"7
Tiistaina Joulukuun 12 p — TuesJay December 12
No 50
Sivu 6
t i
H
Ä I T I
KIRJ MAKSIM GORKIJ
Suom Hanna Kunnas
(Jatk)
"On sellaisia herroja" virkkoi äiti
muistellen mielessään joitakin tun
nettuja kasvoja "jotka kuolevat kan
san tähden ja antavat kiusata itse
änsä koko ikänsä vankeudessa"
Pjihin kohautti jalkaansa synkkä
nä ja voimakkaana
"Neljäkymmentä viisi vuotta kuljin
tehtaasta tehtaaseen Sitten menin
kylään taas katselin ympärilleni ja
huomasin plten voinut enää olla siliä
tavuin! Ymmärrättekö? En voi Te
el ii ( f o läällä ettekä tiedä mitään nä
lästä ettekä niuusta kurjuudesta
Nälkä seuraa ihmistä koko ikänsä
kuten varjo eikil hänellä ole toivoa
leivästä ei toivon hiventä! Nälkä
turmelee ihmisten sielut jo pelkkä
Ihmlshanimi muuttuu melkein" tunte
man omaksi He eivät elii vaan he
märkänevlit liirvittävään auttamatto
maan puutteeseen Ja heidän ympä
rillänsä vaakkuvat hallituksen viran
omaiset kuin korpit katselleen olisi
ko murenta edes heille jäänyt Ja
jo ne näkevät murusen sieppaavat
lie m n ahnaasti ja antavat teille vie
lä läimäyksen vasten naamaa kau
panpäälle Minä kaunan sisälläni
kansani kärsimät vääryydet ja sor
tajan viluin Tunnen näiden vääryyk
sien alituisesti viiltävän sydäntäni
kuin veitsi"
Otsastansa kiliisi hikipisaroita
ltän pudisti hartioitansa ja taipui hi-laa-ti
Pavelin puoleen laskien vapi
sevan kätensä hänen olkapäälleen
"Anna minulle apuasi Anua mi
nulla kirjoja — sellaisia kirjoja joi
ta luettuansa mies ei enilää saa rau
lua Aseta kirjava iilimato hänen
aivoihinsa Sano noille kaupunki
laisille jolka teille kirjoittavat että
kirjoittaisivat myös metsäkyläläisille
Lukekoot he sellaisia polttavia to
limksia jotka panevat koko kylä
kunnan kiehumaan niin että ihmiset
ovat valmiit rientämään vieläpä
kuolomnansakin"
Ilän kohotti kätensä ja pannen
tunnetta joka sanaan virkkoi kä
heästi: "Antakaa kuoleman niittää
kuoleman Kuolla on helppoa —
multa herätköön kansa kuolemastaan
elämään! Se on eri asia! Herätkööt
he!"
Keittiön ovi avautui ja joku astui
sisille
"Se on lefim" virkkoi Kjiblu kat
sellen keittiöön "Tule tänne Jefim
la ii t i t ii sinuun tulee Pavel ajatte
le hyvin paljon! On paljon joka
sieiää mii-tlimislä Tämä on nyt Jo
fhu la tämän miehen nimi on Pa
vel Olen kertonut sinulle hänestä"
Pavelin edessä seisoi vaaleatukkai
nen levoännaniaiuon roteva nuoru
kainen puettuna lyllkäseen turkkiin
pidellen lakkiansa molemmin käsin ja
katselleen häneen silmänurkistaan
"Kuinka voitte?" kysyi hän painu
neella äänellä puristaen kättä Pave
lin kanssa ja silitellen kiharatukkaau
s:i molemmin käsin Hän katseli ym
päri lilluneen hoksasi heti kirjahyl
lyn ja asteli sen luokse hitaasti
"Meni suoraan niiden luo!" virkkoi
Kjiliin
lefim alkoi tarkastaa kirjoja ja
virkkoi:
"Kuinka paljo täällä on lukemista!
Mutta otaksuu ettei teillä ole täällä
paljoa aikaa niiden lukemiseen Al
haalla metsäkylillä on enemmän ai
kaa lukuun"
"jlulta vähemmän halua vai mi
ten?" "Vähemniänkö halua? Eikö niitä
heillä on halua myös" vastasi nuora
kair"n poskeansa hangaten "Nyt
on sellainen aika etlii jos ette ajat
tele on teidän parempi maata tönk
känä ja kuolla Multa ihmiset eivät
tahdo kuolla ja seiitiihden ovat he
alkaneet tehdä työtä aivoillansa Ge
ologia" — mitä se ou?
Pavel selitti
"Mc emme sitä tarvitse!" virkkoi
Jefim asettaen kirjat takaisin hyllyl
le Itjihin huokasi kuuluvasti ja virk
koi: "Talonpoika ei ole halukas tie
tämään niisiä maa on fullnt vaan
mieluummin minne se on mennyt
kuinka se on kaapattu pois jalkojen
alla 'herrojen kautta Hiin antaa
palttua sille onko maa kiinnitetty
johonkin tai jos se liikkuu — sillä ei
ole viiliä — saalte ripustan sen nuoras
ta riippumaan' jos haluatte jos se
vaan hänet elättää saatte naulata
sen kiinni taivaankanteen jos se vaan
aulaa hänelle tarpeeksi ruokaa"
"Orjuuden historia" luki Jefim
taa- ja kysyi Pavelilta: "Onko se
meistä ':"
"Se sisältää myös Venäjiin orjuu
den" virkkoi Pavel antaen hänelle
teisen kirjan Jefim otti sen kään
teli silä }ä pannen pois virkkoi tyy
nesti :
"Se ei ole tämänpäiväisiä"
"Onko teillä maata Itsellänne?" ky
seli Pavel
"Niin meillä? On on niin! Meitä
en kolme veljestä ja meidän kunkin
osa on noin kymmenen ja puoli eek
keriä — kaikki santaa — kelpaa
mainiosti vasken kiilloin aniiseksi
multa ou kehnoa leivän kasvattami
seksi" Hetkisen vaietluaan jatkoi
hän: "Minä vapautin itseni maasta
Mitä se hyödyttää? Se vaan sitoo
kädet Tämä on neljäs vuosi jolloin
olen ollut vieraassa työssä Tänä
syksynä pitää minun mennä sotapal
velukseen Setä Mihail snnoo: "Älä
mene! Sotamiehiä lähetetään kurit
tamaan omaa kansaa" Kuitenkin
luulen e!t:i menen Armeijassa olivat
Stopan Tiuiofejevilsli Itazin ja Pu
galshov Aika on tullut jolloin sii
tä on saatava loppu Ettekö njatte
1" niin?" kysyi hän katselleen teräväs
ti Paveliin
"Niin aika on tullut" Vastausta
seurasi hymy "Multa se on vaikeaa
Teidän täytyy tietää mitä te sanotte
sotilaille ja kuinka sen sanotte"
Andrei tuli punaisena hikisenä ja
alakuloisena Ilän puristi Jefimin
kättä sanomattomana istuutui Eji
hiniu rinnalle ja hymyili katselles
sansa hiineen
"Oletteko tekin työmies?" kysyi
jefim nyökäten päällään vähävenä
läisoeii päin
"Olen" vastasi Andrei "Miksi?"
"Teillä on terävät luut talonpoi
kain luut ovat pyöreämmät"
"Talonpoika pysyy vakavammin ja
loillaan" selitti Rjiliin "Ilän tun
tee maan jalkainsa alla vaikkei hän
silii omista Mutta tehtaan työmies
on kuten lintu Hänellä ei ole kotia
Tänään on hän täällä huomenna siel
lä Yksin vaiinonsakaan ei kykene
silomaan hänlä samalle paikalle
Pienimmästäkin loukkauksesta — hy
västi rakkaani! ja pois hiin menee
k-ilsolemaan jotakin parempaa Mut
ia talonpoika haluaa parantaa olojan
sa juuri siinä missä hiin on liikah
tamalla (uumaakaan Tuossa tulee
iiili!" Ja Rjiliin meni keittiöön
Jefim lähestyi Pavelia ja kysyi hä
millään: "Kenties annalle minulle
jonkun kirjan?"
"Tietysti" '
Talonpojan silmät säihkyivät ah
neesti j-i hän virkkoi nopeasti: "Minä
lähetän sen takaisin Jotkut meikä
läisistä kuljettavat tervaa ei kauka
na täältä Ile tuovat sen teille minun
edestäni Kiitos teille tästä ! Nyky
maailman aikaan on hyvä kirja kuin
kynti iiii pimeässä yössä meille"
(Jatk)
Toverittaren New Yorkin
numero
Äskettäin jnlaislusta Toveriltaren
New Yorkin alueen erikoisnumerosta
kirjoittaa Eteenpäin lehdessä New
Yorkin kirjeenvaihtaja m m seuraa
vaa: "Toverittaren New Yorkin nu
mero saapui meille lauantaina v k
25 p:nä Moimmo silii sunnuntaisen
juhlan yhteydessä saloja kappaleita
Iin kulunutkin pitkä aika siitä kun
suomalaisten lehtien yksityisnumeroi
ilen myynti:! on harjotettu johtuen
niistä epävarmoista illaniavuoroista
tai luulleista näin "tortopesillä" ollen
Yleisö olikin niin innostunut osta
maan etiä 20 minuutissa uutterat
naisemme olivat ehtineet levittää To
veritarta joka puolelle Se ansaitsi
kin tulla laajalla jaettavaksi Siinä
jokainen kertomus luku tai pätkä
iii se sitten historiikkia tai kaunokir
jallista on ikään kuin suurimmalla
huolella valikoitu? Toverittaren jo
kainen numero on kuin opettaja agi
taattori Käykää tilaamaan jokai
sen naisen pilliisi se hankkia luetta
vakseen ja myöskin lukea tullakseen
tutustumaan niihin monellaisiin eri
tehtäviin jotka kutsuvat naista tä
nä päivänä ja joknpiiivä olemaan
mukana kaikella mahdollisella nerok
kuudella jota ei naisi1' ruinkaan
puutu kun vaan he pääsevät siitä
tuhatvuotisesta uskostaan etlii mie
het ne ovat kun tätä maailmaa hal
litsevat eiihiin niinä ymmärrä kuitenkaan
Toverittaren joulunu
mero Toverittaren joulukuun 10 päiviin
numero ilmestyy laajennettuna jou
lunumerona Piakkoin ilmestyy myöskin Massan
aineen erikoisnumeroon johon kehoi
teraan Massan alueella olevia tove
reita naisia sekä miehiä lähettämään
kirjoituksia aivan ensi tilassa
Kuzbas Siperiassa
Pietarissa ollessani poikasena oli
joskus tapanani käydä Iisakin kirkon
tornissa katselemassa näköaloja ja
kun sattui mieleen pistämään niin
poikkesin itse kirkkoonkin katsele
maan sen kalleuksia ja kuuntelemaan
kaunista huilua jota kuoropojat suo
rittivat OU siinä muutakin sillä
kirkkolaulajat olivat mainioita tappe
lijoita ja monasti anneltiin ja otet
tiin selkään kirkon likellä olevassa
puistossa Vaan kerran kun menin
kirkkoon sattui olemaan se päivä
vuodessa jona oäkeauskoinen kirkko
kiroaa julkisesti nimeltään suuria pa
hantekijöitä Jäin kuuntelemaan kun
psalmien lukija mainitsi nimen Jer
lnak Timofeitsh Kirous oli siltä kun
Jermak oli rosvopäällikkö vaan ikui
nen muisto siitä kun hän valloitti
rosvojoukollaan Siperian ja silten luo
vutti sen Venäjiin hallitukselle Sii
hen aikaan vielä kirottiin lormakia
syystä kun ei edes ilse Venäjällä
osattu täysin arvostella Siperian luon
nonrikkauksia vaan kohta sen jälkeen
kun ruvettiin yli-Siperiaan rakenta
maan rautatietä ja tuli paremmin
tutkituksi minkälainen maa se oi
keastaan on niin poisteli iin Terniä
kin nimi kirottavien luettelosta A'e
niijällä on ollut useita kuuluisia ros
vopäälliköllä joiden muisto elää iha
nissa kansanlauluissa joita itsekin
innostuneena poikasena laulelin Maa
lasipa eräs venäläinen taidemaalari
kuvan nimellä "Volgan uhri" jossa
rosvopäällikkö heittää prinsessan
aluksestaan veteen sanoen: "Paljo
olet sinä Volga nnlanut minä annan
tiimiin uhrin sinulle" Kaikkien tois
ten nimet häipyivät ja jäivät unoh
duksiin vaan Termiikillä on ikuinen
muisto niin kuin kirkossa sanot
tiin olen keko ikäni setirunnut asiain
menoa Siperiassa Jo-kus olen ta
vannut englantilaisen knivosinsinöörin
raportin toisinaan karjataloustutki
jan ym ja kaikilla ou ollut jotain
hyvää ja suurta sanottavana Matkus
tajat kertovat asemilla saavansa os
taa maitoa joka on maukkainta milä
ovat miswiän muualla saaneet Sano
vat sen johtuvan siitä eitä siellä
on erikoisen maukkaita ruohoja Eräs
kertei Siperian suurista lammaslau
moista ja tuhansista koirista jotka
liitä paimentavat Jo 10 vuotta ta
kaperin oli Siperiassa 4110 suurta
höyryinoijeriä ja ÖOO pienempää Kun
tulee puhe Siperiasta niin jokainen
joka ei ole siellä ollut sanoo että
siellä on kauhean kylmä Kukaan ei
viitsi kartallakaan katsoa kuinka laa
ja mmi Siperia on ellii siellä täytyy
olla erilaista ilmastoa eri paikoissa
Cnmulalaisessa maantieteessä sann
laan ett ii läntinen Siperia Jeuisei
jokea myöten on tasasta hedelmäl
listä uiaala vaan siitä itäänpäin on
maa karuupaa ja epätnsasta ja il
masto on ankarampaa Itäpuolisessa
osassa Siperiaa Altni-vnoriston juurel
la on eräs kaupunki jonka nimi on
Ktuaietsk suomeksi Seppälä joka on
perustettu v IMS siis vähiin yli ÖOO
vuolta takaperin ja sen kaupungin
ympärillä on laaja laakso joka ou
Kuznets laakso englannin kielellä
Kuznots Kasin Näistä kahdesta eri
sanasia on muodostettu sana "Kuz
hns" lyhyyden vuoksi Kuznets laak
son liionnonrikkauksisla tehdään tar
kemmin selvää "Kuzhas" kirjasessa
jota saa tilata osoitteelle: Kozhas
111) West 40 st New York City
Eräs henkilö arveli etrii jos puolet
kaan on tolia mitä siinä kirjassa
sanotaan niin Siperia on Ihmemaa
vaan mikäli uniisi a lähteistä on saatu
selville se ei ainoastaan ole totia
vaan siinä ei ole vielä kaikkia mai
nittukaan Adam Hilton
Solutuin H O
SAKSAN PERUNASATO
Yhdysvall uin kauppadeparteiiient
t iin on äskettäin saapunut laaja se
lostus perunateollisuudesta Saksassa
jossa on monta mielenkiintoista tietoa
amerikkalaisillekin farmareille
Sodan edellisenä kolmena vuotena
oli Saksan perunasato 44 miljoonaa
tonnia josta ihmisten ravinnoksi käy
tettiin 12 tonnin Loput käytettiin
eläinten ruuaksi ja teollisuuden tar
peisiin Sodan neljänä vuonna voi
tiin tällä runsaalla perunasadolla pe
lastaa väestö suuremmasta nälänhä
dästä Sodan jälkeenkin on perimain
käyttö ravintona kasvanut ja leivän
käyttö siilien sijaan vähentynyt
Perimain käyttöä Saksassa ennen
ja jälkeen sodan kuvaavat seuraavat
numerot :
Tonniluku
Ennen Soihin
sotaa jälkeen
Ihmisravinnok 12000(100 180011000
Kylvöpernn 0200000 0000000
Tärkkelykseen 14000000 1Ö0000
Alkohooliin 2500000 100000
Eläinten ravin 17000000 2000000
Pilaantunut 4'!00000 1000000
Yhteensä 40000000 20200000
Sodan jälkeen on siis perunan käyt
tö Saksassa kasvanut 50:1111 prosen
tilla Jonka ohella loiviin käyttö on
samassa suhteessa laskenut Peru
nat ovat siis olleet loiviin vastikkei
na Eläinten ravinnoksi käytettyjen
perumiin lunniluku osoittaa karja
kannan vähenemistä
Amerikkalaiselle farmarille ou eri
koisen mielenkiintoista tässä peru
nain käyttäminen eläinten ruokana
Yleensä eivät farmarit olo kiinnittä
neet huomiota perunoihin liiinten ra
vintona vaikka peruna raakana sekä
keitettynä on erinomainen ravinto
sekä lehmille että sioille Tiimiin
vuoden perunasato on HO — 40 miljoo
naa hushelia yli edellisten vuosien
satoja Huonialtava osa perunoista
sitäpaitsi on suorastaan jätetty maa
han' kun ei ole kannattanut lähettää
markkinoille niiden alhaisten hinto
jen vuoksi joita farmarille niisiä tar
jotaan Kaupungeissa ovrt perimain
hinnat kuitenkin korkeat ionka vuok
si kuluttajat käyttävät halvempia ra
vintoaineita On sen vuoksi parempi
että farmarit käyttävät perunansa
joita eivät markkinoille saa mene
mään ennemmin eläinten ruokana
kuin antavat niiden kokonaan tuhou
tua "Lasten Joulu" cn parasta
joululukemisto lapsillemme
ib--