No. 46
TOVERI
Sivu kaksi.
täm än maan.
etkä minkään
m uunkaan maan työväestöä, vaan
Linnen suomalaisen työväen äänenkannattaja, ilmestyy Astoriassa, Oregon,
päinvastoin tekem ään sen elä
joka päivä, paitsi maanantaina.
TOIMITUSKUNTA:
män* entistäkin kauheammaksi.
W. N. REIVO, A. SALMI, L. MOILANEN, J. MALO, K. E. H E IK K IN E N . Kun sota m erkitsee suurem pia
voittoja, m erkitsee se siis ko
honneita elinkustannuksia, m ut
(T he C om rade)
T h e o rg an of th e F in n ish w orkers in th e W estern S ta te s. The only ta ei suinkaan kohonneita palk
F in n ish daily in th e W est. Published daily, except M onday, a t A storia, koja, koska se toisi m ukanaan
O re., by th e W e ste rn W o rk m e n s P ublishing Com pany.
A dv ertisin g ra te s in effect Ju ly 1, 1912, 40c per inch, ¡special discount pako »llisen teollisuuspalveluksen,
allow ed to r la rg e r and continuous ad v ertisem en ts.
jolloin tehtailijat saisivat mie
T O V E R I, BOX 99, A S T O R IA , OREGON.
lensä mukaan m äärätä palkkata
A U G U S T N IK U L A , Manager.
E n te re d as secoud*cfass m ail m a tte r July lb, 1912, a t th e lo st-O ilic e a t son ja se ei tulisi olemaan kor
kea.
A sto ria, O regon, under th e A ct of M arch 3rd, 1879.
( Osoitteeksi siitä, kenen edut
S U B S C R IP T IO N RAT.ES:
todellakin ovat kysymyksessä,
“ " "
IN T H E U N IT E D S T A T E S A N D C A N A D A :
For 1 y e a r $3.50; F o r 6 M onths, $1.75; F o r 3 M onths, $1.00; F o r 1 M onth 40c. voidaan ottaa huomioon se in-
Ilm o tu sh in ta 40c palstatuumalta. Kuolemun-iliuotukset $1.50 kerta ja n,,stus. jota tehtailijat ovat osuit»
m uistovärsyillä. $2.00 k erta. Kihlaus-, syntym ä- ja avioliitto-ilmotukset 50c
.
'
tehtaitaan
k e rta , h a lu ta a rflie to -J a nlm enm uutto-ilm otukset 25c k erta, nainia-iiinotukeH ,
tai.,« ti .aan
ttn ta iia
$1.50*k erta, avioero-ilm otukset $1.00 kerta. Seisovat Hajotukset seuraavau hallituksen käytettäväksi. K tto n -
h in ta lu e tte io n m ukaan p a lsta tu u m a lta : 1 y. 20c, ta v. 20 c, 3 kk. 2 5 c .1 kk. 30c. ■ n o ] iis< s t i tehdään sellaiset tarjo-
T O V E R I
Sellainen -valtava liike kuin vat pakottaa pikaiseen rauhante
nykyinen maailmansota on, on koon ilman että mitään kansan
käsitettävissä vain sillä edellv- siinä tultaisi palottelemaan enem
tvksellä, että käsittää luokkatais-; pää kuin ryöstämäänkääri. 1 ä-
män sosialistipuolueitten veljelli- TOVERIN
,,
,
■ alkaen
TILAUSHINNAT
1 päivänä
m aaliskuuta, ovat
sen liiton uudelleen rakentami-1 toj#taiaekSi
nen ja sen yksituum ainen, har- 1 vu o sik erta ....................................
k u ttu ja proletariaatin kansam va- 4 ____
k u u k a u n a ......................................$135
teliin sen kaikissa eri muodoissa, hän tehtävään velvottaa teitä tei--i lisiin etuihin ja luokkataisteluun 3 k u u k a u tta ................... * ................
• •
1 kuukausi ........................................
ja
pyydäm m e
a siam iestem m e
otta-
sekä kapitalistisen tuotantotavan <län johtavat periaatteenne, pro perustuva toim inta voisi
onkin
ainoa
joka
voi
—
e
n
tis
ti-
1
m
aan
täm
än
huom
ioonsa.
Kaikki
aiheuttam at sisäiset vastakkai letariaatin historiallinen tehtävä
va’\sen ! maaH8kuBn 1 päivää, voidaan saada
suudet eri maiden
kapitalisti ja useissa kansainvälisissä kong leen saattaa työläisten
vstävällisvvden,
jonka
h
isto
ria s-! e n tislllä hinnoilla.
luokkien välillä. Vaikkakaan ei resseissa tehdyt päätökset, sama-
TO VERIN KONTTORI.
sota ole suoranaista taistelua työ-- ten kuin siihen tällä kertaa teitä sa ennen tuntem aton raatelem i
väenluokan välillä, vaan kapi.a kutsuvat koko työväenluokan ja nen. sanom alendiston
res8j|,om ma' on tu o tta n u t hom m aajil
listilttokkien sisäisten asiain svh- koko europalaisen sivistyksen e- nen kiihotustyö ja porvarillisten Jeen useamman sa ta dollaria ja sehän
nyttäm ää selkkausta. antaa se linkvsymykset.
Kansainvälisen politikoitsijoitten kavaluus nyt siinä onkin p ääasia. H om m aa jä t kyl-
jokaisen maan kapitalistiluokalle! sosialistit»-imi.-ton katitta kaikki- 011 särkenet. 'Tässä pyrintnissä la itsek in k ä s ittä v ä t hom m ansa lap-
.
.
-
............ «pitesuudeu
tu o tta
e iw s u u a e n . m u tta kun se on ...............
kuitenkin mitä voimakkaamman i en, sekä sotivien että puolueet- kansainvälisen sosialismin va- s vaa
pisn estä, niin p itä v ä t sitä yllä
ja
vallankum oukselliset
aseen oman maansa tv-»viienlii-; tornien -maitten sosialistien ko- paat
□ □ □
-R Y S S Ä N F IN N IN " K A R S K I
kettä vastaan. H uolim atta s iitä ,! koonkutsum ipen yhteiseen kong- ihanteet toimivat ruoskan tavoin,
LUONTO.
initä kapitalistiluokka
jossakin ‘ ressun. olisi täm änkaltaisen un joka iskuillaan pitää työläisten
R aivaaja kertoo:
maassa sodassa m enettää, -voit-' delleensyntymisen tiellä ensimat- mielissä kaikki läpikäydyt rikok
New York H erald k ertoo seuraa-
taa se snna am:a viidessä siili- nen ratkaiseva askel. Karkkien. selliset kärsim ykset ja ne tai- , van ta rin a n “ ry ssän su o m alaisesta",
teessä: oman maansa työväes- tai ainakin useimpien k y sy m y k -{ viittaa yhteisen kurjuuden tun- Guslave A J o h n so n ista :
S a tu n n aisista ilm otuksista tulee rah an s e u ra ta m ukana.
E n g la n n in
G ustave A. Jo h n so n oli kuulustol
ukset suunnattom asti korotetuil toon nähden. Riistä jät järjestä- sessa olet ien m aitten proletaii^ tiessään toisiaan lähestym ään.
k ie le s tä suom ennetaan vapaasti.
vat
jälleen
välinsä
sodan
loput
-
i
aatin
esitaistelijani
hartaim
pana
fos
Ranskan
sosialistipuolue
tav
u n a tuom ari M ark A. Sullivanin
la hinnoilla, s. o. tehtaat tulisi
T IL A U S H IN N A T Y H D Y S V A L L O IS S A JA C A N A D A S S A :
liittyisi sellaiseen kansainväliseen edessä J e rse y C ityssä, tu llak seen tä
1 vuosikerta $3.50; 6 kuukautta $1.75; 3 kuukautta $1.00; 1 kuukausi 40c. vat saamaan tuotteistaan entistä m akin, sillä eihän ollenkaan käv toivom uksena 011 juuri tällaisen
•
..n..,;
m än m aan kansalaisek si,
S U O M E E N JA M U U A L L E U L K O M A IL L E :
paljon .korkeam m at hinnat. Jos päinsä, että vaikka Saksa esim. kansainvälisen kongressin ko- t o im in t a a n (a s itä a lk a is i s . u o s ia .
“ M ika on Y hdysvaltain perustusla-
1 vuosikerta $5.50; 6 kuukautta $3.00.
että saksalaisella kooukutsirminen.
Tähän
asti niiii epäilem ättä se tapa,s, v o i- k f . kygy. t» om ; ri k a n sa la ise k si pyr-
hallitus selittäisi, että se ottaa häviäisikin.
Huoneusto sijaitsee 10:nnen ja Duane katujen kulmassa.
tehtaat haltuunsa niiden todel- pääom alta voitaisi riistää voiton-j kuitenkin ovat juuri ranskalaisen m akasta vastakaikua maailman k ijiltä .
Telefooni: konttori 365, toim . 832.
Kvlla sosialismin virallisti johtajat pa- kaikkien työläisten puolelta ja , “ V oim akas ja terv e, täy ty y m inun
Itsestä' hinnasta, niiii jokainen saamiin m ahdollisuudet.
tehtailija panisi -vastaan kaikella se löytää siihen mahdollisuuden ' himmin vastustaneet jokaista tä- samalla työntäisi sivuun kaiken sanoa", v a sta si suom alainen.
U o d » « mikä kahden; “ T u tk ik aa vielä p e ru s tu s la k ia ”, sa
mahdillaan. J-»s hallitus selit- tavalla tai toisella, joskaan ei mänk,altaista yritystä. Meidän sen närkästyksen,
noi tuom ari vastau k sen jo h d o sta, “ja
välitä siitä, onko hiilien työläi- täisi, että sotatilanteen vallites- sellaisessa m äärässä kuin silloin ¡ranskalaisten t o v e r e i t t e m.me v iinieisen vuoden aikana on s o -1 tu lk aa kolm en kuukauden kuluttua
Vain sosialistipuolue sensii äänesi\ skcfyioinen tai ei J sa otetaan teollisuuslaitokset yh- jos se palaisi sodasta voittajana, jkongressilla olisi kypsytettävänä sialistison t- öninnati halvannut ' UUdelleen.’
ajaa riistännän
"Oh, täm ä m aa voi m ennä helvet-
pikemmin pitää työssään sellais teiskunnan haltuun ja asetetaan M utta sensijaan -»n aivan var-j suuri poliittinen ja moraalinen Iirit-»ten Saksassa sellainen teko
poistamista
v»itäne
kyllin
johtaisi
toim
intaan.
sillä
siellä
tiiu
”. firjäsi Johnson.
ta joka ei ole kansalainen, kuin ¡ne käyntiin tarvetta eikä voittoa 111a, että Saksan työväenliike 1 tehtävä, jota ei
“
N iinkö? S iitä kom en n o sta sa a tte
sellaista joka voi (myöskin ää-t varten. sekit liidetään siten kiiyn- karsii sodasta sanolmattomasti. i suureksi arvioida kun nim ittäin 011 vallankumouksellinen vähem
viisi päivää linnaa ja teid än kansa-
Sosialistinen työväenpuolue e - j nc>tiiä. sillä useassa tapaukses ni-sii sodan loputtuakin, niin Sen vuosikausien saavutukset o-¡ siinä luovuttaisiin näistä tradit- m istö vähitellen voim istunut ja laish ak em u k sen n e p e ru u te ta a n . Te
dustaa kaikkialla aina kaikissa s;dian pannaan iiäueskelpoinen saisimme pian kuulla jokaisen vat riistetyt ja se saa kävdä ' sioneista. eli tavoista ja lähestyt- kaiken aikaa pysynyt uskollisena e tte voi p ä ä stä Y hdysvaltain kansa-
valtiollisissa ja taloudellisissa ky-i tvöläinen p,as työstit juuri vaa- -porvarilehdcn
puhuvan 's o ta a taas monta katkeraa taistelua, i täisi ia liityttäisi toisiin sosialis- sosialismin periaatteille käyden laiseksi", p ä ä tti tuom ari,
T aisi se Johnson k ip eästi kaivata-
Se tilanne. taistelua kullilla uhrauksilla rau
symvkrdssii työväestön lu< »kkn-, jjcn cdellit. m utta saadakseen so vastaan ja jos sota sittekin syt- ehkäpä vuodattaa vertakin ennen tisrin puolueisiin.
etuja ja vastustaa tarniokkaas- tilaita, tiivtvv ensin kansalaistut- tyisi. olisi se tehtailijani sotaa kuin sikäläisen työväestön käy jossa n vk \ isin vaikutusvaltaisim han puolesta ja m ilitaristista ja kin täm än viisi p äiv ää p ä ä n sä sel
v ittä m istä varten .
tettävänä ovat edes ne oikeudet mat sosialistipuolueet ovat, tth- kapitalistista taantum usta vas
kaikkien luokkavastakohtain I taa, koska vain 'kansalaiset v o i-! hallituksen aikeita vastaan.
tl
--------------- □---------------
kaa sosialistista liikettä yleensä taan.
häm m entäm istä ja peittelem istä daan pak- ttaa arm eijaan. Soti-i y |utta luonnollisesti ei halli joita se nautti ennen sotaa.
iisiciiiiiEiiiiiiiiiciiiiiianiir
sodan jälkeen mitä huonoimmilla
sekä työläisten käyttäm istä ka laitten saaminen on tärkeäm pi, I ; tuksella ole m itään sellaisia ai-
T
ässä
mielessä
ja
toivoen,
että
K apitalistiin-kalla ovat voiton i seurauksilla : sosialismia koete-
pitalististen puolueitten liv vaksi kuin äänioikeuden saannin estä (k eitä; päinvastoin sillä on aiko
väittelyissänne
kansainväliset
mahdollisuudet
hävitessäänkin.
taan näet tappaa usuttam alla sen ihanteet loistavasti selviytyisivät
T äm ä ->n se ajatus, joka lausu minen.
mus edistää voittojen
saantia m uita työväestöllä ei ole
ihanteita vastaan syvä taantu- voittajina, lähetäm me teille v e i-; «H IIIIIIH I11II5II1I1III1II1I1I11IM H H
taan kaikkien m aitten sosialisti
Pakolliseen asevelvollisnuteeti mahdollisimman paljon ja siksi
sill- »in kun s,-dat ovat kysym yk mus, samalla kun koetetaan saa- jellisen 'ja vilpittöm än
te rv e h -: k i r j a s t o JACK LONDONIN
puolueitten ohjelm issa.
suostum inen
m erkitsee samiia.l e riista.ikin tv ö väeltoltä jokaisen sessa ia siksi onkin t\- »väestö;
I da aikaan moraalinen » aao stih . dvksemme.
M UISTO LLE.
Mitä sitten ovat kapitalistiset kuin kaikista oikeuksista lt’’n > u -h^jd o U isu u d en asettaa m itään
San F ran cisco ssa ovat sosialistit
vastustettax a jokaista vrttvsta 1 . ,
,
.....................
P a u l A x e lr o d .
p an n eet a lu lle -p eru staa sosialistisen
! jonka kestäessä työväenliike ai-
puolueet? Robert Itanneberg vas niinen, sillä sotilaalla ei ole täy esteitä riistäjien pyrkimyksille.
syöstä maa - »taan.
\
e
ilä
lä
n
SOS.
d
e
m
.
t
v
o
v
ä
e
n
-
;
k irja sto n lii.jän kuolleen k irjailijan
. ; j-itaan m yrkyttää kansallisvihalTi
taa kvsvm vkseen settraavalla ta siä kansalais» -ikeuksia. vai kk i
.
‘ .
. .. Ja ck L ondciun m uistolle. K irjastolle
puolueen edustaja sansaim . t i - , o n j o j e juy hu o m attav ia la h jo tu k sia :
saattaisi meidän ja siten se saada hallitsevien
valin: “ Kapitalistisia puolueita hän ei ole rintam assakaan. Kun HANSKAN SOSIALIS- miele,losotu-
sessä sosialistitoim istossa.
'm u u n m uassa 30.000 dollarin ra h a la h
ranskalaiset -tverimme hanka ; luokkien t aitoihin. .«»,<o m;
ovat kaikki ne. joista nvkyinen »nnitt työväestö menee e 11,1. lak-
TIEN PUOLUE-
jo itu s ehdolla, e ttä k irja sto hankkii
laan ja ep.iimiellyttäviiän a se
vhteiskunta perusteiltaan näyt-j koon, voidaan sotilaat estää sii-
lah jo itu k sin a yh tä suuren sum m an.
PÄIVILTÄ
Sosialist
¡puolueen k a n sallis virastokin
maan.
Toveri
T
rotzkyn
kohtalo,
tää m uuttum attom alta, ne. jotka tä hallinnollisella m ahtikäskyllä.
on la h jo itta n u t k irja llisu u tta sievoi
ovat sitä mieltä, että sitä voi sic l-. varsinkin sellaisina aikoina, kuin
sen m äärän ja m onet so sia listise t
\ enäjän sos. -lein. työväen hänen, i-ka oli erään Pariisissa
k u s ta n ta ja t ovat. saam ieni tieto jen
tä täältä uudistaa, m utta että nvkvinen. jolloin kaikenlaiset mi- puolueen ulkoinaasihteeristö on ilmestyviin " \a sh e Slovo" nim i
i m ukaan, lah jo ittan e e t k u s ta n ta m is in
meidän nykyisen tai»»usjärjestel-. tä häikäilem ättöm im m ät p-.ikke |< a n s k a n s -»s. «lem. puolueen kän sen venäläisin paivälehden toi
K aikki n äm ät ryhm ät epäile- k irjo ja ru n sa a lla mitalla^
K irjasto k o in itea on kään ty n y t kaik
inämme perusluonteen, tuotan- uslait ovat pian voimassa. •S. »ti salliskongressille lähettänyt sett- m ittaja. -»ti varmaankin luotetta
vät toisiaan ja h alu aisiv at itse p ä ä s
Täm än m aan suom alaisilla kama- tä m äärääm ään kuinka ju tu ssa m e kien v ierask ielisten set ia listijä rje stö -
vana todisteena siitä, mikä vai- I
li« :.välineitten
yksityisom istnk- lasta kohtaa aina säädösten r ’^ ',r a a \a ii kirjelmän*
jen puoleen pyynnöllä, e ttä kaikki
saksoilla on aina ollut useampia netellään.
m aassa ilm estyvät v ierask ieliset puo
kutusvalta
\
enäjän
hallituksen
sen. joka on työväenluokan rii- komisesta ankaram pi rangaistus
| “ rau to ja" tu lessa joilla he ovat koet-
luelehdet a se tta isiv a t k i.i.u .on lähe-
H
u
v
ittav
in
ta
ja
sam
alla
su
ru
llisin
täntis m aiheuttajana, tiivtvv jää- kuin si\iilim iestä, sillä sotilaalla
A iv i- a i toveiit!
lausumalla sanalla on Ranskan ; ta n e e t kiin n ittää tavallisen työväes
ty slistalleen .
Jos kaikki kom itean
T-»\eri Dubreuilhin kirjelm äs- tasavallassa, koska kerran teidän tön huom iota puoleensa, ja m ikä ih- ta on heidän k in astelu n sa siitä ke suunnitelm at to te e n tu v a t, saad aan
dä pysyväiseksi. \ e ovat sen ta ei yleensä m yönnetä olevan mi
tä uskotaan ad ressin v a rsin aisik si tu o sta k irja sto s ta m aailm an suurin
kia työläisten, proletaarien v i tään oikeuksia, päinvastoin ■ v ii s.i kutsuttiin meitä lähettäm ään puolueenne edustajakaan halli m eellisintä, kaikki ne hom m at ovat hom m aajiksi, ketä ovat ne o n n e lli-1 sosialistinen kirjasto,
“ rak k aan siipto-
set, jotka saavat sen v irallisesti alle-
V aikkakin tuohon hom m aan on se-
hollisia: -joka niihin liittyy, hiin «loton velvollisuus alistua y len i-! edustajam m e teidän vuotuiseen tuksessa ei voinut ehkäistä sel aina ta rk o ttn n e e 1
Omaa
etu aan ei
k a n sa n ” p arasta.
k
irjo
ttaa.
Siihen
ei
k
elp
aak
aan
kuka
tarp e ellin e n m äärä ainerika-
laista
puhe-
ia
turvallisuus-»iket,
mielettomimipiinkin
oik-
kongressiinne.
Iässä
kutsussa
on «»ma vihollisensa, omien etu- piensä
vät näiden puuhien y lläp itäjät kos
laisille tovereille om in aista “s a n k a
me huomaamme oireita kasva «lei, törkeätä häpäisemistä. Ja kaan ole e tsin e et, vaikka he, sivu- vain. Niiden kuuluu pitävän olla rin k u n nioitusta", tulisi tuollaisella
jensa vastustaja. Iästä ei suin- kuihin.
E le is s ä ts a a ri N ikolai» kans- kirj a s iolla. so sialistisen jo h to k u n n an
d 'illaisissa suhteissa ei olekaan tusta tarp een a saada ennalleen tällä perusteella, arvoiset toverit. | Inennen sanoen, ovat näillä hommil- hyvissä
kaan johdu, ettei j.-ku kapitali
sa. m uutoin kuuluu hom m a m enevän johdolla, tä rk e ä o p in ah jo kovhalist-il
tien puolue jossakin erikoista- kumma, jos Ulkomaalaiset voitai- kaikki ne kansainväliset siteet, olen,m e sita mieltä, että sääs-ilaan tehneet toimeentulonsa vieläpä; piioille. N iinpä esim . rouva Aino b* Ja vaik u ttaisi se e h d o tto m a sti kir-
.. , .
, ,
. .
.....
jastoa k ä y ttä v än työ v äestö n tietoi-
pauksessa edusta työväestön etu- si "kansalaistuttaa'' niin perin- -jotka >»>ta täliltä-mme --n rikxi la m in e teid än p u o lu een n e jo h d o n ! rikastnneetk’n roimasti useat ovat M
alm berg on kelpaam atoin s u la syys-
•
-n ■
su u staso a k o h o ttav asti. T o iv ottavasti
.,
, •• ¡nykyään kym m enien tuhansien om is
- -
, , , .
ja. 'M utta ei silti lakkaa ole- p-»hjaisesti. että niistä'karsiutui^' repinyt. Ilolla haluaisimme t a it »tuumasta ikävään asemaan ku ! tajia,
jonka he ovat h ankkineet väi tä kun hän on m aanpaossa Suomes- k a jkkj suon,alaiset puoluelehdet tä y t
tö
k
s
e
llä
s
iv
u
t,{
la
e
s
s
a
m
m
e
v
e
lje
’
!
aJ)a
»8iirtoU
an8an“
e tu ja . t eke- tä. eikä h ä n tä voida o tta a lukuun tävät k irjasto k o m itean pyynnön ja lä-
ntasta kapitalistinen puolue. Työ- kaikki halu vaatia
täkäläisiltä tä tilaisuutta hyväksemme käyt-
v ät lehden o so tte e lla:
klltsiinuiksenne
saapua niättä hyödyllistä työlä päivääkään, m uutoin kuin k o rk ein taan nim ien ke- h e ttä The
läisten aseman parantam inen ei riistäjiltä palkankorotuksia, ty«>- taa antaaksem m e lahettikiälleni- lisen
Jack L ondon’s L ibrary,
........................ .
.....
raajan
..........
a. Jo s N ikolai näkee ad ressin
N vkyaan heillä on Slbelius-seuran-
1256 M arket St., San Francisco, Cal.
tarvitse olla yksinomaan työ- päivän lyhennyksiä ja m uita pa ; me tilaisuuden kuulla, mitä Rans- kongressiinne ia sensijaan vain
'
, ,
_ .
1 hom m aajain
joukossa
vihaam iensa
HENRY ASKBLI.
•
kait s-»s. dem okraattisen puolueer , kirjallisesti teitä tervehdimme sa. silak k aaeu ran sa. Talas— väitös- ; h enkilöitten nim et, niin h ä n —m
läisten pyrkimyksenä. 'M utta sii- ratinnksia -iloihinpa.
in sa-
S. s. j. sih te e ri
konnteansa. y.m. vehkeensä, m utta .
vastuunalaiset jäsenet san-»vat ja i toi voen. että väittelynne ia pää-
. ...
............ , .
n o ta a n —•ile e sitra sy y stä hvlkaa-
tä eteenpäin, riistäm isen lieven-
*
•
h eista itse stä ä n tärk e in lienee n. s. ; ....
ajattelevat tällä kertaa niistä töksenue edistäisivät kansainväli- adressihoinm a. Kun yleiseuropalal- m aan kOi 0 «><b-essihomman e ik ä ota S. S. JÄ R JE S T Ö N t . p . k o m i t e a n
tä m is e s tä sen poistam iseen: tämä
T O IM IN T A K E R T O M U S V U O
VAARAN LÄHE
tvöv äenlttokan tärkeim m istä e- sen työväestön liiton uudelleen nen sota puhkesi, k äsittiv ät tä- ( siinä e s ite tty ä v a a tim u stak a a n huo-
D E L T A 1916.
pääm äärä «m ainoastaan sosialis-
TESSÄ
k äläisetk in k am asaksat, vaikka hei- I m ioonsa, m utta kun s e lla is ia nim iä
linkysvm yksistä, joita nykyinen rakentam isen asiaa. Johtakoon
tipuolueella ja juuri sen kautta
«iän valtiollinen älv n sä ei olekaan te- ei hom m aan y h d istetä niin sen me-
Kom itean jäsenet ja v irk a ilija t.
koki» maailmaa käsittävät mur- tämä kongressi kaikkien niitten ravin, e ttä sotaa ’ täytyy joskus s e u - t 1 nestys on varm a. Kai hom m an me-
se eroaa kaikista kapitalistisista
Vuoden a lu ssa tu livat kom iteaan
Nykyisin kirjoitetaan lavati-’-; Jienävtelmä eteemme on asetta-j ranskalaisten tovereitten rohkeal- r a I a . virallisen rauhankin ja he päät- 1 nestym isen k a n n a lta olisi tu rv a llisin v alitu k si: K arl H elander, Alex Hai
puolueista. olk«».»t ne kuinka
me, J. M artinm äki, J. M aunu», P.
työväelle ystävällisiä tahansa. mun paljon sodasta: näyttääpä nut. Meidän lähettilääm m e lä>- ' ta m yötävaikutuksella, joitten tiv ä ^ tulevassa rau h assa v a p a u tta a ! la hankkia Bobrikoffin, Rn.-putinin ja Ahti, F. A. Mäki ja K. Hellm an.
T ästä ei kukaan työläinen saa ol toisinaan siltä kuin ci muusta nä-ilo teidän keskuudessanne tar kanssa Zimmervvaldissa ja K ie li- Suonien Y hdysvaltain p residentin a -j Stolypinin uim ien lisäksi joukko tä- S ih teerik si tuli J. F. Mäki. K. Hell-
k o k o o n tu n e e t vuila- T arv itsi vain lä h e ttä ä kaik- t k äläisten p rom inenttien nim inä- niil- man poistui kom iteasta heti vuodet
voisi enää kirjoittaakaan, m utta joisi samalla myöskin meille ti-j thallissa olemme
la epätietoinen." — Työni.
kien A m erikan suom alaisten a lle k ir-j lä ehkä olisi jotakin puoleensa ve- cllli s s a . H änen tilalleen k u tsu ttiin va-
kun tarkemm in harkitsee asiaa. laisnuden antaa todenm ukainen ia vhteisin voimin tv öskennelleet.
,
.
. ,
.
' ,x... *.« .s s
1 ....... .
•
raja sen John Niemi, siilien a s ti kuin
jo ' lam a adressi 1 p resid en tti W llson -; tav y y tta la ssa tä rk e ä ssä asiassa.
v a .rsin
liin.n
>..11 . 10, v i 1 ,
„
n
,,,,,
1
j,,,,,,»
,,!
L-</»en
e
t
t
ä
tiim
iä
v
r s in a in e n jä s e n tu li v a litu k s i. I u-
mu,
se
onkin
päivän
kvsvmvk-
kuvaus
Y
enajan taantum uksen iu n .li iirp p u u n o K s c c ii. v n a lam ia . j)]e j nssa selo stetaan kuinka p iru sti! Taina nim ien valikoim isessa esiin- dessa
Niin todellakin
vaalissa tuli valituksi komit«'
-istu ixdttavin.
T.i ole mitaai, , hillittöm ästä elämoimisestä, joka veljesmtirhaa m uistuttava
sota j ryssä on pu ristan u t Suom ea ja sen : tyvä “ varovaisuus" se p a lja sta a k in aan \Mm. Bowers.
taloudellista
kysym
ystä,
joka
ei
K om itean p u h e e n jo h taja n a on toi
“ Pakollinen a se vei v- »lii su n-laki
taantum us läiillii riehuu kansalli- sivistyskans«»jett välillä niin pian : jälkeen vaatim us, että siitä on nyt ; koko hom m an onttouden. Hommaa-
teh täv ä loppu ja Suom elle on myon- J a t ovat v ak u u tettu ja siitä, e ttä jos j , ^ aunus j.d s ilite e h n ä J*.' F^Maki
asettaisi tulen sulatusuunin al olisi kiinteässä yhteyde- a >“ b i- jsei, puolustuksen vaipan alla ja kin» ma'hdollista päättyisi, koska tehtävä
J ä rje s tö n
tilie n ta rk a s ta jin a
ovat
»ko maailman, nettävä vapaus, niin kaikki tulee ! joku vastenm ielinen henkilö on hom-
siksipä j ; tnkee ,tseaan yhdistyneen de- se r a u n i o i tt a a
le". huudahtaa M orning O rego kysymyksen kanssa ja sixsipa
............
.
.
.
.
.
(sujum
aan
kuin
kotitekoisen
“Texas-
i
inaajain
joukossa,
niin
se
voipi
vai-
toim
ineet
O
scar
S
aari,
C
hicagon
et«
nhan, täkäläisten iingoistien hor se sukeltautuukin esille jokaisen , m o k ra tia n ain eellisella avustuk e n ,n a i, so sia listie n v nem ini>ton -pom jn ” tanssim inen a m erik alaisten I k u tta a siten, e ttä koko hom m a me- läpuolen o sa sto sta ; E lias Sinisal-
jum attom in äänenkannattaja, pu kvsvmvk set, vhtevdessä
sella. samalla kuitenkin kurista- m ielestä olisi eri nraitteu
susia- rälu n ästelijäin yövalvojalslssa. Hoin- nee karille, m u tta heidän järk iv äh än - * bie.ig«»» pohjoispuolen osastosi.»
. ,,
.....
,
i .. .
....
...............
Jo h n H u ttu n en , W aukeganin osas
Kuvaavia ovat Wall kadun r a - c n kurkusta kaikkia \ ciiäiän hal- listipuolueitten hartaim pana ja ma pantiin alulle,
nim iä ja rah aa a- sa ei saa m itenkään kiinni sitä puol- tosta
huessaan pakollisesta asevelvolli
K om itea on p itä n y t kokouksia ker-
suuslaista. jota kongressi suun- 1,»laitosten lausunnot siitä että lituksen alaisia kansoja aasialai- jaloinnpana tehtävä tällä hetkellä lettiin k erääm ään ja m olem pia tuli ■ ta a sia sta , e ttä koko hom ma sin än sä
huomttava
m
äärä
y
hteisym
m
ärrys
ja
voisi
olla
N
ikolaille
vastenm
ielinen
ra!l
kuukaudessa.
>s -ota julistettaisi, niin --lisi sella, eli oikeammin sanoen kes- solmia yhteen kansainväliset si
nittelee nykyisin.
Luennoitsijat.
sopusointu eri k e in o tte lija ry h m ä in vä ja siitä sy y stä tulokseton.
H eidän
Niin todellakin tulisi käymään. sillä 'rauhoittava vaikutus täkä kiaikaisella julm uudella, autioit teet kaikkien arjestv neitten työ lillä oli täydellinen. M utta kävi niin. lapsekkaan k ä sity k sen sä m ukaan tu-
\ uoden alkupuolella ju lis te ttiin jär-
. . .
,
i jestö n lehdissä kahden luennoitsijan
Pakollinen asevelvollisuuslaki ti: läisiin raham arkkinoihin ja luon taen »»maa m aatansa, sekä tuka- läisten välillä, jotta vhdistvnei- e ttä sota jatk u ik in pitem m älle kuin . bsi
itse v a ltia s Nikolai luopum aan paikat avoim iksi, m u tta h ak ijo ita -
lisi täyttäm ään täkäläiselle kapt- nollisesti siis myöskin teollisuus- luittaet, työväenliikkeen ja tap nä ja solidaarisesti voitaisiin v a s - alkujaan oli luultu ja siltä seurasi, osasta v a lta k u n ta a n sa ja sam alla ilm aantunut. Y ksityisesti tied u steltu a
talistilu-»kalle- erittäni tärkeän oloihin. Siellä m yönnetään, että paen jokaisen sivistyksen ia va tnstaa ja tehdä tvhiäksi v,allas- ; '-‘ttä adressihom m akin venyi sam assa ! tu n n u stam aan , e ttä hän on sen osan taill,e t'n m m i]ta luen n o itsijo ilta, saa
tiiu vaslatikseksi, e ttä silloisella koi
tehtävän riistäessään siirtolais- s.»ta saisi aikaan vilkkaan teol- pan«,en taimen. Toisaalta haluai sa olevien luokkien hallitusten suhteessa. K uitenkaan tuon hom m an j k an ssa m en etellyt väärin, kun vain inen ja puolen dollarin päiväpalkalla
,
i m
i -
, venym inen ei ollut eduksi ad ressin i ei hom m assa ole m ukana u n ta. jot- ei
kann u-,
... .
o ,
„... „ .... , .
.
J
« a n n a ta lah te a luentom atkat!-
työväestöltäkin. jota nvkyisin lisuttskauden, jolloin voitot oli simme teille myöskin kertoa niis politiikka, ne e k un kaikki . nv t ,
• [ hom m aajille. silla sikäli kuin a ik a a -<a hauelle ovat tav alla tai toisella Sen vuoksi a s e tti kom itea yleisaän«
a iih d tt ja ?
kului, alkoivat toiset hom m aan o s a l-( ennem m in tu o sta väärinvavtakuoefö
pyritään kansalaistuttam ann kai sivat loistavia, ennen knulum at- tä ponnistuksista, joita meitä e- saarnaavat lu< <
v ä ä rin k äy tö k se stä ty
’.'k ksellä
s e llä hvvÄkuvttAväirct
h y v ä k sy ttä v äk si e lid o 'uks
tomia,
ia
siksi
siellä
koetetaan-
jä
re
jstö u
lu en n o itsijain päiväpalkan
dustavat
toverimm
e
ovat
Venä
teistoim intaa kansallisen puolus- ; ijset epäillä vetäneensä lyhyem m än > huom auttaneet.
killa malidollisilla keinoilla, kai
k
o
ro
tta
m
ise
viiteen 'h d"
dollariin.
ja niin alkoivat hiljaisen m u-i
P astori Lilhacka sanoi k erran , e ttä eh dotus U,n'» sta *nvVT*
lli" ‘‘lh Kuti
ken m ahdollisuuden
pysytellä kin kaikin voimin saada sota jän duum assa ja Koko maassa tuksen niinessä, seuraten j J »ltd.ui- I korren
■
, ,
,
iix i-- • .
, ,,
.
en ao tu s ,u u hy v äk sy tty ä, julisti tl m»
---- «. • . . . . . • imperialistisia periaat
---- . Iinan koko hom m aa vastaan. Muri- osa h e ik ä läisistä hullu ttelee
.. at uudelleen
. ..
koko lu en n o itsijain p aik
at
tehneet ia v hä edelleenkin teke- mukaisesti
pois anneijasta. X »in pari vuot syttym ään.
na on hiljalleen kasvam assa ja nyt ikänsä ja niin se näkyy o,evänkin.
miksi. T ällä k e rta a ilm oittautuneist
..
ta sitte. kirjoittaessam m e silloin
Teollistuiselämämme on cr. »it- vat taistellessaan tätä imperia- teitään ja tarkoitusperiään koet- ,,
M utta välipä tällä.
T äm äkin ad- b akijoista v alittiin lu en n oitsijaksi M
i ollaan sim a onnellisessa asiain ti-
alullepannusta kansain istut tamis- tam attom assa yhteydessä sota - i listasta sotaa vastaan ja täyttäes- taen tuon kavalan naamarin var- la8sai e tu voit’iaiin saada kolmekin
Hgill. lo isia h a k ijo ita ei k a tso ttu pa
I
n
c
L
a
l
i
i
o
l
-
f
« 'ik s i, jonka vuoksi toista luenn - ’
liikkeestäu selitimnle set, tapah kvsvnivksen kanssa, m utta jos siian velvollisuuksiaan •kansainvä- jossa työntää työväestö vihollis-i a d res8iai jOB vaj„ olisi riittä v ä sti
JU S
lld iU d l
b d d U d sijaa ei voitu valita. M yöhemmin
»
i,. .
.
tensa leiriin. Tässä tehtävässä niitä, jo tk a hom m aan uhraisivat ra- ToVCnn sen nvlcviciplPi v*' lä tie d u ste ltu k irje ellise sti us« an»
tuvan tarkoituksella pakottaa jo antaudum m e sen luulon v a ltaa n .1 lisinä sosialisteina.
U-
11
••
,
* T piakin ’ » « n e tu ita luennoitsijoita, m-
M utta tuntiessaanme \'et,äjä i lie jo jossain määrin ovat onnis haa.
kainen siirtolaistyoläinen arm ei että kun kerran teollisuuseläniä
päivaieh hinnalla, mm muista ti- ta ,ln,a» » « lo m .
Yhtä
ad
ressia
hom
m
aa
jaan. ja nyt myöntävät m ilitaris Siulan kautta vilkastuisi, niin su tsaariuden kaikkiv altiaitten vai tuneetkin! Täm än lisäksi Yenä-
M.. Halii on toim inut luennoitsijana
ti", väittäen edustavansa s itä “oi ; lata Se ennen maalis- syyskuun
18 p :s tä alkaen. Hän on
timme itsekin, että se oli tarkoi tii «»lisi siten hyödyllinen myös tiollisten ja poliisiagenttien mah- iän sosialistien suuri enemmis keata" ja “a lk u p e räistä
hom m aa,
älkua.
lOnkll
lii-
-»kennellyt
k esk ip iirissa
vuodet
tus. Silloin jo täytyi sokerm- kin tv <»v äestidle.
niin olemme din mvöskin Ranskan tasavallat. to toivo«-», että
»sialistiseba vk- (Ojgen etupäässä inisee Pohjan
jän Täh- |
... ...
, .
_ J
1« ppuun asti. T ällä aja lla on hän '
isien ta i *®Sta tllaUSllinta on kor- la n yi ~9 luentija; k u u lijo ita on ollut
mankin nähdä, mihin oltiin kul- kokonaan väärässä. Sota ei ttili- maaperällä, on meillä jonkinm oi simiielisyv della ia harkitulla toi ti" ja kolm as kuuluu teosofisten
bieiiti-tiiaisuuksissa v öt-.-i;-a
kem assa. Kapitalisti ei ollenkaan, ■
’i millään ta-valla hyödyttäm ään nen oikeus epäillä, että sellainen minnalla voitaisi hallitsevat luo- sojeu peru steella "New Yorkin Vuti- keampi.
i Tuloja kolehdeista on ollut $160 2M
T
toveri
¡ Järjestömme asioita ¡=