No. 176
TOVERI
kut h e istä eiv ät alun aik ain ole täy- j olisi poliisi k o n tu silia a n , oikein e h ta
TOVERI
sa saadakseen liittohallituksen toimii hallitus itse mieluummin vät useim m iten lievästi. H eidän i lessaan varastavat tovereilta sen sin h y v äk sy n eet "M ailm ankatsotnuk- seyniläis se rla eh iu k a ela in e n , kvpärä-
seurustellaan kuten mitä ne uhraavat järjestön hy- s ia ” o tsa k k e e k si. Jo id en k in m ielestä päinen, villi poliisi, sellainen, jo ta
käym ään lakkolaisten kim ppuun saksalaisten hyväksi kuin oman kanssaan
Ltinnen (uom alaisen t 'övaen länenkannattaja. oikein
i m uittenkin kanssa, eikä millään väksi ja sen k au tta vaikeuttavat olisi “M ailm a n k a tsa u k sia ” parem pi. ; T am p ereella en n en sa n o ttiin "kou-
sotaväen avulla.
Sano työväestönsä.
ilm estyy Astoriasaa, O regon, joka päivä
K ansalaisoikeudetkin ovat vai'U tavalla osoiteta, että- ne ansait- agitatsioonia järjestön hyväksi; Nyt on “ R isutilnan E m eli” a ja te llu t, k uksi.” K u v a tk a ap a ta ite ilija t tuol-
paitsi sunnuntaina.
m alehdistö puhuu peittelem ättä,
jotka tovereittensa selän taka- e ttä “ M ailm antoilauksia” olisi yhä 1 lainen lain h e n g e tä r ja leijonan ti-
miten lakkolaisia Saksassa ase luokkaoikeuksia ja siksi niitä sevat toisellaisen kohtelun.
TOIMITUSKUNTA:
VV. N. RE1VO
LAURI MOILANEN
T äm ä on virhe, josta enem- na tai avoim esti harjottavat ä i käytännöllisem pi. Silloin jo u ta isi se lalle poliisi k o n tu siliaan .
teltaisi seinää vastaan ja am m ut voikin käyttää yksinom aan se
ADOLPH SALMI
K. E. HEIKKINEN
riid an alain en kolm as ä ssä k in vaikka
M issä ie nyt tuo lain lu n g e iä r?
- A. 11. MÄKELÄ
män kuin kerran on huomau haista liehakoim ista työnjohta- Suom en asioihin, n iin k a u a n kuin ne Se liitelee yli m aan etsien pesän
taisi kuten Roosevelt esitti tääl luokka joka «on vallassa.
tettu sekä kirjallisesti että sutii- jiansa kohtaan tai sellaisia hen- ovat p a h a sti kesken ra tk a isu n .
läkin tehtäväksi silloin Moyer,
j s i o a ’. S illäh än on n j t asu ntopula.
TOVERI
lisesti.
kilöitä
kohtaan,
joilta
he
voivat
Tosin E m eli m yöntää, e ttä “ M ali-i Sillekin tu li ik äv ä olo vallan k umouk-
llayw
ood
ja
Pettibone
jutun
ai
(THE COMRADE)
Aseta vaatimuksia
D i e organ of Hie Finnish workers in the kana.
Sellaisten
olijoitten täytyy J toivoa jotain persoonallisia etu m an k ato o m u k sia” olisi n y k y aik an a sen jälk e en , k u ten k a ik ille m uillekin
Sellainen
ei
(»le
m
itään
W estern states. The only Finnish daily in
toveruudelle
the W est, published daily, except Sunday, i
vähem pää kuin suoranainen
saada tuntea a rv o tto m u u ten sa.' ja. useimm iten toveriensa kus m ukiinm enevä o tsak e. A ja n m u k a in en -; hirm uille. M utta ta k a isin se p jrk ii
at A storia, Ore., by the W estern W o rk -1
kin nykyään, kun laivojakin niin pal- k o teu tu m aan kovalla touhulla
Se
A ntaa heidän tuntea se e r i s - tannuksella. luonteenpiirre, jo-
m en's Publishing Society.
kehotus väkivaltaisuuksiin, jo i
jon “ k ato aa" jauho- ja läskilastel-1 p itä ä h irv e ä tä m eteliä p esap a ik k an sa
Työväenluokalla, joka taistelee t ä m i s e n k a u t t a .
ka voi edellyttää m itä petosta neen sekä sitä p a itsi p a rh a a ssa ijä ssä puolesta. Se kokoaa k u ten 1 olijan
llm otu sh in ta 40c palstatuum alta. Kuoleman- den tap ah d u ttu a sitte sy y te ttä i
ilm otukset >1.50 kerta ja m uistovarsyilla
vapauden
ja
oikeuden
voiton
Eristäkää, erottakaa pois jou- hyvänsä,
>2.00 kerta. Kihlaus-, syntym ä- ja avioliit- si lakkolaisia.
olevia m iehiä ihan m u sta n a an rjra-jfckka siip ien sä päälle
s a ta m iestä
to-ilm otukset 50c kerta, halutaantieto- ja
'
puolesta,
on
myös
velvollisuus
O ttakaa kaikilta näiltä P®is l tä ä siihen vihoviim eiseen “ k a d o tu k -' m iek allista, tu h a t u lja s ta urosta-'*
kostanne» ne.
nim enm uutto-ilm otukset 25c kerta, naima-
Lakkolaisia vainotaan kaik
ilm otukset >1.50 kerta, avioero-ilm otukset
kasvattaa itseään tähän teiltä
pettureina
i
to
v
erilu o ttam u s! A ntaa heidän ; seen ”. M eilläkin m iljoonat m iehet jo , h v ö k ä tä k se n sä k a n s a n v a lta ise n jär-
jotka
esiintyvät
>1.00 kerta. Seisovat ilm otukset sopim uk kialla. vieläpä yleisillä m aanteil
sen mukaan.
Satunnaisista llm otuksista
vään. T ähän kasvatukseen kuu avoimessa ta istelu ssa ;
tuntea ulossysätyn yksinäisyyt- o d o ttelevat vuoroaan, m illoin kadota i je stv k se n laivaa v a sta a n , m issä vaka
tulee rahan seurata mukana.
E nglannin läkin, m utta suuret roistot eivät i
ensin tä ltä m a n te re e lta ja vihdoin vanha V äinäm öinen
k an sa
pite-
kielestä suomennetaan vapaasti.
i luu ennen kaikkea uskollisuus
iotka koettavat päästä niistä tä. parian halveksuttavaa ase-
lee
nyt
p
e
rä
s
in
tä
ja
p
u
rje
ita
ohjailee.
edesvastuuseen.
.
.........
.
.
,
,
.
.
«
joudu m istään
koko pallolta.
id n g rates in effect July 1, 1912, 40
m u L le n n a i k k l k u n t i - P 1* * 3 3 ’1
tO ’ S la k ‘ i , l a a n ’ Us>ko1
uhrauksista,
niitä järjestötyö maa.
A dvertising rates in effect July 1
K ilp ak irjo tu sten a ik a n a niin a h k e
i
per
inch.
Special
discount
is
allowed
‘
»
l
.
s
b
e
t
l
l
J
d
n
i
U
K
l
t
l
l
p
a
iK
K
a
K
U
I
l.i
Cents
pääm ääriä
kohtaan ja vaatii, m utta joilla ei ole m i-! Silloin ne mahdollisesti htto- roit» Toverin k irje en v a ih ta jia k in on
for larger and —
continuous
advertisements.
.... .
”
en hu rtat eivät ole svvllisiä m in-;
T O V E R I, B O X 99. A S T O R IA , ORE.
i suoruus saman pääm äärän puc- tään sitä vastaan, e ttä saavat m aavat. että ovat mahdottomia “ k ad o n n u t” useita, ja toisia on ruven ,
AUG. N IK I LA. Manager.
kään tuom ioistuim en edessä.
Iestä taistelevia ja sam oista epä tuon työn tuottam at hedelm ät; kunnon ihmisten joukkoon. — nut m u ljo ttam aau katoam isvuoroaan.
Entered as second-class mail matter July 18,
K uuluisat salapoliisi- ja rikku- kohdista kärsiviä kohtaan.
1912, at the postoffice at A storia, Oregon,
J o tk u t farm ise u tu je n k irje e n v a ih ta ja t
jotka luottam ustoim issaan oi- i Svv. Typograftidning.
under the Act oi _March 3, 1879.
rifirm
at
saavat
vapaasti
lähetellä
kuuluvat syyksi sanovan e ttä he m u
M utta usein petetään näm ä
T IL A U S H IN N A T
Chicagon 19 rautatien
ka pelkäävät K aapron “irv iste ly jä ’. I
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
tuhansia hurttia mihin vain ha yhteistä vihollista vastaan k ä y
Yksi vuosikerta. .$4.00
6 kuukautta. .>2.25
Se on tie ty s ti vain tekosyy. E ihän ; vaihdeiniehet lakossa
3 kuukautta......... >1.35
1 k u u k a u si... .50 luavat. kuten esim. Seattlccn on
dyn
taistelun
ehdot.
Suomeen ja muualle ulkom aille:
koira k oiran h än n älle astu , tuum ii
Y ksi vuosikerta. .>6.50
6 kuukautta. .$3.50 nyt tuotu raitiotielakkoa rikko
(Jatkoa ensim aiscltä sivu lta)
'iä s s ä suhteessa pettävät ne.
|
l
Em eli: K aap ro on äsk en tu llu t farm i-
S U B S C R IP T IO N - R A T E S:
maan,
eikä
sikäläisillä
oikeusvi
jotka luopuvat yhteisestä asias- ! =
seudulta ja on siis suosiollinen far- j "Sw itchm en's I'n io n of N orth
In the United States and Canada
O ne yea r........... $4.00
Six m on th s............ >2.25 ranom aisilla <»le m itään sellaista
; ta ja avoimesti asettuvat vihol ï n i i i i m i m i i i i i ! i i n . in n i:in iii» iu iifiiiin ii!iiii» iim iii» » « iin m i» ii» ! ! iiiiiit m ii» iin » in iiiiiiiiim n n i« 'im in iim iiiiiii» iiim iin iiiim iii: iiu iiiiiin i» iiiH iit » i» m t» iiiiiiiiim R s m arien m ailm ankat som ukselle. Fa--i A m erica”, jonka miehiä mvös-
Three m onths. .$1.35
One m on th ................... 50 1
m ailniankatsom us on, etti kin • on paljon C hicagon rata-
vastaan, m utta kun jotkut sik ä listen puolelle ja niiden palve
jos a s ia olisi jä ä n y t siihen. M utta m arien
S— N VARAS.
eih än sitä K aapro- pihoilla työssä, ei ole k u tsu n u t
k
a
n
a
t
m
unii
läiset poliisit kieltäytyivät hur- lukseen. kun m uut toverit k ä y
"kun a n ta a pirulle so rm en ’’. . . ta ik k a ,
Täm ä o tsa k e ei ole m ikään pei painopirulle ä ssä n , niin sitä ei enää kaali voi e stä ä — ja lehm ät lypsää, jäseniään lakkoon,
vaan päin
am m atista, niin heti oli tuo- vät suoraan taisteluun etujensa
Eräänlaisia kansalais ' i tan
te tty kirous, kuten a ja tte le m a to n lu (saa vähällä tak aisin .
jos
rehu
riittä
ä
.
S
iinä
ei
kellään
ole
v
a
s
to
in
o
n
useita
sen
jäseniä as-
S e u raa v a ssa
mio valmis.
Poliisin
unifor- ; puolesta.
kija
s
a
a
tta
is
i
luulla:
siinä
on
vain
!
m
itään
irv
iste
le
m
istä
näin
kalliina
tu n u t lakkoon m enneitten, toi
oikeuksia
( num erossa alkoivat jo “ S eattlen suu
inuttn pukeutuneella ei ole ihm is
P ettävät myöskin ne. • jotka p a in e ttu n a ju u ri se, m itä siinä on re t la k o t’’, vaikka "Suom en h allin to aikana, ei a in a k a a n A storiassa, jossa seen järjestöön kuuluvien vaih-
oikeuksiakaan.
puhum attakaan antavat toveriensa kantaa kok • ta rk o te ttu k in , ja se on lu etta v a juuri asiain jä rje s te ly ” vielä oli kireim m il- kaiken lisäk si m aitolakkokin v allit dem iesten tilalle.
E räät
optim istiset
henkilöt 1 kansalaisi »ikeuksista.
U seitten sivusta katselijoitten
taistelun taakan, jakaen itse t o niinkuin se on pain ettu k in — siis: lään ; sitä seu raa vassa ta a s pahim - see.
N
u
h
teetto
m
asti
h
aasteltu
,
R
isutii-
m
ielestä
on Chicagon ratapihoil-
Ässän
varas.
ovat vieläkin sitä mieltä, ct.ä
m oiksi “S aksan sosialistit puhuivat
Porvarillisilla
sanomalelulillä verien ponnistusten h ed elm ät: >
nan
Em
eli,
la
itta
m
a
tto
m
a
sti
ja
vii-
la
vallitseva
lakko y htä suures-
M itäkö se ineinaa? — Voiko ässän
kaikkia
kansalaisoikeuksia ei ¡on oikeus selittää lakkolaisten ne ovat kitupiikkejä, jotka eivät , v a ra staa m uuten kuin k o rttip e lissä ? I suoria s a n o ja ”, ja s itte alkoi “ Suuria sä ästi! K ä ttä sen päälle. — K aapro. sa m äärässä taistelua
kahden
m etsäv alk eita riehua pitkin lä n sira n
i
ja
i.
w.
w'.Iäisten
kontolle
jokai
■j tahdo panna m itään alttiiksi, i T ie ty sti voi.
eri työläisten järjestö n ,
kuin
olekaan kiistetty, vaikkapa puhe-,
nikkoa", sam alla kun “Suonien itse-
taistelua
työläisten
ja
työ
n
an
ta
lu
en
roistontyö,
jonka
{
“
LAILLISUUDEN
HEN
G
ETTÄ
RE3-
m
rv
a
ri-,
m
utta
joilla
ei
ole
m
itään
sitä
i
M inulta v a ra ste ttiin tä ssä viikko h a llin to a sia ” edelleen k iin n itti m ail
kokoontum is- ja
painovapaus
..
I
jien
välillä.
TÄ”
SUOMESSA
onkin rajotettu m itättöm iin. Ä s en kätyrit panevat toimeen, vastaan, että saavat etuja tois j to ista tax ap eru i. V asta ilm otettuani m an huom iota, — niin e ttä ä s sä ei
M yöhään tänään iltapäivällä
asian viranom aisille, sa atiin varas jo u tan u t m inulle koko viikolla, vaik-
kettäin
mainitsim m e
eräästä m utta sosialistisella sanom aleh ten kustannuksella.
k irjo ita » K ansan L eh d essä “J u s s i” : jlm o 't t i py ¡7 Heberling, Switch-
P ettävät ne. jotka saavat luot — tah i oikeam m in v a rk a a t — h ir - , ka v arkaus jo oli toim itu k sessa huo
Laillisuuden h e n g e ttäre n ovat tai- n i e n 's union of N ortht American.
new yorkilaisesta tuom arista, jo distöllä ei ole oikeutta sanoa to
veilla uh k au k silla ta iv u te tu k si luo- m attu. U hattiin vaan pitää m inun te ilija t
ku v an n eet
sop u so in tu isasti Buffalossa, N. Y., asuva presi
tu
u
tta
:
milloin
se
sen
tekee,
jou-
tam ustehtäviä, joita käyttävät
ka selitti vapauden julistuksen
viittam aan a n a sta m a n sa om aisuuden ässän i siilien asti kunnes Suom en kv- k eh itty n eek si, lihavahkoksi naiseksi,
dentti, että Broderh(X)(l of R ail
hyödykseen ja m inuii k ä y te ttä v ä k sen i.
levittäm isenkin luvalliseksi ja i tuu se sensuurin kitaan ja me- väärin omaksi
I sym ys on lopullisesti ra tk a istu tahi jolla on voiman leijona vierellään,
way T rainm en union m iehet oli
11 » - sen kautta herättävät epäluuloa
vapautti miehen joka oli tuo 1 nettää postitusoiketttensa.
V arkaus ta p a h tu i heinäk. 21 p. eii tulee vähem m än m ielenkiintoiseksi, ge e j oje m ikään n älk iin ty n y t ja vat suuresti liioitelleet lakkolais
ja vastenm ielisyyttä ja vaikeuk ! silloin kun h iidessäm m e oli lähes jolloin siihen ei enää ta rv itta is i niin tviin v äsy ttäin ä teh ta ala in e n , vaan uh-
m ittu 30 päivän vankeuteen sii ; kaisessa länsirannikon ja
ten lukua ilm aistessaan,
sillä
maankin
porvarilehdessä
on
sia saada tovereita mukaan y h ! koko sivun ilniotus "Be© Hive kau- m ahtavia ässiä. K uten sanottu, vasta kea, kom ea m aalaisem än tä, jonka kaikki hänen alaisensa
tä että oli levittänyt eräitä o t
union
pan “su u re sta p u h d istu sm y y n n istä’’.
puhuttu puhum asta päästyäkin, teiseen työhön.
i m uodot ovat täy te lä ise t, sellainen, m iehet olivat kieltäytyneet me
teita vapauden julistuksesta.
Siihen
suuren
puhdistusm yynnin ni tak aisin .
S josta ru sth o llari voi sekä ylpeillä e t nem ästä lakkoon.
esittäneet
Sam alla kui
Pettävät lopuksi ne m atelija-
Sellaisten oikeuksien saaminen miten vaatim uksia
suureen ilm otukseen tarv ittiin suu- ■
tä
n
au
ttia.
Se
leijona
taa
se
n
on
tenkin
ilniottaa
sam
ainen union
Suomi saa jä r je s tä ä a sia n sa par-l
riippuu nykyisin kuitenkin tuo tvöläiset ovat saksalaism ielisiä luonteet. joilla ei ole selkäran ret. k irjaim etk in , sen jokainen ym
k
ä
rsä
koholla
sa
alista
vainuten,
m
in
presidentti,
että
m
uualta
kyllä
m areista. Y ksityisissä tapauk ia toim ivat hallitusta vastaan, kaa, vaan jotka ryöm ivät ja lui- m ärtää. T a rv ittiin ässiäkin. M utta , h aan y m m ärry k sen sä m ukaan ja S ak kä niskaan h ypähtäisi hirv ein e kyn- kään ei tulla lisää vaihdemieliiä
san so sia listit so itta a su u taan h a lu n -(
sissa ehkä sallitaan yleistenkin m utta vhdessäkään niistä ei ole kertelevat läpi elämän, ei k ä ä r oikein kom eita ä ssiä ei Clatsop- sa porasta, m u tta ilm an m inun äs j sineen ja ham paineen; kaikille il- lakkoaltteelle tuottam aan, vaik
pakosta, k a u n tissa ole kuin neljä. Kaksi niistä sääni. Minä en kärsi sitä. eikä sitä inansuunnille nuuskiva peto. Ku- kakin on erim ielisyyksiä vallalla
asiain
arvosteluoikeus,
m utta heitetty samaa syytettä riistäjiä meen luonnollisesta
hänen edustam ansa ja lakossa
ahdasta se nykyisin on. Sellai vastaan, joiden itsepintaisuus on i vaan sen vuoksi, että se on yksi palveii m inun osastoni o tsa k k e e ssa : asto rialain en poliisikaan hyväksy, e t vanhan kyllä m u istatte.
“ M ailm ankatsom uksia’’. T oiset kaksi t
M
utta
ta
ite
ilija
t
aina
kaunistele-
olevan
union välillä.
nenkin teko kuin työläisten ke-j vastuunalainen jokaisesta lakos-i tapa hankkia niiden suosiota, ovat vapaalla jalalla, Toverin kirja- j tä a s to ria la ise t “m ailm ankatsom uk- vat. Ne hakevat vain o n n istu n u tta ,
Lakkoa
ovat liitto valtioitten
liottam inen liittym ään tukem aan ta, sillä työläisten nyt esittäm iin j joitten vallasta tai vaikutukses- painossa, valm iina palvelem aan il s e t” nim itettäisiin “m ailm aukato(o)- niuotoka unista, ih an te ellista, tie te n virkailijat pitäneet hyvin ta r
; m uksiksi", sillä A storia on — vira!-
toisten toveriensa vaatim uksia, vaatim uksiin suostum inen olisi ta he voivat odottaa etuja itsel- m että v ä ä ja ¡liuotuksistaan reh e lli
| lisesti — edistyvä, h u rja sti edistyvä kin om an m akunsa m ukaan. Onko koin ‘silmällä, sillä valtion tila
suuret
saattaa saada eräänlaiset kiihko lopettanut jokaisen lakon ja työt leen ja päästä eteenpäin millin se sti m aksavaa yleisöä. Ne siis oli kaupunki. “ K atoovaista" kyllä viime nyt m uitten m akuun tuollainen maa- uksia on tällä kertaa
vat
m
u
itta
m
u
tk
itta
k
ä
y
te
ttä
v
in
ä
Tiee
iaisk artan o n pyylevä em ä n tä? E ipä m äärät tulossa
länneltä itään.
hintaan hyvänsä.
isänm aalliset ainekset vallan fai-i kav’sivät täydellä voimalla,
k äd essä on täm ä m ailina, Astorioi-
!
Hiven
isoon
ilm
otukseen.
M
utta
lnis-
kai.
U
seam
m
at
p
itäv
ät
kepeäkenkäi-
"Ja
jos
valtion
varastoja
tullaan
Kaikki nämä ovat työväen va
! neen, ässineen kaikkineen, m utta
voon, ja ne voivat kiihottaa kii-
Asettam alla
sensuurin nim
! tä siepata kolm as? "S uureen puhdis- t . ..
,
•=estä.
kureliivin
avulla
e
rä
iltä
ru
u
hävittäm
ään
lakon
aikana,
niin
a n ta u tu a sen kaloovai-
hotettavissaan olevat m inkälai-! tiukaksi, että sosialistisen sano pautuksen vihollisia ja niitti löv ! tusm y y n tiin " niitä m eni kolm e, j a l i min» , en , aio
, . . .
..
. , .
m iinosiltaan alle v iiv a tu sta naisesta.
tulevat
liittohallituksen
so
tila
s
ien lau la ja k si; ja m m otin kuin
M utta 1 jos olisi yhden jä ttä n y t pois, o l i s i i sum
laisiin tekoihin
tahansa.
eikä ’ m alehdistön on m ahdoton ilmes- tyv keskuudessamm e.
. , ......................
M
akuasioista
ei
ole
syytä
riidellä.
viranom
aiset
viivyttelem
ättä
ry
h
.
.
..........
olinkin ässän i tar.aism .
,
niille ole siitä m itään edesvas- tyä sellaisena kuin se m uuten aivan yleensä jäävät ne ilman iin io ttaja voinut p id ättä ä m ak su sta
M utta n a isih a n te e k si ei ole m yös tym ään toim enpiteisiin om aisuu
•g*
kään syytä hahm otella lain lie n g e -, den suojelem iseksi.”
tuuta.
ilmestyisi, avustaa hallitus itse sitä kohtelua, minkä ne ansait- myös kolm annen osan. Y hteisen neu-
tvottelun jälk een “p ain o p iru t” päät-;
M iksikä paljastaa m ailm alle tällai- i *ärtä. Ei s e niin ih an teellin en ole. i
Kansalaisoikeuksia kyllä on niitä riistäjiä, jolxa asettavat sevat.
KUOLLUT.
tiv
ät
v
a
ra
staa
sen
puuttuvan
ässän
s i ä kotiasioita, varsinkin
kun ne ei- Se on rum a ja ilkeä hen g etär, Poh-
Ensim äistä luokkaa kohdel
edelleen olemassa, m utta sellai- työpaikat ennen seisomaan kuin
ininulle kuuluvasta
o tsa k k e e sta . Ar- vät ole eduksi talon m aineelle talon- jau ak k a h arvaham m as. Se leijona
Vancouver. IL C.. heinäk. 27
siä joista työläiset hyötyisivät, suostuvat tyolaistensa järjesty laan ankarim m in, m utta on ta ! velivat, e tte i se äijän pahuus s itä i delliselta, enem pää kuin siveydelli-1 m enisi
kyllä m ukiin, vaikka voisi
p. '1'änä aam una kuoli täällä
löytyy tuskin m istään. L akko- m isvaatim uksiin ja korottavat pauksia. jolloin ei ole m enetel huom aa, kun ässä taas s e u ra a v a ssa se ltäk ään n ä k ö k a n n alta ?
‘ senkin tilalla olla esim . poliisikoira, tunnetun kansalaisem m e A appo
lehdessä on paikallaan.
i Sekin on niitten m onilukuisten ja P arem m in vastaisi, kun leijonan ase- K ärm ekankaan
vartioim inen on kielletty ja her heille hiukan palkkoja. Jos lakot ty riittävällä ankaruudella.
vaimo
Anna
E nkä m inä olisi huom annutkaan. , aina valppaiden a v u sta jie n i syy. Jot- tnasta
h e n g e ttä re n
jalk a in ju u re ssa K atri K ärm ekangas, 49 vuoden
T oiset ryhm ät pettäjiä pääse-
rat kuvernöörit tekevät kaikken siis ovat edullisia Saksalle, nii-u
Yleisiä uutisia
MAILMANKATSOMUKSIA
” 3 I I I S ? î|ïîïîïïiïi! lïlîiilJ liiS iÎ s S îlllllliïS I H i! i8 1 iilH I ltlllf 3 1 2 I ls S ilïS ! liS ïiA 1 5 v t! Ï l! < ii H U í s í i í l l l í t í n ' L i
í L.
9- '
ÎC : : i d ì l l i
‘
\
: Ï/: ’ '
'
KAHDEKSANNENTOISTA VUOSISADAN PERINTÖ
___-
¡ ;
. ___ y j
» «
1
:!:.ï!ïï2î3:ï-)H!ï
i
£ i ’L'li23!HiijiS3SIS!rä
s m a iiiH im iiim im im im iiiiis m m a iH iiim
-en vapau asiallisesti on liike vain palannut -a ollut yhtään m erkitsevää kir-j vastata takavarikoitujen kirkko- tuessa oli ollut olem assa m uuan
R anskalaisesta utopistista Char- elämän täyteläisyyden ja loiston..' v aitaa ¡a persi«
luonti« »Hi seen
tasapainotilaansa, jaihjaa, joka ei < disi vankilassa i j i 3aielistilojen arvoa. M utta kun i salaperäinen olio. joka henkenä
les
Eourierista
julkaisem ansa jolla ei siihen asti ollut verta.i. { den takeita, etu«»
tutkielm an esipuheessa esittää ! Ihmiset ikäänkuin kasvoivat o - 1 vek:un: ota, '..«tili; iin ;onm attikun joka kuitenkin aina on ennen ku tai maanpaossa. Voltaire, Mon näiden myynti kävi hitaasti ja väikkyi vetten päällä, tarttu i
Aug. Behel 18 uinen vuosisadan man m ittansa yli ja panivat k o -¡ takaitei tten alidi- Uumana, ja näli- m ousta vallinneita oloja tu n tu tesquieu, Rousseau, 1 )ider<»t v.nt. maa oli sodassa koko Europpaa suunnitelm iin pirullisen kylm ä
joutuivat vainon alaisik-d. Toiset, vastaan, aleni paperirahan arvo verisenä. niitä edisti tai tuhosi
kulttuurikehityksen suuntaviivat, ¡ko sivistvsm aailm an henget se dessaäii h« »v in tuhlaavan väki vasti edelläpäin.
uksdia
kirottuja
■'a
veroti
kuten
llalh.aeh, ilelve.ius ja nopeasti. Se m ullisti hinnat. Eng o in a in etujenpa m ukaan, ollen
v
a
ita
i'«
ruon mielenkiintoisen historial-1 kä sydämet liikkeelle R a n s k a o n
T
aantum
us
seuraa
aina.
kun
‘
ahnaasti
uusia
Turgol
välttivät vainot vain s i-' lanti käytti tilaisuutta hyväk samalla kaikkien nähtävällä ja
imi
rikkuu’ sia
lisen kirjotuksen pääkohdat esi-j saattanut paljon syn
heittivät
vanhat
¡
-i’.
,
kin
,tiikc-
vaikka
tietam
ättään-
ten. että kirjottiv.it salanimellä! seen vahvistaakseen siirtom aa
näki
teUäkoon seuraavassa suom alai m utta ne palvelukset, jotka se aatteita ¡«♦tka i
luokkavaltaan. tai niinä hetkinä, jolloin vanha valtaansa ja tuki maan vanhoil- I uitciikin nakyinatoiinä — paa-
18:11a vuosisadalla ihmiskunnalle esleet 1 ó H AK « »t arvo: telu lie alt <iii tontaa ä uuteen
oma.
Kapitaali
«di kum ouksen
selle lukijalle:
i Ke \" i jaa« tulem atta vasta kun järu -telin ä "li liian heikkona. \ J lisissä osissa viriäviä kapin.iliik-
suoritti, tekevät sen unohtum at t hk -, : :;« »ulUtiv at liäikäi-'O is.-ä
luomain
raunioiden
aitakin saa-
voittaa se toinen liike, jonka k o
K ahdeksastoista vuoisata on tomaksi.
K :\a u k s ssa v ap au d », en , o ik eu d en , j
1751 täytyi Buftonin luonnontie-«keitä. Pariisin pikkuporvarilliset liinsa k aap an n u t; se vksin oli
niitä ihm iskunnan kehityskausia,
i-a a rv o i. j.i rik k au Ien v aiti,k u u ¡ k i » «»lemtis tähtää kaiken luokka- teensä julaistcssa.au Pariisin ju- joukot ajoivat konv enttia v hä pi-j valtion sisä- ja ulkoasioista voit-
L
o
ttis
X
I
\
:n
kuollessa
«»li
maa
vallan sivuuttam iseen ja jonka
joihin kulttuurihistorian tutkijan
i»:::’, tah'.i
malunsopilliselle
tiedekunnalle, temmälle. Varsinaisen jiorvaris- toa v etän y t; se «di osannut teh
aineellisen
ja
henkisen
tuhon
tävtvv hävittää kaikkinainen vh
katse mielenkiintoisena pysähtyy.
vaiti
Uin
mi
vakl,uttaa
etta
sc
e’
° 'e r is tir ii- to n edustajat työnnettiin sivuun dä m ynttiä m aatilain tak av ari
K in 7 p m itkin v iiteiskunt.as.^a i teiskunnallinen
Uskon puhdistusta
seuranneet ¡partaalla. M utta vähitellen elpyi
l«f ' a ll' incn .dassa raam atun luom iskertornuk-' tai joutuivat he mestauslavalle. koim isesta, paperirahan kurssis-
taistelut kuluttivat pitkiksi ajoik- i etupäässä
kaupunkien elämä, _ o 1 t ovat kehittyneet siihen saak- herruus.
sen kanssa. Kuulu ensyklopedia ( H irm uhallitus alkoi. Syvimpiään ta. elintarvekeinotteluista, raja-
ci kancinim
ikkoien kehitvsvoi-
si
kansanjoukkojen
kehitysvoi ■ siellä kun aatelin ja papiston ka, et a .-eii osakkaidenkin suuri
T ähänastiset m ääräänsä pääs- »tietokirja i kiellettiin, koska s e ' myöten järk y tetty kansa joutui I hinnoista.
sotahankim ioista,
mat. Saksan m aaruhtinaat olivat valita vähimmin painui. Sivisty-' tnenr.mst«' on oloihin tyytym ä -eet kum ousliikkeet ovat ollee: ' ¡(Cr; tti uskottom uuden ja kapi-¡ raivoon sisäisten ja ulkonaisten tuontikielloista — kaikesta. \'a l-
käyttäneet
uskonpuhdistuksen neet miehet, jotka pyrkivät ke- tön ja kumoaa parempia, eivät ensinm ainittua laatua, eikä R a n s-' ¡^dittisen henkeä. M utta nämä taantum usvallain
uhkaatnana. lankum ouksen
verinäytelm ien
verhoa hyväkseen vahvistaak- liittäm ään maan voimia, riensi- vanhat olo: ole ajan pitkään sä i-lk an suuri vallankum ous voinut j keinot eivät pelastaneet jä rje ste l-' nälän ja työttöm yyden ahdistaes- keskellä la-ki
se kylm äverisesti
ki
seen valtaansa saam alla p ik k u - '' ä: yli Kanaalin Englantiin tut- lytettävi>s-.i. Olkoon vaiti, e t t ä ! sitä kohtaloa v ahtaa. P o rv a ris-' niä i.
sa
Tasav ällän vihollisten veri rahojaan. Sen asiam iehiä oli klu-
aatelin alaiseksen. kukistam alla k ’..naan kansalaiselamaa. johon ei kansan suurilla joukoilla ei a lu s ^ to n lttokkaliikkeenä oli sen lopul-j
¡virtasi, Konventin tävtvi Hiätää heissä, edu^kunni-sa hallitukses
papiston vallan ja takavarikoi- kotim aassa tilaisuutta ollut. Ko- sa ole -y-hi selviltä tie. mille ta käännettävä omia sisäisiä ku-j Li ke oh vihdoin saav uttanut
ja v. 1794, jolloin e sa, m aaseudulle lähetettyjen toi-
malla luostarien ja kirkon m aat. i ’eutv.ntma alkoivat ‘ ’ lie työn, jo- n lähdettävä, eikä iaistelu k ei-; mom-aniek.-iaan vastaan, suur- rn p p u n -a ja yhtei-kunta janosi rajahinnat
Jjntarpeitten salaaminen uhkasi m itsijain jöukossa, arm eijan han-
N äitä “uskonsotia" seurasi Sak-^ka vähitellen koversi feodal is
uot, tuie n. on kuitenkin actki. j porvariston edut jäivät ratkaise-i tekoja. Puolittaisilla m y onnytyk-; synnyttää nälänhädän, pantiin i kiimoissa ja johdossa, vallattujen
san köyhtym inen ja voimatto min ia itsevaltiuden alta m aape jolloin ite ;.ikeellisella voimalla vina v d to ile ja heittäytyivät ne k iliä ja pikkumaisilla tempuilla toimeen leivän m ääräseltään ja-¡alueiden hallinnoissa ja se kääri
muus, johon maailman kauppa- rän ja vuosisadan lopulla johti vaistom aisesti painautuvat tolal- sisäisten ristiriitain pelosta kon- yritt» hovi torjga m yrskyä, joka kuminen pariisilaisille, la kun suunnattom ia voittoja, vietti rie
vävlien siirrähtäm inen jo oli a- jättilaisrom ahdukseen
saattaen teen ja panevat tietoiset ja
pa tie - , ; sulivallan ja keisariuden sotilas- puni
pian puhkesi. Emme voi tässä «» > , Hätä helpottanut eikä sen p pe-{m
e -{m ujuhlaa sellaista kuin tuskin
lun antanut.
i Europan vavahtelem aan liitoksia tävät puhe orvinaan liikkeelle,
diktatuurin turviin saadakseen kuvailhi Ranskan vallankumous- rim m äistä syytä ym m ärretty niin koskaan ennen ja jälkeen. O m ai-
xeelle.
f mvöien.
Johtajat evät niissä oloissi a v a in ! rauhassa nauttia saavutuksiaan, ta. M ainitsemme vain p ääp iirteet.! etsittiin syytä yksilöistä.
Ja suuksia kasvoi kuin sieniä sa
Ranskassa synnytti ttskonpuh
Kuninkuus
oli
joutunut
heik
välikappaleita,
jotka
joutuvat
vut s i- ' Kum ouksen edellä kohdistui j Kansalliskokous piti ensin k u -,k u n vihdoin Robespierren oma teella, keinottelu tunkeutui jok..
distusaika hugenottisen porva
koihin
käsiin,
papisto
ja
aateli
vitun,
km:
hei«län
päähänsä
pis -j Ranskassa taistelu koko vanhan j ninkuuden säilyttäm istä selv än ä,! joukko oli joutunut m cstau sla-' alalle ja sen ylistäjät suitsutti-
riston ja moni vahaisen aatelin
niin
turm
eltuneet,
että
niiden
vä
taa
ruveta
johtam
aan"
liikettä
järjestelm än perusteita, k irk k o a,! m utta ajautui aikom uksiaan p i-p alle, astuivat valtaan keskustan vat täm än m äilm oista parhaan
taistelun keskittyvää kuningas-
hemmistö.
omaa
luokkaansa
in-
päähänpistojensa
verotus-, ¡temmälle. K onventti oli jo tasa-1 miehet, ne ovelat, jotka olivat pi- m ainetta. Ja kun vallankum ous
valtaa
vastaan, joka pitkien
kam ppailujen jälkeen voitti, o i- !I,oten-
leikkiä uusien vir
jonka
ien sen loistavimpana ja samalla la" « en
Jonka vaaraa C1
käsittänyt.
a
niin
raskaim min painavana edustaja
na Louis XIV. Nuo 16:nnen ia ':'’u'JeI‘ *'/ i <2 il ... miehet
.
.
.
17:nnen vuosisadan suuret s i s ä i - k" ‘VhJo,] a ^ H ak"b
i
kaan kestää pitemmän tai ly h y -' teitten ja tilosofian joka ala o te t-jlä . Kuningasm ielisten ja pappien m utta ne pelastivat itsensä
ja j M utta kansan suuret joukot
set ia ulkonaiset taistelut ehkä- -a vam-umm odottaa sopi. Mut- emmän ajan, ja jos tuoli ainen tiin ra«iikaalisen käsittelyn alai-;k o ti- ja ulkomaiset juonet, jotka luokkansa vallan, ja
ja se
s oli sit- livat taas ikeen alla, sen poja:
sivät aineellista ja henkistä edis-
!«” -vat:5lonkin oh vallannut liik ke pääsee ryöpsähtäm ään y l i ' seksi, '. aition ja kirkon toimeen- unkaAvat tuhota voitot, kiihdyt-; ten "vleinen hvvä ".
taistelivat
intom ielin kaikissa
h
ilu
saada sivistystä ja valtaa, m ääränsä,
ääränsä s. o. ohi todellisten panem at vainot valoivat vain öl- tivät kansaa. Vanhain verojen
Kaikissa
vallankum ouksen maissa, ja vap au tu n u t pienpor-
tystä suuresti. M utta 18:s vuosi
sata tarjoaa toisenlaisen kuvan. t» ylyma:t<>m_v vden henki, joka valtasuhteiden painopisteen, niin jvä 'uleeu. \ ankeus, karkotuk- lakkautus oli tyhjentänyt vai- melskeissä, intohim ojen ja innos vari sekä talonpoika kantoivat
Ranska oli silloin inhimillisen e- vihdoin paisui kaikkinieleväksi seuraa taka-isku. Näennäisesti on set. ki jäin kie’tär.uset ja p u itta-jtio n kassat, joten jouduttiin p a-jtu k sen leim utessa, m itä Ioista- veronsa porvarillis-keisarilliselle
taltan asti
___ joka
__ vallankiThioust;. nn<et -~ ka kki turhaa. Vallan neniaan liikkeelle
distv ksen kehto kaikilla aloilla * virraksi
. . . paperirahaa,
................ ¡ \ imp iin ajatusten
,
Ja sanojen komeudelle Napoleonin “kunni-
jollista
;
seurannut
taantum
us,
m
utt
i
tosi-'kum
ouksen
aattoaikoina
ei
maas
I,„r.
vailla vaiti
assignaatteja, joiden oh maara säikkyessä seka teoiksi purkau- akkaan” valtikan alla.
ja kehitti se sellaisen henkisen
»rv « L m
S3
la f S l i O s S B l ä
t •