No. 152
TOVERI
TOVERI
..
.
,
•
1 « V enäjän
s o ta ta rp e is ta
p itä v ä t
suhteessa erilaiset, m utta sitte- vaatim uksiakin on tehtävä, sil tus
hiilikaivokset
ja tia päivässä, kuusi päivää vn- miesten sinne hautautuminen on
ottaisi
¿„„i-noini
!
• su u re k si o s a k s i huolen en g lan tllai-
kin olisi helpompi saada läpitse loinhan kauppa on edullista m u u n e i n
tuotannon
suo- kossa ja saavat irroittam astaan melkein m ahdottom uus,
in 3 n
sei, ranskalaiset ja saksalaiset rahar
Lännen suomalaisen tyfivien Mnenkannattaja,
vaatim ukset kaik- myyjällekin, kun hänkin voi ase- raan haikuunsa ja pitäisi teolli- hiilestä 60 senttiä tonnilta “ ruu vaihtolaitos on kaikin puolin ny- m ieh et, jo tk a ovat y h te isto im in n a ssa
ilmestyy Astoriassa, Oregon, joka päivä sam anlaiset
peitsi sunnuntaina.
kialla, kunhan vain osataan kaik telia ehtoja.
E rä ä ltä
b rittilä is e ltä
1 suuslaitökset käynnissä, vaikka- m issä” f varsinaisissa hiilenotto kvaikainen, pitäen ilman vnta k e sk en ä ä n .
TO IM IT U SK U N TA :
kialla
keskittää
voimat
saman
w. N. REIVO
M utta nvkvinenkään tilanne ei i i pa kohta
ja yleisten paikoissa) 70 senttiä tonnilta 10- puhtaana kaksi tu h atta j a l k a a u p se erilta lian oli kuu llu t, e ttä b rit
LAURI M O ILANEN
.
j ei työläisten
-
ADOLPH SALMI
K. E. H E IK K IN E N
laisten
vaatim
usten
taakse.
ole vailla v a ro ja a n . T y ö n a n ta -, e tu je n h a n , vaan pääom an e tu -¡jalan “enterillä” ja 80 senttiä sisällä kaivoksessa kuin maan tilä ise n ra s k a a n ty k istö n tähtäin)-
A. B. MÄKELÄ
A. N. KOSKELA
lev y t tu le v a t — S a k s a sta !
Koko
Ja p u u tetta ei olekaan sellai jien kätyrit ovat kaikkialla toi ' ja suojellakseen, sillä työväestön ‘ 7-jalan “piiterillä". (" E n te ri” — j pinnallakin.”
hän
en
puheensa
jo
h
to
la
n
k
a
n
a
oli,
©6-
TOVERI
sista pää-vaatim uksista, joiden i mcssaati. selittäen että ellette nukuttam inen ei ole m ahdollista. entry — tark o ttaa valtakäytä-!
------
j
tä
Sf)taa
p
«;ävM
v
ire
illä
p
e
lk
ä
stä
ä
n
(T H E COMRADE)
The, organ oi tae Finnish workers in the taakse työväestö voidaan k a ik -> järjesty juuri näin ja näin, niin koska
jse
kaikista
nukutustoi
vää, joilta varsinaisiin hiilenoi-
Näm ä valtiokapitalism in l o i ' ' a s p ie h ta itte o
tu o tta m is ta voitoista
Western states. The only Finnish daily in
vaikeuksitta järjestää ja t teidän järjestym isenne ei ole m enpiteistä huolim atta sittekin topaikkoihin käännetään sisään- met saattavat näyttää selviltä, hyötyvien edut.
the West. Published daily, except Sundav. kialla
at Astoria. Ore., by the Western Work
M iesten keskim aa m utta kvllä niistäkin voidaan B rita n n ia n r. o s ia © o taennätyksii.
jotka voidaan pakottaa tunnuste- . m istään m erkityksestä. Kun nii näyttää olevan herääm ässä ja k äy täv ät).
men's Publishing Society.
‘ •N a p o le o n in s o tie n a ik o in a , p u h u -
Sellaisia ovat järjestön <»cn tarkoituskaan ei ole järjes- iäriestvjnässä taisteluun oikeuk- raiset kuukausipalkat ovat noin m uodostaa m itä sekavin kudos,
llmotnshinta 40c palstatuumaita. Kuolcman- toksi.
ohinien
n en h u o m au tti, s e lite ttiin
i
.
.
.
ja
onim
ennen
ilrnotukset JIAO kerta ja r.iuietovärsyiliä
tunnustam
inen,
työpäivän
lyhen-
tää
tyidäisiä
työläisten
etujen
a
siensa
puolesta.
T
äytvipä
sen
$3.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliit-
sadan dollarin vaiheilla ja useat jo tta siihenkään pyrkim inen c’ * Englannin kans
k a n salle, e ttä py sy v äisen
/ to-iinaotukset 50c kerta, halutaantieto- ja tam m en ja palkkojen korottam i- jam iseksi. vaan pitää nimellisesti sitte
taistella
oikeutensa
halli-
s
a
a
v
u tta m is e k s i tä y ty i perin-
ansaitsevat
viisi
dollaria
päiväs-
maksa
vaivaa,
eikä
se
ole
työ-
raujjan
suavutta
nimenmuutto-iijr.otukset 25c kerta, iiaima-
llmotukset $1.50 kerta, avioero-ilmotukset
. järjestäniistointa yllä, siten es- tukseltal tai yksityisiltä teolli- sä. Hiili tulee m aksam aan h a l väestön tark o itu sk aan ; k a p italb - pohjin n u je rta a N apoleon ja R a n s
$1.00 kerta. Seisovat ilmotukset sopimuk nen>
sen mukaan.
Satunnaisista iimotuksista
! arvoituksem m e ei ole e siin -! tääkseen svntym ästä vhtenäistä suuskorporatsioneilta,
kaikissa litukselle 1 doll. 60 senttiä tonni tilien järjestelm ä kyllä vie su k a; sen te h ty ä ei S u u rb rita n n ia lla
tulee rahan seurata mukana.
Englannin
kielestä suomennetaan vapaasti.
tya neuvonantajina, vielä väheni- järjestöä, niin löytää heidät mil- tapauksissa se saavuttaa ne vain ja sitä m yydään VYillistonin vä- lien ilman m itään toim enpiteitä ¡‘en§* tu!is* olem
... aan so , tia k äy täv än ä.
:
S
iitä
v
ie
rin
e
itte
n s a ta k u n n a n vuo-
Advertising rates in effect July 1, 1912, 40 män m äärääjinä siinä, m itä tä- loin minkäkin verukksen takaa, taistelun avulla, eikä suinkaan
50
työläisten
puolelta.
hittäism
yym
älöissä
2
doll.
s den a ja s ta on ru n s a a s ti Ta v u o tta
cents per meh. Special discount is allowed
for larger and continuous advertisements
käläisen työväestön tulisi tehdä, m alliunioineen ia muine laitokei- vapaaehtoisesti.
sentillä
tonni.
Työläisten
tehtäväksi
jää
v
a
iQ
I
k ä y te tty so tim iseen m illoin m illäkin
TO VERI, BOX 99. ASTORIA. ORE.
tai m itä sen ei tulisi tehdä, m ut I neen. N yt on miesten itse a u
AUG. N IK U L A , Manager.
s st e i -j n iailm an k o lkalla.
M ikään vihollis-
‘‘Samalla
pidetään
tarkka
liuo-
omien
etujensa
valvominen
Mitä taas tulee siihen väittee
,
k
an
sa,
v
aik
k
a
o
lisik
in
v a lla n n u t
ta
me
olemme
valm
iit
palvele-
nettava
m
äärätä,
miten
lie
järjes-
Entered as second class mail matter July 18,
ettei tapahdu onnetto- kin järjestelm än vallitessa.
seen, että ei hallitus voisi pitää li siitä
1912, at tile p osteffee at Astoria, Oregon
.
.
.
.
.....
.
.
.
.
,
•
E
nglannin,
ei
olisi
voinut
b rlttilä i-
tnaan työläisiä aina ja kaikkialla tyvät. sillä pääasiahan on
undet the Act of March 3, 1879.
' 41,1 j hiilikaivoksia ja m uita teollisuus- m uuksia, joita tähän m ennessä etujen erilaisuus ei katoa vanun se ltä v ä e stö ltä r iis tä ä o ik eu k sia niin
T IL A U SH IN N A T
siellä missä työläiset e s ittä v ä t; se että järjestö m uodostuu,
Yhdysvalloissa ja Canadassa:
laitoksi^ käynnissä siten että se ei olekaan vielä sattu n u t. Kai- m ässäkään m äärässä, vaikkapa tyvten j:ujn oma h a llitu s ne nykvj-
V k-1 vuosikerta. .$4 no
6 kuukautta $’ ’ 5 vaatim uksiaan.
Ja
tärkeäm
piä
Suom
alaisen
työväestön
vei-
!
3 kuukautta........ $1.3}
i kuu kau si... .50
kannattaisi, on se jo kum ottu vos onkin kaikin puolin oikea hallitus tulisi ainoaksikin teolli- j aeil 8Odan a ja lla on vienyt.
Suomeen ja muualle ulkomaille:
vaatim uksia voidaan tuskin esit- vollisuus on asettua kaikkialla käytännöllisillä tosiseikoilla TT-il ¡turvallisuuden mallikaivos joten suuden harjoittajaksi.
, “ T äm ä e a n a d a la isn a in e n v a s tu s ti
5 ksi vuosikerta. .$¿.50
6 kuukautta. . $3.50
[
•
I
....— -—
-
'• - ...........-..............................— = 7 = 7 7 ^ 7 - ^ = ^ - - ....... ., g o tiia sk a sv a tu sta s iitä sy y stä , k u ten
tää kuin nämä kolme ovat.
tukem aan am erikalaisen tvövä-
SUBSC R IPTIO N - RATES:
lltUSilan Hilla J joutuu hoitam aan l 1 i
. .......vmj„,l:
In tire United States and Canada
e : ‘| iii " iii ii."iii'i'iiniii.
= lian sanoi, e ttä se K etu tfia in n iista
Kaikkialla
ovat
olosuhteet eston vaatim uksia. Se muodos-
One year...........$4 00
Sir months............$2.25
1 ■:' kki tn , joka tekee
_ _ _ _ _ _ _ _ _ _
B fl 1
1
■ A
a in o a sta a n le u a sta a las päin. se kun
three m onths. . $1.3J_ One month.................50
täadä vallan sietäm ättöm ät, ty ö - [ ta a usealla kämpällä tuntuvan
Huoneusto sijaitsee 10:nn<n ja Duane katu
konkurs-in
yksityisten
käsissä,*!
I
l
A
R
I
W
i
I»
|
!
to
tu tta a m iehen to tte le m a a n m uiden
jen «uimassa. .Telefooni:
konttori 365. päivä on enem m än kuin k yin-j osan ja siksi sen m erkitys tässä
toimitus 832.
kuten esim. rautatieyhtiöt tai 11
8
1 a iv e ja v aan ei om iaan. Se oli om aa-
m entnniinen. elinehdot samoin järjest i miCiikkeessä onkin niin
| ! sa k a s v a tta m a a n e rin o m a isia orjia,
i m uut suuret vararikkopesät. Ja ¡f
kuvaam attom an kurjat, palka. tuntuvan suuri.
m u tta p erin huonoja k a n sa la isia . Sen
■ hiilikaivoksiakin sillä on käyn-
-r
i
«au
iicjimv-ieuu
h än e s ite lm ä n s ä n in e e k sl oli
pienet
ja
työläisten
ääntä
ei
——
-►-•••—----------
-
*ITTU\r
I
c
V
V
I
c
rai
and
(
hronic!c*!chti
uut.iscs&s*
Yhtenäisten vaatimus
mssä, joten se kyllä pystyy tuot- H i r m u v a - l l a n ‘ J j a V U p a U - ; to *g ssa
“ a a a n a ‘U se
s e u u ra
ra a a v “ a 7 u ta
tarinan,**joka
on H im o tta n u t: ‘p itä k ä äm m e lippum m e
rin
a
n
,
jol
¡kuulla m issään. o n ,,a sellaisia- Hallituksen omistusoi-
ten taakse
tam aan hiiltäkin jos se vain h i-
d e n R ia a
sitä k in m erkillisem pi. kun p aljastu s- l’eh lim assa’, p u h u ja tu lk its i siten,
1 . tl
il n 1 l 1r» _
■ i kin kämppiä, joissa
ei työläisin
]uaa.
•
P ie ta ris ta tu llu t tie d o n a n to , t€n te k iiä n eiti H u*he*’ ellem m e e ttä hän oli ta rk o tta n u t r a u h a n
,
,
¡ole edes oikeutta saada postiaan- ; keus ja hiilituotanto
erehdy. on C anadan kuuluisan e n ti lippua.
K aikkialta kuuluu uutisia työ-j kaan. vaikka sitä nyt ei sentään f
H allituksen hiilikaivoksen
| vaikeroi, e ttä ty ö n te e ttä jie n asem a
“K okouksen lopulla lä h e te ttiin pre-
sen so ta m in iste rin Sam . H ughesin
,■
,
x-
rx
..........
X,
siellä
on
m
uodostunut
ihan
sietä-
se u ra u k s is ta ja ' takkotaisteluis , luulisi
kiellettävän
missään,
Pelko siitä että maata ulmaa hstom ssa.
I)., selittää New | mat tum aksi, kun . tyom
.. iehilla on oli- perheelle hyvin lä h e istä vaim oväkeä, sid e n tti XVilsonille k a ik k ie n läsnä-
ta ; työväestö näyttää kohoavan M utta työnantajat koettavat k a i- ! hiilipula, on saattan u t hallituk York ( a li olevan
olevain jä s e n te n a lie k irjo tta m a pyyn
1 t • O »1 oikean malli-
11«
........ -
,
ja k se t kasissaan kaikessa. 1 ksi ase- niin e ttä h än ellä on todella voinut
ikäänkuin itsestään taisteluun j kin tavoin estää työläiset näke- sen kauppavaltuuston suosittu
tö e ttä hän toim isi viho llisu u k sien
kaivoksen. lausuen siitä tn. m. m an o m itu isu u k sista on, san o taan i olla tilaisu u s h an k k ia m u u lta m ail-
p
ik aisek si lo p etta m ise k si."
sietäm ättöm iksi käyneitä olojaan m ästä olojensa kurjuutta, koetta maan hiilituotannon valtaam ista. se u raav aa:
tuossa tiedonannossa, e ttä vaikka m alta s a la tu lta tieto ja, jo ita nyt
N eiti H ughes lienee,
vastaan.
arsinxin täällä län- vat estää niitä pohtim asta oli
jo u tu v at k ärsim ään kielittelee.
Suunnitehnan mukaan tultaisi
‘‘H allitus omistaa juuri nvkvi- ty ö n te e ttä jä t
neliä, jossa suurpääom an riistO jjaan yhteisesti ja saam asta niin - 1 hiilen tuottajille — joilla ei tar- ! sini xin 'diiilik ai vannon AYillisto- su u rta liik etap p io ta p äiv ittäin , he muuten mielipiteiltään sosialismiin Lienee tovereillamme
kallistuva.
on käynyt vallan sietäm ättöm äk käänlaista yhteistoim intaa kes koiteta hiilikaivostyöläisiä, vaan : niss.i. N. li)., ia pitää sitä k ä y n e iv ä t uskalla, työväestön uhkaavan
eri ottelu Suomessa
“ N eiti L aura H ughes häm m äs
käytöksen takia, sulkea liikkeitään.
si, sillä täällä ei ole olemassa kuudessaan aikaan,
kaivospa:', .oneia — takaam aan nissä inenestvkselliscsti.
Siellä K om iteojensa k a u tta työm iehillä on ty tti R ochesterin ra u h a n jä rje s tö n j ä - 1 e n p en k u in p o ro p o rv a rillisen vanhoil-
tuskin m itään suojaa työväestöl ■ N yt on m ahdollisuus poistaa “t a s a i s e t v o i t o t kaikkial ei ole koskaan ollut työn ja pää- suo rem p i s a n a n v a lta työpaikkojen, seniä eilen iltap ä iv ä llä p id ety ssä ko- 1 liRUU(len
Ruum a-ilm a sä iliö t
ollen-
lä, ti ainakaan sen laajoilla jär-l sellaiset esteet, n vt on mahdolli- la , m utta presidentille jäisi täv-
oman välillä vähintäkään selk- su h te e n kuin itse llä än ty ö n teettä- k o u k sessa k u lissie n tak a isilla tie d o n - ¡ kaau ru p ea v a t jä ä h ty m ä ä n Kum ous-
annoilla, joiden hän v ak u u tti olevan j päivinä kyllä porvari rtuiftat o livat
jt st} m ättom iöä jo,ukoilla. n ä y t-Jsu u s saada enemmän vapautta, (lellinen
valta
hiilituotannon 1 kausia, ja samaan aikaau kuu .iillä.
pe]ä),n) n öyrägti k an tan P et
M
utta
tää llä A m erikoissa työn- puhdasta to tu u tta ; hän väitti miehiä j
tää syntyvän lakko toisensa ia’ , enemmän toim innan mahdolli- ja ¡oletuksen ylitse.
! Rockefellerin taholta m u r h a u t e t , te
e ttä jä t
ivi-uajo, joka v aalissa p elo ttelev at sellaisia kuin B onar Law ( b r f ttilä l- , punalflia m e rk k e ja n ä k y v issä , m u tta
keen. Ja naiden lakkojen yhtev- suutta ia työläistenkin tahto kuit
l'.pä;lem;'!tt;i saisi hallitus ai tiin kaivosmiehiii t oloradossa, ia , ty ö n te k ijö itä ä n työpaikkojensa sul- sen
m ailm anvallan canadalais-syn- - „ tia5 «säikähdyksestä
äessä on syytä katsahtaa, miten luville. M utta vain siten että kaan tällä toim enpiteellään aina- paislettiin heidän vaimonsa ja im em isellä, jes vaan vaalit eivät käy tyinen ra h a m in iste ri), loordi Olen ensi (säikähdyksestä to in n u ttu a a n ja
' n ä h ty ä ä n e tte i työväki a jo k a a n k ä y |-
voitaisi laatia ja esittää vaati järjestytään.
kuusi n im eltä m ain ittu a i tä ä p o rv arien tap aisia todieteluväll-
kin jo n k in m o ise n liim o jen alen lap ensa kuoliaaksi
Ludlowin ¡ liei<,ä,‘ InieItfinsii myöten. J a työ- Connor.
..
. . .
.
,
, t
tilu k s ia siten, ett.ä niillä olisi i, n
kau n iisti tan ssiv at kapitalisti- piispaa ja e rä s tuom iorovasti, o • i- <
N ’ ei
m ailm a n k a tso n iu k sie n sa
va-
i e e itä
aika teoreettisilla ’ nnksen. m utta joka ajattelee että tehtakellareisÄa. kuivuivat M il- '
leen m uodostam assa k a n sain v ä listä k a a i.iie tta i.iise k si, u sk a lta a poloinen
p o litikoitsijain pillin m ukaan.
kintaista yhtenäisyyttä, jonkin- i saivarteluilla, ei tupon nim ista hiilituotanto olisi
siten siirre!t. list,itiin m ainarit kaikessa ra u
jo n k a hän su o m alain en p o rv arisie lu ta a s k a t
M eillä todellakin olisi paljon op v ä ru sta u tu m isre n g a sta ,
laisi
keskitettyä toim intaa ia j riitelem iseen tai väittelvvn siitit. valtion haltuun ia sellaisena ta-
hassa hiiltä, ilman vähintäkään pim ista aina h alv ek situ ilta, ain a sor- i v ä itti lietsovan so ta
n.-ia ja <*-1 n o stellen a v a u tu a edes se n v erran ,
siis sitä suurem m at voimat ta t u l l a a n k o
tulevaisen
yh pahtuisi käyttöä eikä voittoa ajatusta
sodan
re
tu
ilta
ja
solm
nruoskan
alla
kasva-
sa
ita
a
n
a
ih
e
u
tta
n
e
e
n
t} »selkkauksista.
la
pu.tixea e ttä s ie ltä sielun ja ra h a k u k k a ro n
kanaan.
f inisen.
teiskunnan te< >11 isti us tasa va liassa varten, tulee ham m ästyiuään pa- ’ täm ä kaikesta siitä h m tlin v ift i neilta V enäjän ty ö läisiltä.
v ä lise stä a h ta a s ta ra o s ta p a ra h ik si
_
' “ Loordi C onnor on en tisen pääni i- p ääsee pii ni p ih isev ä huokaus.
laionnollistalian on, että tvö maalaam aan seinät keltasiksi tai hasti nahdes-ääu suunnitelm an eitä hallitu- ei k oettanutkaan ’ i
Ja
liisteri A squitliin veli. N eiti Hughe.-’-
“
Me.
niin
maa-
kuin
m
eriväen
so
ti
sekin jo help o ttaa.
Niin kovaa ei
väestö tuntee kaikkialla sam an ruskeiksi, vaan nyt on laadittava to tu te ltu a — jos >vn to te u tta -! perustaa heidän keskuuteensa
laat olem m e vain teidän h a rjo te ttu in tietäm än m ukaan hän on osak- usk alla vielä kaikki s o ta a ik ä is e stä
sietäm ättöm än painostuksen, sa vaatim uksia ja saatava työväestö l u is e s ta nimsltätn k, iskään tu lis i ! “ t a s a v a l t a a
ei h a r j o i t t a n u t “ a r
lin ta rv
rv e e p p iiia
n la sta
sta
to lk u tto m a sti hyö-
ja palvelijoitanne.
Te (k ap italistit ilta a n a viidessä S aksan am pum atar- , j e e lii.ta
m at sietäm ättöm ät olosuhteet yhtenäisenä joukkona niitä tuke m itään.
v
e
te
h
taa
ssa
.
B
onar
Law
on
rauta-
ly n eo t m u atiaisp ö sö t k u o k a sta v ilp it
m e l i a i s u u t t a . ei perustellut v a l e - l j a liikem iehet) sy n n y tä tte sotia me
pakottavat sen liikkeelle kaik maan. Nyt on järjeste ttä v ä o i - j H allitus ei aijo p o istaa hiili • u n i o it a , ei r a k e n n e ll u t k ir k k o ja ! koetam m e pitää huolta niiden
kaivos-om istuksiensa vuoksi tek e m i töm än tu n te e n sa h u o k a u sta , e ttä s itä
kialla. m utta jos siltä puuttuu leukaan huolim atta Union nimis kai va >ksiin s ijo ite tu lta ia vast tai M'. M. (
Y hdeksällä so- sissä K ruppin te h ta id e n k an ssa. Kun - <d ä l o tin u rk issa k u u lta isiin , m u t
\.-taloja, ei selit p u u n sa attam ise sta .
b rittilä is tä h a llitu sta v. 1914 vaa
yhtenäisyyttä toim innassaan, jos tä. N yt on järjesty ttäv ä tarkoi ' edes sijoitettavalta
pääom alla tiinyt miten hyvä se oli maina ¡ dalla kym m enestä on pohjana kaup- d ittiin la k k a u tta m a a n nik k elin vien ta tän n e m erten taa ro h k e n e v a t p u
h a lta a h en k en sä k iiv aim m an hehkun,
p a su h te e t.” — K en raalim aju ri Leo-
ei se osaa järjestää v aatim uk tuksella m uodostaa yksi yhtenäi-j voittitrt, etkä turvata työläisiä reille, miten se rakasti niitä
n i ’" i ‘n ard Wood, e rä ä ssä Mohawk Lakel- ti O n ta rio sta ( ’an ad an ta S aksaan, tarv itse m a ! ta p e lä tä s iitä m itä ä n
siaan ja yhdistää voimaansa, niin nen unio, joka käsittää koko puu -• pääoman riistolta, vaan rajoittaa ¡ ten sen sydän vuoti verta
nii -; lä, N. V., toukek. 20 p. 1915 pitäm äs- s e litti B onar Law, e tte i siitä tarvi.n- välitöntä v a a ra a pyöreän pehm eille
saattaa käydä siten, että osan ta vara teollisuusala n.
i nut m itään v aaraa pelätä.
voittoja ja tasata mitä jossakin den puolesta, eikä sitä raahattu i sään puheessa.
p akaroilleen. S e u raa v a on viim eksi
K ru p p s a a n u t n ik k e lin s a C a n a d a sta ? , m eille
saadessa
joitakin
nimellisiä
Sopivampaa tilaisuutta jä rje s m ää rässä ; Se tulisi ikäänkuin
ikääni
saap u n u t
n ä y te tä lla is e s ta
. teollisuusvaln kunnan, kuulustel -
“ K uitenkin, h u u d ah ti puhuja, tä y ih ra-isän m aallisu u d en
m yönnytyksiä, toiset jäävät ko tymiselle ei tarjoudu koskaan takaam aan pääomalle määrät} n ■ tavaksi. H allitus maksoi miehil-
p u rk a u k se sta
Alkaako
esirippu
tyi
K
ruppin
k
e
sk
e
y
ttä
ä
suuri
kokoi-
i — vai “p ä rsk y m ise k sik ö ” h ä n tä sa-
konaan ilman.
kuin nykyinen on.
Puutavara voiton ja huolehtim aan siitä että leen ainoastaan palkan ja sillä
sim pain
tv k k ie n sä
valm istam inen ncis!.
repeillii
Se saapui sap p aam m e K a n
Olot eri seuduilla ovat ehkä on ennen kuulum attom an k.»r-j työväestö -alistuisi pääom an vai-j oli kaikki hyvä.
J odotellessaan C a n a d a sta nikkeliä — g asalan po stileim alla v a r u s te tu s s a ,Ä
paljonkin toisistaan eroavaiset keassa hinnassa, miehille on k v - ! lan alle,
O tsak k eella:
“ R askainta
laatu a c a n ad alaieten so tilasten tap p am ista
ry ssä n k ie le llä
le im a tu ssa postikor-
“ Hallituksen om istam assa M il
I
olevia
syytöksiä,
to
ro
n
tel^
isen
nai- varten.
D eutschlandin viim eisellä
ja vaatim ustenkin näyttäisi siis syntää meikein sama m äärä kuin
M utta tvöväestöllä Cl o l e mi- j listonin kaivoksessa tvöskcntele-
< tissa , johon v arm uudeksi vielä oli
sen e sittä m iä e rä ä ssä ra u h a n k o k o -' m atk a lla h a n k ittiin siih en täy si la s ti lyöty
pitävän olla toisistaan sam assa niitä on tarjollakin ja silloinhan tään vaaraa siinäkään että halli-Ukit kaivosmiehet kahde
tsa a riv u lla n aik u in e n ry ssä n
ksan tun u k se ssa ” ju lk asee R o ch ester Demo- ju u ri tu o ta O ntarion nikkeliä.
vaakuna
lvi MS BalVIMEl
.............................................................................
If
P O
B I BC
kolm een
P
L } t liiiilM iiiiiiiiu iiiiiiiiiiiiiiu ittiii:iii:i:u iitiii
IIU III!llllitl:tlH |tlW
sen
osotepuolen
i l l l I 1 l l l t U H I l H I I H I I M il llH I I I I U I I I I I I I I I I I H I I I I I ll llil lllll lllh lll lllll llll lllll lllll llll lllll llU i
KuiiiunwHiuuiMiwiMiiii«iHniiwntiuaMii(3
# W IH » H I» « liU !H l!n iH U in tllH liitil!Í!!lilU h » :i
TIETOJA BUTTEN LAKKOTAPAHTUMISTA
"iniHRiiwmuiimiMiii'niiMinniMiieiiifliNiiin
'HUH,iiMiiiiiii:ii!HiiniiHhiruniiiuitiitj,iH>i)iiiii
a -» ,—
...... ...............— —
— — - - -
...... ...... ......- ................ ..... ....... .... .............. .......... ...................... ................................................................ ...... ........ ...................................... ......... .......
(H II» H IIH llin illllin iH ( l|( l! |H |l||( |i|l | | „ „ | t | , | |)J Ill(, u
Voidakseen selostaa yleisölle' ja m uut kaivantojen om istajat i delliscsti seisauksissa
i» a valnntam i
\ oiko kukaan ajatella hetkeä-1 epätoivoisessa taistelussa tinioi-f seinän tai kahdeksan hurttaa ali
lakkoasemaa sen todellisessa va- kärsisi mitään. Hehän voisivat i viimeiset kv nimenen
ien päivää.
ik ään , etteivät Butten ty ö lä ise t! den voiton ehkäisemiseksi'.
! tuisesti sen ovien edn^tada
b vaatii f mposen pois huoneista.
lessa, ovat Hutien lakkolaiset m ennä Saksaan ja asua siellä,! Sanom alehtien muk
Rukaan Iisaan - taydedisesh käsittäisi asem aan ;
------
nän)a h u rtat näyttävät Hiin n b " Se tapahtui kesäk. 20 p;n ä. Silla
antaneet ulos seuraavan
jossa he voisivat ole! 11a ’taiserm i tvy työhön menijäin
aikaa saatiin tietää, että Ini-f h H
äm urm inäärä 'A-
, Sadat pvssyhurtat
kuleksii at I tomuisilta, että union jäsenet
pyssy
jäsenet iät
jät u tu onkin kaivosm iesjärjestön jä
Kaivosmiesten ja sähkötyöläisten' 1
t r a .a .
i joka päivä, m utta siitä huolim at j
,
. .
Jokainen unionisti tietää, että : kaduilla, koettaen kaikilla xcllai tavat rahansa ja arvoesineensä
yhteisen lakko-bulletinin.
m / . 1 n UiiUllglSta, - a-,ie.teta <’ori? : j'.’f kaivostyöläisten ja säh k ö ty ö • | sille rappeutuneille rotille omi-- kotiin, peläten joutuvansa näiden sen ja A. C. m . ( o .’ vuokra i l
lukkoasem a on nopeasti lähe ulos ollenkaan. Kaikista m i s t ä
oitsijansa < »ensbergerin kautta
näyttävien
u h nm oitti, e ttä asiaa' itudelleeb
N äyttää siltä kuin kuparitrus- nemässä käännekohtaansa. Kai- m iehistä mitä työskentelee vh läisten lakko m urretaan, niin saa j naisilta tavoilla etsiä aiheita ret taskuvarkailta
tin sanom alehdistön viimeisten vosmiesteu lakko, jota seurasi teensä jokaisessa Hutien kaivok- jokainen unio valm istautua tak-1 telöiden aikaansaamiseksi. Kau- reiksi.
Harkittua on tultu siihen p äätö k
M ianekähän nämä silloin me seen. että kolm enkym m enen päi
kymmenen päivän ajalla ylläpi sähkötyoläisten lakko, on osoit sessa nykyisin, ei tiliisi kvlliksi kauttam aaii toim intansa, sillä tä- ! punkilla liikkuu autom obiileilta
yhtiöt eivät tme ley ah tä-1 pyssymiehiä, iotKa tekevät häiri- nevat kun me i itä m m e täm än
täm ä: “Saksan raha on lakko tanut, että järjestynyt tv (iväes-j miehiä yhdenkään suurem m an k,ibi.set
vän irtisanom ista ei' vaaditakaan,
mään ennen kuin unionismi on ! ötä turvattom ille ja suojaa vail-j la-Xon.
laisten takana” huuto olisi sel to ei ole tyytyväinen Huttessa j kaivannon tarpeeksi,
j a jos Kujala haluaa, on lnino-
kokonaan -kukistettu, tai vlitiötj ta oleville lakkolaisille. Sunnun-j
lainen “pidättäkää varas -huuto, vallitseviin olosuhteisiin.
Kun! l Kun nekin m uutam at miehet,|<>vat täydellisesti ja ratkaiseva*-j tai illalta hyökkäsivät autolta ku-
sen lähdettävä'.
(T ä tä kohjaa
Tä
jdnka tarkoituksena on kääntää . tähän
sä
muuan
esimerkki
vielä
lisäämme,
että
mei
s.iosHctaan
Hutten
päivälehtien
. . , .
T
............. .m itä töissä on, ovat Innoitetut Mi joutuneet
neijan
Kaivos-
i
vosyhtiöiden
m
enettelystä;
John
huomion pois todellisista salaliit ■ein jokainen Hutten tyovaenjar - ¡hajalleen useihin kaivoksiin, niin saan unioita vastaan.
jäljennettäväksi
>
.
miesliiton jäsenen
1, just S tn lo m ., hnponeii on vuokrannut Ed. Ku
tolaisista.
k n ia n-pa t X d"
U V ^aind”
1 niidenkään työskentelem isestä ei
Kvsvtn vksessä on selvä tais- ¡E d. Nelsonin. 1'red.
T äm än ltk. 27 p.) aam nnen k o n ja useat m ista luvanneet s i b ; ole m itään apua. Ja lisäksi vie ! tein ' unionismi;! ja avoimen tvö ja Rav Stohlin ■ red. Jacksonin > jajta huoneustoa. Perjantai-illaJ-
luutuu
niin sanom attom an
ltark kadulta
' Ia j ° Utui lm Ponen ratkaisem aan lyvv.ar.e tutkistellessa näiden ar
lehti selittää M . A. Clarkin lau- le aineellisenkin kannatuksensa, la ovat työssä olevat miehet ’ pajan välillä.
ars kaduba. Gust Stohlia lyö | ottelun K ujalan ia Mrs. Kina meliasten srurieu korporatsio-
su n e e n : “M itä Clarkin kaivautui-i saam nie täydellisen käsityksen my’k ei n poikkeuksetta sellai si;
Yhtiöt voivat puhua i.vv.vv.- tun suulle ja kasvoille useita i ]an vä]illä< an t^ n päätö ks^
hiti tulee, tulen ennemmin su lk e-, lakkotilanteesta.
en h v van tali toisit u; ta ; m uistel
jotk. eivät koskaan voisi pitää Iäisyydestä, saksalaisten vaiku kertoja, pukittiin pyssyllä u n ; y Irs; K ujalan eduksi
‘epäoikeu lessa miten ne uhrasivat tu h a n
m aan ne, jättäm ään ne veden
Täkäläisten päivälehtien ul- t v optiikkaansa siellä missä työ-j tuksesta ja n iis tä ne vain halua- taan ja potkittiin. Ja samoin 1 tetun otteen
takia, sillä K ujala sia dollareita saadakseen hyväk
valtaan. enkä koskaan ottam aan i voilta ei petä ketään, kaikkien k}lxvisyv^ ja taito tulee kysy- vat, m utta sittekin u n io n istittie- joutuivat toisetkin lyöntien
i
•
m
■
,
,
'
!
potki,
tai
hakkasi
naista vielä sytyksi sellaisen vaaranalaisuus-
paunaakaan ooria niistä kuin i vähimmän niitä jotka levittävät invixseen: lyhyesti sanoen ne o -jtä v ä t että kvsvnivs on ratkaise p o tkuiin alaisiksi,
v
alaisikäi, saaden yksi
• fittd (i„ kun nainen ¡o „li maas- vakuutrslain. joka estäisi voit
tunnustam aan niitä anarkistisia j niiden jokapäiväisiä vääristelvjä. vat miehiä jiiita tairataan aina vasta taistelusta,
, jonka
..... tuloksis-
„ .......
„ nk,n ankaria
ankana pyssyn iskuja.
isk u ja .is;,. Kujala ei kuitenkaan tvkk,,
aineksia, jotka ovat n s. M iners Todellisuudessa
käyvät nämä ¡silloin kun parem pia miehiä il ta ruppuu ,.nk„ työläisillä j a r että vatpui kahdesti m aaban ,,,,. nvt sellaisesta tahrasta .„aine;., to osinkojen tuhlaamisen; ajatel
T nionän johdossa. Ja Standard ! sanom alehdet naurunalaisiksi jo i nioittautuu työn hakuun,
e v a eM
,ä ne ovat säästäneet
, jestym isoikcus asem ansa paran-i
vaikutuksesta. Naita miehiä , ¿¡stuksessaau
ajatellen näätä
selittää suurella otsikolla etoi kapäiväisten lukem attom ien ris ’ T äkäläisten sanom alehtien ker
• ttt* ;a m , veidakseen särkeä tä
ih m ise k si ja hankkiakseen kes- JJO’vat hurtat takaa pitkin P a r k ’ västi. että kun hänen v a stu sta -
“ M . A. Clark lausuu kaikkien tirutaisuuksiensa takia. Aamu- tom ukset îakkcasem asta
män lakon palkattujen pyssy-
ovat
kinaista suojaa työnantajia vas katua ja am m uskelivat heitä koh '¡ansa jo oli niin “kaik dia s k " '
Hutten kaiVosvhtioiden virkaili .lehdet selittävät että muut inc i kaikki vääristeltyjä. Tosiasia on, taan. jotka ovat täydellisesti jär-i *icn viisi tai kuusi kertaa,
.-yrttien avulla, joille maksetaan
! la . voitto olisi pitänyt julistet- kuusi ja seitsemän dollaria päi
jäin ajatuksen.
taJliteollisuuden
v iite\des»ä e ttä kaivosm iehet evät lakossa,: jestyneet työläi-iä vastaan T vön-| Citiön päävirastoon oi 'j ilinoi-¡ tantan hänelle.
Kujala antoi
Sillä tavalla! Kaiken sen h a li-! työskentelevät
ja vapaa ylöspito ja asun
am m attilaiset ; sähkötyöläiset ovat lakossa, se- iniäiav lidist-'
ssä ja K auppa- tettu useita muitakin samanlai Imposelle käskyn m uuttaa pi i vässä
to.
nän jälkeen siitä, miten Yhdvs-i (M etal 'Irad es) eivät mene lak- pät, konesepät ja pannusepät o- kamarissa.
urissa.
siä tapahtum ia, ja toim enpite; httoneustosta, m utta kun Impo-
Kaivosmiehet ja sähkötyöläi
vallat tarvitsee kuparia nykyisin, koon m issään tapauksessa, ja il-¡vat lakossa. Ja puusepät, samoin
la osoitukseksi siitä, että unio- siin onkin ryhdytty näiden hurt , seita ei ollut m itään valittam ista
set tyytyisivät maksamaan yllä
tästä, tien ilmisaamiseksi, jotta ne voi-, huoneustoon nähden, kieltäytyi
pitonsa Kuuden dollarin päiväpal-
daan asettaa lailliseen edesvas-ihän m uuttam asta, kun vuokra Kasta.
tuuseen.
km vielä oli m aksettu etukäteen.
Keskikaupungille on melkein Sensijaan kääntyi hän huoneits
. .
. .
1 i‘U:motyolaisten
järjestöltä
jokaiseen kadun kulmaan ma- ton varsinaisen
om istajan. A. C. on s -v>tä pvvtää anteeksi sitä
ty y lakkolaisiin, vakuuttavat ta non
jo c e t.u pari pyssyhurttaa. to is-, M. C o:n puoleen, jonka e d u sta ja .! etJ a vaikkakin se oli ensim äisiä
asioista huolehtiva Gens j niiden tinioiden joukossa jotka
ettuikin hänen kannat-f e t o i v a t * tunnustuksensa
‘
}
kaivos
e ttä
Kujalan m iesten lakolle, et siitä kuiten-
ti s
vä kaan ole ennen huom attu maini-
en kuin
(Jat&oa UotmanndU shruUa)
6’ -* '^8-^