No. 232
TOVERI
-
TOVERI
M n a t n saomaUis«« t '«vien UnsakanAattaja.
ilmestyy Astoriasaa, Oregon, jo k * p il v i
paisu s v a a u a u ia *.
sosialisti- kcen hyväksyttäväksi, joka ci
tuu siitä, että täällä on jär uliakin, selittää sosialistien o le van kansainvälisen
Ja sellaiseen tilanteeseen jou-
kuitenkaan
voi
sitä
k
o
sk
a
an
k
ä
y
t-tuu
mikä järjestö n \an sa, jo»'«
jestyminen vasta alulla, mutta van vihollisiaan, siis saksalais kongressin palvelemaan omaa
San Franciscossa jo vuosia mielisyyden vihollisia, kuten ne asiaansa. Täm ä tuntui pelkältä tää. M utta juuri sitä vastaan antaa jäsenilleen oikeuden kayt-
1,
Naisien lehden toimittaja
HALUTAAN
ja puhtaalta pilalta. Päinvastoin ovat vastustajam m e -hyökänneet'tää m itä keinoja hyvänsä.
t ! T äten ju listetaan hakukelp ¡>-
esittäen Sellaiset
toim
enpiteet
T O IM IT U S K U N T A :
Kun Daytonissa, O., käytiin liittolaism aitten asiaa palvclev-i mitä vimm atuim mtn, csmat-n
Seattlen
raitiotielakkolaiset
......... .
-
■
. ; Sten
ten toverien haettavaksi
naenavaiesj toimi
lunni
W . N . R E IV O
L A U R I M O IL A N E N
kuitenkin
väitteittensä
tueksi
aBjoukkokontrolIin
ulkopuolella,
ja
¡-an
paikk-a
Am
erikan
suom
ii. ...
suostuivat
neuvottelem
aan
palk-i
vaalitaistelua
ennen
viimeisiä
ni-i
propaganda
olisi
päässyt
tässä
ADOLTH SALM I
A. B. M Ä K E L Ä
SULO SYVÄ N EN
kasuhteistaan ja palaam aan töi m itvsvaaleja. joissa so sia listit! kongressissa suoranaiseen koske- na sellaisia esimerkkejä, joita eisentähden ehdottom asti työväen- | ten sosialistien naisten lehden
.. , ....
, ,
-
liik k een a se in a h y lä ttä v iä . Joku .T o v c r itta r e s s a .
H a k ija lta \
hin, m utta vasta sitte, kun heidät saavuttivat niin loistavan voiton, tukseen
vihollisemme
niitten „.inkaan
TOVERI
kelpo«» •voida .ark a,-liik k een aseina ny « t a
?
,|ita a |, enncn kalkkia kun,,,.!!
(T H E C O M R A D E )
. . ¡sosialism in tuntem usta, seka
oli tu n n u stettu järjestyneeksi selittivät sikäläiset saksalaiset joukkojen kanssa, jotka itsekin taa, kuten kaukaa tulleita u u ti-ja rjo to saattaa selittää
The organ oi Ue Finnish workers in the
Western states. The only Finnish daily in joukoksi.
Me halu- vänsä sa-jxiteesin taistc uasee
k^ a k ir jo illa sosialistisen
Eikä täälläkään ole lehdet sosialistien olevan vihol- vihaavat vihollistannne ja joiden siä ja tapahtum ia.
the West. Published daily, except Sunday,
at Astoria, O re., by the Western W o rk
amme
kiin
n
ittää
huom
iota
k
o
ti-
seen
ja
tehdä
sen
-vallan
rehellt-
niank
a tsom uksen valossa heh -
Xe pitivät sosialistien toim innasta Saksan sisäisen elä
palkkariita se ainoa, eikä edes lisiaan
men's Publishing Society.
Haki
joka ' voiton suurena taippiona Day to män uudestaluoininen ennenkaik tapahtum iin ja kehotam m e niitä sessä tarkotuksessa, vieläpä selit- tajuisia kirjotuksia.
tärkeinkään erimielisvvs.
Ilm otushm ta 40c palatatuuraalta. Kuoleman-
jo,ka
ovat
työväen
.liikkeen
ri-
tie
n
en
ä
sillä
ei
larkoteta
«
itä
ä
n
j
kelpaa
niies
£
«
•
>
£
•
»
k«»» ■
ilmotukset $1.50 kerta )a muistovarsyilla pitää työt seisauksissa, vaan k y - n ille . Jos sosialistien voitto olisi kea
riippuu. Tukholm an kon
$2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit-
liiokkataisteluiarkotuksis- pahaa, m utta sen harjottaniineii
kykeneväisyydesi
to-Umotuksct 50c kerta, halutaantieto- ja sym ys m iesten järjestym isoikeu- ollut saksalaisuuden voitto, niin gressijiomma on jo ilmeisesti vai- veissä
aimenmuutto-ilmutukset 25c kerta, nairna-
sa.
tutkim
aan
sitä,
m
inkäverran
edellyttää
kuitenkin
kaikissa
ta-
| olisi saksalainen lehdistö epäi- : kuttanut herättävästi saksalaisiin
ilmotuksct $1.50 kerta, anocro-ilinotukset den tunnustam isesta.
$1.00 kerta.
Seisovat ilmotukset sopimuk
Kun
toissa-iltana tuotettiin Jennittä ollut sitä kannattam assa, i työläisiin. Kotigressivalniistelui- niillä "uudenaikaisilla” m en ette-p au ssissa yksilötoim intaa, ja sil-
sen mukaan.
Satunnaisista ilmotuksista
tulee rahan seurata mukana.
Englannin
tänne rikkureita Spokanesta. oli m utta päinvastoin tapahtui,
hin saapuneet saksalaiset sosia lvtavoilla on saatu aikaan hyö loin liitto m enettää kontrollinsa
kielestä suomennetaan vapaasti.
Asiassa ei ole kuitenkaan mi- listit saattoivat -saada kuulem iiu- tvä työväenliikkeelle, sekä kuin sen ylitse m iten sitä h a jo te ta a n ,
Entered M second-class mail matter July 18, niille selitetty, että täällä ei ole
1912, at the postaffice at Astoria, Oregon,
m itään selkkauksia : joitakin suo- tään ihm ettelem istä, sillä jo k a i-' sa asioita, joita ei saksalainen ka paljon ne ovat vahingoittaneet Se jää yksityisten harkinnasta
unoer the Act of March 3, 1879.
riippuvaiseksi, ja siilien ei iär-
T IL A U S H I N N A T
malaisia on ollut vähän rettelöis- nen sosialisti <m selvillä siitä, (scn.su u rj laske julkisuuteen. So- sitä.
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
. . .
. . . .
............
Yksi vuosikerta. .$4.oo
6 kuukautta. .$2.25 i sä ia niistä päästäkseen otta- että saksalaisuutta ei ole mil i Sialistikongressin alkuunpanijat, i Koko sapoteesia kannattava ja jestöllä ole enää m itään sanoita
3 kuukautta.........$1-35
1 k u u k a u s i... .50
,
ra n tin g .1 saarnaava järjestö on nvt valtio- vaa. M utta sitä seuraa, että
tietoja niitä haluaville sitä c
vat yhtiöt nyt suom alaisten ti--Jaan ehdolla kannatettapa. Ja j miöhet sellaiset kuin
Suomeen ja muualle ulkomaille:
Yksi vuosikerta. .$6.50
6 kuukautta. .$5.50
vallan
painostuksen
alaisena
rap-
tustajien
kätyrit
viilaavat
rivei-i
tienkin. Toim een on asuitta
lalle amerikalaisia !
suta ovat suom alaiset santarm i-j cjvät suinkaan hetkeäkään ole
S U B S C R IP T I Ö N R A T E S 7 ~
1
•
*jjt.
'
heti
kutsun saatua.
In the United States and Canada
»des millään tavalla peutunut vallan hajoamispistee- liiti ja h a jo tta v a t saj»otee>ia nt- ä :
Mikä mainio työnantajien to- lehtemmekin selvillä, että täkä- ajatelleet tai edes
Toverin johtokunta
One ye ar...........$4.00
S i* months........... $2.25
itseään vastaan, ilman että
Three months. .$1.35
One m onth.................. 50 dellisen m ielialan ilmaus!
, Iäiset sosialistilehdetkin olisivat ( mahdolliset auttam aan Saksan seen saakka. Sen m ukana olleet
Box 99, Astoria, < >•
Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katu
joukot
ovat
hajallaan,
voim
atta
Hitto
voisi
sillekään
m
itään.
,
Suomalaiset
muka
rettelöissä-)
viimeisiä
kannattam
assa
saksa-
j
hallituksen
asiaa.
(2 p. lokak., 1917.)
jen kulmassa. .Telefooni:
konttori 365,
toimitus S32.
saada edes ko-
Löytyy vam yksi keino s e lla .s-;
Eihän ole kukaan ollut missään laism ielisyyttä, m utta ne etsivät
Xähtävissä on eräitä toisia svi suurilukuisina
l täm ä sievä m u isto esin e siitä, ku
koontum isvapautta itselleen, e i-ta toim intaa-vastaan ja se on se. toinen lu u lta ra s tik in isäniuaallin
rettelöissä, m utta lakossa.
ja aseita sanan vapautta ja sosialisti- . ta jotka vaikuttivat Englannin
ä o v a t o lle e t e n e m m istö n ä sja lehtiä vastaan . ja siksi
t hallitukseen tässä asiassa, niinit- väfkä voi millään hinnalla po is-että avoimesti selitetään, että ihm isolio p istä ä kuoliaaksi tois
Siksipä olisikin jo aika s a iin
taa sitä tahraa liikkeeltään, et- taisteluaseiksi eivät kelpaa nut- lu u lta v a sti y h tä isänm aallisen ilmi
m e rik a la is e t.
Seuraus oikein, vääristelevät tosiseikkoja.
X e ,äiu hallitse'ien luokkien suunni
olion niiden vallanpitäjä-rosvoj« n ka
toimia
että kun rikkurijoukko tuli tän- koettavat käyttää tilaisuutta hv tejina taloudellisesta sodasta so teivätkö sen riveissä olleet vksi-kään m uut kilin jouiikolu. t t n kysta, jo tk a heitä kum paakin m .
ne. niin unionistit saivat tiedon väkseett, 'voidakseen vääristely il- dan jälkeen ja brittiläisen valta löt olisi liiton kannattam ien op julkisesti hyväksym ät keinot ja kaiken ikänsä k id u tta n e e t ja kiron
i
joka muihin turvautuu, m enettää
Laivakapitalistien
itsepintai asiasta kaikesta siitä vahtimises- ]a kukistaa sosialistisen san o kunnan aseman vahvistaminen pien mukaan
turvautuneet k a ik - 1
, ,
n eet?
• • , -
oikeutensa tom ua liiton nimessä.
suus tulee tälle maalle tavatto ta huolim atta, jota on harjotet- malehdistön.
kun
keinoihin.
Alita
ne
,\a'.k
k
i
.
.
.
.
.
,
i
•
Afrikassa. Xäitä molempia Eng
. ............■ 1,
Silloin ei liitto ole vastuunalat-
PIIR TEITÄ ENGLANTILAISESTA
man kalliiksi, sillä laivanraken tu ja miehet eivät m enneetkään
t \ (däisluokka vastustaa, , keinot
M utta huom aam attaan ne lau- lannin
sisältävät, suta ei neula
S O T A S IV E Y D E S T a
nuksen viipymisen selitetään ja t tö iltin : eivät olleetkaan rik k u rei-' su vat oman tuom ionsa: ne s a lam a tietäisi myöskin valtiolli ole m itään tietoa, ja siksi jutlri nen yksityisten toim ista, kun ei
L ontoolainen W eekly D ispatch . :
kavan sotaa.
H allituksen olisi ta mieleltään, m utta olivat lah- 'n o v a t että tilinteon päivä tulee sen vallan siirtvm istä eri maissa liike rappeutuikin min nopeasti, se jätä m itään yksityisten paa- jo tta a , e ttä m ik ään nykyisessä hiili!
Suuret joukot tuntevat itsen-tettäväksikään yksit) isinä,
siisi pakotettava laivakapitalistit teneet matkalle väärien ilmotus- sodan jälkeen. Se tulee, kuullan pohjimmaisten \ hteis.suntahiok-
tn m ä ssä siv eettö m y y d essä ei ole ha
Xamä periaatteelliset e ro a 'a i - m ästy ttäv u m p ää kuin sen r a h a ,
taipum aan ilman päivänkään vii ten perusteella.
painovapaus ja ajatuksenvapaus I kien käsiin. Ja tätä mahdolli- sä svvttöm iksi. eivätkä varmaan-
Tuonnoin p u liu iu liu .
vyttelyä.
Sillä tavalla osottaa täkäläinen jälleen sarastaa. Xyt alkaa taan- suutta k an san 'altaisu u d en paatu- k r « kutkaan rehellisesti .viiva- snu.let sosialistien ja s y n .ltk a lts - | a , a , B „ „
Muuan lehti laskee jokaisen työnantajisto
suosiollisuuttaan tulituksen
synkkä
pim ennys, 'noet vastustajat katselevat kau estdn parasta tark,ottaneet ole tien välillä ovat sangen suuresta me erästä Nuorten mies.,-n krioilii-
sen y h d isty k sen toim ihenkilöä, jo, .
päivän sotaa vievän ipuolitoista- työläisille:
syyllisiä mihinkään m utta siitä m erkityksestä ja selvät silloin oli p itä n y t Lontfxm länsipuolen kai
Kuinka kauan ot- m utta se ei ole pitkäaikainen i-i luilla
M u tta a ja tu s k a n sa in v ä lise stä huolim atta eivät lie voi olla var- kun tullaan tekemisiin tosiseik- eläm ää silm ällä k u u k a u sn iä ä n a. lian
tu h atta m iestä ja viisitoista m il taa ennen kuin täällä huoma- kun se häipyy, häipyvät sen m u
so sia listik o n S g re
ei ■’■
-de V kuol- | lilo ja siitä, etteikö tvönantajien kojen kanssa, joiden ratkaisussa tiesi n iilfe i joka hotellin, joihin illan
joonaa dollaria varoja.
Se ei taan. m istä kenkä pu ristaa/ Ja kana yökötkin.
' V ssista v-‘
lut. sanokoot taantum ukselliset toim esta olisi lähetetty aikoinaan eivät haaveet enää tepsikään. Ja tullen p a rit k a to a v a t k ä tk i -ainaiio-
nähtävästi ole liioteltu laskelma, täkäläiset lehdet selittävät toi-
* '• * •
m utta siltikin sallitaan laivakapi den olevan käynnissä, vaikka ne M j k g . U i t t o l a i g h a l l i t u k - m itä tahansa. Ja täm ä asia on heidän joukkoonsa sapoteesin siksi olisi jokaisen työväestön tnana v irta n a : hän voi n ä y tti.. -alo
tarkoittavan
päästävä ja taloja, jo issa so tilaa t juot. -i.-an
o te tta 'a huomioon tärkeyteensä harjottajia. ja niiden toimenpi- ¡.arasta
talistien itsekkyyden aiheuttaa varmaan tietävät, että siten ei ole
pehm eiksi ja ro sv o taan
Hän li i> .
set estivät sosialisti- nähden ensiluokkaisena asiana. teinä saattaa ilmetä mitä taliansa, niistä jo selville.
sellaista m enetystä ilimishengis- J laita. Jokainen lakkolainen tie
___
__ h u ieilu t k a tu tv ttö jä ja kysynyt n . • -
Ylläolevassa selostettuun Ar
kongressin?
tä ja om aisuudessa. Jos joku tää, että työt eivät ole käynnis
itse ltä ä n : "M iksi o lette tä ä llä ? -’ Va.--
--------------
1
nold
Fìenn'etin
ajatukseen
on
tar
1
i
ta
u k se t täh än kysym ykseen h äm a
sä,
eivätkä
tulekaan
käyntiin,
ja
ajattelee, että sota on käynnissä
|k
u
m
m a s t u t t i v a t , sillä harvoin ne n
Siima
\
o
,
i
.
.
.....
!
peeton
lisätä
mitään.
Mina
i
kapitalistien etujen tahia. niin nämä lehdet tietävät, että lak
Arnold Bcnnet. huom attu eiig- ¡ 1
2
■
lii;,n
him o k k u u tla to d istiv a t.
Hai, i
■
, kirjadua
• • ,
. •
nm arr
saa sellaisesta m enettelystä san kolaiset tietävät sen. m utta ne , lantilamen
xasilti
i c i._ e 1 im enee varsin terve vnunarrävs
niissä oli e n siin äisen ä ja viimeisenä
gen voimakasta tukea ajattiksel j vain valehtelevat.
varsin mielenkiintoisella tavalla asem asta semmoisena kuin se to
tek ijä n ä — ra h a ja kauniit vaatteet.
....
'
k en . la kuitenkin v a k u u tta a ’ Eikö tunnu ikäänkuin ne va liittolaism aitten hallitusten >it a i -icllisuudessa --n.
.... illalliset hienoissa hotelleissa, kaikki
päälle
V E R IN E N P IS T IN T Y Ö V Ä E N
I näkyvät, ilkesi
ime»i täm
i « h m än
« u h
«“ »»“ e s ittä ä i lu o eläm än huikasu, johon ainoastaan
hallitus, ertä sotaa ei sen takia > laitelisivat
tottuneen
tapansa toim enpidettä millä ne estivät :
nestt*ttävuksi.
kuinkH
inoiitu edus- ¡siveyden m yynti . voi
. ta
. rjo ta tilaism n
V E L J E Y D E N M E R K IK S I.
aan bu ia n
.
Periaatetarkistelua
käydä että yksityiset rikastuisi- vaikutuksesta? M utta se ei ole kansainvälisen sosialistikongres
___________ _
!
’ j ,a i*sta oli asevelvollisuuspa on
an i
p u u tte e n ala ise lle naiselle. A jatel
vat. Sen olisi pakotettava lai; syynä. Syynä on se epätoivoi- S|„ kokoontum asta 'rukholniassa. j
• C anadan a m m a ttijä rje stö je n O tta - , n a „ a jia.
. ! la< cttä nuo v astau k set lä h te v ä t 15-
vakapitalistit m yöntym ään mi«*- nen asema, johon isännät ovat
Bcnnet huom auttaa alussa, että
Ylla--levän oi-ikon lukiia x a a t- i " aHsa p id etty ä kokousta. Jossa v an -, A inoastaan 6 ed u sta jaa nousi. vuotisteu lapsien huulilta!
•' uksiin,
’
= ..... ..
Nämä
•
ten vaatim
sillä se r -vnrsi lehtineen joutuneet.
E räs
so tilasv irk a ilija
m ainitse-
Aanta leh-f-
ien- ¡iail ym m ...................
ärtää hyvin ne ■
kolme
taa ajatella, että meidän periaat koilliset, isänm aalliset, sotakiihkoiset ' K aikki m uut istuivat, ja n o u siv at
'a in e k s e t pääsivät voitolle, arv o stelee vasta sitte. kun p u h e e n jo h taja kysyi,
m u u tam ista o m itu isista tap au k sista
osottaa. että ne ovat väärässä det tietävät kannatuksensa ole- ■ pääsyytä, jotka johtivat hallituk- te is s ä m m e o lisi o s o tta iltU llU t ltlie - j B
p e d e ra tio n ist sangen k a tk e rasti, j ketkä asev elvollisuutta v a stu stiv a t,
Aivan äsken ¿ a v a iltiin yhden tuol
jotka ajattclevat
kapitalistien van lopussa unionistien kesktiu- sja Ensimainen niistä oli tunne j lestiimme olevan jotakin sellais- j o tam m e
sen
kokousselostuksesta j N iistä 136:sta e d u sta ja sta , jotka
laisen tytön s a a s tu tta n e e n u se ita s->
saavan voittoa sodan kustannuk dessa ja siksi ne lyöttäytyvät ai- Syjhin perustuva haluttom uus ta jota nvt kävisinnne tarkistele- m uutam ia kohtia.
¡ä ä n e s tiv ä t Bordenin pakkopalvelus-
E rä s upseeri o tti kustai
Kokouksen kan ta joutui varsinai- politiikkaa ja siis k a u tta ran ta in ju i
n
van naurettvalla tavalla tuke sallia m uuta saksalaisten tapaa- ’ maan ja -itte ehkä m uuttele-
sella.
ty tö n p a ra n ta m ise n kun
, ,t..i.,,,
• , • •
,
i sesti koetukselle asevelvollisuttskysy- listiv ät sen “oikeaksi, isänm aalliseksi !
.
......
Jos uniot saavat m äärätä työ maan isännistöä, voidakseen sit m istä , kuin asevoim in tu iste
iu k e n m
rnaan
a rsin
k in
u | m yksessä. v Y
. . ie leisesti
. . s e s ti • tied
• , etään
. . . .
. jen
, n m ukaiseksi . hän lupasi v a s te d e s v ie ttä ä snv-".
a a li, v »ai
u in
u i j los > hau
--au . s « a ttu
i ii .u
etaan , e ttä
tvovaenluokan
e etu
tu
je
•
• •
t t ä } j ia a työväenluokan
suhteet työmailla, niin työrette- te jakaa niiden kanssa sota voi tilki. M utta tunteetkin to isin a an ; o icn,aan niitä, jotka p eriaatteelle I am nia(tijä r jeBtö oli ollut m itä jvr- „li a in o a staa n kuudella ro h k eu tta ja eläm ää, a in ak in siihen asti, c l ’
löt katoavat.
t"t ja uysyä edelleen pystyssä, saattavat olla kallista ylellisyyt- <js, a kvsvniyksissä ovat olleet klm m ästi pakkoasevelvollisuutta. vas- m iehuutta a v o n aisesti ja julkisesti a- hänen ta u tin sa saatiin p a ran n ettik ö
T äm än lu p au k sen sa ty ttö rikkoi ili
Ja kun ne selittävät ulkom aa ta ja kovasti epäjolidonnvuxaisia- kanssamme eri mieltä. Sellaista taan aina täh än kokoukseen asti. se ttu a v akaum ustansa k a n n a ttam a a n paikalla, kuten sittem m in tuli ilmi
1915 ja 1916 am m attijarjes- sillä tavalla, e ttä ihm iset sa atto iv a t
On siinä sentään hiu-i ilmalle. että täällä on lakko jo kin. Xiin vievältä näyttäviä kohtaa pettym ys jo tässä lau- Vuosina
ton kokous lausui pontevan hylkäys- nähdä, m lnkänäköisiä otuksia he oli I tu n n u sti h ä n tä h o itav alle lääkäri
sovittu ja miehet ty-issä, niin kuin olivatkin ne tunnesyyt, joi - _ecssa> sj]]a ,ne ai,-nime osottaa.
kan eroakin
tuom ionsa siitä ja ju listi sitä jä rk ä h vat Muut noista en em m istoäänestä-
sieltä voi aina tipahtaa jo k u rik hin nojaten hallitukset estivät e ttä meidän
jistä nousivat tak a k ä p ä lille en m u k a -’ kun
h ä n lä h o idettiin te k e m is i-
periaatteittem m e täm ä ttä vastustavansa.
m
as
hyvinäkin
asevelvollisuuden
vas-
kym
m
enien
m iesten kanssa. Sella •
kurikin.
Se
niillä
vain
on
tar-
1’ortlam lin ja Astorian lehdet
M utta nyt kokouksen enem m istö,
-osialistik- mgressm
kokoontu- mukaiseksi sopii ia on nyt niiden
tu
sta
jin
a
a
in
o
a
staa
n
p
e
ittä
ä
k
se
en
li-
8l,,e
ei
m
ahdeta
m itään.
jatkavat epätoivoista taisteluaan kotuksenakin.
liiasta, selvästi näkvv, että ne tarkistettava periaatteenpa, jotka I hyväksym ällä »euraavan kohdan n u kaisia jälk iään , kun olivat R av alta-’ M uuan lääk äri, joka on kaik'
Ero suhteissa on suuri täällä olivat epäjohdonmukaisia. ’resi- ovat rehellisesti meitä v a stu ita -¡,neenpanevan kom itean lausunnosta,
laivanrakenntistvöläisten
lakon
h ä p eäm ättö m ästi
ja neet C anadan työväenliikkeen entisen i ik än sä ty ö sk en n elly t Lontoon itä-
täydellisesti.
m urtam iseksi, huolim atta siitä, ja San Eratieiseossa. samoin kuin detitti Wi1sonin johdolla
mc ! neet.
osassa, sanoo siellä v allitsevan ti-
I halpam aisesti luopui selvästi m ääri- g o tavastaisen kannan
alalla
sellaisen kurjuuden, e ttä p
se
on
suuri
eri
lehtien
suhtautu
että sellaisesta ei ole toiveita.
aherteleninie selitysten laatim i-j
I apahtuinicn logiikka on o s o t-' te j|vgtai p itk ä a ik a ise sta ja kaikin
Itä-C
anadassa
am
m
atillin
en
työ
täisi
oka
Zolan kynä voidakseen t
tähän
taisteluunkin. sessa, että meillä ei ole m itään i tanut riittävän selvästi, että ne i puolin oikeasta k an n astaan — kur-!
Xyt kun San Franciscon työn misessa
..
.
.
i n , . i vaenliike on läpeensä taantum uksei- kuvailla
K okonaisia p e rh e itä
’ “ y“ * *“
_ t
.................
an tajat taipuivat osittain työ- M utta nyt kun unionistit saavat Saksan kansaa vastaan selhiise-J-divat oikea:-a. jotka selittivät jim m alla tavalla niitä työväenliikkeen lista
ja m atelevaa. sam aten kuin asuu yhdessä huoneessa, niin us- .
läistensä vaatim uksiin, käyttävät englanninkielisen lehden itsel liaan, että tämä kansa on veren-j valtiovallan ' aitaamisen työvä- h isto ria ssa ikinä on nähty.
gom persilaisuus Y hdysvaltainkin itä- ovat kaikki saan eet ta rtu n n a n . N
T oim eenpane van kom itean ehdotus
leen.
niin
on
niillä
millä
vastata
lehdet sitä hyväkseen selittäm äl
osissa. Sen näköpiiri ei ole m illoin-j
e rä ä ssä k in p e rh e e ssä isä, äiti >
janoisen saksalaisen autokratian ’ eston kumouksellisen ta iste lu jä r-! oli näin kuuluva:
kaan ulottunut elem m äksi ty ö -ja palk » v u o tia s ty tä r.
lä. että täkäläisten
työläiste 1 i ixirvarien vääristelyyn tä se uhri. kuten k-k-> maailma -»n.i jeston käsiin sen tärkeim m äksi;
P a rem m issa k in 1
"V aikka kokous ei saata tä n ä - !
kakysym
yksiä
eikä
orjuuden
ev
an
k
e
reissä
sa
ttu
u
u
seasti
m itä odottam
Ylei Ja tämän tähden Saksan kansan velvollisuudeksi ja yliteiskuuiial-
olisi luovuttava
oikeuksistaan.! m uuttaa suhteet toisiksi
kään vuonna siihen m äärään pol- j
lium ia ja orjafilo so fiaa ylem m äksi. totnim pia tap auksia. N iinpä oli k-
kela varm asta ja huolellisesti h a r
stiloin täytyy päästä toiseen hallitus- lisen vallankumouksen välttä-
Xe selittävät että olisi mentävä nen mielipidekin tulee
Jos tä ssä työ v äen liik k eessä milloin rankin seitsem än nuorta ty ttö ä erä
k itu sta k an nastaan asevelvollisuus-
työhön, koska San 1'raneiseou1 tietäm ään, miten asiat to-lellisuu- järjestelm ään, saadakseen ran ¡ mätt-miäksi edellvt'kseksi, ja ne
on esiintynyt jokin rohkea ja e d is sä illan v ieto ssa, jo ssa oli panit
pakk-»kysym yksessä.
sellaisena
tyksellinen a ja tu s, <>n se aina tullut sm itcloleikkejä
tyoläisetkin menivät. Ikäänkuin dessa ovat.
hau. Mutta hyvin o n ,tu n n ettu a, j väärässä. i--tka pitivät valtioval
ynnä
katkeilla 1 '
kuin se on e site tty n ä vuosien 1915
länneltä päin. Ne 106 e d u sta jaa , jo t m uuta hauskaa, k u ten nuorten
että Saksan sosialistit ovat aina lau voimaa liian vähäpätöisenä,
ei suhteissa olisi m itään eroa.
ja 1916 kokouksien ponsissa, niin.
ka ä ä n estiv ä t kokouksen taantum us- töjen ja heidän th ailijain sa k»
m aassam m e vallitsevaan eduskun
k \ kenem ättöm äuä
San Franciscon työläisille tun Ei ole syytä hämmästyä olleet Sakean nykyisen hallituk-i kerrassaan
politiikkaa
v astaan, olivat m ilte i on tav allista
M uutam ain viikko.)*
nalliseen hallitusm uotoon nähden,
sen vihollisia, ottam atta lukuun . hallitsemaan
vliteiskuntiallisia
nustettiin järjestym isoikeus, jota
po ik k eu k setta W innipegista ja sen kuluessa ilm eni, e ttä kuusi näist;» 1
em m e kuitenkaan pidä oikeana, i-
S o s i a 1 i s t ien syyttelem inen sodan puhkeniishetkeä.
\ akuu- J suhteita. Xiiden osana' on ny-
länsipuolelta. T älle rannikolle p alan tö istä oli sa an u t k u p p a ta rtu n n a n 1
täkäläisille ei aiota tunnustat.
I
sänm aallisena
em m ekä
koko
neet ed u sta jat kerto v at, että heihin liinaa. Joukossa oli ollut yksi Cv
Ja niille annettiin 'varmuus sii «laatika vallu'k>esta ja saksalais- tettavasti saksalaiset sosialistit kyisin hankkia "tieto ja” jossa-
m aam m e ja sen työväenluokan e-
k a tso ttiin m elkein kuin outoihin villi taudin sa a s tu tta m a — e rä s sotilas,
tä, että niiden ei tarvitse käyt m ielisvvdestä on tullut niin ta- ovat ‘ Saksan hallituksen \ih o l--k in kaukaisissa maissa tapailtu •
tujen m ukaisena lausua tahi tehdä
petoihin, koska heillä oli jy rk em m ät kuten m yöhem m in sa atiin selville. •
m itään sellaista, joka sa a tta isi
tää -porlandilaisten
skääppien vaksi suomalaisen santarm ileh-, lisiä tällä hetkellä. Meillä olisi vista utopistisista kum ouksista,
e
stä ä
nykyiset
vallanpitäjäm m e m ielipiteet kuin m itä soveltui H ätäis kä h ä n k ä än edes silloin vielä tienn
heidän voimansa muka
tuotteita. Selittäähän sopimus distönkin taholta, että osa nii- d l lu t tilaisuus tavata tätä Sak- joissa
ten
taan tu m u k selliseen
m ielenlaa m itään tau d ista a n .
sa av u ttam a sta kaikkia niitä tu lok
nimenomaan — jos näiden sa den lukijakunnasta mahd-»llises- san hallituksen vihollista neuv.-t- esiintyy kaikki mullistavana ja
tuun. T a rk asti v aro ttiin k etään län-
Toinen tap a u s oli eh k ä vieläkiv
sia m itä he täm än lain toim een
tela istä e h d o tta m a sta m inkäänlaiseen su rettav am p i.
m aisten lehtien uutisiin saa us ti sellaisen jo uskookin. Henki- telu-pövdän ääressä, m utta täm ä ’ hallitsevana tekijänä.
Muuan m aaseuduin
panosta odottavat” .
pienim
päänkään
kokouksen
m
ä
ä
rä
t
kotoisin oleva kaunis ty ttö oli nten»
! Mitä on sellaisella voimalla
koa — että \ \ illaniette Iron and hin joka lukee ja tilaa sellaisia tilaisuus hyljättiin.
Täm ä kierosti tehty täyskäännös,
täv issä olevaan toim een.
K aikesta m issillään naim isiin ja Lontooss
täm
ä
viheliäisen
orjam
ainen
a
listu
lehtiä,
on
ehdottom
asti
uskottava
j
Toinen
hallituksen
näkökohta
(
m
erkitystä,
joka
aina
osottau-
Steel M orksin tuotteita ei ta r
näkyi, e ttä kokous oli O ttaw an poli-
kaikki mitä niissä sanotaan, us oli se. että m atk aili'au antam i- , tuu m ahdottomaksi käyttää — m inen valtaluokan taan tu m u k sellisen tik o itsijain a stin la u ta n a ja heidän jal- k äydessään pistäytyi e rä ä lle tu ti
vitse käyttää.
valleen lää k ä rille ilm o tta m a ssa op
politiikan m itä julkeim paan vaatim uk-
T unnusta i »ivatko
täkäläiset kattam atta
ollenkaan jatkeilla nen olisi voitu semmoiseksi k ä - ; enemmän kuin mah-lott-»maksi, : seen, tuli kokouksen päätökseksi 136 1 kain pyyhem attonaan.
uellistitfdestaaa L ääk äri huom asi
sittaä, on vaikea ym m ärtää. l'o-j vaaralliseksi ja vahingolliseksikin
riistäjät tyoläistlleen työhönpa- itse.
ed u stajan äänellä 106:tta länteläisen
K okouksen ‘'in n o stu tta v in " hetki oli ta tytön huuli oli a je ttu n u t, ja '
M utta että sosialistit olisivat siasia päinvastoin on. että mat
kaikissa kotoisissa suhteissa? ed u stajan ä ä n tä vastaan.
laamisen ehtona sen. että he saa
»
ep äilem ättä se, kun S u u rb ritan n ia n k ittu aa n sitä tark em m in sai s e h
tarvitsee voima 1 B. C. Fed. sitä p a itsi ei sano ol v elje sjä rie stö je n e d u staja John Win tytön joutuneen tuon kam alan : •
vat järjestyä ia olla käyttäm ättä missään m erkityksessä saksalais- k alm an kieltäminen paremmin Ty-äväenliike
esim. Hammen-I sahan, tai m tii mieli nä, on mitä naurettavin a ja - 1 heikensi kuin vahvisti m eidän! siellä mi sä se kulloinkin toimii, lenkaan olevansa varm a siitä, että stone lah jo tti pu h een jo h taja W atter- din uhriksi, vaikka tä s s ä tapa
täm ä oli todella “alistu m ista". L eh sille v e r i s e n p i s t i m e n , jota oli sessa ei voitu to d eta m istä hän
Me olemme useat k e rra t; kansallista
y h te n ä is '' ttämme. eikä vain jossakin häm äräperai
den sahojen skäappivoimalla tu o tn.-.
Sepä se ov
den m ielestä se kovin rä ik e ä sti vi k ä y te tty canadalaisteu
valiottaessa ta rtu n n a n sa an ti’.
>e 1 i 11aneet miksi niiden ei sovi H allitusva-tainen. vaikkei 'ä lt
sis ä sanom alehtiuutisissa,
ia vahtaa konservatiivipuolueen ta v a lli V iiny-harjannetta. Pistin ta h ra ttu n a asian h irvein puoli. E n g lan n issa
tettua puutavaraa?
»i-1 voimaa se ei saavuta silloin kuu seen likaiseen ja halpam aiseen poli jonkun tiitntsraukan verellä - eiikä tu h an sia, jotka ovat sa an e e t pa •
Eivät tunnustaisi.
Sitä vas missään tapauksessa olla sak sa-1 täniättöniästi sotavastainen.
taanhan ne juuri tiukim min tais-J laismielisiä. eivät
ne voi olla niakas ja kast ava puolue on -en taistelutaktiikka iäa y k sit' is- tiikkaan, jota valtaluokan kavalat työläisen, joka vastoin tah to a an oli taudin ihan liinan om aa syytään
televatkin. että työläiset eivät »itä, olem atta pettureita omille meillä Englannissa, minkä ole ‘ ten
toim innasta riippuvaiseksi, k ä ty rit osaavat a ja a m onenlaisilla syosty valtaluokan toim eenpanem aan kansia pik k u lap siak in tuom itt
satsi järjestyä ja järjestyneenä ! periaatteilleen, silla saksal»ismie- massaolo ja vaikutus ei ole suin- . Siitä juuri ovat taalla viimeaikai- sangen epäiltävillä, heikom m alla si verir.vöppyyn — m ikäpä olisi sove k ärsim ään to isten sy n n e istä
veellisellä selkärangalla v a ru ste ttu je n
keitä, heikkoja, kitu k asv u isia
joukkoita avustaa
tovereitaan lisy v - merkitsisi
samaa kuin kaan vahaksi katsottava, miten set tapahtum at mitä vakuutta- yksilöitten itsekkyyteen nojautuvilla liaam pi vei jeslah jak si korkeata työ m uotoisia, jo tk a eivät itsepuob ’
väen virkailijain välillä?
M ikapa
puoltaa kapitalism in olemassa- pienenä pidämmekin varsinaista vimpina todistuksina,
nmilla teollisuusaloilla.
kutkuttelukeinoilla.
parem m in kuvaisi m ailntanlaajuisen ole eh k ä rikkoneet m itään juu. ■
Täm än k atalan ään esty k sen jälkeen työväenliikkeen korkeita tarkotuspe- siä eikä inhim illisiä lakeja. Ja
E ro San Franciscon ia esim. oloa, koska ne molemmat ovat paciiistipuuluetta, mikä sekään
Yksilötoiminnan, ja n. s. sapo
pantiin toim een m itä liettävim piä sil- riä, jaloja a a tte ita ja yleviä h a rra s yhä lisään ty y sitä m yöten kuin
ei suinkaan ole pienenemään teesin rappeuttavasta vaikutuk
A storian suhteiden
välillä 011 vallan sama juttu.
m än k ään tö n äy tän tö jä. K okouksen häi- tu k sia? Mikä pontevam m in ja var kuluu.
Täm än maan saksalainen ¡x>r- päin.
sesta työväenliikkeessä on mei-
suuri, vaikka ei sitä mainita niis
m em min m eitä vak u u ttaisi työväen
sä fcirjotuksissa. joissa koetetaan varilehdisto. joka osittain taitaa
Kolmas ilmotettu m atk aili'an , kalaisten taholta puhuttu jatku- | jonk;t likaisteu 8OrtaieD jäijet tuossa
Se kuuluisa sotarouva, Mrs. K
y h te istu n n o lta ja kauan h a a v ek si
todella
saksalaism ielittä. epäämisen syy on se että l u u - ' .»¿ti ja ama selitetty sen olevan | toimeenpanevan komitean kavalasti m am m e ilim iskuunaa veljeydeaaat- V ancouverista. B C.. jo sta mekin
saada miehet pettäm ään asiansa olla
ja palaamaa:'', tyoii >n la v » i »h-
1« 1
hinnatta,! kapitalL- toteltiin Saksan diplomatian saa- m«tä turm iollisint 1 jotrkkok <- 'aadituo&a poiibielidotukt,ei«»d »cLasti teen p ik a isista to te u tu m ise lta kuin ran uiainitniium e, onkin oc<»ttjn
vanha.
ovatkin.
MAILMANKATSOMUKSIA
.
•
s
•
•
.
.
.