No. 80.
TOVERI
(The Comrade)
The organ of the Finnish Workers in the Western States. The only
Finnish daily in the West. Published daily, except Monday, at Astoria,
Ore., by the W estern Workmen's Publishing Society.
Advertising rates in effect July l, 1912, 40c per inch. Special discount
allowed for larger and continuous advertisements.
TO V E R I, BOX »9, ASTORIA, OREGON.
AUGUST NIKULA, M anager.
Entered as second-class mail m atter July 13, 1912, a t the Post-Office at
Astoria, Oregon, under the Act of March 3rd, 1879.
8UBSCR,p T | 0N RATES: '
IN THE UNITED STATES AND CANADA:
F o r i y e a r $3.75; F o r 6 M onths, $2.00; F o r 3 M onths, $1.25; F o r 1 M onth 50c.
Ilmotushinta 4t»c palstatuumaita. Kuoleman-ilmotukset >1.50 kerta ja
muistovärayilla $2.00 kerta. Kihlaus-, syntymä- ja avioliitto-ilmotukset 50c
kerta, halutaantieto- ja nimenmuutto-ilmotuaset 2öc kerta, naima-nmotuksn
$L50 kerta, avioero-ilmotukset $1.00 Kerta. beisovat ilmotukset seuraa van
hintaluettelon mukaan palstatuumaita: 1 v- 20c, ft v. 20c, 3 kk. 25c, 1 kk. 3oc.
Satunnaisista ilmotuksista tulee rahan seurata mukana. Englannin-
kielesta suomennetaan vapaasti
keri muualla maailmassa mak
soi, vain tehdäkseen mahdolli
seksi sokerin omassa maassa
kasvattamisen ja kilpailun kestä
misen. Mutta samalla kun kansa
maksoi 25 senttiä tonnilta yli
määräistä maksua, niin se edel
lytti sitä, että sokeri-istutuksilla
oli työssä pidettävä valkeita mie
hiä, eikä missään tapauksessa
mustaa työvoimaa. Tästä teol
lisuudesta 'ja maanviljelyshaaras-
ta hyötyivät eniten Queensland
ja New South \\ ales, sillä niissä
sokeriruoko parhaiten menestyi.
Ellei kotimaisesta sokerista olisi
maksettu 25 senttiä tonnilta hy-
v ity stä , niin s o k e ritru s ti
olisi
raa k a-a in e e n sa tu o tta n u t ulkoa,
i •
-v.v; ,n ,\; k ie‘-
P*1 e u n in u k a lais.ak i list
tänvt maahan neekereitä tuomas-
j
ta ’„¡in so k erin k a s v a tta ja t oli-
’
*
, ,
, r
. •
’ m ikä vielä pahem pi, ta h a llis ta
'»ää
edelläoleva on Canadassa il nen on m ahdotonta V arastojen, | “ ntamish&luJ
Yoineu __
samanlainen, suorastaan
leensä tyytyväisiä sokeriteolli mestyvän Forvvard-nimisen leh koneiden v. m. työvälineiden suo- , ( Toinen
¡e le m in e n
‘‘lu o n n o n v o im il ta
v ä ä ris te lty k o a ta k y s y m y k s e n a la is e s-
suuden kansallistuttamiseen ja den Austraalian kirjeenvaihtajan j niinikään osottautuu
autuu vlivoimai- sa “a rv o s te lu s s a ’ on väite, e ttä tekl-
vihdoin n n h u o m io o n Ja s e lo sta a : “M aailm an v irta u a su n k tn
vakuuttavat, että nykyinen jär
kuvaus sikäläisistä oloista. Ei seksi. Ja vihdoin on h u o m io o n . m u s tu i hau (N atsaretin Kirvesmies)
jestelmä tulee pysymään voi
o te tta v a se to sia sia , e ttä v aik k a- j k a ts e ie m alla N a ts a re tin v u o rilta Väli
ole
vaikea
huomata,
miten
siinä
pä talo n su o ra n a ise n p ä ällek a a- merellä p u rje h tiv ia la iv o ja ”. T ek ijä
massa sodan loputtuakin. T äs
tu
t t ä - i ei ole o so tta n u t p ie n in tä k ä ä n halua
tä kokemuksesta on kansan kes annetaan äärimmäisen ruusuinen u lise n v a ara o lisik in v ä i t e v,-
san o a " a rv o s te lija n ” e s ittä m ä llä ta
(ajatus, joka ei tunnu
valla.
P ä in v asto in
s e littä ä
te k ijä
kuudessa herännyt kysymys ei väritys sikäläisen hallituksen toi vissä
tinkaan leikilliseltä!), ei ku- (siv. 92 ja 93) e ttä P a le stiin a oli
kö myöskin viljan kasvatuksessa minnalle. Vaikka mvönnämme- kaan, joka työskentelee tässä lai-j k esk ellä s itä ta iste lu a , jo k a uhkasi
ja viHateollisuudessa voitaisi sa kin että siellä on ehkä pyritty toksessa, voi estää terveytensä p u h jeta m iuu h e tk e n ä h y v än sä Euro-
huonontum ista
laitok- Pan Ja A asian välillä. G a i i i i e a e i
mansuuntaisiin
toimenpiteisiin voimakkaammin valtiokapitalis- nopeata
1
,
•«
ollut niin ro tu ra jo je n p iirittä m ä kuin
rvhtvä.
miin kuin muualla, on liikaa sa- sessa v a llitsev an h u o n o n ilm a n - ¡J e ru s a le m ja s ik s i se o lik in k a n sa in -
väiinen. Y stävällinen k an ssak äy m in en
Kunpa vain toisissakin maissa inoa että esim. elintarvepula oli- vaihdon, vedon ja kaikenlaisen, m
rakennuksen
kelvott» »muiidesta oniin e ri k a n sallisu u k siin kuuluvien
päästäisi yhtä pitkälle, niin ruo- si kädenkäänteessä ratkaistu vain johtuvan epäjärjestyksen takia. m a tk u sta ije u k esk en oli a v a rta n u t
n ä h v p iiriä a n .’’ K au p p atien v ar
katarvepula ja korkeitten elin- sillä että muissakin maissa seu-
Niille, jotka
viimeisessä
edel- i heidän
rella
a su v an
oli -N atsarealaisella
... .
.
« « ...
VII a, UCU1W
UU a vz.*
--------- --- ti-
kustannusten kysymys olisi kä- rattaisi Austraalian hallituksen laolevassa lau seessa m ah d o llises- ja¡suus tu tu stu a sen a ja n virtau k siin .
den käänteessä ratkaistu.
esimerkkiä. Ei sinnepäinkään. tt tahtoisivat nähdä jotakin T äytyy ta h a lla a n k ä s ittä ä väärin, jos
"omanvoiton’’ pyyntiä ja n. k. m ielii sa ad a “a rv o ste lija n " saam an
te k ijä n se lo stu k se sta .
"hyvien olojen" tavottelua mei kuvan
“A rvostelijam m e on niin silm ittö
dän puoleltamme, huomautam m ästi h a ltio itu n u t, e ttä hän ei tyydy
me vain, että edelläolevat mie m illinkään v ä ä re n n y k siin , vaan tek ee
lipiteet kvseessäolevan muutok edelleen u seita y h tä tö k e rö itä y rity k
sen välttämättömyydestä tule siä m u sta ta te o sta v a ja n a isilia lai
S itte n toinen tyyppi: p rovokaatto vat osottautumaan yhtä oikeik nau k silla ja v ä ä rä llä tu lk in n alla.
Ahneus^ pettää toi ri. H än hym yilee toverillisesti, m ut
H än lain aa siv u lta 115 se u ra a v a n
si henkilökunnan muututtuakin, kohdan:
sinaan
ta hänen sielunsa on m usta kuin ia että liikkeen työläisten ter
“Je e su s o tti su u re n teh tä v än . J a
-------------- . j sysi. H än on lan g en n u t rahojen
veys tässä tapauksessa on niin hän ta rv its i tä tä v a rte n su u ria v ä
Ì leensä ovat kaikki \ hdysvaltain j vuoksi, m utta hän k ä tte le e hyvin sa-
suuressa vaarassa, ettei se voi lineitä. P a la u tta a o rja m a a u m a a n o-
s o ta ta rv e te h ta ilija t nykyisen sodan V aisuutensa. Hän n äy ttelee ystäv ää
olla
tuottamatta huomattavaa va m an arv o n tu n to , itse k u n n io itu s ja uu
aik an a “ tu p lanneet tin a n s a ”, kuten ! ja toveria, m u tta kun yö tulee kaval-
a teissä v apaudenhalu ja p e ru s
itse liikkeellekin. Sei d ta ista
jä tk ä in kielessä sanotaan, yh tä poik- , taa kan kaikki viholliselle.
H änen hinkoa
a tuo vapaus k e stä v ä lle pohjalle,
.
. . tervevdelli-
. . . . . .
oli jä ttilä ls ty ö ja vaati y h tä jä ttilä is-
keusta kuitenkin lukuun o tta m a tta , teh tä v än ä ä n on h ä v ittä ä ja m urskata, lisäksi on visseistä
------ — -------------------------------------------- —_____ _______________ sivat Australian edustalla olevas-
TILAUSHINNAT YHDYSVALLOISSA JA CANADASSA:
! ... ,-riristosta tuottaneet kvlläl-
1 vuosikerta $3.75; 6 kuukautta $2.00; 3 kuukautta $1.25; 1 kuukausi 50c. 1 1 saaristosta tuottaneet
.n
! ti halpaa neekerityövoimaa is
SUOMEEN JA M U U A LLE U L K O M A IL L E ;
1 vuosikerta $5.50; 6 kuukautta $3.00.
tutuksilleen. Hallituksen toimen
piteet niinmuodoin suorastaan
Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa.
Telefooni: konttori 365, toim. 832.
pakottivat sokeritrustin osta
maan raaka-aineensa Austraali-
Tuo poikkeus on W in ch ester R epeat- ■ inuriia t a ja m urh ap o lttaa niin paljon sistä v
i l a a - tim
' u k sista k iin n ip itäm i- ; m äisiä apukeinoja. N a tsare a la in e n . jo-
asta .fci taasen sokeriruoon vilje ing
A rm s Co., joka en sim äisen ä s o - ! kun su inkin m ahdollista siin ä liik-I \ . - . - Q . f .' - , n o m ia - a li-ih
- m ise it i ka v alm istau tu i liik u tta m a a n m aail-
ja * m aa ra d a lla a n , ta rv its i m yöskin m aa-
lijät palveluksessaan pitämään dan sy tty e ssä riensi su u ria u rak k a si-j keesaä> m ihin kuuluu. H än on sa ta '
,n c n
om m atS U U s J ilm n su u ru isen vivun. J täm än vivun
dytä vallassaolijoita, joutuu ros
Eteenpäin kansan
valkeata työvoimaa.
toum uksia tekem ään ja niitä ahneh-1 kerf aa nahem ni kuin iulkinen «että-
, • •
‘
1 } hän löysi u sk o n n o sta.”
valtaisuutta kohden kakoriin. Ellei uskalleta luot Mutta sota sai aikaan suurit tiessään h airah tu i m äärittelem ään jä, pahem pi kuin syyhelm äineu, ru- selvästi itsesailvtysvatston kas- E dellisen jo h d o sta “a rv o s te lija ”
taa yleisäänestyksen tuloksiin,
s itte n h u o m au tta a :
kvnä.
mullistuksia maailman sokeri- k iin teät hinnat tuotteilleen, o tta m a t-i pjnen elu k k a; sh ak aali ja hyena, jo
“ M eille täh ä n sa a k k a so sialistien
Edellä
esitettyyn
nojaten
ja
niin ei ole olemassa mitään kei
ta lukuun raak a-ain eitten hintojen i ka syö m äd än n y ttä aasia, häpeäisi,
tah
o lta k u sta n n e tu ssa k irjallisuudes-
j kaupassa, sillä sen kautta tuli- su u n n ato n ta nousua sodan aik an a y. Ì jos h ä n tä provokaattoriin vertaisi. olletikin kun kaikki entiset To-
Olemme ennen jo maininneet
noa jolla voitaisi korjata sitä ,
.. ,
. T
,
...
.....
.
,
sa on se lite tty y h te iste n e tu je n ole-
niistä lukuisista yrityksistä, joi
i n
i
ivat Saksa ia Havaita, kumpikin m. pieniä seikkoja, jo ista nyt on kas- V arokaa provokaattoria, m iten hie- \ erin ta o la iste n esittely t on jo u - | \ aa gg vipu, jo k a luopi kansaiuväli-
muuten kuin uudella kansan aa-
.
,
,
... ,.
I suuria sokerijuurikkaan vtljelt- vanut suuria tek ijö itä yhtiön voitto- nosti ja sivistyneesti hän esiintyykin, d u ttu siv u u tta m a a n , niin m e n y - | sen ta iste lu a rm e ija n , jo k a k e rä ä kaik-
ta useitten valtioitten lainlaatija-, nestyksellä,
jossa ennen te h tv i......
, .
,
kaikki kien m aitten k ö y h ä listö n y h tee n ar-
osinkoja lask ettaissa.
E nnen so taa sillä siellä, m issä hän kulkee, on tu- kyiset Toverin työläiset lehden nieUaan, huo lim atta siitä m itä kiellä
kunnat viimeisen istuntokauten päätös {»eri
paatos peruutetaan. Jos luote-i;. . . .
..
,
vksi
i miel 4 isinä
,, esitämme
.. , , .. he puhuvat, m itä uskoa tu n n u sta v a t,
■ kinoilta, joten niitten oli pidet- olivat W inchester yhtiön o sak k eet i ho ja kuolem a lähellä!
sa ajalla tekivät tarkoituksella
taan yksityisten toimintaan vleis-i
k o k o o n tu v a lle
vuo^ixokoukselle l ^a j m inkä värinen heidän ihonsa lie-
pörssissä
h
alu
ttu
a
tav
a
n
y
i
ja
n
iistä
M
utta
pahin
on
m
elkein
seuraava
tävä tuotteensa itse. Äkkiä kä
riistää työväestöltä ne oikeudet,
e ttä sen on i nee. Nyt me saam m e tä s tä te k e le e s tä
äänestyksen tekemien “erehdys
sai m iltei m inkä hinnan n iistä vain | tyyppi.
P e ttu ri m erkitsee itsen sä vaatiinuksenam -m e,
vivät maailman kaupassa sokeri- osasi m äärätä, sillä osakkeille jaet- polttom erkillä p rovokaattori voidaan ryhdyttävä tarmokkaisiin to i-! lukea, e ttä se onkin uskonto, jo sta
jotka se vuosien sitkeän taiste
ten" korjaamisessa. niin koko
kaikki riippuu — se on ain o a vipu,
varastot vähäksi ja tämä tarjosi tiin huikeita voittoja. M utta nyt o- paljastaa, m u tta välinpitäm ätön on menpiteisiin liikkeelle {»aremman, jo
lun kautta on itselleen hankki
k a saapi kum ouksen a ik a a n . T odel
äänestysoikeus menettää merki
Australian sokeritrustille 'kultai v a t a sia t toisin. W in ch ester yhtiön | m ahdoton. En tark o ita välinpitäm ät- ajanmukaisemman ja ennen kaik lakin K äänteen tek ev ä! Jo s me t a r
nut. Sellaisia yrityksiä ilmenet
tyksensä, senpä vuoksi ei tässä
terveellisemmän
suojan tum m e täh ä n k ä ä n te e n te k e v ä n o jen
sen tilaisuuden lähettää tuotteen- o sak k aat kulkevat ja h aik ailev at niin töm iä tavallisessa m erkityksessä. Ne kea
melkein jokaisessa esityksessä,
tam aan “ vipuun”, niin en n en Jussin-
hankkimiseksi
joko
siirtämällä
kään kauniilta kalskahtavassa
' sa Europaan korkeasta hinnasta surkealla äänellä, e ttä sellainen ru i voidaan nostaa, vetää m ukaan. T a r liike johonkin toiseen ja parem päivää me olem m e joka so rk k a k o i /
jonka lainlaatijat tekivät, joskin
harmoniseerausyrityksessä
saa
sa attaisi kivenkin v u o datta koitan v älinpitäm ättöm yyttä, joka il- :
m e synodan katu m u sp en k in ä ä
mikä vuorostaan kutus
eräät niistä ovat niin peitetyssä ;
•••• i harhaan
t
tarkoitustaan vastaavaan tallam
m aan krokotiilin kyyneleitä ja kaikki m enee ¡iankaikkisena vastustushen- min
ressä, p y y täm ä ssä a n te e k si “ v ip u a”
johtaa itseään
sula että . | mvvtäväksi.
Australiassa olisi sookerin lun täm ä tap ahtuu pelkästään sen johdos keuä, p aran tu m atto m an a härkäpäise- huoneistoon, tai sitten raken kohtaan o sottam aam m e v ä lin p itä m ä t
muodossa laaditut, että niiden tämä esitvs hyväksymällä
saa ,
..
Ja ta, e ttä o sakkeitten voitto-osingot vuo nä m estaroim isvim m ana ja alh aisen a tamalla lehdelle oma talo. Mei töm yyttä.
huomaaminen ei ole mahdollista daan
, ,
.
-
. , , • nau inlviin asti nostanut.
nvt sellainen perustuslaki;,
1
............... ...
.
“Ja tä tä tö sk ä a v iitsiv ä t so sia listit
,
• ■ ...
.
huolimatta kaikista hallituksen - si vuodelta ovat pienentyneet. Kävl- kaiken m ustaam islialuna. E ivät he dän puolestamme on saman
ennen kuin vasta sitte kun lakia
jo k a « i ole ristiriidassa itsensä
.........
.
....
. . pä viime vuonna niin h a ssu sti,e ttä ; ole o ste ttu ja , m u tta heidän henkinen tekevä kumpaanko näistä ehdot kehua ää re ttö m iin ja vielä ihm isille
i
1 d e llisista to im e n p ite istä sokeri-
aletaan sovelluttaa käytäntöön
k au p ata s itä ! ”
kanssa. Samantekevä on onko
,
. , .
voitto-osinkoja ei ja e ttu ollenkaan, ¡v aru stu k se n sa o soittaa m uuten suku- tamistamme toimenpiteistä ryh
P y sä h tj kaäm m epä hiem an, hyvä
...
.
|
teollisuuden
turvaamiseksi
ul‘
k
o-
ja tulkita tuomarien taholta.
Jokainen voi kuvitella m ielessään I laisu u tta provokaattorien kanssa. A- dytään. kunhan niistä vain tulee ‘a rv o ste lija • Eikö tä ssä ole kysym ys
se ristiriidassa itsensä kanssa tai
Oregonin lainlaatijakunta kun eikö se sitä ole., sillä karkissa ! nia’;Sta kilpailua va^laan’. oli AuS‘ I m itenkä h erttaiseen Irviin näitten a- »ia on lakannut heitä m illään tavoin jommasta kummasta tosi.
a ja s ta 1 K J v .« tta s itte n ?
S itä h ä n
Toverin työläiset.
a ik aa tek ijä ka »aa!
K uinka to ise n
nostautui erikoisesti tällä alalla,
•
tralian
sokeritrusti
heti
valmis
!
g ekapitalistien suu on m ennyt a v a te s - ' innostam asta, kaikki näkevät he vaan
takauksissa on se parkaankin
laiset olivat siiloin olot kuin nyt.
saun kirjeet, joissa tav allisu u d essa persoonalliselta kannaita.
K aikesta
pannen m. m. alulle esityksen
R eseptiä ei ole ta rk o te ttu n y k y ai
harmoniian vallitessa mi^ä por-( käymään syöttiin käsiksi ja val- on su u ria paukkiosotuksia vuosivolt- he lav ertelev at, kaik ista tuntevat he
kaan! J a “a rv o s te lija ” sanoa mölä-
jonka mukaan perustuslain muu
suiirentnoiseen sokerin
Vastaus
J.
Matalle
‘Nat-
värillinen lainlaatijakoneisto sil-i
läh etetty , kun niissä kuivasti ja jonkin h äväistysjutun, jonka he taval-
ttä ä silm ää rä p ä y ttä m ä ttä tuom ionsa
toksia ei voitaisi äänestyksen
maasta vientiin.
Tällöin Aus töinä
saretin Kirvesmiehen’ y a sia
sta , jo lla ei ole m itään te k e m is
asia llise sti on dm otettu, e ttä — yli- lisesti ovat itse kokoon panneet. He
le antaa, ristiriidassa työväestön
tä hänen lainauksensa, kanssa.
avulla saada ollenkaan aikaan etujen kanssa ja niiden vartijana tralian hallitus kuitenkin juuri tiö ei voi jak aa tä n ä vuonna ollen kuuluvat työtä pelkäävään, ilje ttä
arvostelun johdosta
“A rv o ste lija ” tek ee Itse n sä n a u ru n
jos vain neljä ylioikeuden tuo
parhaaseen
aikaan
astui
väljin
vään sukuun, jonka kapitalistinen
kaan
voitto-osinkoja
huonojen
urakoit-
a la isek si sellaisen henkilön silm issä,
ja porvarillisten lakiseppien sai
maria asettuu sellaista vastusta
sekun ten takia. J a en täs kaikki toiset yh k u lttu ri on e rään laisen a likaisena si Veli Malo tuntuu a ih eetto m asti joka teoksen on lukenut, sillä täm ä
vartelujen varalta on vleisääues- ja sanan mukaan
hänen v ä ä re n tä m isy rity k se n sä on jo s
vutuotteenaan synnyttänyt. Kun he
maan Esitvs tulee kesäkuulla .
,
a o i
o
» ••• nissa otti haltuunsa jokaisen so- tiöt, jo tk a jak a v a t satoihin p ro sen t
m yrtyneen käy ttäm än i "m ölo”-sanan
; t \ s {»aikanaan. M ikäli se litte ly jä
tulevat m ukaan johonkin liikkeeseen, johdosta. O taksuin e ttä M alolla on m ahdollista vielä töki i em pi kuin o-
teihin
kohoovia
voittoja.
Mitä
ta
ik
a
toimitettavissa vaaleissa esille, ollenkaan sallitaan, on niiden eh kerinatilan mitä maassa oli, huo
delliset. Lainaam a!!.i jo sta k in la a
tem ppuja ne ovat telineet! — Yksin onpa se sitten m ikä taliansa, tulee siellä lähellä sellaisia tovereita, jot- jem m a sta e s ity k s e s tä i: u im i s ia lan
joten vielä on tilaisuus varus
limatta
siitä
että
suuri
määri
k e rta ise sti ne vain olivat hiukan vä h eistä ilkeän ra sk a s kuorm asin, jota ka vaivautuisivat hänelle se liiiäm ään . j Helta> s a a tta a te h d ä m inkä hyvänsä
dottomasti rajoituttava yleisää
su h teessa hauen a rv o ste lu n sa teoksen epä iiy k8en a!a
v.d, ‘ mutta
ta uiua äänest ämään suunnitelma
sokeri
varastosta
jo
oli
tovaisem pia laskelm iaan tehdessään, ! täytyy m ukaiia laahata, ijäinen liu m V issä
rr»T tin
1 I I
k irveS
i r v o $ i tniehestä”
n lu h n a t * in
t todella
,iR ,,llr ,
nestyksen asettamien yleispuit- I maan
N f» a 1 tsare
K
se
ei
ole
reh
e
llisesti
te
h
ty
te k ijä ä
alas. eikä ole suurta epäilystä teiden sisälle, eikä päästettävä j'niat!<al,a salani,in pois vietä- o tta e n m.m. senkin m ahdollisuuden i luttom uuden lähde, m ädätvsbakteri, oli “m ölö”, ja tav atto m an mölö sit-
eikä m yöskään n iitä lu k ijo ita koll
lukuun, tniä työiäisillekin viim e tin- joka vähitellen m y rk y ttää eläm än, ienkin - sanom alehtim iehen kirjoit- taaili jo’ita -a rv o s te lija ” y r ittä ä pal-
kään etteikö sitä äänestettäisi tuomareita selittelemään milloin ' väksi.
,1_. m utta koskapa
krwkana ho
..
r
he oivat
eivät vella.
gassa
on palkkoja nostettav a.
; He ovat p e ttu reita , m u tta useinkin tam ak si—-,
alas.
!
Nyt
sokeritrusti
vuorostaan
näy
ryhtyneen
h
ä
n
tä
opastam
aan,
niin
yleisäanestyksellä tehty päätös
T ue viim eksi m ainittu seikka on i itse sitä tie tä m ä ttä , sillä heidän vä-
T ässäk in ta p a u k se ssa te k ijä selos
otan tässä parilla sanalla sen teh d äk taa päinvastoin, e tiä Je e su k se n oppi
Kysymys on erään perustus- on laillinen tai ei. Kansan tah I koetti sotatilannetta hyväkseen Vvinchester yhtiölle ollut suurin yllä-1 iin p itäin ättö m y y ten sä on m yötäsyn- seni.
ei ed elly ttän y t, e ttä “ uskonto on se,
lakimuutoksen hyväksymisestä, to on korkein laki, jos kerran l käyttäen hyötyä
sokeriruo’on tvs koko sodan aikana, sillä se ei ole tynyt sielullinen pahe.
Malo on, eikä a ih e e tta kim paantu jo sta kaikki riip p u u ”. H än sanoo s i
jossa selitetään, että perustus-1 kansanvaltaisuus on muuta kuin kasvattajien kustannuksella ja työläisilleen to ttunut liikoja palkkoja ; M utta kaikkialla, m issä petoksen nut jo itten k in k irja ssa olevien ep ä vulla 67: “ On niitä, jo tk a ih ailisiv at
laki ei saa olla missään tapauk tyhjä varjo, jonka suojassa val muutenkin trusti ryirtyi kaiken m aksam aan, m utta kyllä sen sijaan m ies kulkee, siellä riem uitsee vihol- johdonm ukaisuuksien ja erehdyksien J e e s u s ta enem m än, jo s hän ei olisi
lisääm ään työpäivien pituutta. Niin- Unen ja pimeyden en k elit juhliaan j vuoksi ja täynnä hehkuvaa in n o stu sta p u uttunut m aailm an p o litiik k a an ”. J a
sessa ristiriitainen. Sellainen esi taherrat harjoittavat riistetään.
laiseen temppuiluun, joka saattoi pä ovat täm än yhtiön laito k sissa vii- v iettävät, sillä hän on sotarosvo j a i 1 wntän.v t k irjo tta m a a n “m urhaavan “pyytää h ä n tä jä ttä m ä ä n m aailm an
politiikka rau h a a n ja rajo ttu m an n
tys saattaa tuntua vallan viatto
I hallituksen ottamaan koko tms- m eisen kym m enen vuoden aik an a vai-, haaskalm tu, joka arm eijan keskuu- < kyennyt ,uom aan itse ,|een kokonais- ain
o a staa n “ u skonnon” ju lista m ise en ,
malta noin pintapuolisesti kat
Hin haltuunsa liittovalt. lainlaa- linneet m itä kurjlm m at työolot ja ai- dessa ja takana toim ien tekee par- k äsity stä teo k sesta eikä analyseeraa- olisi ollut sam aa kuin k ä sk e ä henkilö
sottuna, sillä kai perustuslain pi VALTIOSOSIALISMI
< tijakunnan yhteisesti tekemällä h a ise t palkat, sekä kaiken lisäksi sie-1 haansa saadakseen sen m enestym ään, m aan s e n - vikoja tai hyviä puolia, unohtam aan susilaum an, jo k a aja a
e ik ä s ite n m y ö s k ä ä n tu o m a a n n iitä h ä n tä tak aa, kolm en kuukauden h ir
Z. II.
AUSTRAALIASSA päätöksellä. Hallitus jätti trus- täm ätö n orjuus. N ykyisen sodan ai- — K ansan L ehdessä
täisi olla sopusoinnussa koko
lu k ija in n ä h tä v ä k s i.
veän nälän kuroessa niiden suolia.
k a ra W inchester yhtiönkin on ku iten
naisuudessaan, mutta kuumottaa
Sen vuoksi onkin hän “a rv o ste T aloudellinen so rto v a lta on kuin tuli,
I tiu ennalleen, sillä se oli kaikin kin ollut pakko kaikista ponnistuksis- ,
lu ssaan ” ta k e rtu n u t aivan sivuseik joka k an san täy ty y sa m m u tta a, ta i
'huomioon, että kvsvmvksen eri
puolin hyvin järjestetty koko taan huolim atta nostaa työläisilleen
H allitus kansallistuttanut
koihin teoksessa ja nekin k ä s ittä n y t m uuten sa m m u tta a se k an san . V an
ki »’¡itien ristiriitaisuudesta ratkai
joko tah allaan tai tie tä m ä ttä ä n , vää han T estam en tin s a a rn a a ja t olivat
sokeritrustin.
naisuus, mutta otti itse vain palkkoja, sillä m uussa tap au k sessa ne ¡
rin.
olleet kyllin lapsellisia, h u u taa k se en
see lopullisesti ylioikeus, joka
Australialla oli sodan syttyessä ; trustin ylimmän johdon käsiinsä, ' vietävät olisivat kaikki m u u ttaneet
N iinpä hän lainaa “a rv o ste lu u n sa ” rau h aa, rau h aa silloin kun rau h a a ei
työskentelem
ään
kilpaileviin
tehtai-
tavallisesti muodostuu korpora;- edessään monenmoisia taloudel-, Niinpä hallitus toisaalta mää-
seuraavan laulun:
oilut olem assakaan. Je e s u s ju lis ti so
. .
.
.
,
, i siin, jo tk a olivat edullisem pia urakoi
sionien eläkelistalla (/levistä loi- ksi;! puuma aivan kuten kaikil-jräsi kohtuullisen hinnan raa alle ta tehneet. Ja k(I11 palkat nousivat
Kysymys uuden huoneiston "M inun henkeni iloitsee Ju m alassa, dan a ik a n sa k ap italism ia vastaan ,
koska kapitalism i oli h e ittä m ä ss ä so
Toverille tulee
minun vap ah tajassan i,
Jareista, niin saamme olla var- Ia muillakin mailla, joista ruoka- sokerille ja toisaalta taasen hin- y h tä rin ta a ra a k a -a in e itte n k a n ssa , hankkimisesta
d an ju listu k sen h ä n tä v a s ta a n .”
hän katsoi piikansa nöyryyttä.
O sottaako tuo, e ttä te k ijä su o sitta a
moja että jokainen korporatsio-' varojen vähyys {»ahimmin uhka-1 nau mvvtävälle puhdistetulle so-, eikä kontrahtisopim uksen m ääräyk epäilemättä aiheuttamaan mieltä- J E a ttä hänen
laupiutensa pysyy su v u sta m eille uskontoa vivuksi, tai edes sitä
kunnittäväu
keskustelun
lehden
sukuun niille, jo tk a h ä n tä pel e ttä hän halusi k ä y ttä ä uskontoa
neille vastenmielinen muntoseli-, si kansaa. Kapitalistinen riisto kerille ja
trustikoneisto teki siä saatu m uuttum aa ti, niin pakosta {»iän 'kokoontuvassa vuosikoko
käävät.
kin alkoivat voitto-osingot laskea.
Vipuna edes silloinkaan.
dotus on siinä määrässä
risti- j kävi maassa entistä kvpsenimäk-1 työtään aivan kuin ennenkin,
uksessa. joten lienee ’paikallaan H än osotti voiman käsiv arrellan sa, ' ainoana
Eiko te k ijä selo sta (siv 110): “ K a t
Niinpä kun eräille osakkaille vv. 1904
riitainen', että se selitetään pe si ja uhkaavaininaksi ja sen sen- mutta vain
ja h a jo tti k o n a t h eid ät sydäm en- j noessaan P a lestiin a n n ä k ö a la to ro isU
kansallistutettuna. ja 1911 välillä oli ja e ttu voittoina $50. meidänkin lausua joku sana niis
m ielestä.
m aailm an k a n sa k u n tia ' (A rv o stelija:
rustuslain vastaiseksi ja sellai Tauksena työläisille elämä kävi ja kansan, eikä kapitalistien —60. o sa k e tta kohden, niin niille v. tä olosuhteista jotka mielestäm V oim sa alliset
on hän k u k istan u t istu i Ä lkääm m e
k ä sittä k ö tä tä p aik k aa
me
tekevät
tämän
kysymyksen
senaan voimattomaksi.
Neljä viikko viikolta tukalammaksi, ! hvödvksi.
m elta ja korotti nöyrät.
11915 ja e ttiin vain $25. ja v. 1916 ei
väärin!
Em
m
in k aan ru p ea tul-
tärkeämmäksi nyt kuin koskaan Isoovat tä y tti hän hyvyydellä, ja rik h itseinään, e ttä e su
ylioikeuden tuomaria estää sil koska tulot eivät mitenkään tali-1 'Tällä toimenpiteellä oli soke- voitu enää se n ttiä k ä ä n jakaa.
te k ijä on kyllin tie-
kaat jä tti tyhjäksi.
ennen.
ätön
m a a n tie te e stä uskoakseen,
loin ylcisäänestyksellä hyväksy toneet menoihin riittää. O nnek-’ ritrustilta viety tilaisuus ja kaik- Liikevoiton laskem inen m erkitsee Käsitämme h\ vin että nykyinen Hän korjasi Israelin hänen palveli ! e täm
ttä hän s a a tta a todellakin u sk o tta a
jansa. niuistain om aa laupeut ¡Je e su k sen nähneen fyy sillisillä sil-
tyn lain tulemasta voimaan, seen oli Australian kansa kuiten- ; ki mahdollisuudet yhteisen kali osakem arkkinoilla sam aa kuin osak erikoisen vakava aika voi tehdä
ta n sa .”
keet korkeim m asta h in n asta $3,100
m illään P a le stiin a sta “m aailm an k a n
mutta siltikin puhutaan meillä kin jo ennen sotaa ennättänyt san kustannuksella lihoa ja sa- kum panakin viim eisenä vuotena las arveluttavaksi ratkaisun, joka n.
s a k u n n a t'!) huom asi hän sam an laisen
Ja
Malo
ja
tk
a
a
edellisen
ji
hdosta:
kansanvaltaisuudesta, joka mu siinä määrin valveutua, että o li; maila oli kansalle taattu se asia, keneet $800. Täm ä seikka jos m i k. tavallisissa oloissa tuntuisi “ K uinka ‘k um ouksellista’! Kun vir- näyn kaikissa niissä. K aikissa n i is s ä .
ka vallitsee laitoksissamme ja omat miehensä lähettänyt halli- että sokerivarastot eivät tule kään on om ansa yhtiön osak k aitten ehkä käytännöllisimmältä, lu n i. , essa nim enom aan san o taan voim al oli työväenluokka sa m a n laisessa o r
oman talon rakentamisen liis listen, siis kum ouksellisten tulleen ju u d essa ja heidän y h teinen isä n tä n
kiihoitetaan työläisiä uhraamaan tukseen, jotka ainakin mikäli loppumaan, käytiinpä sotaa kuin- sappea kuohuttam aan.
oli k iin teä sti to isiin sa liitty n y t
keelle, joten emme tässä pyri k ukistetuiksi ja nöyräin korotetuiksi, sä
M
utta
läskipä
W
inchester
yhtiön
k
a
p
ita
listin e n joukko, jonka pääp aik
henkensä ja verensä sellaisen kansan ruokavaroista huolehtimi-i ka kauan tahansa ja olivatpa
ei ta iste lu n sa avulla, vaan nöyryy
Je e su s
osak k eitten arvo vaikka nollaan, niin väittämään kumpi olisi edulli ten sä palkkiona, niin kuulee te k ijä ka oli T iber-joen varrella.
kansanvaltaisuuden puolustami nen on kysymyksessä, pitivät; maailman sokeriinarkkinat - Rii siitä el työläisten kannata v alitu sv irt sempi : oman talon rakentaminen,
ym m ärsi, e ttä Isrealin vapautum isen
siinä hirm uisen vallankum ouksellisen toivo riippui siitä, voitiinko täm ä a sia
seksi.
kansa» puolta. Niinpä kävi hal-jtenkä kurjat tahansa. Austra- tä v irittää, sillä W inchester yhtiö on vaiko jonkun mahdollisimman kum inan.”
v a ” - s a a t a v is s a o le v a n ta lo n > E
delläoleva jälkihuom autus on “ar- teh d ä y h teisek si to isten k a n sak u n tien
Edelläoleva
Kerta kaikkiaan on asetuttava litukselle välttämättömäksi ryh-ilian sokeriruo’on viljelijät sää ...L ä ka aikin puolin m uistanut työläi-1
iAPin i köyhälistöille.’
-
Häl1 Ue8il e ,te l m l-
siaän nvikp-i ia uriiiiiftaa siihen mää- VUt’A n ta m in e n .
1 v y d v m m e v a in | : tu
'°^T itsem
ell!an. puolelta
ju lk e a ta xää
Syni?y la y l e i s t e n etu jen ihan-
.
¡ t u l lk
k i t s e m i ista,
s t a jonkalaiselle
in n ir a ia ic m t» t e k i j ä n " “ - 1
jyrkästi kaikkia sellaisia suunni tyä tarmokkaihin toimenpiteihin., vat tällä kertaa tosin pienempää siaan nylkeä ja o rju u tta a su.ien m aa ; .
rin, e ttä niitten päin vastoin ilmei- | ö tto m a litta tila a n että muutoksen 1 lostus ei anna p ien in täk ään aih etta. n e tta niinkuin yhtein en ta iste lu . M aa
telmia vastaan jotka pyrkivät jotta sokerivarastot eivät pääsi-1 maksua tuotteistaan kuin mitä
ilm an laajan liiton p eru stam in en liit
vahingonilolla k an n attaa sivusta i aikaansaaminen liikkeen ma joi- T ekijä ei nim itä “ voim allisia” kum o to u tu n e ita m aailm an so rta jia v a sta a n
keskittämään valtaa yksityisten si loppumaan siksi, että sokeri- muualla juuri tällä 'hetkellä k Hellä
niinkuin “a rv o ste lija ”
atsella kuinka tuo yhtiö vaipuu ah tuksessa näyttää käyneen niin uksellisiksi,
käsiin, olkootpa ne sitte vaikka trusti ulkomailla tarjolla olleen maksetaan, mutta siltä he voi neutensa hautaan.
välttämättömäksi, ettei sitä voi tah to o sen vääntää. P äinvastoin hän m a.” siinä oli N a tsa re a la ise n su u n n ite l
ä sivulla 42:
da sivuuttaa tuottamatta liik- se littä
Tuo o so ttaa. e ttä te k ijä n a ja tu s
tuomarin kaapuun pukeutuneita1 suuren voiton toivossa maan so- vat olla varmoja siitä, että ny
Pässä laulussa on kolme luokkaa
et
ole ollenkaan se,
jo n k alaisen a
•
keelle
vahinkoa.
Jum alan-äitiinm e ivan ja soim auksen
kor{»oratsioniloijareita. Jos vleis- kerivarastof pois olisi kuljetta kyiset hinnat tulevat pysymään
Pettäjät
Tuskin kukaan, ken on astu esineenä — “ k o ria t”, “ voim alliset” ja a rv o ste lija k o e tta a s itä e s ittä ä .
M utta m istä tuo uskonto-sana on
äänestys kerran hyväksyy lain. nut.
voimassa vastaisuudessakin ia
nut liikkeen nykyisen "tajjon" “rik k a a t”. J a hän sin g a h u tta a heihe tuilL?’te
Tpnk-O lain ? niaan lausee9een
K
aikissa
liikkeissä
on
m
ukana
sel
niin sen täytyy sellaisenaan seis
kolm
inkertaisen
tuom
ion:
“
H
eidät
on
Jo useitten vuosien kuluessa että niitä eivät kutkaan vksitvi-
kynnyksen yli. kaipaa todistuk
tu
ll
u
t
.
T ekijä « elqptaa a ja tu s ta a n .
a jo te tta v a ”, k u k iste tta v a istuim il
tä, olipa sitte ristiriidassa entis •li sokeriteollisuutta Austraali-' set mielin määrin voi ‘vaihdella, laisia, jo tk a a sia n sa p e ttä v ä t: pettu- sia siitä, että se on mitä viheli- "h
iar.il ja
ja “jä
ja te
.v ttä
u a v v a ä ty
lynjaKsi
,\ a i kai- l^hkappcIleenaan*''«.ka> i ta* ,U8kontod
taan
h jäk si". . Nälkäi-
kerrassaan kelvoton min- set sitävastoin on “tä y te ttä v ä hyvyy- väv»tiPv eer’aarb sam aten kuin hän
ten pykälien kanssa tai ei. Yleis- assa erikoisesti suojeltu ja pidet- : Ja toisaalta koko teollisuushaa- reita, p ro v o k a a tto re ja ja välinpiiä-
S X
m ättöm iä.
kään
sanomalehti-
ja kirjapaino- deUä ■ Ja 6„ r r « , u, e „ ¡uokal
laisilla oli om a m essias-uskonsa, jon-
äänestyskin saattaa hyväksyäjty silmällä, sillä hallituksen tar-¡ra on nyt suoranaisesti hallituk- jatkut pettävät rehellisesti ja avoi- liikkeen kodiksi. Sen
viilienkään jä ttä v ä ”.
n
u « i' ^ m eeU- k,ä y tta n ia tta jä ttä m in e n
huonon lain, mutta vähemmän kotuksena oli kehittää se siksi sen valvonnan alaisena ja riip m esti. On tuskin m itään salaista se, osaston
J a kun tekijä toisessa paikassa
tarkoituksenmukaisuti- (siv.
olisi o llut m ielettö m y y ttä, sillä hän
98)
selostaa,
e
ttä
sana
“n
ö
y
rä
”
on pelättävä sellaista kuin sitä kukoistavaksi, että maa kaikissa puvainen kansasta, eikä yksityi e ttä he ovat o stetut. He m yyvät It-
it ,|P< fi oi vni «.11-. n n h e tt-il- i m -
i d
-.'ia
nöyrä ym
ym m ärsi m ikä etu sellaisilla a a tte illa
,, ...
. . . • . , . c
' O1
lla p u u » -H a k a an . m erkitsee sam a kuin köyhä ja nivös- nti
se
n
sä
kultaan
. sylkevät tneuueisyyt.a jokainen komero I s illä h u o n e ita ; kin. e ttä nöyrä-sanaa yleensä on s ii- 1 S1 jo illa oli ju u re n s a m enneisyydes-
että tuomarit eivät estäisi sen olosuhteissa tulisi omalla tuotan- sistä keinottelijoista, jotka aina
kv I n
H an ka,soi>
uskonnon tem-
kasvoihin, eläv ät
n vastusta- (äggä l a ito k s e s s a ei o le ) ) o on
'hyväksymän hvvän lain voimaan nellä toimeen.
n j joko lien aikaan k äy tetty kuvaam aan k « y y - - ! jä n-r
ä m i n e n ihm isten m ielistä ollut vii-
Tämän vuoksi ovat valmiit kiskomaan kansal jiensa keskellä iv a ja t e tu n n tiste
tev at pian ole- niin huono, tai siten sijoitettu, keneväisyyttä o rjan työhön, niin ih
•tuloa, sillä saadaan olla aivan maksoivat kuluttajat nurkumatta ta niin paljon kuin suinkin on
silloisia olo-
m eelliseltä tuntuu, e ttä “a rv o s te lija ’ *a-Ta (m u istak aam m e
vansa sam aa joukkoa.
Näm ä ovat
tävsin tehokkaassa vhtenäi-
ja . ) ja sen vuoksi hän in u uttikin us
..
on
keksinyt
sille
sellaisena
tulkin-
varmoja siitä, että jokainen kan puhdistetusta sokerista 25 senttiä mahdollista vain omaksi vksitvi- ne kaikkein vaaratto m im m at, sillä että
s c s s ä t y o s k e n t e ly s s a v ä i t t ä m ä t - nan, ja osottaa se joko kykeneiuätti» konnon köyhille edulliseksi, selosta-
san hyväksymä laki, joka ei tyy tonnilta enemmän kuin niitä s.- seksi voitokseen.
heidät tu n n etaan .
tömän jä rje sty k se n aik aan saan ti- myyttä ymmärtää lukem aansa tai. eik JUr?kaka n i ° levan ^ h l e n puolella,
I
r
‘
...
Toverin vuosi
kokoukselle
ikx rikkaiden, luoden o rju u tettu ih ij)