Image provided by: Astoria Public Library; Astoria, OR
About Toveri. (Astoria, Or.) 19??-1931 | View Entire Issue (Oct. 4, 1917)
No. 232 TOVERI - TOVERI M n a t n saomaUis«« t '«vien UnsakanAattaja. ilmestyy Astoriasaa, Oregon, jo k * p il v i paisu s v a a u a u ia *. sosialisti- kcen hyväksyttäväksi, joka ci tuu siitä, että täällä on jär uliakin, selittää sosialistien o le van kansainvälisen Ja sellaiseen tilanteeseen jou- kuitenkaan voi sitä k o sk a an k ä y t-tuu mikä järjestö n \an sa, jo»'« jestyminen vasta alulla, mutta van vihollisiaan, siis saksalais kongressin palvelemaan omaa San Franciscossa jo vuosia mielisyyden vihollisia, kuten ne asiaansa. Täm ä tuntui pelkältä tää. M utta juuri sitä vastaan antaa jäsenilleen oikeuden kayt- 1, Naisien lehden toimittaja HALUTAAN ja puhtaalta pilalta. Päinvastoin ovat vastustajam m e -hyökänneet'tää m itä keinoja hyvänsä. t ! T äten ju listetaan hakukelp ¡>- esittäen Sellaiset toim enpiteet T O IM IT U S K U N T A : Kun Daytonissa, O., käytiin liittolaism aitten asiaa palvclev-i mitä vimm atuim mtn, csmat-n Seattlen raitiotielakkolaiset ......... . - ■ . ; Sten ten toverien haettavaksi naenavaiesj toimi lunni W . N . R E IV O L A U R I M O IL A N E N kuitenkin väitteittensä tueksi aBjoukkokontrolIin ulkopuolella, ja ¡-an paikk-a Am erikan suom ii. ... suostuivat neuvottelem aan palk-i vaalitaistelua ennen viimeisiä ni-i propaganda olisi päässyt tässä ADOLTH SALM I A. B. M Ä K E L Ä SULO SYVÄ N EN kasuhteistaan ja palaam aan töi m itvsvaaleja. joissa so sia listit! kongressissa suoranaiseen koske- na sellaisia esimerkkejä, joita eisentähden ehdottom asti työväen- | ten sosialistien naisten lehden .. , .... , , - liik k een a se in a h y lä ttä v iä . Joku .T o v c r itta r e s s a . H a k ija lta \ hin, m utta vasta sitte, kun heidät saavuttivat niin loistavan voiton, tukseen vihollisemme niitten „.inkaan TOVERI kelpo«» •voida .ark a,-liik k een aseina ny « t a ? ,|ita a |, enncn kalkkia kun,,,.!! (T H E C O M R A D E ) . . ¡sosialism in tuntem usta, seka oli tu n n u stettu järjestyneeksi selittivät sikäläiset saksalaiset joukkojen kanssa, jotka itsekin taa, kuten kaukaa tulleita u u ti-ja rjo to saattaa selittää The organ oi Ue Finnish workers in the Western states. The only Finnish daily in joukoksi. Me halu- vänsä sa-jxiteesin taistc uasee k^ a k ir jo illa sosialistisen Eikä täälläkään ole lehdet sosialistien olevan vihol- vihaavat vihollistannne ja joiden siä ja tapahtum ia. the West. Published daily, except Sunday, at Astoria, O re., by the Western W o rk amme kiin n ittää huom iota k o ti- seen ja tehdä sen -vallan rehellt- niank a tsom uksen valossa heh - Xe pitivät sosialistien toim innasta Saksan sisäisen elä palkkariita se ainoa, eikä edes lisiaan men's Publishing Society. Haki joka ' voiton suurena taippiona Day to män uudestaluoininen ennenkaik tapahtum iin ja kehotam m e niitä sessä tarkotuksessa, vieläpä selit- tajuisia kirjotuksia. tärkeinkään erimielisvvs. Ilm otushm ta 40c palatatuuraalta. Kuoleman- jo,ka ovat työväen .liikkeen ri- tie n en ä sillä ei larkoteta « itä ä n j kelpaa niies £ « • > £ • » k«»» ■ ilmotukset $1.50 kerta )a muistovarsyilla pitää työt seisauksissa, vaan k y - n ille . Jos sosialistien voitto olisi kea riippuu. Tukholm an kon $2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit- liiokkataisteluiarkotuksis- pahaa, m utta sen harjottaniineii kykeneväisyydesi to-Umotuksct 50c kerta, halutaantieto- ja sym ys m iesten järjestym isoikeu- ollut saksalaisuuden voitto, niin gressijiomma on jo ilmeisesti vai- veissä aimenmuutto-ilmutukset 25c kerta, nairna- sa. tutkim aan sitä, m inkäverran edellyttää kuitenkin kaikissa ta- | olisi saksalainen lehdistö epäi- : kuttanut herättävästi saksalaisiin ilmotuksct $1.50 kerta, anocro-ilinotukset den tunnustam isesta. $1.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk Kun toissa-iltana tuotettiin Jennittä ollut sitä kannattam assa, i työläisiin. Kotigressivalniistelui- niillä "uudenaikaisilla” m en ette-p au ssissa yksilötoim intaa, ja sil- sen mukaan. Satunnaisista ilmotuksista tulee rahan seurata mukana. Englannin tänne rikkureita Spokanesta. oli m utta päinvastoin tapahtui, hin saapuneet saksalaiset sosia lvtavoilla on saatu aikaan hyö loin liitto m enettää kontrollinsa kielestä suomennetaan vapaasti. Asiassa ei ole kuitenkaan mi- listit saattoivat -saada kuulem iiu- tvä työväenliikkeelle, sekä kuin sen ylitse m iten sitä h a jo te ta a n , Entered M second-class mail matter July 18, niille selitetty, että täällä ei ole 1912, at the postaffice at Astoria, Oregon, m itään selkkauksia : joitakin suo- tään ihm ettelem istä, sillä jo k a i-' sa asioita, joita ei saksalainen ka paljon ne ovat vahingoittaneet Se jää yksityisten harkinnasta unoer the Act of March 3, 1879. riippuvaiseksi, ja siilien ei iär- T IL A U S H I N N A T malaisia on ollut vähän rettelöis- nen sosialisti <m selvillä siitä, (scn.su u rj laske julkisuuteen. So- sitä. Yhdysvalloissa ja Canadassa: . . . . . . . ............ Yksi vuosikerta. .$4.oo 6 kuukautta. .$2.25 i sä ia niistä päästäkseen otta- että saksalaisuutta ei ole mil i Sialistikongressin alkuunpanijat, i Koko sapoteesia kannattava ja jestöllä ole enää m itään sanoita 3 kuukautta.........$1-35 1 k u u k a u s i... .50 , ra n tin g .1 saarnaava järjestö on nvt valtio- vaa. M utta sitä seuraa, että tietoja niitä haluaville sitä c vat yhtiöt nyt suom alaisten ti--Jaan ehdolla kannatettapa. Ja j miöhet sellaiset kuin Suomeen ja muualle ulkomaille: Yksi vuosikerta. .$6.50 6 kuukautta. .$5.50 vallan painostuksen alaisena rap- tustajien kätyrit viilaavat rivei-i tienkin. Toim een on asuitta lalle amerikalaisia ! suta ovat suom alaiset santarm i-j cjvät suinkaan hetkeäkään ole S U B S C R IP T I Ö N R A T E S 7 ~ 1 • *jjt. ' heti kutsun saatua. In the United States and Canada »des millään tavalla peutunut vallan hajoamispistee- liiti ja h a jo tta v a t saj»otee>ia nt- ä : Mikä mainio työnantajien to- lehtemmekin selvillä, että täkä- ajatelleet tai edes Toverin johtokunta One ye ar...........$4.00 S i* months........... $2.25 itseään vastaan, ilman että Three months. .$1.35 One m onth.................. 50 dellisen m ielialan ilmaus! , Iäiset sosialistilehdetkin olisivat ( mahdolliset auttam aan Saksan seen saakka. Sen m ukana olleet Box 99, Astoria, < >• Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katu joukot ovat hajallaan, voim atta Hitto voisi sillekään m itään. , Suomalaiset muka rettelöissä-) viimeisiä kannattam assa saksa- j hallituksen asiaa. (2 p. lokak., 1917.) jen kulmassa. .Telefooni: konttori 365, toimitus S32. saada edes ko- Löytyy vam yksi keino s e lla .s-; Eihän ole kukaan ollut missään laism ielisyyttä, m utta ne etsivät Xähtävissä on eräitä toisia svi suurilukuisina l täm ä sievä m u isto esin e siitä, ku koontum isvapautta itselleen, e i-ta toim intaa-vastaan ja se on se. toinen lu u lta ra s tik in isäniuaallin rettelöissä, m utta lakossa. ja aseita sanan vapautta ja sosialisti- . ta jotka vaikuttivat Englannin ä o v a t o lle e t e n e m m istö n ä sja lehtiä vastaan . ja siksi t hallitukseen tässä asiassa, niinit- väfkä voi millään hinnalla po is-että avoimesti selitetään, että ihm isolio p istä ä kuoliaaksi tois Siksipä olisikin jo aika s a iin taa sitä tahraa liikkeeltään, et- taisteluaseiksi eivät kelpaa nut- lu u lta v a sti y h tä isänm aallisen ilmi m e rik a la is e t. Seuraus oikein, vääristelevät tosiseikkoja. X e ,äiu hallitse'ien luokkien suunni olion niiden vallanpitäjä-rosvoj« n ka toimia että kun rikkurijoukko tuli tän- koettavat käyttää tilaisuutta hv tejina taloudellisesta sodasta so teivätkö sen riveissä olleet vksi-kään m uut kilin jouiikolu. t t n kysta, jo tk a heitä kum paakin m . ne. niin unionistit saivat tiedon väkseett, 'voidakseen vääristely il- dan jälkeen ja brittiläisen valta löt olisi liiton kannattam ien op julkisesti hyväksym ät keinot ja kaiken ikänsä k id u tta n e e t ja kiron i joka muihin turvautuu, m enettää Laivakapitalistien itsepintai asiasta kaikesta siitä vahtimises- ]a kukistaa sosialistisen san o kunnan aseman vahvistaminen pien mukaan turvautuneet k a ik - 1 , , n eet? • • , - oikeutensa tom ua liiton nimessä. suus tulee tälle maalle tavatto ta huolim atta, jota on harjotet- malehdistön. kun keinoihin. Alita ne ,\a'.k k i . . . . . , i • Afrikassa. Xäitä molempia Eng . ............■ 1, Silloin ei liitto ole vastuunalat- PIIR TEITÄ ENGLANTILAISESTA man kalliiksi, sillä laivanraken tu ja miehet eivät m enneetkään t \ (däisluokka vastustaa, , keinot M utta huom aam attaan ne lau- lannin sisältävät, suta ei neula S O T A S IV E Y D E S T a nuksen viipymisen selitetään ja t tö iltin : eivät olleetkaan rik k u rei-' su vat oman tuom ionsa: ne s a lam a tietäisi myöskin valtiolli ole m itään tietoa, ja siksi jutlri nen yksityisten toim ista, kun ei L ontoolainen W eekly D ispatch . : kavan sotaa. H allituksen olisi ta mieleltään, m utta olivat lah- 'n o v a t että tilinteon päivä tulee sen vallan siirtvm istä eri maissa liike rappeutuikin min nopeasti, se jätä m itään yksityisten paa- jo tta a , e ttä m ik ään nykyisessä hiili! Suuret joukot tuntevat itsen-tettäväksikään yksit) isinä, siisi pakotettava laivakapitalistit teneet matkalle väärien ilmotus- sodan jälkeen. Se tulee, kuullan pohjimmaisten \ hteis.suntahiok- tn m ä ssä siv eettö m y y d essä ei ole ha Xamä periaatteelliset e ro a 'a i - m ästy ttäv u m p ää kuin sen r a h a , taipum aan ilman päivänkään vii ten perusteella. painovapaus ja ajatuksenvapaus I kien käsiin. Ja tätä mahdolli- sä svvttöm iksi. eivätkä varmaan- Tuonnoin p u liu iu liu . vyttelyä. Sillä tavalla osottaa täkäläinen jälleen sarastaa. Xyt alkaa taan- suutta k an san 'altaisu u d en paatu- k r « kutkaan rehellisesti .viiva- snu.let sosialistien ja s y n .ltk a lts - | a , a , B „ „ Muuan lehti laskee jokaisen työnantajisto suosiollisuuttaan tulituksen synkkä pim ennys, 'noet vastustajat katselevat kau estdn parasta tark,ottaneet ole tien välillä ovat sangen suuresta me erästä Nuorten mies.,-n krioilii- sen y h d isty k sen toim ihenkilöä, jo, . päivän sotaa vievän ipuolitoista- työläisille: syyllisiä mihinkään m utta siitä m erkityksestä ja selvät silloin oli p itä n y t Lontfxm länsipuolen kai Kuinka kauan ot- m utta se ei ole pitkäaikainen i-i luilla M u tta a ja tu s k a n sa in v ä lise stä huolim atta eivät lie voi olla var- kun tullaan tekemisiin tosiseik- eläm ää silm ällä k u u k a u sn iä ä n a. lian tu h atta m iestä ja viisitoista m il taa ennen kuin täällä huoma- kun se häipyy, häipyvät sen m u so sia listik o n S g re ei ■’■ -de V kuol- | lilo ja siitä, etteikö tvönantajien kojen kanssa, joiden ratkaisussa tiesi n iilfe i joka hotellin, joihin illan joonaa dollaria varoja. Se ei taan. m istä kenkä pu ristaa/ Ja kana yökötkin. ' V ssista v-‘ lut. sanokoot taantum ukselliset toim esta olisi lähetetty aikoinaan eivät haaveet enää tepsikään. Ja tullen p a rit k a to a v a t k ä tk i -ainaiio- nähtävästi ole liioteltu laskelma, täkäläiset lehdet selittävät toi- * '• * • m utta siltikin sallitaan laivakapi den olevan käynnissä, vaikka ne M j k g . U i t t o l a i g h a l l i t u k - m itä tahansa. Ja täm ä asia on heidän joukkoonsa sapoteesin siksi olisi jokaisen työväestön tnana v irta n a : hän voi n ä y tti.. -alo tarkoittavan päästävä ja taloja, jo issa so tilaa t juot. -i.-an o te tta 'a huomioon tärkeyteensä harjottajia. ja niiden toimenpi- ¡.arasta talistien itsekkyyden aiheuttaa varmaan tietävät, että siten ei ole pehm eiksi ja ro sv o taan Hän li i> . set estivät sosialisti- nähden ensiluokkaisena asiana. teinä saattaa ilmetä mitä taliansa, niistä jo selville. sellaista m enetystä ilimishengis- J laita. Jokainen lakkolainen tie ___ __ h u ieilu t k a tu tv ttö jä ja kysynyt n . • - Ylläolevassa selostettuun Ar kongressin? tä ja om aisuudessa. Jos joku tää, että työt eivät ole käynnis itse ltä ä n : "M iksi o lette tä ä llä ? -’ Va.-- -------------- 1 nold Fìenn'etin ajatukseen on tar 1 i ta u k se t täh än kysym ykseen h äm a sä, eivätkä tulekaan käyntiin, ja ajattelee, että sota on käynnissä |k u m m a s t u t t i v a t , sillä harvoin ne n Siima \ o , i . . ..... ! peeton lisätä mitään. Mina i kapitalistien etujen tahia. niin nämä lehdet tietävät, että lak Arnold Bcnnet. huom attu eiig- ¡ 1 2 ■ lii;,n him o k k u u tla to d istiv a t. Hai, i ■ , kirjadua • • , . • nm arr saa sellaisesta m enettelystä san kolaiset tietävät sen. m utta ne , lantilamen xasilti i c i._ e 1 im enee varsin terve vnunarrävs niissä oli e n siin äisen ä ja viimeisenä gen voimakasta tukea ajattiksel j vain valehtelevat. varsin mielenkiintoisella tavalla asem asta semmoisena kuin se to tek ijä n ä — ra h a ja kauniit vaatteet. .... ' k en . la kuitenkin v a k u u tta a ’ Eikö tunnu ikäänkuin ne va liittolaism aitten hallitusten >it a i -icllisuudessa --n. .... illalliset hienoissa hotelleissa, kaikki päälle V E R IN E N P IS T IN T Y Ö V Ä E N I näkyvät, ilkesi ime»i täm i « h m än « u h «“ »»“ e s ittä ä i lu o eläm än huikasu, johon ainoastaan hallitus, ertä sotaa ei sen takia > laitelisivat tottuneen tapansa toim enpidettä millä ne estivät : nestt*ttävuksi. kuinkH inoiitu edus- ¡siveyden m yynti . voi . ta . rjo ta tilaism n V E L J E Y D E N M E R K IK S I. aan bu ia n . Periaatetarkistelua käydä että yksityiset rikastuisi- vaikutuksesta? M utta se ei ole kansainvälisen sosialistikongres ___________ _ ! ’ j ,a i*sta oli asevelvollisuuspa on an i p u u tte e n ala ise lle naiselle. A jatel vat. Sen olisi pakotettava lai; syynä. Syynä on se epätoivoi- S|„ kokoontum asta 'rukholniassa. j • C anadan a m m a ttijä rje stö je n O tta - , n a „ a jia. . ! la< cttä nuo v astau k set lä h te v ä t 15- vakapitalistit m yöntym ään mi«*- nen asema, johon isännät ovat Bcnnet huom auttaa alussa, että Ylla--levän oi-ikon lukiia x a a t- i " aHsa p id etty ä kokousta. Jossa v an -, A inoastaan 6 ed u sta jaa nousi. vuotisteu lapsien huulilta! •' uksiin, ’ = ..... .. Nämä • ten vaatim sillä se r -vnrsi lehtineen joutuneet. E räs so tilasv irk a ilija m ainitse- Aanta leh-f- ien- ¡iail ym m ................... ärtää hyvin ne ■ kolme taa ajatella, että meidän periaat koilliset, isänm aalliset, sotakiihkoiset ' K aikki m uut istuivat, ja n o u siv at 'a in e k s e t pääsivät voitolle, arv o stelee vasta sitte. kun p u h e e n jo h taja kysyi, m u u tam ista o m itu isista tap au k sista osottaa. että ne ovat väärässä det tietävät kannatuksensa ole- ■ pääsyytä, jotka johtivat hallituk- te is s ä m m e o lisi o s o tta iltU llU t ltlie - j B p e d e ra tio n ist sangen k a tk e rasti, j ketkä asev elvollisuutta v a stu stiv a t, Aivan äsken ¿ a v a iltiin yhden tuol jotka ajattclevat kapitalistien van lopussa unionistien kesktiu- sja Ensimainen niistä oli tunne j lestiimme olevan jotakin sellais- j o tam m e sen kokousselostuksesta j N iistä 136:sta e d u sta ja sta , jotka laisen tytön s a a s tu tta n e e n u se ita s-> saavan voittoa sodan kustannuk dessa ja siksi ne lyöttäytyvät ai- Syjhin perustuva haluttom uus ta jota nvt kävisinnne tarkistele- m uutam ia kohtia. ¡ä ä n e s tiv ä t Bordenin pakkopalvelus- E rä s upseeri o tti kustai Kokouksen kan ta joutui varsinai- politiikkaa ja siis k a u tta ran ta in ju i n van naurettvalla tavalla tuke sallia m uuta saksalaisten tapaa- ’ maan ja -itte ehkä m uuttele- sella. ty tö n p a ra n ta m ise n kun , ,t..i.,,, • , • • , i sesti koetukselle asevelvollisuttskysy- listiv ät sen “oikeaksi, isänm aalliseksi ! . ...... Jos uniot saavat m äärätä työ maan isännistöä, voidakseen sit m istä , kuin asevoim in tu iste iu k e n m rnaan a rsin k in u | m yksessä. v Y . . ie leisesti . . s e s ti • tied • , etään . . . . . jen , n m ukaiseksi . hän lupasi v a s te d e s v ie ttä ä snv-". a a li, v »ai u in u i j los > hau --au . s « a ttu i ii .u etaan , e ttä tvovaenluokan e etu tu je • • • t t ä } j ia a työväenluokan suhteet työmailla, niin työrette- te jakaa niiden kanssa sota voi tilki. M utta tunteetkin to isin a an ; o icn,aan niitä, jotka p eriaatteelle I am nia(tijä r jeBtö oli ollut m itä jvr- „li a in o a staa n kuudella ro h k eu tta ja eläm ää, a in ak in siihen asti, c l ’ löt katoavat. t"t ja uysyä edelleen pystyssä, saattavat olla kallista ylellisyyt- <js, a kvsvniyksissä ovat olleet klm m ästi pakkoasevelvollisuutta. vas- m iehuutta a v o n aisesti ja julkisesti a- hänen ta u tin sa saatiin p a ran n ettik ö T äm än lu p au k sen sa ty ttö rikkoi ili Ja kun ne selittävät ulkom aa ta ja kovasti epäjolidonnvuxaisia- kanssamme eri mieltä. Sellaista taan aina täh än kokoukseen asti. se ttu a v akaum ustansa k a n n a ttam a a n paikalla, kuten sittem m in tuli ilmi 1915 ja 1916 am m attijarjes- sillä tavalla, e ttä ihm iset sa atto iv a t On siinä sentään hiu-i ilmalle. että täällä on lakko jo kin. Xiin vievältä näyttäviä kohtaa pettym ys jo tässä lau- Vuosina ton kokous lausui pontevan hylkäys- nähdä, m lnkänäköisiä otuksia he oli I tu n n u sti h ä n tä h o itav alle lääkäri sovittu ja miehet ty-issä, niin kuin olivatkin ne tunnesyyt, joi - _ecssa> sj]]a ,ne ai,-nime osottaa. kan eroakin tuom ionsa siitä ja ju listi sitä jä rk ä h vat Muut noista en em m istoäänestä- sieltä voi aina tipahtaa jo k u rik hin nojaten hallitukset estivät e ttä meidän jistä nousivat tak a k ä p ä lille en m u k a -’ kun h ä n lä h o idettiin te k e m is i- periaatteittem m e täm ä ttä vastustavansa. m as hyvinäkin asevelvollisuuden vas- kym m enien m iesten kanssa. Sella • kurikin. Se niillä vain on tar- 1’ortlam lin ja Astorian lehdet M utta nyt kokouksen enem m istö, -osialistik- mgressm kokoontu- mukaiseksi sopii ia on nyt niiden tu sta jin a a in o a staa n p e ittä ä k se en li- 8l,,e ei m ahdeta m itään. jatkavat epätoivoista taisteluaan kotuksenakin. liiasta, selvästi näkvv, että ne tarkistettava periaatteenpa, jotka I hyväksym ällä »euraavan kohdan n u kaisia jälk iään , kun olivat R av alta-’ M uuan lääk äri, joka on kaik' Ero suhteissa on suuri täällä olivat epäjohdonmukaisia. ’resi- ovat rehellisesti meitä v a stu ita -¡,neenpanevan kom itean lausunnosta, laivanrakenntistvöläisten lakon h ä p eäm ättö m ästi ja neet C anadan työväenliikkeen entisen i ik än sä ty ö sk en n elly t Lontoon itä- täydellisesti. m urtam iseksi, huolim atta siitä, ja San Eratieiseossa. samoin kuin detitti Wi1sonin johdolla mc ! neet. osassa, sanoo siellä v allitsevan ti- I halpam aisesti luopui selvästi m ääri- g o tavastaisen kannan alalla sellaisen kurjuuden, e ttä p se on suuri eri lehtien suhtautu että sellaisesta ei ole toiveita. aherteleninie selitysten laatim i-j I apahtuinicn logiikka on o s o t-' te j|vgtai p itk ä a ik a ise sta ja kaikin Itä-C anadassa am m atillin en työ täisi oka Zolan kynä voidakseen t tähän taisteluunkin. sessa, että meillä ei ole m itään i tanut riittävän selvästi, että ne i puolin oikeasta k an n astaan — kur-! Xyt kun San Franciscon työn misessa .. . . i n , . i vaenliike on läpeensä taantum uksei- kuvailla K okonaisia p e rh e itä ’ “ y“ * *“ _ t ................. an tajat taipuivat osittain työ- M utta nyt kun unionistit saavat Saksan kansaa vastaan selhiise-J-divat oikea:-a. jotka selittivät jim m alla tavalla niitä työväenliikkeen lista ja m atelevaa. sam aten kuin asuu yhdessä huoneessa, niin us- . läistensä vaatim uksiin, käyttävät englanninkielisen lehden itsel liaan, että tämä kansa on veren-j valtiovallan ' aitaamisen työvä- h isto ria ssa ikinä on nähty. gom persilaisuus Y hdysvaltainkin itä- ovat kaikki saan eet ta rtu n n a n . N T oim eenpane van kom itean ehdotus leen. niin on niillä millä vastata lehdet sitä hyväkseen selittäm äl osissa. Sen näköpiiri ei ole m illoin-j e rä ä ssä k in p e rh e e ssä isä, äiti > janoisen saksalaisen autokratian ’ eston kumouksellisen ta iste lu jä r-! oli näin kuuluva: kaan ulottunut elem m äksi ty ö -ja palk » v u o tia s ty tä r. lä. että täkäläisten työläiste 1 i ixirvarien vääristelyyn tä se uhri. kuten k-k-> maailma -»n.i jeston käsiin sen tärkeim m äksi; P a rem m issa k in 1 "V aikka kokous ei saata tä n ä - ! kakysym yksiä eikä orjuuden ev an k e reissä sa ttu u u seasti m itä odottam Ylei Ja tämän tähden Saksan kansan velvollisuudeksi ja yliteiskuuiial- olisi luovuttava oikeuksistaan.! m uuttaa suhteet toisiksi kään vuonna siihen m äärään pol- j lium ia ja orjafilo so fiaa ylem m äksi. totnim pia tap auksia. N iinpä oli k- kela varm asta ja huolellisesti h a r stiloin täytyy päästä toiseen hallitus- lisen vallankumouksen välttä- Xe selittävät että olisi mentävä nen mielipidekin tulee Jos tä ssä työ v äen liik k eessä milloin rankin seitsem än nuorta ty ttö ä erä k itu sta k an nastaan asevelvollisuus- työhön, koska San 1'raneiseou1 tietäm ään, miten asiat to-lellisuu- järjestelm ään, saadakseen ran ¡ mätt-miäksi edellvt'kseksi, ja ne on esiintynyt jokin rohkea ja e d is sä illan v ieto ssa, jo ssa oli panit pakk-»kysym yksessä. sellaisena tyksellinen a ja tu s, <>n se aina tullut sm itcloleikkejä tyoläisetkin menivät. Ikäänkuin dessa ovat. hau. Mutta hyvin o n ,tu n n ettu a, j väärässä. i--tka pitivät valtioval ynnä katkeilla 1 ' kuin se on e site tty n ä vuosien 1915 länneltä päin. Ne 106 e d u sta jaa , jo t m uuta hauskaa, k u ten nuorten että Saksan sosialistit ovat aina lau voimaa liian vähäpätöisenä, ei suhteissa olisi m itään eroa. ja 1916 kokouksien ponsissa, niin. ka ä ä n estiv ä t kokouksen taantum us- töjen ja heidän th ailijain sa k» m aassam m e vallitsevaan eduskun k \ kenem ättöm äuä San Franciscon työläisille tun Ei ole syytä hämmästyä olleet Sakean nykyisen hallituk-i kerrassaan politiikkaa v astaan, olivat m ilte i on tav allista M uutam ain viikko.)* nalliseen hallitusm uotoon nähden, sen vihollisia, ottam atta lukuun . hallitsemaan vliteiskuntiallisia nustettiin järjestym isoikeus, jota po ik k eu k setta W innipegista ja sen kuluessa ilm eni, e ttä kuusi näist;» 1 em m e kuitenkaan pidä oikeana, i- S o s i a 1 i s t ien syyttelem inen sodan puhkeniishetkeä. \ akuu- J suhteita. Xiiden osana' on ny- länsipuolelta. T älle rannikolle p alan tö istä oli sa an u t k u p p a ta rtu n n a n 1 täkäläisille ei aiota tunnustat. I sänm aallisena em m ekä koko neet ed u sta jat kerto v at, että heihin liinaa. Joukossa oli ollut yksi Cv Ja niille annettiin 'varmuus sii «laatika vallu'k>esta ja saksalais- tettavasti saksalaiset sosialistit kyisin hankkia "tieto ja” jossa- m aam m e ja sen työväenluokan e- k a tso ttiin m elkein kuin outoihin villi taudin sa a s tu tta m a — e rä s sotilas, tä, että niiden ei tarvitse käyt m ielisvvdestä on tullut niin ta- ovat ‘ Saksan hallituksen \ih o l--k in kaukaisissa maissa tapailtu • tujen m ukaisena lausua tahi tehdä petoihin, koska heillä oli jy rk em m ät kuten m yöhem m in sa atiin selville. • m itään sellaista, joka sa a tta isi tää -porlandilaisten skääppien vaksi suomalaisen santarm ileh-, lisiä tällä hetkellä. Meillä olisi vista utopistisista kum ouksista, e stä ä nykyiset vallanpitäjäm m e m ielipiteet kuin m itä soveltui H ätäis kä h ä n k ä än edes silloin vielä tienn heidän voimansa muka tuotteita. Selittäähän sopimus distönkin taholta, että osa nii- d l lu t tilaisuus tavata tätä Sak- joissa ten taan tu m u k selliseen m ielenlaa m itään tau d ista a n . sa av u ttam a sta kaikkia niitä tu lok nimenomaan — jos näiden sa den lukijakunnasta mahd-»llises- san hallituksen vihollista neuv.-t- esiintyy kaikki mullistavana ja tuun. T a rk asti v aro ttiin k etään län- Toinen tap a u s oli eh k ä vieläkiv sia m itä he täm än lain toim een tela istä e h d o tta m a sta m inkäänlaiseen su rettav am p i. m aisten lehtien uutisiin saa us ti sellaisen jo uskookin. Henki- telu-pövdän ääressä, m utta täm ä ’ hallitsevana tekijänä. Muuan m aaseuduin panosta odottavat” . pienim päänkään kokouksen m ä ä rä t kotoisin oleva kaunis ty ttö oli nten» ! Mitä on sellaisella voimalla koa — että \ \ illaniette Iron and hin joka lukee ja tilaa sellaisia tilaisuus hyljättiin. Täm ä kierosti tehty täyskäännös, täv issä olevaan toim een. K aikesta m issillään naim isiin ja Lontooss täm ä viheliäisen orjam ainen a listu lehtiä, on ehdottom asti uskottava j Toinen hallituksen näkökohta ( m erkitystä, joka aina osottau- Steel M orksin tuotteita ei ta r näkyi, e ttä kokous oli O ttaw an poli- kaikki mitä niissä sanotaan, us oli se. että m atk aili'au antam i- , tuu m ahdottomaksi käyttää — m inen valtaluokan taan tu m u k sellisen tik o itsijain a stin la u ta n a ja heidän jal- k äydessään pistäytyi e rä ä lle tu ti vitse käyttää. valleen lää k ä rille ilm o tta m a ssa op politiikan m itä julkeim paan vaatim uk- T unnusta i »ivatko täkäläiset kattam atta ollenkaan jatkeilla nen olisi voitu semmoiseksi k ä - ; enemmän kuin mah-lott-»maksi, : seen, tuli kokouksen päätökseksi 136 1 kain pyyhem attonaan. uellistitfdestaaa L ääk äri huom asi sittaä, on vaikea ym m ärtää. l'o-j vaaralliseksi ja vahingolliseksikin riistäjät tyoläistlleen työhönpa- itse. ed u stajan äänellä 106:tta länteläisen K okouksen ‘'in n o stu tta v in " hetki oli ta tytön huuli oli a je ttu n u t, ja ' M utta että sosialistit olisivat siasia päinvastoin on. että mat kaikissa kotoisissa suhteissa? ed u stajan ä ä n tä vastaan. laamisen ehtona sen. että he saa » ep äilem ättä se, kun S u u rb ritan n ia n k ittu aa n sitä tark em m in sai s e h tarvitsee voima 1 B. C. Fed. sitä p a itsi ei sano ol v elje sjä rie stö je n e d u staja John Win tytön joutuneen tuon kam alan : • vat järjestyä ia olla käyttäm ättä missään m erkityksessä saksalais- k alm an kieltäminen paremmin Ty-äväenliike esim. Hammen-I sahan, tai m tii mieli nä, on mitä naurettavin a ja - 1 heikensi kuin vahvisti m eidän! siellä mi sä se kulloinkin toimii, lenkaan olevansa varm a siitä, että stone lah jo tti pu h een jo h taja W atter- din uhriksi, vaikka tä s s ä tapa täm ä oli todella “alistu m ista". L eh sille v e r i s e n p i s t i m e n , jota oli sessa ei voitu to d eta m istä hän Me olemme useat k e rra t; kansallista y h te n ä is '' ttämme. eikä vain jossakin häm äräperai den sahojen skäappivoimalla tu o tn.-. Sepä se ov den m ielestä se kovin rä ik e ä sti vi k ä y te tty canadalaisteu valiottaessa ta rtu n n a n sa an ti’. >e 1 i 11aneet miksi niiden ei sovi H allitusva-tainen. vaikkei 'ä lt sis ä sanom alehtiuutisissa, ia vahtaa konservatiivipuolueen ta v a lli V iiny-harjannetta. Pistin ta h ra ttu n a asian h irvein puoli. E n g lan n issa tettua puutavaraa? »i-1 voimaa se ei saavuta silloin kuu seen likaiseen ja halpam aiseen poli jonkun tiitntsraukan verellä - eiikä tu h an sia, jotka ovat sa an e e t pa • Eivät tunnustaisi. Sitä vas missään tapauksessa olla sak sa-1 täniättöniästi sotavastainen. taanhan ne juuri tiukim min tais-J laismielisiä. eivät ne voi olla niakas ja kast ava puolue on -en taistelutaktiikka iäa y k sit' is- tiikkaan, jota valtaluokan kavalat työläisen, joka vastoin tah to a an oli taudin ihan liinan om aa syytään televatkin. että työläiset eivät »itä, olem atta pettureita omille meillä Englannissa, minkä ole ‘ ten toim innasta riippuvaiseksi, k ä ty rit osaavat a ja a m onenlaisilla syosty valtaluokan toim eenpanem aan kansia pik k u lap siak in tuom itt satsi järjestyä ja järjestyneenä ! periaatteilleen, silla saksal»ismie- massaolo ja vaikutus ei ole suin- . Siitä juuri ovat taalla viimeaikai- sangen epäiltävillä, heikom m alla si verir.vöppyyn — m ikäpä olisi sove k ärsim ään to isten sy n n e istä veellisellä selkärangalla v a ru ste ttu je n keitä, heikkoja, kitu k asv u isia joukkoita avustaa tovereitaan lisy v - merkitsisi samaa kuin kaan vahaksi katsottava, miten set tapahtum at mitä vakuutta- yksilöitten itsekkyyteen nojautuvilla liaam pi vei jeslah jak si korkeata työ m uotoisia, jo tk a eivät itsepuob ’ väen virkailijain välillä? M ikapa puoltaa kapitalism in olemassa- pienenä pidämmekin varsinaista vimpina todistuksina, nmilla teollisuusaloilla. kutkuttelukeinoilla. parem m in kuvaisi m ailntanlaajuisen ole eh k ä rikkoneet m itään juu. ■ Täm än k atalan ään esty k sen jälkeen työväenliikkeen korkeita tarkotuspe- siä eikä inhim illisiä lakeja. Ja E ro San Franciscon ia esim. oloa, koska ne molemmat ovat paciiistipuuluetta, mikä sekään Yksilötoiminnan, ja n. s. sapo pantiin toim een m itä liettävim piä sil- riä, jaloja a a tte ita ja yleviä h a rra s yhä lisään ty y sitä m yöten kuin ei suinkaan ole pienenemään teesin rappeuttavasta vaikutuk A storian suhteiden välillä 011 vallan sama juttu. m än k ään tö n äy tän tö jä. K okouksen häi- tu k sia? Mikä pontevam m in ja var kuluu. Täm än maan saksalainen ¡x>r- päin. sesta työväenliikkeessä on mei- suuri, vaikka ei sitä mainita niis m em min m eitä vak u u ttaisi työväen sä fcirjotuksissa. joissa koetetaan varilehdisto. joka osittain taitaa Kolmas ilmotettu m atk aili'an , kalaisten taholta puhuttu jatku- | jonk;t likaisteu 8OrtaieD jäijet tuossa Se kuuluisa sotarouva, Mrs. K y h te istu n n o lta ja kauan h a a v ek si todella saksalaism ielittä. epäämisen syy on se että l u u - ' .»¿ti ja ama selitetty sen olevan | toimeenpanevan komitean kavalasti m am m e ilim iskuunaa veljeydeaaat- V ancouverista. B C.. jo sta mekin saada miehet pettäm ään asiansa olla ja palaamaa:'', tyoii >n la v » i »h- 1« 1 hinnatta,! kapitalL- toteltiin Saksan diplomatian saa- m«tä turm iollisint 1 jotrkkok <- 'aadituo&a poiibielidotukt,ei«»d »cLasti teen p ik a isista to te u tu m ise lta kuin ran uiainitniium e, onkin oc<»ttjn vanha. ovatkin. MAILMANKATSOMUKSIA . • s • • . . .
