via koneita Ja silpoudutaan unta
tehdessä.
Ehkä oli se kuvaamassa orja-
markkinoiden
kelpaamatonta lii-
Llnn«n tuomalaiMn t 'öv»en Uncakannattaja,
Umcatyy Aatonaaaa, Oregon, joka p*ivt
katavaraa, sillä samalla paikalla
paitsi
San Franciscon ja lahtipiirin on joka päivä orjamarkkinat. Sii
rautatyöläisten ja heidän liittoon nä on miestä kaikesta lajista o-
TO IM ITUSKUNTA:
W. N. REIVO
LAURI M OILANEN
sa kuuluvien järjestöjen lakko dottamassa milloin joku työnjoh
ADOLPH SALMI
A. B. MÄKELÄ
SULO SYVÄNEN____________
saa aikaan yhtä ja toista hälinää. taja tulisi katselemaan "käsiä".
Kolmekymmentätuhatta työmies- Virkalakkinen mies käy tarkasta
TOVERI
tä on tehnyt lakon, ruvennut o- maan tarjolla olevia käsiä, tekee
(T H E COMRADE)
lemaan jouten. \ aikka herras- valinnan ja kysyy “käsien haki
The organ of - ac Finnish workers in the
Western states. The only hinnish daily in
luokkasia on joka aika jouten e - ' ' jalta,
'
the West. Published daily, except Sunday,
että
"kelpaako
tämä
at Astoria, Ore., by the Western Work
nemmänkin kuin tuo summa, et mies?” Minäkin sain kerran hy
men’s Publishing Society.
siitä puhuta mitään: työväki ei väksymisen samassa paikassa.
■■ ■ - 40c palstat uumalta.
, " Kuoleman-I
v i
h e iltä silloin k ie lle ttä isi kHikxi Idl& ld Jd
i , t to
knnssH
aiv
llmotushinta
l u i is
s i te
x i n i ^ sa
d A
d iiw a d
i u an
ui
SODAN S IU N A U K S IA
, A U T U A A T O V A T H E N K IS E S T I
näytä pitävän sitä niin pahana Alan’ jo olla yli-ikäinen ja siis
, ^hiatTiU.yn1y.,TTai*oiur raaka-aineet- kuten myllyiltä tn- Vastafckajsta laatuakin olevia.
V A IV A IS E T .
asiana kuin herrasluokka pitää markkinoilla ohi katsottava. Si
’ • halutaautieto-
■
to-Umotuktet 50c au-
kerta,
ja kit ja puunjalostustehtailta puu- Joiden eri “aatteiden" joukosta aina pikkusen läikähtelee siv u llisille-1
nimenmuutto-ilmotukset ¿5c kerta, naima-
nappipor- työläisten joutenoloa.
kin. niinkuin Europan harvoissa puc>! A inerikalais-suom alaisen
täpaitsi miesten joukossa sano-
Umotukact |1.50 kerta, aviocroilnictukact tavara.
nvt
etsiskellään
sitä
ainoaa
oi-
lu eetto m tssa m aissa yleensä v a llitse -) varistom nie “sivistys"-työ on todelli
|LOO kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk
Lakko oli päätetty alkavaksi ' taan minua kokooni katsoen
sen mukaan.
Satunnaisista ilmotuksista
Sellainen on ilmeisiä, salaliit- keaa, joka tulisi kaikkien mielen va elin tarvepula pätev ästi todistaa. nen valopilkku nykyisenä ylen vaka- kello () aikana maanantai-aamu- "kääkkänä". Mutta minun on
tulee raha.i seurata mukana.
Englannin
kielestä suomennetaan vapaasti.
M utta saavatpa ne sivulliset mais- vana aikana. Pyytäen anteeksi Lapa- na ( t k 17 p :n ä ). Se n ä y tti pa- onnistunut pikku petoksella vielä
toutumista, mutta siitä huolimat- tyydyttämään.
saavuttamis-
taa
sodan siveydellisiäkin siunauksia, tossulta. e ttä olem me a n a sta n ee t siltä I r e n i m ;n lakolta kuin jos eivät sivuuttaa nuo haitallisuudet ja
Maailmanrauhan
Entered m aecond-claaa tnail mattsr July 18, j {a ej hallituksen taholta Ole rvll
1918, at the postailice at A itona, Oregon, >
J
käydä markkinoilla täydestä. O-
_under the Act of March 3, 1879._________ rlv ttv m ih in k ään t, .im en n iteK u n k vsvm vksessä esiintyy erilaisia varsinkin rajaseuduilla, jo tk a ovat \ kiitollisen aiheen, julkaisem m e tä ssä I ojjsi onenkaan menneet työhön
TILA U SH IN N A T
<cn ehtimiseksi vaikki siellä tie- vaatimuksia ja ehtoja aina esit- »«<>“ lai" « sta Pärskyvten r lp s .u k - ¡•m .M .m to o tte ita “P o h jaa T ä h d e n . , nona aamUna. Tahdottiin myös len harjoitellut pitämään rinta
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
ihmisruumiille
i
.sen
estamiseKsi, \aiKKa s iv u a lie
gjen ujottu v illa.. S veitsissä, m utta ei re fe ra a tis ta M aynardissa äsken pide- o ^ a a tuo tunti siksi että oli ti- ni ja olkapäät
Yksi vuosikerta. .34.00
6 kuukautta. .$2.25
’. liidetään se, 'koska union- taholta täjiensä
maailmankatsomuksen kovin kaukana Saksan raja lta , olevan ty stä “ sunnun taik o lu k o n feren ssista ". | ja js u u s korjata työkalunsa ko- luonnollisessa asennossa sekä
3 kuukautta.........$1.35
1 kuukausi.
Suomeen ja muualle ulkomaille:
vaihtelun mukaan. Kukin aset Z urichln kaupungin m a istra a tti an -j ..S un n u n tain a alkoi jumaianpaive-) koon ja antaa kaikki talon työ- kannan toisinaan päätäni niinkuin
Yksi vuosikerta. $6.50
6 kuukautta .$3.50 on se ilmotettu, vieläpä vaadit
----------- kertom uksen kaupun- ■ lus klo 10 aam ulla, jolloin puhuivat kalut omistajansa huostaan hy se olisi omani, ainakin ollessani
tu kongressiönaalista tutkintoa-' taa ne sellaisiksi etta niiden j taa seuraavan
kautta tulisi tulevaisuus muodos•• j gissa vallitsevasta siveydellisestä ti-i useim m at papit ja eri paikkakuntien vässä järjestyksessä. Sitte pois poissa kotoa. Niinpä se virkalak
kin sen suhteen.
tuivat miehet työpaikoilta, jät kinen siinä portilla, miesjoukosta
sotavuotena 1916:
edu stajat. Ih an ata oli kuulla voim ak
Ja nyt taas laivatyöläisten la -' tumaan esittäjän toivomusten !lasta
Epäjohdonmukaista
V. 1916 a ja lla k ä y te ttiin 253 naik
täen jälkeensä oudon hiljaisuu veti hihasta kaverini, joka oli ko
kaita to d istu k sia Jum alan ä ä re ttö m ä s
mukaiseksi.
kossa esiintyvät
samat
ilmiöt,
|
mea mies.‘ja sitte tarkasti pirul
toimintaa
kosta
lääkärin
ta
rk
a
ste
tta
v
in
a
,
joi
*
tä arm o sta ja loppum attom asta ra k den. Varmana asiana oikeudelli
Porvarillisten
valtiomiesten
Todistettu on, että ainakin kol
loin h av aittiin 111 eli 43,9 pro», heis-
suudesta ovat kaksikymmentä lisuutta kiiluvilla silmillään mi
kaudesta sy n tisiä kohtaan. S unnun
me pienempää veistamöä olisi jo m ielestä ta k aa m a a ilm a n ra u h a n n sukupuolitautien saastu ttam ik si. taina klo 12 päivällä ale ttiin tarjo ile viisi ammattikuntaa järjestöjen nua ja kysyi josko haluan mennä
"Nyt kun keksityt syytteet ka
mutta niiden omista . vain ehdoton militarismi, kyllin H uom attava on ku p p atau tisten luku- m aan tällä paikkakunnalla ennen sä kautta sopineet ajamaan vaa- työhön. — Sitä varten tässä ol
pinoimisesta
ja
kapinoihin
kiihot-J
^
^
UnU
’
* —
“
.........
jilIc on nimcnomaan ilmotettu, suur. armeija. Toisaalta e esite- m äärä, joka oli viime vuodesta kas- ( kuulum atonta jättiläis-lin tu p äiv älllstä, timuksiaan yhdessä ja sopimnk- laan. sanoin. Meidät vietiin työn
Se vaatii
henkeä Niillä i sen allekirjotiamalla hyväksy n ii johtajan eteen, toverini hyväk
ta m ise sta o vat k äy n eet vanhoik-
e ta n a t
im in n
tään keinoksi e leistä a se ista rn- vanut k ak sinkertaiseksi.
.
t , t
i
Jo h o n o tti osaa yli 200
että jos ne tunnustavat union,
syttiin heti; kelpaako tämäkin
viranom
aisten
huom
iota
ja
velvottaa
.....
.....
.
,
____
,
si. käyttävät viranomaiset uutta j
1 ntupäivä isillä tu ee varmaan, ole nen merkitsee uuden palkka- ja
niin heiltä kielletään puutavara. sumista, mutta sita koettavat heidät ryhtym ään taistelu u n suku m
mies, kysyi se hihasta vetäjä,
aan katoam atoin historiallis-m ateria- työsopimuksen koskevan samal
menettelytapaa. Kaikki toimivat Ja yhden näistä veistämöjen i Porvarilliset selittää mahdoit
puolitauteja vastaan kaikilla k ä y te t
kvl-lä
tuli vastaus minua mittele
la
kertaa
jokaista
järjestöä.
Mi
listinen m erkitys — päivällinen m ak
jäsenet ja varsinkin puhujat van
maksi
—
ja
se
onkin
mahdoton-
tä
v
issä
ylevillä
keinoilla.
vän
silmäyksen
perästä, käsiä
kään
rautatyöläisten
liittoon
kuu
omistajista asema on sellainen
soi ain o astaan 35 s e n ttiä — tä k ä lä is
gitaan irtidaisuussyytteiden n o
H
olhoustoim
en
esim
ies
ilm
ottaa,
tarvitsevalta
työnjohtajalta.
Pal
ten suom alaisten histo riassa E räskin luva järjestö ei ole oikeutettu te
että sitä kiristetään muutenkin. ta niiirkauvan kuin kapitalisti-
e
ttä
isien
poissaolo
sotilas-
ja
raja-
jalla. Irtolaisuussäädökset ovat
kemään sopimasta erikseen, st jonkos maksetaan päivältä? ky
Sen ei sallita suostuvan union luokka eri maissa kukkoilee yli vartiopalveluksessa on aih e u tta n u t rak k aim m ista a a te v e ljistä valitti, kun
on opittu liittolaisten tunnuslau syin. Kaksi ja puoli jaardi-“kä-
nykyisin sellaiset, että niiden no
vaatimuksiin, mutta sille ei an vallasta. sillä heidän ryöstöpoli turm iollisia seurauksia m onessa p er hänellä ei ollut k a h ta vatsaa voidak seesta, että ei tehdä erikseen sille". Mutta meillä on pääkin
seen täydellisem m in k ä y ttä ä hyväk
jalla voidaan vangita kaikki
neta mitään suojaa isäntien yh tiikkaansa ei voida ajaa ilman heessä. Tuskin koskaan ovat aivan seen lähetysystävien tu n n ettu a vie-, rauhaa. Tämä menettely, jonka ja sen käyttäminen* maksaa kol
miin t paitsi lupakirjalla liiket-
distyksen taholtakaan. *Se on aseita. Tämä sama syy puoles nuorten henkilöitten siveelliset hai raa n v a raisu u tta . Jo tk u t lien ev ät p a a s - : järjestöt ovat hyväksyneet, on me ja puoli lisää. Saimme men
.
. . .... . .
,
tääir harjottavat prostitueera-1 j sellain
en pieni y h tiö , jo n k a ole taan kumoaa taas armeijoihin rahdukset olleet niin ylenm äärin mo to n n eetu n u tta ruokaa riitti yllin kyl- siis tävsin isänmaallinen ja tar- nä, ja sitte sv virkalakki taas
tut.”
massaoloa ei olisi ollenkaan sai-' perustuvan rauhan mahdollisuu- nilukuiset, koskien täm ä kum paakin 1 lin. T oiset taa se n ihm ettelivät mi kotukseltaan puhtaasti kansan liikkui päiden seassa miesjoukos
sukupuolta. Useam m in kuin koskaan i
sa. Mutta nyt siinä ei ollut or-
Ylläolevan valtiomahdille an -,..
. . . . . . . . . .....
valtainen.
.
.
. . I littu . ja siksi silta viedään p u u - _ ' (lenkin, sillä kokemus on osotta- ennen on viranom aisten täytynyt vii- 1 tenkä lähetysystävien k a n n a tti niin
jamarkkinoita.
ainoastaan ne kai
' halvalla “p isto u a ta ” m aukasta llntu-
n e tu n tu n n u s tu k s e n luulisi ole-1
........,
tavarasta viisi dollaria tuhantiel • nut ettei missään maassa ole me aikoina ryhtyä toim enpiteisiin ■ päivällistä. Minä vain vastasin, e ttä ; 'Ensimäisenä lakkopäivänä to i nalosauvat. joista piti johtua noin
van jostakin sellaisesta lehdes
| ta jalalta enemmän kuin muilta, käytetty samaan kokoon "kyllik ihan nuorten tyttöjen estäm iseksi va Jum ala on siunannut m eidän opetta-1 vat meriväkeä täysissä kenttä- pitkä juttu.
varustuksissa varjelemaan laiva-
tä. joka pitää valtiomahtia hy : vaikka kaikki kuuluvat samaan si suurta" armeijaa, ja 'kun etui joam asta ain m attihaureuteen, sam al
Katkeranlaisesti näyttää her
jam m e, työmm e, toim em m e ja — jaardeja ja rakenteilla olevia so
vinkin tärkeänä tekijänä ja koet yhdistykseen, nimittäin Portlan-( Ominen synny ttää sotaa, niin ar- la kun m iltei koulupakon alaisia poi • lintum m e. Ei v a n h u rsk aalta p u u tu )
roihin koskevan, kun työväki a-
talaivoja. Laitosten ympäristöllä voimesti vaalii osansa, kapitalis
taa järjestää työläisiä taisteluun ilin kauppakamariin.
¡meijoja täytyy käyttää — ei rau kasia on tav a ttu ran g a ista v ista rikok leipää.”
vallitsi kuitenkin sama hiljaisuus
sista. P erheenpään poissaolo tuntuu
sen valtaamiseksi, jotta se voi
han y lläpitoon, vaan .teurastuk- selvästi useim m assa tapauksessa. i Syötyään e d u sta ja t taas saivat ¡kuin niiden sisäpuolellakin, h ris tien sotatilan avulla kiskomista
suurista voitoista. Suurempi ri
‘‘‘hengen” ruokaa:
taisi kääntää pois työläisiä ra Ellei sellainen olg salaliittoa | seen
cossa tosin tapahtui muutamia sa nyt lakon tehneistä ei ole saa
Sillä aivan harvinaisia eivät ole Sel
sittamasta, mutta niin ei ole lai-1 tumista toisten liikkeen estämi-j jjman pitempiä selittely jä voi täisetk ään esim erkit, e ttä sotilasten
ja häiriöitä, kun nut palkankorotusta vuosiin, sa
‘‘M ielenkiinnolla kuunneltiin past. yhteenottoja
ta. Lainaus on Industrial \\ or- seksi, niin sitte ei sellaista voi Haankin siis p itä ä sivulle s y s ä t-J ja vartiom iesten vaimot itsekin ovat Kukon (jäikö niitä kukkoja vielä kaaramiesten lakolle suosiolliset malla kun elintarpeet ovat ko
kerista, 1. \V. lYY.-liiton länte- tapahtukaan. Mutta siltikin ovat tvnä tu o lj a n lk u Hien aS erauhan m en ettän eet siveellisen ry h tin sä ja ! saarn aam aan k in ?) sis& ltörikasta ja yrittivät seisauttaa liikettä, koet- honneet hirveästi. Kyllä siinä
läisestä äännenkannattajasta. jos unionistit voimattomia. Kuten aate. Onhan se jo niin monasti 8iten aih eu ttan eet tilanteen, joka tieteellisiin tosiseikkoihin perustuvaa ' taen kaataa vaunuja pois pyöril- nyt on mainio tilaisuus näyttää,
että tässä maassa yläluokka on
sa ei suinkaan anneta valtit »mah sanottu, on hallitukselle ¡liuotet nähtv. että kun joku valtio uävt- vaatii ryhtym ään tehokkaihin toim en pulietta ihm isten tod ellisesta arvosta. > tään.
piteisiin vaaranalaisiksi joutuneiden H äm m ästyksellä kuunneltiin esity stä ' Sotaväen isommassa määrässä isänmaallista
ja kansanvaltai
dille sen vertaa huomiota, että tu, että siten on laita, mutta tää saavan "kyllin suuren" ar lapsien takia. V .1916 nousi langen- ih m isarv o sta; eipä ollut ‘‘v ärteerau s
suutta
harrastavaa
; eivät nyt kiu
lakkopaikoille kulettaminen tuli
sen valtaamista pidettäisi ta r ainakin toistaiseksi tuloksetta. meijan, niin silloin ovat ltiaai! neita talli harh ateillä olevia ty ttö jä j 8Uuren suuri — 35 sentin arvoisen j i suureksi
sallakaan
näyttäisi
saksalaisille
numeroksi: kysymys
Saatetaan pitää asiaa vireillä ja ' manratihan vaarat korkeimmil koskevain uusien tapauksien luku ; sanoi past. Kukko ihm isen olevan, i oli vaan siitä mistä sitä parhai että Yhdysvalloissa raha-junkke
peellisena.
olipa se sitten Rockefelleri tai hänen ten ja sukkelammin saisi. Kului rit tekevät samaa kuin Saksan
Tuntuu typerälle, että ne jot- suunnitella tutkintoa, mutta ku- ’ ]aan Se että Saksa luuli a m ic i 135:een, joista 64 oli alaikäisiä.
köyhin ty ö läisen sä.”
Näm
ä
ovat
virallisia
num
eroita.
To
toinen lakkopäivä edellistä hiljai junkkerit. Erään portlandilaisen
ka eivät ollenkaan tunnusta vai- ten tunnettua, herrojen kiiriet ja,,sa "kvlliii suureksi ei Buiu
Ja täm än ylen “tie te e llisen ” esity k semmin. ei edes skääppien kulet-) laivakapitalistin
dellisuudessa luvut ovat paljoa suu
esimerkki on
tiomahdin voimaa tyotaisteluis- ;<»vat enemmän kuin hitaita silloin kaan ()j]ut va|,ajnt.n tekijä
:ij; maa rem m at, sillä likim ainkaan kaikki ta sen johdosta ihastuneena k irjeen v aih
mainio,
että
lupaa
luopua kaikis
tautia vaunuja hätyytetty; ci tar
sa, urisevat sen vainon alla. Se-j kun työläisten oikeudet ovat k y iltn aiirau h an
rik k o u tu m ise ssa paukset eivät tule viranom aisten tie- ta ja puhkee ylistyslauluun rakkaalle
ta
voitoista,
kun
vaan
nvt suos
vinnut kutsua yhtään ylimääräis
hän on vain varjo, jolla ei (»le symyksessä.
«s
kolm isetl v u o tta sitte. Ja n iitä doksi. itse stä ä n selvää myös on. et p asto rille:
tä poliisia laivajaardin läheisyy tuvat, ja antaa voitot työväelle.
“ E sityksen loistavuus, sanoo hän.
mitään merkity stä. Tai jos sillä
N iin, ty ö lä iste n o ik eu d et ne en em m än aik aa to isissa k in Utais- te* Zurich suinkaan ole ainoa paikka,
teen T riscossa eikä • )aklandissa. Täällä ne tahtoisivat työväen
on merkity stä, niin se on otetta sittekin ovat kysymyksessä, sillä sa kuletaan samaan suuntaan, m issä tällaiset olot vallitsevat. K u - ;an toi varm an todistuksen siitä, e ttä Ei sinne yrittänyt tunkeutua ymmärtämään asian niin, että
vaavata on. että Zu richin eteläpuo- past. Kukon p äässä on m uutakin, (niin ketään ja se oli harmillisen lakkolaisetkin luopuisivat vaati
boikotti sanottuja yhtiöitä vas- varustetaan kyllin suurta amici - lella
va työläisten haltuun.
olevassa pu h taasti talo n p o ik ai-1 vaan ei kam m alla kiinni otettavia."
muksistaan
voittokysymyksen
odottamatonta — herroille.
Jos se voi asettua puhujan es- taan suunniteltiin ja niille seli-jjaa kukistamaan kaikkien niai- sessa H organin piirissä on täy ty n y t ;
Raiv
Eikös ne nyt sitä tienneet, eitä j perusteella. Mutia siihen ei ole
teeksi, hiin kai sen silloin täytyy tettiin, että ne eivät saa puuta- (jcn a rm e ija t, sitä to iv o tto m an i k ieltää
koululasten
ravintoloissa
työmiehet olivat tehneet lakon, syytä ei vähääkään. Eihän työ
olla aseena jonkun käsissä. Sen varaa, jos tunnustavat union, malta näyttää maailmanrauhan käynti, ja että S chaffhausenln kau- Y L IO P P IL A A T K IN T U N T E V A T jtarkotuksella pysyä pois siksi väki koskaan etsi voittoa, se on.
pungin m aistraatin on täy ty n y t ry h
täy tyy olla jonkun joukon puhu vasta sitte kun ne olivat selittä- ! saavuttaminen.
K IIT O L L IS U U T T A .
» ¡kunnes vaatimukset on hvväk- ylijäämää toisen tuotannosta, se
tyä toim iin koululapsien yöllisen k a
vaatii
suurempaa
jsytty. Kyllä semmoisesta helve- ainoastaan
jien suojanakin, ja luonnollista neet olevansa valmiit tunnusta-
\inoaksi oikeaksi keinoksi py duilla kuleksim isen ehkäisem iseksi.
Suom en sos.-dem. eduskuntaryhm ä
palkkaa,
jonka
se
aina
vastaa
on. että se voisi olla työväenluo- ' maan union ja ottamaan kahdek-1 syvän maailmanrauhan saavutta- Niin kauniita ovat k ultaisen a i on saanut ylioppilailta seuraavan ! tiilisestä pauhusta jaksaa olla
pois jonkun päivän ainakin. Siel täydelleen tehdyllä työllä. Työ
kan puhujienkin suojana, jos työ san tunnin työpäivän käytäntöön, misessa jää siis vain yleinen a- kam m e siunaukset
1 p ään silityksen:
lä menettää kuulonsa ja pilaa väki aina antaa suuremman ar
“Se m iehuullisuus, jolla sosialide
läisillä olisi riittävä vaikutusval Työläisten vaatimuksiin suostu- seista riisuminen, mutta siilien
näköaistinsa myrkyllisten poltto- von kuin se saa.
m okraattinen eduskuntaryhm ä oikeis
ta valtiomahtiin. Niiden jotka niinen näiden pienten yhtiöiden pääseminen vaatii samalla täy -1
Navyjaardin, hallituksen, mak
kaasujen käryssä. Se tärisyttää
JEAN JA U R ES,
ton vähem m istön k an n attam an a on
samaa
palkkataksaa on esitetty
vapaaehtoisesti jättävät valtio taholta olisi riistänyt stiurhuija- ¿eilisen mullistuksen valloissa ja.
vai- i hermostoa ja siellä ihan pelkää
R anskan sosialistien kuuluisa jo h ta v iRiop7irinä‘78tlntynyt“Tu”omen
sovinnon pohjaksi, sitä vähän
‘ zxi LrtnLoinn il ¿il , 0421«» o n n S aivostonsa siirtyvän pois paikoil-
mahdin kapitalistien käsiin, käy reiltä sen aseen, että union tun- siinä on suurtyö, johon tarvitaan ja, aik ak au ten sa ehkä etevin puhuja, tiollisten
:„11L.»z..,
.
oikeuksien puolesta, on n.s
vielä korottamalla tulivat palkat
taan.
Siellä
likaantuu,
väsyy
ja
tettäväksi työläisten kurittani! niistäminen on mahdottomuus voim ia,
lio ta t y ö tä s u o r i t t a - m urhattiin juuri nykyisen sodan aat- porvarillisten puolueitten n u o n s o a s a i ^ ^ n älk äisek si ejkä tie d ä ' mi- -lähes v a a d itu n p a lk k a ta k s a n ta -
seksi, ei luulisi viitsivän valittaa sen tavattomien vaatimusten ta m aan ei k VK
Kcne muu 'kuin tyo- tona, hänen parhaillaan ponnistelles- h e rä ttä n y t k u n nioitusta ja ihailua. ikä hetki on viimeinen; melkein solle. Siihen ei rautatyöläisten
“ N uorison, jolle Suonien m aan ja
että sitä käytetään.
kia. Jos kerran pienimpien olisi, väenliu»kka
sdlä
sitä
ennen saan jättiläisvoim ians» sodan estäm i-
joka päivä menettää vksi tai ti- neuvos.o »de suostunut. Miksikäs
seksi.
Hauen
tiedossaan
luullaan
o
i-
,
sen
kansan
tulevaisuus
on
kallis.
ta
>-
j,c n k e n s ä
1’o m ot voivat ei tätä rauta:voläisten palkkatak
kannattanut se tehdä, niin sil on k aik issa m aissa k u m o tta v a
.
leen hallitusm iesten sala vehkeitä, jot tyv tu n te a k iitollisuutta näiden edus- j M a n 'U’
Salaliittoutuniista
loin olisi ollut ¡tflvä juttu, että k a p ita listin e n tu o ta n to jä rje s te l- ka hän o li u h a n n u t p a lja s ta a — ja lajien esiintym istä kohtaan tässä ky- 'm a a r a ta m illoin lakon te h n ee t saa voisi ottaa pohjaksi? Jär
m en ev ät ta rjo lle , se ta p a h tu u h e jestöissä navyjaardin työläisten
suurempien olisi Kannattanut vie m ä j a t a l l a n t y ö h ö n ei ta rv ita
silloin aikanaan luultiinkin jo li- i sy m y k sessä, s itä su u re m m a lla syyliä,
ti kun o v a t su o stu n e e t, sitä e n palkan sen tasolle.
i o d o tta a p o rv a rillista nivotävai i tuneen. etiä hänestä tuli nykyisen , koska niin moni porvarillinen edus nen e iv ä t ty ö läiset ole a ik o n e e t
Nykyisin kun puhutaan niin lakin paremmin.
Hallituksen päätöksistä lakon
taja on siinä p e ttä n y t vallitsijoidensa
so d an e n sim ä in e n uhri.
Sellaista on järjestöksi, jota k u tu sta .
lopettamiseksi
ei tähän mennes
paljon salaliittoutnniisesta, jonka
kaan k u rk iste lla sinne.
Nyt
on
ilm
estynyt
M
argaret
Peasen
i
toiveet."
porvarit
toteuttavat
omassa
lei
Aseellisen rauhan puolustajat kirjottam a englanninkielinen teos: 1 “Ollen v ak u u tettu ja siitä, e ttä san-
ta rkot uksena selitetään olevan
M illoinkas työväki on p elän n y t sä ole ollut mitään varmaa. Se
on vaan nykimisiä toisesta ja
rissään.
Sellaiset
ne
"vapaat
selittävät,
ettei
sotaa
käydä
vain
hallituksen sotatoimien estämi-
“Je a n Jau res, Socialist and H u m a n i-. kat joukot p orvarillisten puolueiden heidän joutilaisuuttaan, vaikka
toisesta ohjaksesta. Milloin on
sen ja siis valtakunnan vihollis liikkeenharjottainisniahdollisuu- tuotannon perusteelle rakentu- ta ria n ”, johon sosialistien jo h ta ja j nuorisoa m eihin yhtyy, pyydäm m e tä- ne ovat jouten vuotiet ympäri? Sam Gompersin nimi jonkun
ten avustamisen, lienee paikal det", joista niin paljon puhutaan. vien markkinaetujen saavuttaini E nglannin parlam entin a la h u o n e e ss a ,: ten julkituoda tunnustuksem m e ja Päinvastoin joka vaaleissa antaa muun suur-nimen rinnalla. On
niille vallan määrätä kuinka pal neuvoteltu ja sähkötetty. Lai-
laan katsahtaa, olisiko sellaista Niitä ei ole olemassakaan, mut seksi, vaan e ttä so taa k ä v d ää n Ramsey MacDonald on kirjottanut ai- solidaarisuutem m e.
jon
varastavat kansan varoja, po
“Joukko
porvarillisiin
puolueisiin
ta niistä puhutaan vain kujeilun ja täytyy käydä myöskin 'kansiin- kulauseen.
todellakin olemassa.
liisi, sotaväen komento ja oikeus- vasti »-korpi »ratsionin puheenjoh
kuuluvia ylioppilaita."
Täm än kirjan lu ettuaan erään k ä
vakaisuuden takia. Kuitenkaan
Emme ole mitään asiantunti peittämiseksi.
Tämä osottaa ihmistymisen oiroi- la ito k set lu o v u te ta a n niille, vaik- taja Hurlevn pitäisi tulla lännel
teem m e sattuneen kapitaiislilehden
Mutta tämä salaliittoutuniinen lei yksikään maa ole pannut kan kirja,lisunHarvostelija. joka lu okkaii-' ta Suom enkin ylioppilaskunnan kes- ka laiskotteleva yläluokka tur- le lojiettamaan lakon, mutta sil
joita tällä alalla, mutta mikäli
läkään ei näyiä olevan varmana
jokaisen silminnähtävistä tosisei ei suinkaan tapahdu hallituksen sain altaista hallitusnfuotoa vai sa yksilöllisyyskatsom uksen mukai- j kuudessa Suurlakon päivinä v. 1905 ) melee omaisuutta kymmenien miten hau lopettaisi sen. Tuntuu
ylioppilaskunta vielä revolverit ojos-1 miljoonien dollarien
arvosta,
koista voi päättää, tuntuu kuin vastustamiseksi, ei ollenkaan. So- taittamiinsa maihin. Europalais-' sesti kaikkialla näkee vaiti yksilöni-1
vähän kuu hatailtäisi ja sitte jo
tätilänne
on
näille
riistäjäparoo-
ten valtioitten siirtomaat
Airi-
siä suuruuksia taikka pienuuksia, in-1 sa, m arssi työväkeä vastaan S enaa-j polttav at kalliissa
sika.u
eissa.
olisi olemassa ainakin salaliit-
lausutaan julki pelko, että jollei
nostuu sanom aan J a u re s ’ta “suurim - tintorille, ja ainoastaau p u n akaartin i juovat ja mässäävät ' tekemättä
'
hallitus
voi sovittaa, sitte työvä
toutumista. joskaan ei se luul neille mitä suurimmasta merki-j kassa ja Intiassa ovat siitä var- m aksi kansanvallan ja kansainväli- suurem m oinen m ielenm altti esti ve-j p ä iv ääk ään
hvödvllistä tvötä.
ki
ottaa
oikeuden omiin käsiinsä.
tyksestä,
koska
*he
eivät
m
iten-,
sin
hyvänä
todistuksena,
tavasti ole tapahtunut hallituk
syyden ed ustajaksi a ik a la isista a n ” ; risen yhteentörm äyksen sy n ty m ästä Siitä ei puhuta mitään, eikä tyo-
Oaklandin
puolella on neljä
Taistelu
kansanvaltaisuuden "hänen m erkityksensä m ailm an tur- \ K aikissa lakoissa, m issä ylioppilaat väki heitä uhkaile hallituksella
sen ja valtakunnan vihollisten kaän muuten saisi niin suuria
voittoja. Se on salaliittoutumis- puolesta sisältää aina peitetyssä) vaam lseksi kansanvallalle oli suurem - ’ suinkin o v at, lu u lleet pystyvänsä riR-Icikä sotaväellä. Se taitaa ollakin toista eri liikettä hyväksynyt
avustamiseksi.
»laisten vaatimukset. Ne ei
Tässä lännen lakkotilanteen ta työläisten oikeuksien rfistämi- muodossa markkinoiden valtaa- pi kuin kokonaisen sotaväkiarm ei-i kureiksi — kuten esim. k irja ltaja in hallitsevan luokan paha omatun lakki
vät
koske
laivajaardeja. A. Vilja.
jan . — m utta jos Je an Ja u re s tänä- lakoissa — ovat he k atso n eet pyhiin- to, joka panee pelkäämään sil-
yhteydessä on esiintynyt yhtä ja seksi, ja siksi ei sen harjottajia misen.
päivänä eläisi täällä A m erikassa ja i m aksi velvollisuudekseen käydä la- lo in kun työväki tekee lakon.
Jos nykyistä taistelua kansan-j vhä pysyisi uskollisena yleville va- j kourikkurin jaloon am m attiin oikein j Erämaan hiljaisuus vallitsi A- ■ H -H 1 1 i H - H i ! H I 1 1 U t l i 1 1 I
toista mielenkiintoista niille jo t asetetakaan syytteeseen : ei ole
ka ovat tulleet seuranneeksi sitä ketään joka asettaisi. Eikä tule vakaisuuden toteuttamiseksi saa kaum uksillecn, niin h än et s a m a s s a , joukolla P aljo on Suom en ylioppi- lameda
puolen L" aion Iron
ainakaan ennen jatkua kylliksi pitkälle, niin tul- lehdessä ep äilem ättä leim attaisiin j laskunnalla sy n tiä so v ite tta v an a s u o - 1 \Yorksin laivajaardin sis
ia
kaikki suhteet huomioonottamal- olemaankaan
sak salaisten
ra- m alaisen työväenluokan vapaustaiste- ympärillä
lakon toisen päivän 4-4-t-I - H - H - H 1 1111 H l I i n
la. Sen yhteydessä on ilmennyt kuin työläiset puolestaan osaa-, laati kulkeutuneeksi suoraa tietä m aankavaitajaksi, saksi
*'
salaliittoutumistakin, joskin vai ’ vat ja voivat painia voimaan 1 militaristiseen hirmuvaltaan, joi hoilla ostetuksi vakoojak esi ja vaikka lujen historiassa, kun sensijaan Ve- aamupuolella, kun kuljin siitä
E delläm ainitussa teoksessa näjällä ylioppilaat aina ovat olleet kautta.
Portin edustalla liikkui
lan toisaalla kuin m is s ä salapo- * keskuudessaan samanlaisen jouk- laista ei maailjna vielä koskaan k e rro taan täm än sosialistien suur- j työväen taiste lu rin ta m an eturivissä p a r ; miestä, toinen niistä kaina
SANNA K ANNASTO N M A TK A -
O H JE L M A U T A H IS S A .
liisit ja santarmit ovat sitä vai- koliikekurin, josta yllämainittu j ole nähnyt,
Oliko tuo
m iehen eläm ästä ja v aik u tu k sesta; in n o stu ttajin a ja lukem attom illa veri- tasan vojen varassa.
B ingham issa syysk. 27 ja s itä seu-
Jos maailmanrauhalle aijotaan hauen pelottom asta toim innastaan uhreilla vah v istan eet liittonsa v a lla n - 1 kainalosauva mies pantu siihen raav m a päivinä.
nunneet. On näet tiedotettu että menetelmä porvarien keskuudes-
P ark C ityssä lokak. 3 ja sitä seu-
eräät työnantajat olisivat jo ai- sa on niin mainio esimerkki. Työ- laskea edes heikkojakaan perus-; D reyfus jutussa. R anskan kirkon e - jk kum
t ouksellisen työväen kanssa. Mut- tarkoitukselle näyttää, että nain
raavina
päivinä, neljä tai viiet päivää.
Suom
ihan
olikin
“virkam
iesten
lu-
tämä
mahtava
laitos
nvr
on
kuin
istensä laisten vastuksina on vielä se, . teitä
oloissa, niin t ä \ ‘ - rottam isessa valtiosta sekä taisteluis- ta
koja sitte suostuneet työläistensä
. nvkvisissä
.
Y lläm ainituilta paik o ilta voi puh u ja
vaatimuksiin ja ottaneet kahdek-, että samalla kun porvarit saa- ty v yhtyä \ enäjärt työväestöön ; ' d
nallisi, n vapauden ja in vattu m aa”, jo ten nuoret v irk a m ie s-; r a a j a r ik k o . kun työn kaikki voipa poiketa sivupai koille, m ikäli se on
alu tk in luulivat sy n ty n een sä k an saa ikäsi on lakannut sitä kävttamäs-
e ellista p aik allisten to v erien m ie
san tunnin työpäivän käytäntöön, vat sen esteettä keskuudessaan ja vaatia muissa maissa samaa Englaimlnkieleu lajtOjset toverit, loi hailiU em aan eikä kansan riveissä j ta; tai olisiko kenties sillä tah- tarp
lipiteiden m ukaan.
U ta h ista tu lee
mutta eivät ole toisten työnanta- toteuttaa, kielletään se työläi- kuin sekin vaatii; sodan tapet- ka baiuavat teokseen tutustua, voivat taistelem aan. Nyt sa attaa niiden ju- d o ttu osoittaa, et.a raajarikkojen to v e rita r K a n n a sta W yom ingiin tai
Uoloradoou. toim ien siellä W yoraingin
jien harjottaman vainon takia'siltä; sotilaat liikkeelle heti kun tamista ilman mitään valloituksia, sen tilata kustantajalta (B. W. m alan-arm osta-virkam iesalkujen nok tekemistä
re onkin koko i vaUtafcomiteaa suunnitelmaa mukaan,
kaan ruveta haisem aan toinen käry. laitos. — Tehdään jäseniä rep i-' Toverillisesti. A. MÄKI. p iin sih t
M ielikään a itta a n k a a n ja rje st a. ja k‘o rv aU ïv aatim tfk jia. Siina ne Hueboch. New York).'
voineet sitä tehdä.
t
TOVERI
jo saha- ja metsätyöiäisten la- Mailmanrauhan perus välttämättömät perusteet, joita aloittaa se yhteiskunnallisen uu
rakennus,
maailmanrauhalle voidaan, nyt delleenjärjestämisen
kon yhteydessä esiintyi selviä
teista
jossa
tuotanto
ei
enää
tapahdu
laskea ja ellei niitä kyetä las-
tosiseikkoja siitä, että sellaista
todellakin harjotetaan liittoutu Kukapa ei nykyisin olisi kiin-ikemaan’ on mahdotonta mitään markkinoita varten, eikä siis syn
neen pääoman taholta.
Useat tvnvt rauhanaatteeseen, samoin- ™ '^ ™ rakentaa. Sen päälle nytä sotaa aiheuttavaa kilpailua.
_____
pienemmät sahat ja tehtaat olisi kuin,»monet ovat kiintyneet so-, vol,laan sitten sodan loputtua________________________ “Sos".
vat ottaneet kahdeksan tunnin täänkin_ihmiskunnan tflrmiok- j
työpäivän käytäntöön,
mutta £ Rauhastahan
puhuvat niin |
niille oli nimenomaan ilmotettu, f SO(jan puolustajat kuin sen vas-ij
että sellainen teko merkitsisi; tllstajatkin. Tästä syystä onkin |
heille .. liikkeen perikatoa, . koska
rauhanaatteita ilmestynyt
moriel
.. . . ,
- -
Katsaus lakkotapahtu-
miin San Franciscossa
MAILMANKATSOMUKSIA
? .lltllA IIIII,tllH lltlln lltlllllltlllltllllllU IIH t|llllin ilN tllllllllllllllllllllllH IIIH M H IIIIIIU IIIIIin iltllU IH IIH IIIIIIH IU !U lllllllttllllllllllllltlllllH IH IlM IIIIIIIIIU IIIIIIIIIin tl|-
tv
| Järjestömme asioita h