähan
katoaa
valtion
talo
u
eikä
porvarillinenkaan,
vaan
vai-
!
maan.
Sen
täytyy.
Se
on
eteen
)
lit
loi-
vastaan,
sen
sijaan
että
saisivat
on
n
etto
m
asti
kävisi,
e ttä V enäjällä
Ja gom bersism in apostolit lui
: h allituksella sek ä k a n n a tta jia e ttä
dellinen m erkitys sen jälkeen kuu tio om istuksellinen, pohja sosia- päin pääsyn ehto.
taa n tu m u s voittaisi, tulisim m e ta a s
vätkin jo rum pua porvuriehdtfk- men mukaansa.
v astu stajia. E nim m än huolta un hal-
se
alkaa
täy
ttää
historiallista
teh-
a m a h a s s u v ä ite o n s e , e t t ä
1 l ä m m ä s t y t t ä v ä ä a s ia n a in <>1- ; iim ksilla aina v a stu stajien sa voitta- k e rra n näkem ään, e ttä niin todella
li>tiselle yhteiskunnalle.
\ o ia
kait ten
vaali tai st elukulkueissa,
on a sia n laita .
joissa n.s. Ciaytonin tru stit astai- työväestön ei muka tarvitse p y r - , täv ä än sä : palvella yhteiskuntaa vuosi jalellepäin eivät miljoonat le n o n k in n ä h d ä , k u in k a s u u r i o - i luisesta. T oisissa m aissa koetetaan
VenäiäiRten m u siaso tn iain kaltaisia
sen lain lisäystä käytettiin kom- kia valtaam aan valtiovaltaa, kos seii sijaan, että sy tähän saakka farm arit, pienporvarit ja teolli sa suom alaisesta tässä maassa ' v a stu stajia voittaa hallituksen puo
lelle
v
aikuttam
alla
heidän
vakaum
uk-
"vigil
an ti ¡"-joukkioita,
“ vapauden"
pa.-tusm attona t\»Iäisille. Dan ka ei se itse asiassa kuitenkaan on palvel^it y ä te i^ u m ia n valta -uuden palveluksessa työskvnte olevasta väestöstä, joka oli mu
seensa viisailla ja kansan suurelle ta i “m aan puolustus"-liittoja on tä ä llä
K ajoam atta , luokkaa,
levät täm än maan kansalaiset kana sosialistisessa tvoväenliik enem m istölle edullisilla to im en p iteil-; Y hdysvalloissa kaik k ialla kuum eises-
buryn jutun vertaista julkeutta ole mikään v alta.
nyt
ollenkaan
siihen,
m
itä
val-
1
yovaesto
tarv
itsee
valtioval-
löytäneet kyllin sopivia sanoja ' keessä jo-ku aika sitten, nyt jok- lä. T oisissa taas k ä y te tää n sitä ta- sa toim innassa. H allitu s ja sen vi
ei sanottu enää voivan tapailtu::.
kuvatakseen väsyneenä, tai valtiolliseen • toi pua, jonka e rä s preussilainen valtio- ranom aiset hyvin tie tä v ä t niiden tar-
M utta entäs nyt? Eihän tätä tiuvalta on, koska sen puolen a- hm. päästäkseen sen avulla mää englanninkielestä,
voikaan verrata D anburyn j u t siasta pitäisi olla kyllin selvän i lääväksi voimaksi yhteiskunnas- >,,sialistipuolneen vhteis'kunnalli niintään luottam attom ana p v s v y ) 1“ *®8 0,1 k o ru tto m a sti e s ittä n y t tun- kotuksena olevan h irm utöillä peljät-
“tule
veljeksem m e tä ä sotaa v astu stav ia k a n sala isia iu-
johon sillä ainoana yhteis» s j;i vaatimuksia ja hallituksen osastojem m e toim innasta syrjäs ' nuslau seella:
tuun — se on liian julkea sen jokaiselle joka on avoimin s il- ;
yksityisten sä. Ja että se tekee sen juuri taik k a lyöm m e pääkuoresi m urskak- nostum aan sotaan. P a itsi avoim esti
kanssa rinnastettavaksi, varsin min seurannut tapahtum ia viime ¡kuntaa hyödyttävänä luokkana ' ko n tro llio ik eu tta
s i! ” Se oli V enäjälläkin kävtännös- sotaa v astu stav ia ain ek sia on arva-
on edellytys, ja kun se saa sen tuotteiden v li, tv peräksi, kurjak- nyt jolloin elämme täälläkin ai sä ollut tapa ennen tsa a riv a lla n ku- tenkin paljoa enem m än n iitä, jo tk a
kin kun ottaa huomio,m. että se v uosien ajalla, tarkastakaam m e
L o ja alisu u tta
a je ttiin ovat enem m än taik k a vähem m än vä-
tapahtui ylläm ainitun lain voi väitettä syndikalistien om an lo -) käsiinsä, asettaa se sen palv ele si ja käytännössä aivan m ahdot van ennen kuulum attom issa vai k istu m ista.
•m
usikkaan
solm
upiiskalla
ja
pisti- lin p itä m ättö m iä koko a sia sta . V ar
maan
luokatonta
yhteiskuntaa.
tomaksi . Ja nyt!
Niin.
Nyt heissä, aikaa, jolloin on mahdol
massa ollessa, siis sen suojissa. giikan kannalta.
jm
ilä,
ran
k
aisu
re
tk
ik
u
n
n
illa
ja
''p o sinkin tu n tu u luonnolliselta e ttä s a k
Ile selittävät, että ty'»väestön ; \ alti»iv ällän lu»»kkaluonne kalo- nämä miljoonat saavat ruveta, lisuuksia saavuttaa tuloksia tvö-
Luultavaa on. että juttu t i '
g ro m eilla”. V iim em ainittu sana joten- salaissy n ty iset eiv ät ole täh ä n so
vielä tähän pääty. T untuu mah ' ei kannata pyrkiä valtiovaltaan, ) aa. m utta .-en taloudellinen m e r tahtoivatpa tai eivät, ruveta tu väenluokalle valtiollista tietä p a -!sakin yastaa gjtä ..Amerikan raa- taan
e rity isem m in
in n o stu n e ita ;
dottom alle ajatella, että anieri- m uuta tarkotusta varten kuin | kitys käy alati suurem maksi, ia tustum aan käv läliuossa niihin. remmin kun vielä ennen koskaan, hallista lain k u u lia isu u tta ,” jonka tun s a a tta a p a h eistä joku m uuten rau-
M utta ellei; siksi työväestön täytyy sen saa \ oi olla että lie vieläkin ntavat
(hiko suomalainenkin väestö- nuslauseena on: “ terv a ei ole kal- hallineu k an salainen sa ttu a la u su
Kalainenkaan tuom ioistuin pää phavittäakseen sen
da
käsiinsä.
se
ole
mikään
valta,
vaan
hei
m aan varo m atto m an san ankin, h e itä
a niin perin kypsyniätöntä tun lista."
noita " ¡ärjettöm yöksinä. mutta
tettäisi kolhim aan työväestöä n\
oii
V
enäjällä
julkinen
salaisuus,
vastaan täh d ä ty n urk in n an ja sissi-
Ja se saakin, siitä ei enää »»le niiden toiminnan m ahdollisuutta temaan ja käsittäm ään yhteis
kyisessä tilanteessaan aivan noin jastu s taloudellisesta mahdista,
le ttä kaikkia vapaam ielisiä aineksia 8Odan ärsy ttä m ällä. H irttä m ä llä sel-
eivät voi kieltää.
kunnan kehityskulkua, että n » ) v astaan tä h d ä tty je n eri nim isten laisia h en k ilö itä sa ad a a n heidän ys-
i asxuast i.
Sellainen
satuttaisi min t ik'» se lakkaisi heijastam as ! m itään epäilv stäkään.
Riistolle perustuva tuotanto- peimmaksi keinoksi todellisten j “a rk k ie n k elien ” tai “ V enäjän kansan täy istä ä n , jo tk a m uuten o lisiv at pysy-
herättää epäilystä kuku gomper- ta silloin kun työväestö jotakin (
Sosialismia
kohden
m
uuta
tietä
kohoaa
vhteiskun-j
tapa on tehnyt haaksirikon. Se parannusten saamiseen työväen ¡liitto je n ” ja m uiden “ m u staso tn iain " Ueet alallaan , hyvin helposti vaaral-
sismin tarkotuksia vastaan, ja
¡iälliseksi
vallaksi.-
'
Niin
täytyy!
ei voi v iedä ihmis v hteisöä eteen luokalle näkee "vallankum ouk-' tak a n a oli m aan h allitu s ja polusi- lisiä sisäisiä vihollisia: am pum atar-
ajaa työväestön »»ujaan leiriin-;:.
Saattaa olla, että pelissä on sipi - ; huilia sen joka johdonm ukaisesti i K erta toisensa perään saamme päin enää m itenkään m uuten sellisilla" fraaseilla silatun tv pe laitos. Niiden toim eenpanem ani veri- v e te h la itte n rä jä y ttä jiä . v iljaelevaat-
loylyjen — nim enom aan
ju u ta la E - torien ja k a rja ta rh o je n p o lttajia j.
nykyään lukea lehdistä siitä vai kuin ryhtym ällä sovittelem aan ryyden, tai onko se aivan toivo- teu ra stu k sien
rempi koira haudattuna. S a a t setrraa syndikalfsmin oppeja.
y,
v arsinainen m erkin- ___
n.e. T __________
e rv atu ista ______
ja h ö , y h e n n e ty .„
istä
Sitäpaitsi eihän varjoa voi vii tavasta m uutoksesta, joka on ta- käytäntiiön niitä teoriqja joita so- ton tämän luokan voitosta." Jo^ a n ta ja oli itse tsaari. Hän oli Venä- i. w. w .-iäisistä, jo ita m etsä n elä in te n
taa olla. että joku käänne pelas-
ei. niin mukaan taisteluun s o s ia jän kansan liiton kunniaesim ies, oli tavalla ja h ta illa a n , sa ad a a n koston-
taa järjestön m aksam asta tuo- ■ Leastaan hävittääkaän, ellei en- pahtunut ia yhä edelleen tapan
laiismin opit sisältävät.
sille
lah jo tta n u t
k u ltakehyksisen him oista, se u ra u k sista v ä littä m ä ttö -
Leo Leino.
m ittaa korvausta, jotta sitte voi- i s’n hävitä sitä esinettä tai oliota tuu Europan m aissa tavarain tuo
Iällä ei suinkaan sanota että lismia kohden!
Lianen suomalaisen työvlen Unenkannattaja,
ilmestyy Astoriassa,' Oregon, joka päivä
paitsi sunnuntaina.
j o k
'« M liiH in iliiiiill1 H illi« itH iiiiiiH iiiiiu iiH iiiin n h iiH iliiiiliiilillu iiiiii
-
“ tS11“ 11” 11—
I « * » " * * « » » * * « S * » » ! > « * » * * '» » W !
' " - , ’ H I I '¡ | l! ¡ ¡ ! lit ! li| J h : ll¡ il. U ¡ U H lliH I H ilt |¡ | ii i : u H | j l h J U | | | H i | | U ; n i | u i | j | | „ | | | ¡ | j
a m M N M M M m m * * M m W IM IM n m M M W M M H M « M M M lM M IIM M
« i« « iii« ll« H i« iii« iiili« iiiiiii« « iiilliilii« iilliiiiil« iiin iiiiiiiH i« « H iiiiiiiiiiU !i 1
<lllM IIIIIIIIIH IItH lillHIHIIIIII(liHIHIim illlM IIIIIIIIIIIIItl«UI«nillilM tllllH lllll!!tllll
; IH H lIlia tttlltlliM B H Ii.M liiO tU tH H lIU M IIIIiiltlU M IU U U tM iiiH ilU M iiiilU iiiiiiiilii.
1
1 - 1
,,»*I»»‘*‘, ' ' ,! " I>'I|1I»»»»1
" « « « • '" iiii« « iH iiiiiiiiiiii« iu iiih « i« iH iiin ii|
llllllllll« ll« IU Ih H lllltllU llllllttlllllltllU IIIIIIIM !IIIIIH IIIIH 1 IU « tllllltlim ilH ll , I I I I H I h l l l l l l l l l i a i l i l i l H I « n i i l i i u i i i i i i i i . . i | | i | i i i l l l l l l l l l l l l | | | | | | | | | | i t i | | i u i l i | | | | l „ | „ ,
Y htäläisyys ei mene kuiten 1 Kummassakin näissä vallanku- taantum uksen ja hallitusvallan yhdisty köyhälistön kanssa, oso«- he sitävastoin, koska olivat pfRis- helposti olisi v< imit tulla v aaral
' taittuu valtiollisena tekijänä pys-
hov iin lähettiläiksi, eivät liseksi heille itselle. Suuri eng
kaan paljon pitemmälle. M eitä i mouksissa oli ainoastaan kapita- pönkittäjiksi.
kohtaa pääasialliset eroav aisuu ! listinen luokka voittavana luok
.1 ole ihme sentähden, että tvvän tuottam aan ainostaan va suorittaneet m itään vastapalvi lantilainen m aayliniystö ei yk
, M
lam an maanomistuksen sinkertaisesti elänyt vallankum ?-
det heti, kun tunkeudum m e po- . kana.
M utta poliittisesti niin Venäjän pikkukapitalistit yhdessä vahinkoa ja yhteiskunnallista se- i Lista.
Kiri. Karl K; ui st ky.
j bittisen pinnan alle ja huo- 'ivv in kuin taloudellisestikin e h ta rvvsykövhälistön kanssa ovat a- kasortoa. aivan samoin kuin se hävittäm inen »li vallankymouk uksen jälkeen, sc loppui tehdes
Neue Zeitissä kirjoitti Karl maamme luokka v astakohdat jot- tama luokka toisten voimain riis- iusta alkaen ehtyneet vallanku- taloudellisesti on tätä nykyä me! ! sen tärkeim piä tehtäviä, ja oh sään
sojtiinuksen
porvariston
kautsky \ enäjan EÖ?—(X» vai- ka saavat aikaan liikkeen vai- ihmisestä. Se ei ole koskaan teli- mouksen
vastaisiin aineksiin keinpä vain loiseläin vhteiskun- sinä siteenä, joka viulisti talon
kanssa, joka myös oli kyllästynyt
lankum ousliikkeestä ja vertaili i kuttav imman voiman,
' nyt vallankum ousta, m utta aina v ai laiden m o u k sen
tukahuttam i nallisessa ruum iissa, ylläpitäen | P‘*.hit lujasi, vallankum ousta aut pienten am m auikuntalaisten ja
sitä entisiin vallankum ousliikkei-i Silloin
huomaamme
vhteiskunnan ' lamaan.
ennen ; riistänyt niiden tulokset. Se on seksi. M utta niin kauan kuin elämäänsä
vain
käsityöläisten hallitukseen ja s i
iin. Nykyään, jolloin vallanku- kaikkea suurena eroavaisuutena I abia jättän y t vallankumouksen tällä pikkukapitalistien luokalla kustannuksella.
Englannissa oh vanha laa m ten niin vahvisti m ääräam isva;
tnousliikc »»n lopullisesti pyyh- aikaisem pien ja nykyisen ' val ¡ tekemisen, taistelemisen ja sen ei ole m itään valtiollista ohjel-
Edellisissä vallankum ouksissa ’ tysaatelisto
läv itetyksi ’ tansa. eitä ei tanaan ole m issään
tullut
käissyt pois tsaarivallan Venä lankumoiiksen välillä, että jä lk i-¡ vaarat kansan joukoille. Varsi- maa eikä valtiollista taikotuspe- ovat talonpojat olleet lähinnä j Ruusujen sodan aikana ja sen ti maaylimy.->ti»a, ei edes sellaista
jällä ja sen vaikutus kansainvä maisessa ensi kerran mailman nainen vaikuttava voima kansan rää, voi sitä kiihottaa taisteluun pientä am m attilaisten luokkaa e-ilalle oli astunut uus: vasta leivot- kuin saksalaisissa m aakunnissa
liseen asem aan on päivänkysv historiassa industriaalinen köy-i
voiton lu uin m erkitsevänä taistelujoukko tu aatelisto, joka oli lixeisessa 1'diPen itäpuolella tai P ukarissa,
- joukoissa l~:n - ja lS:n vuosisa ainoastaan . vksitvisen
.
mys. m aksaa vaivan tutustua halisto esiintyy voitokkaasti hai-Idan kestäessä ei ollut köyhäli-- paukset tai persoonallisen koston «ui. Talonpoikaiskapina, Uskon-| m yötätnntoisuudessa
kapitalis- '•».- a istnP-i lujemmin s a tu la s s «
tuohon K autskyn silloiseen kir- litsevana riippum attom ana inää-!töä, vaan pienten am m attikunta-
liu ta - tarkoitus. M utta m itään etua ei puhdistuksen aikana osotti kyllä. ■ min Iduissa. I skonj m hdistns oh kuin he.
jotukseen, sillä pääkohdissaan raävanä voimana. Pariisin Koni- laisten ja käsityöläisten luokka, ¡ole voitettavana taistelussa o n n i- ' että sinäkin aikakautena viime- ryöstänyt kirkot ta» nan aatelis
Asiat kehittvivat sangen eri
sen johtopäätökset m aatalouskv-! munin synty 18/0 oli vain vh-1 köyhälistö oli heidän tiedoton suutta vaijla olevaa köyhälistöä m ainittu luokka pystyi ainoas- ton hyväksi. \ anlt;' läänitvsla.
iil; \ enäiällä. jossa talonpoi-
abia
symykbustä erikoisesti pitäv ät den ainoan kaupungin kapin i . ' seuraajansa. Rohkeat ja itsetie- vastaan, ja jos täm ä on aseilla I taan repimään alas valtiota, tuut- tos oli täydellisesti kadonnut käin tiia <m aivan yksityiskoh
paikkausa tänäkin päivänä. Sen- jpka
kukistettiin
m uutam assa toKet pikkukapitalistit pääkau- v arustettua, niin ainoastaan haa ta ei enää kyennyt perustam aan 1/ :11a vuosisadalla. Jälelle jää taisesti sam anlainen kuin R ans
rasvalla tavalla kirjoittaa Kauts viikossa. Nyt näemme vallan pungeissa Lontoossa ja Pariisia- voja ja kuolemaa. Siitä seuraa uutta itsenäistä hallintovaltaa, neet talonpojat olivat vapaita kan talonpoikain ennen vallanku
ky:
kum ouksen ulottuvan Pohjoises sa uskalsivat otta^ johdon käsiin etiä vastustava pikkukapitalisu, T alonpojat eivät enää muodust.. isäntiä omalla’ maallaan
Suuria mousta. ; äallä tulevat kahden
\ aikka nroni meidän omassa ta iäänierestä M ustaanniereen. ja sä taistelussa yksinvaltaa va-- niin pian kuin ei hänellä euääii omaa
puoluettaan,
m äärättyä j m aaomaisuuksia eivät hoitaneet vallankum ouksen seuraukset ole
piirissämme on ehkä hyvinkin e- Itäm erestä l vyneen mereen asti, taan. ja heidän onnistui se ku- ole mitään valtiollista ihannetta, valtiollista arm eijaa, vaan ovat pakkopalveluksella läänitv >talon maan s ilien määrin sam oja ett-«
päilevällä kannalla täm än vuo joka on jo kestänyt yhden vuo-im ota.
tulee yhtä pelkuriksi kuin hau on ainoastaan varajoukkona jollekin pojat, vaan kapitalistiset vaiok vonnille «ulottaa nykvisten sutir-
den tapahtum iin nähden, niin vk den ja jossa köyhälistö alinomaa
\ enäiällä ei tam a luokka ole julm a; hän kääntää raivonsa ai-! muulle arm eijalle tai puolueell
raajat palkkatyöläisten kanssa, te • m aatilojen katoavan kautta
si osa on'tänään tylimimmällekin kasvaa m ahtavam m aksi voim assi ollut rohkea eikä itsetietoinen, ei noustaan vhteiskunnan beikont-1 Siitä 'puolimatta ei se luokki Sangen harva m aa-aatelistosta oli 1 k*-»ko \ enäjan valtakunnan
selvä: Venäjä on nyt keskellä ja tietoisuudessa.
rahtuakaan v iime vuosisadan i ku"
kä- ¡»ia jäseniä kohtaan. Niinrkui.i missään tapauksessa ole m erki- tekemisissä hovin kanssa. E neni-, m uuttuvan talonpoikien liallitt.
vallankum ousta, jota rajuutensa
\ ielä ei kyllä köyhälistö ole hiessä sen jälkeen kuin siell ä on ainakin ryöväri, hän pitää parein tyksetontä, koska sen voiman si j m istö pysyi ym päri vuoden maa- 'ik si. Lähinnä tsaarivaltaa Li
ja m erkityksensä puolesta voi > täydellisesti vallitsemassa, ei ase o llut v enäläinen tsaurivalta. Se pana vaimoja ia lap sia ; nvkyises- johtam inen j<»k puolelle tai toi : tiloillaan, missä olivat tuom arei tv y v allankum ouksen tehdä til
hyvin verrata kahden suurim m an• man ehdottom ana m äärääjänä, on -'Uurcsti lisääntynyt aiuoas ; sä taistelussa
vallankum ousta sehe. saattaa ratkaista tappion na tai paikallishaliiunnn jäseninä päätös m aatilan om istajain k.o
vallankum ouksen kanssa m itä !— eikä vielä o k sosialistista val- taan talonpoikien kiskomisesta, vastaan hän hvökkää a in o astaan ' tai voiton. Se v armensi vallan-
Sen takia Englannin vallanku sa.
historia t u n te e — Englannin vai- lankuniousta, m utta ainoastaan i jotka vain m uutam a vuosikvm-, juutalaisten ja turvattom iksi iää- kumouksen tappiota Ranskass; mous ei odottanut taipum usta
On m ahdotonta etukäteen n
Entiset ja nykyiset val
lankumoukset
lankumouksen 17:llä Vuosisadat-
'
” ‘
-
»
» • ••
•
•
••
.............
— 1
-•
.................
» • »
• . •
•
la ja Ranskan 18:11a.
Helppoa on vertailla niitä, ja j pauttaakseeti kätensä luokkatais
niiden ulkonaiset ^yhtäläisyydetì teina varten kapitalism ia vas
ovat. silmiinpistäviä.
Jokainen | taan ; se ei tunne vielä itseänsä
naista
vallankum ouksista
oli kyllin voimakkaaksi y rittaaksee.i Englannissa ovat pääkaupungit murhaa ja m urhapolttoa. A ai- tien kuin se osa Englannin vai- ìia’d.isina toim enpiteinä. Mikäa.i lee olem aan sam anlainen, st:
suunnattu yksinvaltaa vastaan. kapitaalia anastaa. M utta se et-'m e n että n e et ehdottom an
'jo ta vastustam aan kansanjoukot tä köyhälistön luokkata
nousivat, sen takia että sen iies tahuuto on kohotettu,
oli tullut sietäm ättöm äksi — sen tav a edistysaskel sosia
takia että se oli tuottanut kur näkökannalta katsoen
juutta, väkivaltaa ja epätoivoa IMS i.
vallankum ouksien Kanneet olem asta vananxum ou ;-j belìi-esti. t o iselta
■ha puolen pi
ni - ta, jotka he o iv at painaneet < »- j - ¡urdukuKims kov;n peio^i he i sen ro1 Haistelun ui»-i v ill-n l
maalle.
suhteen.
«eilisiä ja tulleet päinvastoin kukapitalistien luokka, ellei se juttom aksi k u rg h sp ,k si y ;» ?, tv H k am .sta tapahtum aa, jo ,a m u , s -laa .e lir a ^ ,dn.
'
-