Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Dec. 12, 1922)
"7 Tiistaina Joulukuun 12 p — TuesJay December 12 No 50 Sivu 6 t i H Ä I T I KIRJ MAKSIM GORKIJ Suom Hanna Kunnas (Jatk) "On sellaisia herroja" virkkoi äiti muistellen mielessään joitakin tun nettuja kasvoja "jotka kuolevat kan san tähden ja antavat kiusata itse änsä koko ikänsä vankeudessa" Pjihin kohautti jalkaansa synkkä nä ja voimakkaana "Neljäkymmentä viisi vuotta kuljin tehtaasta tehtaaseen Sitten menin kylään taas katselin ympärilleni ja huomasin plten voinut enää olla siliä tavuin! Ymmärrättekö? En voi Te el ii ( f o läällä ettekä tiedä mitään nä lästä ettekä niuusta kurjuudesta Nälkä seuraa ihmistä koko ikänsä kuten varjo eikil hänellä ole toivoa leivästä ei toivon hiventä! Nälkä turmelee ihmisten sielut jo pelkkä Ihmlshanimi muuttuu melkein" tunte man omaksi He eivät elii vaan he märkänevlit liirvittävään auttamatto maan puutteeseen Ja heidän ympä rillänsä vaakkuvat hallituksen viran omaiset kuin korpit katselleen olisi ko murenta edes heille jäänyt Ja jo ne näkevät murusen sieppaavat lie m n ahnaasti ja antavat teille vie lä läimäyksen vasten naamaa kau panpäälle Minä kaunan sisälläni kansani kärsimät vääryydet ja sor tajan viluin Tunnen näiden vääryyk sien alituisesti viiltävän sydäntäni kuin veitsi" Otsastansa kiliisi hikipisaroita ltän pudisti hartioitansa ja taipui hi-laa-ti Pavelin puoleen laskien vapi sevan kätensä hänen olkapäälleen "Anna minulle apuasi Anua mi nulla kirjoja — sellaisia kirjoja joi ta luettuansa mies ei enilää saa rau lua Aseta kirjava iilimato hänen aivoihinsa Sano noille kaupunki laisille jolka teille kirjoittavat että kirjoittaisivat myös metsäkyläläisille Lukekoot he sellaisia polttavia to limksia jotka panevat koko kylä kunnan kiehumaan niin että ihmiset ovat valmiit rientämään vieläpä kuolomnansakin" Ilän kohotti kätensä ja pannen tunnetta joka sanaan virkkoi kä heästi: "Antakaa kuoleman niittää kuoleman Kuolla on helppoa — multa herätköön kansa kuolemastaan elämään! Se on eri asia! Herätkööt he!" Keittiön ovi avautui ja joku astui sisille "Se on lefim" virkkoi Kjiblu kat sellen keittiöön "Tule tänne Jefim la ii t i t ii sinuun tulee Pavel ajatte le hyvin paljon! On paljon joka sieiää mii-tlimislä Tämä on nyt Jo fhu la tämän miehen nimi on Pa vel Olen kertonut sinulle hänestä" Pavelin edessä seisoi vaaleatukkai nen levoännaniaiuon roteva nuoru kainen puettuna lyllkäseen turkkiin pidellen lakkiansa molemmin käsin ja katselleen häneen silmänurkistaan "Kuinka voitte?" kysyi hän painu neella äänellä puristaen kättä Pave lin kanssa ja silitellen kiharatukkaau s:i molemmin käsin Hän katseli ym päri lilluneen hoksasi heti kirjahyl lyn ja asteli sen luokse hitaasti "Meni suoraan niiden luo!" virkkoi Kjiliin lefim alkoi tarkastaa kirjoja ja virkkoi: "Kuinka paljo täällä on lukemista! Mutta otaksuu ettei teillä ole täällä paljoa aikaa niiden lukemiseen Al haalla metsäkylillä on enemmän ai kaa lukuun" "jlulta vähemmän halua vai mi ten?" "Vähemniänkö halua? Eikö niitä heillä on halua myös" vastasi nuora kair"n poskeansa hangaten "Nyt on sellainen aika etlii jos ette ajat tele on teidän parempi maata tönk känä ja kuolla Multa ihmiset eivät tahdo kuolla ja seiitiihden ovat he alkaneet tehdä työtä aivoillansa Ge ologia" — mitä se ou? Pavel selitti "Mc emme sitä tarvitse!" virkkoi Jefim asettaen kirjat takaisin hyllyl le Itjihin huokasi kuuluvasti ja virk koi: "Talonpoika ei ole halukas tie tämään niisiä maa on fullnt vaan mieluummin minne se on mennyt kuinka se on kaapattu pois jalkojen alla 'herrojen kautta Hiin antaa palttua sille onko maa kiinnitetty johonkin tai jos se liikkuu — sillä ei ole viiliä — saalte ripustan sen nuoras ta riippumaan' jos haluatte jos se vaan hänet elättää saatte naulata sen kiinni taivaankanteen jos se vaan aulaa hänelle tarpeeksi ruokaa" "Orjuuden historia" luki Jefim taa- ja kysyi Pavelilta: "Onko se meistä ':" "Se sisältää myös Venäjiin orjuu den" virkkoi Pavel antaen hänelle teisen kirjan Jefim otti sen kään teli silä }ä pannen pois virkkoi tyy nesti : "Se ei ole tämänpäiväisiä" "Onko teillä maata Itsellänne?" ky seli Pavel "Niin meillä? On on niin! Meitä en kolme veljestä ja meidän kunkin osa on noin kymmenen ja puoli eek keriä — kaikki santaa — kelpaa mainiosti vasken kiilloin aniiseksi multa ou kehnoa leivän kasvattami seksi" Hetkisen vaietluaan jatkoi hän: "Minä vapautin itseni maasta Mitä se hyödyttää? Se vaan sitoo kädet Tämä on neljäs vuosi jolloin olen ollut vieraassa työssä Tänä syksynä pitää minun mennä sotapal velukseen Setä Mihail snnoo: "Älä mene! Sotamiehiä lähetetään kurit tamaan omaa kansaa" Kuitenkin luulen e!t:i menen Armeijassa olivat Stopan Tiuiofejevilsli Itazin ja Pu galshov Aika on tullut jolloin sii tä on saatava loppu Ettekö njatte 1" niin?" kysyi hän katselleen teräväs ti Paveliin "Niin aika on tullut" Vastausta seurasi hymy "Multa se on vaikeaa Teidän täytyy tietää mitä te sanotte sotilaille ja kuinka sen sanotte" Andrei tuli punaisena hikisenä ja alakuloisena Ilän puristi Jefimin kättä sanomattomana istuutui Eji hiniu rinnalle ja hymyili katselles sansa hiineen "Oletteko tekin työmies?" kysyi jefim nyökäten päällään vähävenä läisoeii päin "Olen" vastasi Andrei "Miksi?" "Teillä on terävät luut talonpoi kain luut ovat pyöreämmät" "Talonpoika pysyy vakavammin ja loillaan" selitti Rjiliin "Ilän tun tee maan jalkainsa alla vaikkei hän silii omista Mutta tehtaan työmies on kuten lintu Hänellä ei ole kotia Tänään on hän täällä huomenna siel lä Yksin vaiinonsakaan ei kykene silomaan hänlä samalle paikalle Pienimmästäkin loukkauksesta — hy västi rakkaani! ja pois hiin menee k-ilsolemaan jotakin parempaa Mut ia talonpoika haluaa parantaa olojan sa juuri siinä missä hiin on liikah tamalla (uumaakaan Tuossa tulee iiili!" Ja Rjiliin meni keittiöön Jefim lähestyi Pavelia ja kysyi hä millään: "Kenties annalle minulle jonkun kirjan?" "Tietysti" ' Talonpojan silmät säihkyivät ah neesti j-i hän virkkoi nopeasti: "Minä lähetän sen takaisin Jotkut meikä läisistä kuljettavat tervaa ei kauka na täältä Ile tuovat sen teille minun edestäni Kiitos teille tästä ! Nyky maailman aikaan on hyvä kirja kuin kynti iiii pimeässä yössä meille" (Jatk) Toverittaren New Yorkin numero Äskettäin jnlaislusta Toveriltaren New Yorkin alueen erikoisnumerosta kirjoittaa Eteenpäin lehdessä New Yorkin kirjeenvaihtaja m m seuraa vaa: "Toverittaren New Yorkin nu mero saapui meille lauantaina v k 25 p:nä Moimmo silii sunnuntaisen juhlan yhteydessä saloja kappaleita Iin kulunutkin pitkä aika siitä kun suomalaisten lehtien yksityisnumeroi ilen myynti:! on harjotettu johtuen niistä epävarmoista illaniavuoroista tai luulleista näin "tortopesillä" ollen Yleisö olikin niin innostunut osta maan etiä 20 minuutissa uutterat naisemme olivat ehtineet levittää To veritarta joka puolelle Se ansaitsi kin tulla laajalla jaettavaksi Siinä jokainen kertomus luku tai pätkä iii se sitten historiikkia tai kaunokir jallista on ikään kuin suurimmalla huolella valikoitu? Toverittaren jo kainen numero on kuin opettaja agi taattori Käykää tilaamaan jokai sen naisen pilliisi se hankkia luetta vakseen ja myöskin lukea tullakseen tutustumaan niihin monellaisiin eri tehtäviin jotka kutsuvat naista tä nä päivänä ja joknpiiivä olemaan mukana kaikella mahdollisella nerok kuudella jota ei naisi1' ruinkaan puutu kun vaan he pääsevät siitä tuhatvuotisesta uskostaan etlii mie het ne ovat kun tätä maailmaa hal litsevat eiihiin niinä ymmärrä kuitenkaan Toverittaren joulunu mero Toverittaren joulukuun 10 päiviin numero ilmestyy laajennettuna jou lunumerona Piakkoin ilmestyy myöskin Massan aineen erikoisnumeroon johon kehoi teraan Massan alueella olevia tove reita naisia sekä miehiä lähettämään kirjoituksia aivan ensi tilassa Kuzbas Siperiassa Pietarissa ollessani poikasena oli joskus tapanani käydä Iisakin kirkon tornissa katselemassa näköaloja ja kun sattui mieleen pistämään niin poikkesin itse kirkkoonkin katsele maan sen kalleuksia ja kuuntelemaan kaunista huilua jota kuoropojat suo rittivat OU siinä muutakin sillä kirkkolaulajat olivat mainioita tappe lijoita ja monasti anneltiin ja otet tiin selkään kirkon likellä olevassa puistossa Vaan kerran kun menin kirkkoon sattui olemaan se päivä vuodessa jona oäkeauskoinen kirkko kiroaa julkisesti nimeltään suuria pa hantekijöitä Jäin kuuntelemaan kun psalmien lukija mainitsi nimen Jer lnak Timofeitsh Kirous oli siltä kun Jermak oli rosvopäällikkö vaan ikui nen muisto siitä kun hän valloitti rosvojoukollaan Siperian ja silten luo vutti sen Venäjiin hallitukselle Sii hen aikaan vielä kirottiin lormakia syystä kun ei edes ilse Venäjällä osattu täysin arvostella Siperian luon nonrikkauksia vaan kohta sen jälkeen kun ruvettiin yli-Siperiaan rakenta maan rautatietä ja tuli paremmin tutkituksi minkälainen maa se oi keastaan on niin poisteli iin Terniä kin nimi kirottavien luettelosta A'e niijällä on ollut useita kuuluisia ros vopäälliköllä joiden muisto elää iha nissa kansanlauluissa joita itsekin innostuneena poikasena laulelin Maa lasipa eräs venäläinen taidemaalari kuvan nimellä "Volgan uhri" jossa rosvopäällikkö heittää prinsessan aluksestaan veteen sanoen: "Paljo olet sinä Volga nnlanut minä annan tiimiin uhrin sinulle" Kaikkien tois ten nimet häipyivät ja jäivät unoh duksiin vaan Termiikillä on ikuinen muisto niin kuin kirkossa sanot tiin olen keko ikäni setirunnut asiain menoa Siperiassa Jo-kus olen ta vannut englantilaisen knivosinsinöörin raportin toisinaan karjataloustutki jan ym ja kaikilla ou ollut jotain hyvää ja suurta sanottavana Matkus tajat kertovat asemilla saavansa os taa maitoa joka on maukkainta milä ovat miswiän muualla saaneet Sano vat sen johtuvan siitä eitä siellä on erikoisen maukkaita ruohoja Eräs kertei Siperian suurista lammaslau moista ja tuhansista koirista jotka liitä paimentavat Jo 10 vuotta ta kaperin oli Siperiassa 4110 suurta höyryinoijeriä ja ÖOO pienempää Kun tulee puhe Siperiasta niin jokainen joka ei ole siellä ollut sanoo että siellä on kauhean kylmä Kukaan ei viitsi kartallakaan katsoa kuinka laa ja mmi Siperia on ellii siellä täytyy olla erilaista ilmastoa eri paikoissa Cnmulalaisessa maantieteessä sann laan ett ii läntinen Siperia Jeuisei jokea myöten on tasasta hedelmäl listä uiaala vaan siitä itäänpäin on maa karuupaa ja epätnsasta ja il masto on ankarampaa Itäpuolisessa osassa Siperiaa Altni-vnoriston juurel la on eräs kaupunki jonka nimi on Ktuaietsk suomeksi Seppälä joka on perustettu v IMS siis vähiin yli ÖOO vuolta takaperin ja sen kaupungin ympärillä on laaja laakso joka ou Kuznets laakso englannin kielellä Kuznots Kasin Näistä kahdesta eri sanasia on muodostettu sana "Kuz hns" lyhyyden vuoksi Kuznets laak son liionnonrikkauksisla tehdään tar kemmin selvää "Kuzhas" kirjasessa jota saa tilata osoitteelle: Kozhas 111) West 40 st New York City Eräs henkilö arveli etrii jos puolet kaan on tolia mitä siinä kirjassa sanotaan niin Siperia on Ihmemaa vaan mikäli uniisi a lähteistä on saatu selville se ei ainoastaan ole totia vaan siinä ei ole vielä kaikkia mai nittukaan Adam Hilton Solutuin H O SAKSAN PERUNASATO Yhdysvall uin kauppadeparteiiient t iin on äskettäin saapunut laaja se lostus perunateollisuudesta Saksassa jossa on monta mielenkiintoista tietoa amerikkalaisillekin farmareille Sodan edellisenä kolmena vuotena oli Saksan perunasato 44 miljoonaa tonnia josta ihmisten ravinnoksi käy tettiin 12 tonnin Loput käytettiin eläinten ruuaksi ja teollisuuden tar peisiin Sodan neljänä vuonna voi tiin tällä runsaalla perunasadolla pe lastaa väestö suuremmasta nälänhä dästä Sodan jälkeenkin on perimain käyttö ravintona kasvanut ja leivän käyttö siilien sijaan vähentynyt Perimain käyttöä Saksassa ennen ja jälkeen sodan kuvaavat seuraavat numerot : Tonniluku Ennen Soihin sotaa jälkeen Ihmisravinnok 12000(100 180011000 Kylvöpernn 0200000 0000000 Tärkkelykseen 14000000 1Ö0000 Alkohooliin 2500000 100000 Eläinten ravin 17000000 2000000 Pilaantunut 4'!00000 1000000 Yhteensä 40000000 20200000 Sodan jälkeen on siis perunan käyt tö Saksassa kasvanut 50:1111 prosen tilla Jonka ohella loiviin käyttö on samassa suhteessa laskenut Peru nat ovat siis olleet loiviin vastikkei na Eläinten ravinnoksi käytettyjen perumiin lunniluku osoittaa karja kannan vähenemistä Amerikkalaiselle farmarille ou eri koisen mielenkiintoista tässä peru nain käyttäminen eläinten ruokana Yleensä eivät farmarit olo kiinnittä neet huomiota perunoihin liiinten ra vintona vaikka peruna raakana sekä keitettynä on erinomainen ravinto sekä lehmille että sioille Tiimiin vuoden perunasato on HO — 40 miljoo naa hushelia yli edellisten vuosien satoja Huonialtava osa perunoista sitäpaitsi on suorastaan jätetty maa han' kun ei ole kannattanut lähettää markkinoille niiden alhaisten hinto jen vuoksi joita farmarille niisiä tar jotaan Kaupungeissa ovrt perimain hinnat kuitenkin korkeat ionka vuok si kuluttajat käyttävät halvempia ra vintoaineita On sen vuoksi parempi että farmarit käyttävät perunansa joita eivät markkinoille saa mene mään ennemmin eläinten ruokana kuin antavat niiden kokonaan tuhou tua "Lasten Joulu" cn parasta joululukemisto lapsillemme ib--
