No. :¿ ;
TOVBRÍ
......
SUTM R
J L . I" -
sa paljaalla rahalla tehdään kun vinvoinnin, jonka ihmisnero ja I. salakuljetuslaivasta,
leimahti tyksen m ukaan saisi p re s id e n ttiin on ollut voimassa sotaj ulistu.s- me, e ttä siellä p a ra ik a a tapahtuu
je ta in . jolla on oleva ratk a ise v a vai-
sillä ei kuitenkaan voida ostaa luonto tekisivät mahdolliseksi. ¡raivo täyteen liekkiin.
Sodan * ryhtyä mihin toimenpiteisiin hy- päivästä asti.
kutua ci a in o a sta a n Venäjän vallan
viljaa,
koska
sitä
ei
ole
saatavis
L in n en suom alaisen t »ftvstn IMnenkannattaja,
\ aikkakin lakkojen välittöm inä vastustajat m enettivät edustaja-1 vänsä, jotka hän katsoisi olosu'h-' Periaatteelliselta kannalta kat - kumoualiikkeeseen mutta kansain.»
ilm estyy A ston assa, Oregon, joka p aivi sa?
Sitä pahempi. M utta se-
...............................
,
paitsi sunnuntaina.
kään ei saa olla esteenä avunke- s-v ina na>'ttaa esiintyvän puute paikkansa p a rla m e n tissa ... Niin teitten vaatimiksi,
soen senaattori Lewisin esityksen . liseen asem aan yleensä. U utistoim is
T O IM IT U S K U N T A :
rävksclle tässä maassa. Joskin J a kurjuus, nautinnonhalu ja e-j kauan kuin suuria sotavarustuk- ’ D iktatuuri, toisin sanoen.
: kuitenkin luulisi herättävän p o r - l t o t y k sity isk o h ta ise sti k ertoivat k,
VV. N. R EIV O
L A V K I M O IL A N E N
A D O L P H SA LM I
A. B. M ÄKELÄ
asiat ovat tällä kertaa noin s u -‘ linehtojcn helpottam inen, ei täi- siä pidetään käynnissä, eivät in-
K äytännössä tällaisen vallan väreitäkin huom aam aan, niihin sanvaltaiB ten jä rje s tö je n kongres- -.
SULO SYVÄNEN
rullisella kannalla, niin ennemmin !<■ pulmalle kuitenkaan voida tohimon aiheuttam at sodat tule m yöntäm inen ei taitaisi kovin kuiluun «diaan menossa. Perus a v a ja istila isu u d e sta Todensivat
K erenski sai siellä sangen kyin
.ta
i myöhemmin Suomen täytyy lfntäa ratkaif stta. ellei aikamme i lakkaamaan. — Siv. 2«S’<
TOVERI
i paljon erota siitä, mikä tähän tuslaki tarkoin m äärää toimeeu- vastaanoton. S e u raa v a n a päivänä
(THE COMRADE)
.
|sa a d a viljaa jostakin ulkomailta , / . ,
teollisti rakennetta
’uurisota — Samanlainen esi I asti on ollut sääntönä. Kongres panevan vallan ia laitilaadinta- van a ih e e tto m a sti, tu o m a tta esille :
r h e o r g » n oi Je Fm n.sh w orker, m the, Ja sen ostam iseen tarvitaan en
? htei. kunnan
llista rakennetta
«heCStWe.t.St?ubiiUjed daily, e"«*: Sunday0. H enkaikkea rahaa. Rahaa tarvi- aseteta kokonaan uusille ja eri- meikki on b u u ris o ta ... josta ai- si on kaikissa kysym yksissä nöy- vallan välisiä valtasuhteita. 1 a tään p ätev ää to d istu sta väitteen tn. ,
meo^Pubii^ing' säiety' ^ c“ ern Work' taan siksi. että Suomen vähava- laisille perusteille.
L akkokysy-( noana hedelmänä oli 250 m iljöö-j rästi alistunut Valkoisesta Talos- savaltalaiseii 'hallitusmuodon pää- si. sa n o ttiin , e ttä K erenskin katin,-
raisetkin
pääsisivät vilja-annok- m iksen ratkaistuin sisältyy erot ! nau m enetys rahassa ja vielä pal- ta tuleviin käskyihin. Emme ai 1 I peruste on siinä, että täm ä valta ta jä t ovat voitolla kongressissa
aistatuumaita. Kuoleman-
•
_ n - -i_ •
e ttä K erenski aikoo n im ittää n
iimutuksct >i.so kerta ja muisto.ar.yiiu s i s t a o s a llis ik s i.
taiuattoinasti ratkaisu mvöskin joa pahempi kunnian menetvs nakaan tiedä yhtään ainoata ta uhde ei muodostuisi lainlaadiu ¡ hallitu
k sen u h m atak seen kongres-
«2.(» kerta. Kihlaus-, lyntym a- ja avioint-
tietvsti rahan lähettäm inen täs-
.. ,,
,
, ,,
• 1 ..
to-ilm otukset 50c kerta, halutaantieto- ja
.
-
puutteelle, kurjuudelle ja kov
Siv. 219.
pausta, missä kongressi olisi me ta vallalle huonom maksi kuin se v a a tim u sta, e ttä h allitu sv alta on 1„
nim enmuutto-ilmotukset 25c kerta, n a im a -1 t a m a a s t a a s i a i n n y k y i s e l l ä ä n OI |
.
t
dm otukset $1.50 kerta, avioero-ilmotuksct i
L-oKt-ia
«•□
it-p
n
L
ö
mutt-i
iivvdellc.
mikäli
lie
jdlltUVat
TU
S
Perustuslain kannalta v u tettav a sille. M inkätähden hän-
»1.00 kerta. Seisovat dm otukset sopim uk-i
K o n la a
' d lK e U K s i a .
1111111.1
l uo häpeällinen buurisota, netellvt toisin. Yksi sellainen ib nyt on.
aen mukaan.
Satunnaisista dm otuksista tuskin
sentään voittam attom ia, tauusesta.
j.
-•« ■ •
, 'im e oli vähällä tapahtua vakoilu- katsoen senaattori Lewisin ehdo piti näin uhm ata, jos k e rra n kongr»
tulee rahan seurata mukana.
Englannin- A 4 . .
i.
ir .
.
n
• , , , • «
• ,
J o ta
r a ik C U H ip a a 111 n i n i 1 IllS V vdetl
kielestä suomennetaan vapaasti.
: -Mtidàn pyhä v el v oi h suu tem m t
( )n lillut aika jolloin koynyvs, , , ,
. .
lain käsittelvssä Kongressi pois- tus «m laki vastainen. Jos jol sin enem m istö oii hänen kannalla
sitä n e ro k k a a t sähkösanom am es: ,
Suom. tvoläisiä kohtaan «m tehdä
kui-;.,n< oli huom atta- ’onkkansta >a Jota h-aisem paa
.
’ ,
.
Entered aa second-class mail matter July 18,
............................ - ,pUUte ,a kUr-’UU> °1’ huo,natta tahraa ei ole m inkään kansakun- d snta sanom alehtlsensin’n a kwS_ lakin "tulkitsem is"-tenipulla saa eivät o tta n e e t se littä äk se e n .
1912, at the postatiice at Aitona, Oregon, voitavamme heidän hätänsä lie
vanipi kuin meidän aikanamme,! nau maineessa. — Siv. 363 4.
under the A ct o i March 3, 1879.
K u vaavinta k a ik e sta on kuin-m-
1 kevan PXka,a” - 1 aman anteeksi : täisiinkin se m ahtum aan tavatto-
vittämiseksi. la ellemme muuta
T IL A U S H IN N A T
m
utta
"lakki
»"-sanaan
ci
silloin
vk
■
antam
attonian
vallattom
uuden
se
i
man
väljäksi
tehtyyn
perustu>la-
se>
e ttä s itte n ty k k än ä ä n lak:
voi lähettää heille, niin lähettä-
Y hdysvalloissa ja Canadassa:
t Yk sin tai melkein
Yksi vuosikerta. .$4.00
6 kuukautta
>ln,lni
laatim
alla
kahta
kiiti,
niin
sittenkin
jää
tosiasiak
¿tulemasta
tietoja kongressin ja h » .
käämine rahaa järjestöm m e toi » kuitenkaan sisältynyt käsitettä (K anadassa) vastustin Etelä \ f s'ften korvasi
2 kuukautta......... *1.25
1 kuukausi.
Suomeen ja muualle ulkom aille:
m eenpanevan koin. välitykset- töitten seisahtum isesta; sen n y -trjkan
t;(Sav.,nan
itsenäisyyttä 1 kauheamm an kuristuslain paino-j si se. että sena atto ri Lewis in eli- tuksen toim ista. O nko K erenski im
\ ksi vuosikerta. .*6.30
6 k uuxautta. .*3.50
¡d o sta n u t h allitu k sen vaiko ei? .1
m .tu "
k? ine" HiiSilC ° n Ve7 tlai" " " ‘" G s , .... . ' äl" 'ä> » )ä
v a s u a ,,. Emme to d e l-■ dotus hävittää tasavaltaisen halli m illaisia p äätö k siä te h tiin tuossa k,
S U B S C R IP T IO N R A T E S:
In the United State* and Canada
ri ,a tulkitsee se sellaista muu- Luonnollisena seurauksena o jj i lakaati voi ajatella m itään sei tusm uotom m e perusteet.
One year........... * 4 . Six m o n th » ...
g ressissa h allitu sk y sy m y k sestä?
so kom itea päätöksellään
on edit
£hree m onths. .*1.35
One m on th ................. Jv
...
tosta
taloudellisessa
ja
teollisessa
S«ta
hävittää
kansavallan
Viime lau a n tain a piti e rä itte n i
että joksikin aiaksi jouduin suu- i lai<ta- j ° ta presidentti, sotilaallis-
Advertising rates in effect July L 1 9 )2 ^ 4 0 t i l l l U t «>11 l l l l t i l t y l l l l l i l l
sen ver-
sieh
d o tu sten olla kongressin kiisi)
cents per inch. Special discount is allowed r.lll
Sellainenkin
sota.
jossa
taistel
»lisi luullut komitean toki järjestelm ässäm m e, että tyolai- rcn v|e]<(-n vastenmielisv vden a - t e n n o n onantajiensa neuvomana
lor larger and continuous advertisements.
’
turvaam
isek-
täv
än
ä. V arm aa lienen, e ttä nsi
TO » E R I. BOX 99, A ST O R IA , ORE
jaksavan ajatella, vaikkakin se set eivät enää voineet tulla toi • ja jseksj
Ihmiset olivat m ielet-' ’’aluaisi. ia jota kongressi ei olisi j laan "kansanvallan
A L G . N IK I. LA, Manager.
✓
■
k
ä
site
ltiin k in .
M utta n iistä ei k i
toim intakauteusa aikana «m o meen ilman etteivät toisinaan ¡tornina, niinkuin
•• i •
■
si.”
— Raiv.
H u on tu sto sijaitsee 10:nnen ja Duane katu
ne aina
menet • 1 t-öm,v-iinen
1,1 ’Pu '
a antam
n ia n ia aan
a ii. i D
> o iktatuu
m . iiiiu
_________-_______
i rota yh tään m itään.
jen kulmassa. .T elefoon i:
konttori 365. soittautunut olevansa enemmän ¡ouk, l]!a kieltävtvneet tvöstä.
Ollaan kuin säkissä.
toim itut 832.
t
ä
V
a
t
¡arkensa,
kuu
s<
ita]
ui
«
>
1
n
e
£
<
i'
«
ii"iiiiiiin
‘iiiii,iiiiiiiiiiiiiiiiiiiH
iiiiiiiititiiiiiiiiiiiiH
t|iiiin
ii:n
iN
»
iii"i«
iin
iiitiii|iiii|«
,,i*
,|,||i|,,|i|||,,h||,,",",ll,llll'"ll,l'‘,u
,,,,,llllll""n
ii,l,""",""'""ll"f
muumio kuin elävä puolueorgaa
I
1
M utta sanoohan e rä s atnerikku
ui.
Lakko «m mahdollinen — ja vetoaa sivistyksemm e kiillotetun !
|
nen
sa n an la sk u , e ttä “ no news
Ä le id a n ei s a a ««dottaa s itä . e t v a ltta n ia t« « n
vain sellaisen ti . pinnan alla uinuviin raakalais
=
good
n e w s ” Mekin voim m e san ,
Suoinen nälänhätäisten tä suurin osa Suomen työläisistä lanteen vallit« •a. jossa m uuta ¡v a isto ih in ... Elämässäni ei kui-
I
1
sam
oin.
T äm ä yleinen äänettöm y? -
on kuollut nälkään, vaan meidän
avustaminen
mat
harvat
ovat
haalineet
käsiin-
tenkaan
ole
mitään
mitä
muiste
«»n ryhdyttävä avunkerjjjOkseen
e rittä in m ieluista i;
heidän hyväkseen niin ¡pian kuin sa tuotannon ja jaon välineet, ja ] h-dn suurem malla tyydytyksellä i YKSI, JOKA El PELKÄÄ M1LI- J uoastaan m uutam ain kuukausien asm . ’ tap ahtuu ei ole Mu{ta
n „ .n (>I]( n
S. S. Järjestön toimeenpaneva voimme T ietysti me emme voi ¡oka omistus««iketis tekee heille kuin tätä. niin vähäistä kuin se
T A R |SM'A.
'k u n h ä n e stä tulee kahden m iljoonan
kovJnkaan masent;ix
heidän hätäänsä kokonaan j>ois- mahdolliseksi olla niiden herroi- klikin,
komitea esiintyy hirveän
oi I j
.................. osaani
;.......... juiolnstaessani
1..... ............ ..................
ollenkaan pelkää m ill- ! a s e s te tu n m ielien itse v a ltia s kas.o-a
k aip aav at kansojen In
taa. m utta me voimme sitä lie j na. joilla ei ole • s a a omistusoi kenttä, ihm isyyttä, sopimuksien turism in keh ity stä A m erikassa. Mili- Kysym ys on: niitä lian tulee
“virallisena”.
| ,.a
a m ista,
ista O lkaam m e siis kärsivä:
raam
ventää jonkun verran, jos vaan
m
aan
¡ p y h y y t t ä , kansallista riippum at !,arismi 0,1 filosofiaa;- se on nim itys,
siä.
P e rä stä kuuluu, sanoi torv«i»
Joku aika takaperin julkaisi yksimielisesti alamme toim intaa” . ketidessa.
.loka on a n n e ttu itsek k äälle ja a n a s
Itaiv.
tekijä.
Perkele vn s.s.-osasto tässä leh Ilädän hetkenä on jneuinkin aj»n
I ristäpä onkin luonnollisena «"limutta ia samalla maani kun t a v a l l e poliittiselle järjestelm älle , jo-
ONKO PELK U R U U S RIKOS?
dessä kirjotuksen, jossa keinu suures t a merk i t y k s e s t ä .
E ipä tie te n k ä ä n rauhan aikana
seurauksena että lakkokv-v mv k - ; niaa. ettei se tulisi ikuisesti tali ka k ä y ttä ä sotavoim ia ta rk o tu ste n s a
tettiin
Amerikan
suomalaisia
A. X. Koskela.
sen ratkaisu edellyttää välttäm ät- raitiksi rumalla ja kav alalla h ei- saav u ttam isek si M utta kun tasa v a l m utta e n tä s sodassa? E rään rans- I M atkustavainen (m ajatalo n isänn;<:
ryhtym ään varojen keräykseen
so tilastu o m arin
ratk a ista- j Ie»: "Viim e yönä m inä tapoin v uo-
lan sotavoim at a se ste ta a n ja m obi kalaisen
töinänä e«lelläk;iviiänään k»»k > kompien sorrolla, — Siv. 44').
nälänhädän lie\ entäniiseksi Suo
vaksi
tuli
täm
ä
kysym
ys,
kun
hänen tee lta n i väh in tään 20 ludetta,
lisoidaan, ta rk o tta a se p eriaatteid en
kv sv mv k sen
messa. Kirjotuksessa, m uistaak Lakkokysy my stii ratka- v ii teis kunnallisen
'e
te
e
n
s
ä
tuotiin
S
tephanie
D
essalles
Isän tä: “ E ttekö voisi viipyä meillä
I ulmuudet lamaicalla
En puolustam ista, joille se on lask ettu ,
se massa
seni, jiainostettiin sitä seikkaa,
ratkaisua kaiki.- <a eri mu« «loi
nim
inen
karkuri.
lä
ä
k
ä
r
in
lau
su
n
to
vielä
pari p ä iv ä ä '’
t i s t e n o r j a i s ä n t i e n m ie le s s ä v a - ' ja ihm isten yhteisten etujen puolus-
että nälänhätä ennen kaikkea ali
saan.-
m iehestä kuliini: “ D essalles on kiih- !
~
"
/ p a u t e t t t t j a o r jia v a s ta a n k a u a n ,a n ,,s,a m ailm assa. joka on aivan
(listaa Su«»men työväenluokkaa,
\ arsin usein kuulee selitettä
kom ielinen luonne. Hän on pelkuri. i - l - ( - l- t - - l- H - i - l» | - l-^ 4 - f - E 4 - t - - H -l " l - l - l - l :
kvtenvt viha ja pelko puhkesi il- ,oinP"
ja toinen tark«tus kuin
Ellei olisi siten laita että
joka koko sodan aja’n on saanut van. että lakkoja ei «di>i sallitta
’ ....
..
m ilitarism in aseiden käyttö ja a se -j Hän pelkää ukkosta ja m uuta, m utta
karsia työttöm yydestä, milbun va siksi että "kolmas asianom ai lakin <»n tnalidollisuits saada «> tni v IS»? hirveällä raivolla.
. ...
,
... .............
So- pelko ei ole niin valtava, että sitä
¡velvollisuuden ylläpitäm inen,
suurem m assa, milloin vähem m äs
olisi k a tso tta v a m ielenhäiriöksi. Eu
.
v
a
l
k
o
i
s
e
t
o
t
ti
v
a
t
te
k
o
s
y
y
k
s
i
e-
taSii,teeri
Baker.
syytön yleis«» kärsii siitä tilakseen toisten tuotteet, tuotta
sä m äärässä, ja jonka eläm änta nen
raan paikallisen ja satunnaisen
Tuskin |>«»lkäisiinme m ilitarism ia sim ältä hän teki te h tä v ä n s ä rinta- 1 j j |
son -sota on jiainanut niin alas, kaikissa tapauksissa kun lakko m atta itse m itään niiden vasti kahakan, joka oli aiheutunut va- m ekään, jos olisim m e h e rra sotasih- m aila, m u tta a n tau si helpom m in a la - “
T O V E R IT A R S A N N A K A N N A S T O
neeksi. olisivat lakot yhtä m ah
että vaikka viljaa olisi saatava sulkee
teollisuuslaitokset :
! teerin housuissa M utta niin pitkälle kuloisuuden
valtaan
kuin
te rv e e t
P U H U U W Y O M IN G IS S A JA
tak in , niin kuitenkaan työläiset työnsuluilla ei näytä «»levän s a dottom ia nyt kuin ne olivat k e r eston v astcnniielisvvdestà m uu ¡kuin m eidän filosofiam m e ja koke- m iehet. Liikaa olisi kuitenkin sanoa
COLORADO SSA
eivät saa sit.ä tarpeeksi asti. kun manlaista
atta
piirituomaria
vastaan,
ia
sen
ran
ennenkin.
lii
«»le
väliä
mi
uniksem
m
e
k
a
n
ta
v
a
t,
löytyy
ainoaa-
hänen
k
a
ran
n
een
v
astu
stam
atto
m
an
vaikutusta
“syyttö
seuraa vasti :
st ole millä sitä ostaa.
liiti
toimenpiteisiin
ryhdytään nojalla p a n iv a t to im e e n h ir m u , a a „ y h t ä laatua m ilitarism ia
ja p«-lon takia tahi e d esv astu u tto m assa
mään
kolmanteen
asianomaiseen
tik k i on t«»tta
I I lo
’iian-
so ta sih te e ri m ielentilassa Hän vain oli v ä h e n i-1 G lencoe. Wyo.. lokak. 12 ja sitä
.in i se u „ ra a v , in a , päivinä,
kin totta — eikä se pitäisi olla ainakaan san» »niahditikertotnuk lakkoien estämiseksi, eivät selkti- hallituksen, kuvernööri Eyrc an se on juuri sitä m itä “Itsek äs ja man v astu stu sk , y k i v t .- ien .. 1..,«..
kuin «...
tavaili-
...
rai- s<>11 sanookin olevan.
•
C um berland. Wyo., lokak. la ja sita
salaisuus kenellekään, joka vain sissa.
la Vhtav ällän puhuvat set vritvkset tule onnistum aan, tautuen itsekin valkoisten |^ ,(jk
a n a sta v a polii!illinen jä rje ste lm ä , jo - ; set m iehet sodan a ih e u tta m ia mie- se u ra a v in a päivinä.
vimman mukaan,
«ällänkin «m seurannut -tajiahtu san« »inalehdet
teollisuuspulan ennen kuin ratkai-u lepää niuut - :
E rontier, Wvo., lokak. 20 p. ja sitä
I ka k äy ttää sotavoim ia ta rk o tu ste n sa ien järk y ty k siä k estäm ään."
main kulkua Suonie SSil. Alutta sattum isesta
tuneilla
cniistussiihteilla.
jonka
kiaan
surm
attiin 43*) miestä ia .sa a v u tta m ise k si." Asiaan ei vähää * K arkuri itse sanoi tu o m arille: "Mi- seu raav in a päivinä
sellaisena
jossa
siitä huolim atta järjestöm m e t«>i-
,,'i S ä .
‘
kautta muutam at harvat nienet- naista, ja r i l e s k i tt l ij c n lu k m n a a kaan vaikuIa. nnk„ tuo poliitillinen nä olen arka. Meidän suvussa mel- si
« ..
nieenpanex ak««mitea on asettunut "sv • • vt<»n kolm as asianomainen # tavat
K aikki
n elian ce, W y o . lokak. SI ja sitä
aajoj a ra nousi vähimmässä laskussa I jä rje ste lm ä yksinvaltiuden vai tasa- kein kaikki ovat sellaisia.
valtansa r u s t a a
Perkelcyn osaston kelh«tnksen- kärsii, ja jotka siitä svvstä olisi
Ruoskimisia
jatkui
lä
-
'
vallan
p
u
itteissa,
eikä
se.
nim
ite-
m
inua
p
e
lo
tta
a
.”
Kun
h
ä
n
e
ltä
kysyt-
seu
raav in a päivinä.
f»(K
>
:aan.
suhteen
hirveän
“ viralliselle" vat estettävät hinnalla niillä h y joukkoja
tään k o an a stu sp o litiik k aa “ ihm isten tiili, huiliko hän voivansa
tä y ttä ä
Supe:i«»r. \\'y«>.. im irrask. 6 ja sitä
Kysymyksen ratkaisussa tu r he> viiden viikon ajan siitä kun : y h teisten etujen p u o lustam iseksi.” velvollisuutena», jos Hänet
kannalle. ikäänkuin osoittaak vänsä samoin kuin lakinkin Jo'-
lähetet-
™ i\ vFa ^ ' , a;arra8k 1;, Ja sj( •
seen. ettei se asia sille \ .ällääkään loinkin tuonnem pana palaamme vaudutaan nykyisin kahdenlai mellakka alkoi. .Miehille annet , jota se ei ole. talli m uutam ain b a r täisiin tak asin so ta rin ta m a a n . han ; se u ra a v ina päivinä,
kuulu — kuolk««ot;>a tuhannet
Leadville, Colo., m arrask . 22 ja sila
Iässä seen m en ettely tap aan : toinen «»n tiili 1HH lyöntiä, 'laisille 30. Aion- vojen r i i s t « e tu je n puolustam iseksi, vastasi v ak av asti: “K oetan p arhaani.
Suotuen työläisistä nälkään, tai asian siihen puoleen.
la k k iije n ta tvöläistcil pakottam inen työnan , f;t naista piiskattiin O-siimaisella jota se todella on.
m utta en ole. varm a.
¡se u ra a v in a päivinä,
T elluride, Colo., m arrask . 29 ja sita
pysyko«it hengissä. i««s voivat koetamme selittää
H änet tuom ittiin kahden vuoden
var
lajien
armoille,
toinen
kavaluus,
soluiuruoskalla
ainoastaan
,
.
seu
raav in a päivinä,
jollakin tavalla henkensä säilyt lotnlellisia suhteita.
sm
I
.v a n k e u te e n , m ulta suopeasti
kyllä
C arneyville, W yo„ jjouluk. 6—12 p.
HYVÄ
E N N U ST A JA .
Xiistä
ei
tule
kum
pikaan
onnistu-
kaussyytöksen
johdosta.
Ktiver
taa. — Kas nain kuuluu kom i
Jos lakkojen poistaminen olisi
sovellutettiin häneen “e n sik ertaisen
T overillisesti,
nööri E y r e n Ja
ia mustien v a k io i ! K aunokirjailijbilla n ä y ttä ä toisinaan
tean "virallinen
päätös:
maan.
sillä
työläiset
valistuvat,
W yoniingiu valtion s. s. osastojen
rikkojan" lakia, e ttä tuom ion tä y tä n
ollut mahdollista, olisi se toteu
O levan m ilte i profeetallisia ennustus-
keskuskom itea.
“ Berkeleyn. t ai., s.s.-osasto o
töönpano jä te ttiin hänen v astaisesta
tettu j«> aikoja sitten, sillä lakot ja heidän tietoisuutensa k asv a lisen johtajan Gordonin välillä <v- lahjoja. T ässäkin yksi esim erk k i.
li lähettänyt kehoituksen että jä r
S. S. O S A S T O IL L E .
essa kasvaa heidän voimansa ia li ollut sekä m ieskohtaista että ! H uhtikuulla v. 1SSS ju lkasi tunnu. k äy tö k sestään riippuvaksi, jonka joh
jestön keskusviraston taholta ru eivät aiheuta ainoastaan epäm u
I ji<diit illista vi h« >11 isti utta.
N äinä päivinä lä h e ttä ä Brainerdii
Lv re tu kaunokirjailija ja sanom ale.itiniies i dosta mies tuli heti vietäväksi ta k a
saavutuksen-akin.
vaan kärsim yksiä,
vettaisiin kerääm ään avustusta kavuuksia.
sin rin tam aan .
suom alainen sn sia listio sa sto järj» •»-
Ja työläisten kasvava voima vangitutti Gordonin K ili. s to n is - Harold E rederie m erkillisen kirjotuk-
Suomen hätää kärsivien hyväksi. jotka useassa tapauksessa mene-
töm m e osasto ille k erä y slisto ja haal:
i sen New York T im es lehdessä. Siinä
PÄÄSSÄ.
SÄ K K I
A siasta
käsiteltyään
.
,
. jiaätti ko . vät i'htnisen kestävvvden vläjiuo »>n ainoa käyttökelpoinen ase sa. j«vssa sotalaki ei ollut voimas- m elkein paikalleen e n n u ste taa n , et-
velan
ja yleensä kireän taloudellisen
M ailm ansotaa koskevat u u tiset o- ,
imtea että koska miltään puolue- ,
silloin
kun
lakkokvsv
mi
ksen
lo-
sa
:
kuletutti
hänet
toiseen
pii-
astunan
p a ra n tam ise k si.
Brainerdin
. .
. Ielle, pakottaen työläiset a n ta u
. . .
itä nykyinen Saksan Keisari W ilhelm vat viim e päivinä olleet laihanlaiset. .
org^iaiven taholta Suomesta ei
pullinen
ratkaisu
tulee
kysym
yk-
'
run,
missä
sotalaki
oh
julistettu
!
lu,is,
näyttelein
ään
uudenaikaisen
toverit
ovat
n
ähneet
täm
än
toim er
M itään huom attavam paa ei ole ker-
«»le saapunut avustusfjvyvntöä vi tumaan ehdoitta, m utta lakkoja
voimaan ja jossa sotaoikeus istui : A ttilan osaa ja olem aan Europan vit- ro itu . Y hdestäkään so tiv a sta m aasta niteen ainoaksi keinoksi läpäisi.»
rallisesti ei t«»inieenpaneva komi- ei voida estää enempää kuin ve seen. Se on silloin kun vanhan
ei ole kuulunut m itään e rin o m a ise m -, s< ‘ 11 ‘‘G L n k o tliastaan ia voidaks»
tea vielä ainakaan katso tarpeel- «Ien iäätvm istä m äärätyissä kvl- yhteiskunnan ' ‘kuori m urtuu ja m uutti sotaoikeuteen mieleisen- sauksena.
jatk a a so sia listista kasv atu sty ö tä
nykyinen Saksan kei paa.
pakki »luiute sä jäsenet, ja kun näin m uodos-] Sinä
liseksi ryhtyä mihinkään eritvi niyyssuhteissa. tai palam isesta pakk« »luovuttajat
.. . Iiiric
. . . stc
' ln , iiim
.. iiit* rn n n c ti- t c t t i i k i n b o . tn o -i ik c u s e p ä - r ö ••• i . tu o m i- • sari vasta oli P reussin kruununpe
M erkitseekö se sitä. e ttä m issään :
paikkakunnalla.
siin toimenpiteisiin avustuksen aiheutuvaa savua.
tiliin.
rikoisesti
.I.OJV. u i i i i .i m n i t r a p p t n
.
.
■,
- I rillisenä, ja E rederic, joka m ainitun ei ta p a hdu m itään e rik o ista ?
E rik
o isesti haluan huom auttaa
keräyksen suhteen.
tu
n
e
i
s
u
ti
s
u
l
o
tt
u
u
p
a
lk
o
in
jo
s
e
n
ta
»<u«detnaan
tiilestä
ilman
mi
|
,ehden
k
irje
en
v
a
ih
ta
jan
a
oleskeli
M
eistä
n
äy
ttää,
e
ttä
asia
n
laita
on
sa
s’oi’le
e ttä B rainerdin osasto
Lakot ovat ainoastaan teolli
“ Edelleen päätti komitea että suusjärjestelm ällem m e ominais sydämeen saakka, j o te n t y ö lä is - t ä ä n todistuksia, itse määräsi nä i B erliinissä, oli m onasti tilaisuudessa aivan päinvastoin. Nyt v allitsev alla j saan u l ' uvau järjestö n toim eenp
äänettöm yydellä ilm eisesti p eitetään
kom itealta ja keskipiiriko»
¡.»s järjestön osastot om asta a- ten etueroa vaisuuksien ilmene- ten «»n kiirehdittävä niiden lie net telotettavaksi. — Siv. 3.-»/ S. tapaam aan häntä.
.
.
.
"M
eitä
v
ä
risy
ttä
ä",
hän
k
irjo
tta
a.
.
j
o
ta
in
hyvinkin
m
erk
illistä
ja
h
u
o
-'
te
a
,ta
»äH ten listo jen l&hetyks«« »
lotteestaan toimeenpanevat ke
rättäm iseksi riveissään jotka v ie
T overillisesti.
n
n
io
to
ja;
osofuksia
siitä,
että
Itähän
impe)
talisiin
I
noh
i
“silitellessäinm
e
verikoiran
lem
peän
nijota
h
e
rä
ttä
v
ä
ä
.
ravksiä sanotun asian hvväksi.
HENRY A SKELI. S S. J
vallitsevan
varalli- lä uinuvat.
leiv ä n k a n n tk a s ta ja p u o le t la i- ja m ietiskelevän näköistä päätä — t M uutam a päivä sitten julkaisi Lon-
»»n kertyneet varat lähetettävä nähtävästi
perille Virallisten puolueorgaa-
_
sumien verhon takana toimivat
liasta v iin is tä o li r i i s t e t t ä v ä kov - v ä risy ttä ä a ja tellessa niitä ju ttu ja . i„ On “T im es“-lehti h älyyttävän uuti-
P Ö Y T Ä K IR J A
m
itä
k
e
rro
taa
n
tuon
siloisen
ja
sä-1
S(„,
E
nglantia
u
h
k
aav
ista
sisäisistä
nien kautta, että varat varmasti salaiset voimat. ’ »itä v leisö ei
C alifornian valtiokom itean
Entisiltä sota-ajoilta hien suusta sen osuuden m aksa vyisän ulkokuoren alla piilevästä hir- j levottom uuksista. "Em m e enää voi I
tulevat käytettyä sitä tarkotusta v o i’huom ata, m utta joiden vaikti-
k o u k sesta : p äivänä lokak 1‘
miseksi, mikä Italialla on ollut
. . . .
. . . .
veästä julm uudesta. S am aten katsel- s a la ta .” sanoi lehti, “e ttä m aassani-!
varten johon ne »m kerätty."
1.
, .
.
. ,
Ihme ja kumma, ettei komitea » tuksen se kyllä tuntee.
Prof. Goldwin Smith v. ]«,jl imperialistisessa ja m ilita ) .s tis e s - . lepsaniie täm än nuoren Hohenzoller- me viime aikoina op uhk aav asti kas-
Lakki
»ien
näennäiset,
eli
suo
sa
mu.
lettomv
v
«le>sa.
Mv.
A
*
inn
SUvun
perillisen
kasvoja
m
uiste-
vanut
sosialistinen
ja
pacifistinen
!
H
elske.
jyrkästi kieltänyt osastoja avun-
julkaistuista "AIuistelmista". )
i le tte epäilevällä kum m astelulla hän- m ieliala " Lehti puhui sellaisessa ä ä - ;
2.
kerävkse<tä niin kauan kun ei o ranaiset sv v t saattavat »»Ha tn«»
tä parhaiten tuntevien ilkeitä j u t t u j a ' nilajissa, kuin olisi kysym yksessä Jo-
V akinainen k irju ri ei ollut sa
le tullut sitä virallista avus- ninaGet. ia pintapuoliselle tar
Krimin sota
aiv aa ennen
villa, jo ten tilalle valittiin ailekir
Diktatuuri
hänen sisä ise stä luonteestaan.
ku ihan välittöm ästi puhkeam aan uh- tan
tuspyvnt«»a Suomen pu»»lue»»rgaa | kastajal,e saatlaa „¿lyttää siltä ; Krimin sotaa ei t Englannissa )
u t.
( ‘H eidän v astenm ielisyytensä hän tä ; kaaVa m yrsky. Sam aan tapaan pu-
odottanut eikä ha
k o h ta a n , perustuu
yleiskäsitykseen , kuivat muut E nglannin lehdet,
Komitean logiikka «m ihmeel kuin ei olisi olemassakaan mi ¡sitä kukaan
V. H opea vaara ilm otti kirjeellä
se
n
kestäessä 'jokainen! Aluutaman
luonteestaan.
Tuon
käsityk-
I
¡»aiv an kuluttua
Kulumia I > h hänen
änen
lu
o n te e s tu a n .
Tuon
k ä s itv k
j a sitten seu rasi täydellinen h iljai voivansa saapua kokoukseen
linen.
Sita seuraamalla« voisi tään yleistä, kaikille lakoille öh- ; luullut
saada seuraavankinlaisen tu lo k -• tenäista syyt»; m utta sellainen "li hulluna innostuksesta siihen; päättyi kongressin istuntokausi. I sen m ukaan hän on äärim m äisen kyl- suos. M itään ei hiisk u ttu . E rään ä tiili län sip iirik o m ite alta tullut kii
Joka o teltiin huom ioon ja lausuu
sen: Näen veljeni, jota rakastan, kuitenkin «m olemassa, eikä ole-¡kun -e oli «»hi. jokainen sitä ki-1 A nnettuaan hallitukselle miljo«»- m äkiskoinen. perinpohjin itsek äs ja päivänä vain uin o ttiv at uutistoim is- toivom us, e ttä jos luentokurssit
olevan hukkum aisillaan, m utta kaan «»llenkaan vaikea osnttaa ! rosi ia oli siitä pahoillaan. - nia miehiä ja miljaardeja dolla-1h,Uittömän juIma nuori inies’ jolta tol‘ että « ‘»»uuriviranom aiset yhden laan p itäm ään niin alettak o o n n«
puuttuu tu n n o llisu u tta ja sääliä, sa- päivän ajaksi p id ättiv ä t kaikki kaa- si,i W ash in g to n .n v ak io ssa.
T
kun hän Hällissään ei huomaa sitä.
I ! Siv. 139.
retta.
ta r K c n n m a t nami sanoou saiuKia uiieiiyiiavanipiu pensaiiK osanoinat.
W iiliam.siltu tu ltu a k irje ei aihen'
|
•
j»v i tää apuani, niin en jielasta
Ihmisen aineellisen elämän e
Lorcha lopium ii-sota — l;«.r-1 kansalaisvapamlet. ja. lietsottuaan f ominaisuuksia. Haaeen ovat imey. R an sk astak aan ei ole a in a k a a n yh- ¡ ¡ e L t t v * k ä i l d i l e 'o n t o i l l e
häntä, vaan annan vaipua syvvv
teeujiäin työntävänä voimana «»n i elia s«»dan sai sv ttym ääp b r itti- 1 vainohalua kaikkia niitä vastaan. | tyneet kaikki ne vaistot ja aatteet, den viikon aikana kerrottu mitään.'
4.
teen.
Su,unen tovereilla ejiäilemättä pyrkimys parem paan: sammu-i Iäisen hallituksen edustaja Can jotka tahtoisivat, ett.ä Amerika 'jo tk a ovat täm än Preussi-nousukkaan lu k u u n o ttam atta kaavam aisia ilmo-
P ä ä te ttiin iim ottaa W. Berk«-t
osastolle e ttä on valittav a vai)
• •n ollut enemmän kuin kylliksi maton halu varmuuteen kaikkia tmiissa. I5«»wring. inka oli rii kin otettaisiin niiden m aitten hohottaneet
nykyiseen
m ahtiase-j tuksia
rin ta m a ta iste
lu
ista
.
M
utta
..............
. kom iteaan kaksi jä se n tä , yksi »■»
m aansa; hänen luonteensa on uskon juuri silloin kun tattia
työtä sisäisten asiain järjestam i sellaisia
ään ettö m y y s tu isek si ja toinen v a ra jäse n e k si v
tnalnl 'llisttuksia
vas taantunut sikäläisten kiinalaisten joukkoon, jotka pitäisi tehdä tu n n u stu k sek si
korotetun
a n n o tto - ! alkoi, kehittyi sielläkin jotain hyvin m u n ita n e itte u tilalle, .ia p äätettiin
sessä. Venäjän väliaikaisen hai
man kovuuden ja ryöstön kruunu ja tav ato n ta.
Paftileve'n
m in iste ristö P e ttä ä o sasto jen ä ä n e ste ttä v ä k si.
lituksen suhtaantum inen itsenäi- taan. jotka voisivat saattaa lia- viranom aisten kanssa ia kavttäen kansa n v a 11 a 11 e t u r va 11 i sek si.
äisetisä toimeentu- tilaisuutta “tuottaäkseen su u rin -, kongressim iehet palaavat kukin laikka
>v is k i s i nivkseen ei ole suinkaan nt*t tai
m uodostettiin ilm an sosialistien myö-
n-
Jos lu en to k u rssit tulevat pui
Loukannut
äitiään.
t
ivaikutusta.
He
jy
rk
ä
sti
kieltäytvi-
helpottanut maan asemaa, vaan lootisa nähden riippuvaiseksi sat ta o n n ea' suurimmalle lukumää- koteihinsa kiitollisina siitä, ett;
vaksi, niin p ä ä te ttiin pitää y lim iu r
sitäv asto ia on hänen ä itin sä ko- vät tu k em a sta h a llitu sta , ellei halli nen k ekous kurssien järjestän!
»»n se lisännyt huolta ia vaivaa, uunien oikuilta, ajaa hänet n rälle" inim inittanut tiita mailman uudet kongressimiesv aalit — ei-
,
.
.
, .
kotiaan toisenlaisen ja perusteellises- tus suostu eräisiin m aan sisäp o litiik varten.
Joiden kestämiseen kysytään sit sein niin pitkälle että kaikki tois taajrnimin asuttua kaupunkia,
vat tapahdu ennenkuin vuode i . . . .
,
, . ,
6.
. . .
.
. G ,
iti erilaisen siv isty sk an n an kuninkaat- kaa koskeviin vaatim uksiin.
Mitä
keyttä ja tarmoa. Xäin <>llen
H y v äksyttiin lasku m aksettu v ■■
te n hyvinvoinnin mahdollisuudet >otaa käytiin oikeastaan opiumi kuluttua.
j
|j
nen tuote.
W ilhelm prinssillä o n . nämä v aatim ukset ovat. s iiti e i ker- «r
.i
? ..
, .
se, etteivät Suonien puolueor-
i
i- • i
■
■
* H elskeelle ja < ai. valt. kesaju;
gaanit ole lähettäneet tähän unifhdetaan.
Se ei kuitenkaan kaupan puolesta, Englantiin a-
l-UUItsi Kotigressimiesten
ia tapana toveriensa ja läh e iste n sä pa- ro tta m itään. Millä tavalla niiden puhekilpailu-palkinto
S
Hein-'
maajian avustuspyyntöjä, ei «»1- johdu jonkun yliluonnollisen lain lahuone oli s iitä lausunut hyi- presidentinkin olevan tyytyväisiä rissa k äy ttää äidistään "englantilais- aiheuttam a levottom uus on a settu n u t. 40c-
m e tiedä. T odennäköiseltä n äyttää
leukaan tintistä sitä. etteikö siel- vaikutuksesta, joka ohjaa ihm is-' käystuonnonsa. Alutta kun Pal- saavutuksiinsa.
M utta siltä ei aiian nim itystä, Elialla hän puhuu em
o.«a co oi „lo
1« I
i K okouksessa oli läsnä T Hei
vaikka
tie
tä
ä
ä
i
e ttä se ei ole ollenkaan a s e ttu n u t v . Jalo ja a lle k irjo tta n u t.
la apua ta n ittaisi ia etteikö »iellä.
bakäaa
.
1 kohta,« >t ja pääm äärän, vaan tiu- merston vetosi kansaan, v ä ittä -'n ä y tä . Lewis «»n esittänyt. e t'ä
dillään olleen svdäinen asiana saada M.ta tapnntuu R anskassa '
otettaisi se pieni avustus, minkä
* Souraava kokous p ä ä te ttiin ¡o-
rinkurisesta
ia
'opim
attom
asta
en
rövhkeitten
raakalaisten
pol-
kongressi
hajaantuessaan
päät-
ja psensa puhum aan englanninkieltä
Ylitä luonnotonta on. e ttä uutis- i5an K raneiscossa. 20 Elint St.
Amerikan suomalaiset voivat tar
te»»llG insiärjestelm ästäm m e 'joka keneen valtakunnan kunniaa re täisi jättää presidentille rajattu perheen om assa keskuudessa.
toim istoilla el ole m itään kerrottu- * Kokouksen puolesta,
j o t a . kiitollisuudella vastaan.
TOVERI
MAILMANKATSOMUKSIA
J Järjestiimme asioita j
VI.
« v t ’» k t «. , »11,»,'
«-«¡»«•o,
, . . . u i , - , »-. <«•«. K«
• «;,-»•»"¡u;j
i««),...
»‘räästi»
«»oiumh'* m a n v a lb tp k i ’k is s ? a s io '^ s a
E«?-
“ Kuten
kalkki
tiedäm m e
on
ai
vaa V enäjättä
Ia kuiteqkin tle d ä m -1
SAA” ä!iaik '
-