f--
ii :
Sivu 6
Tiistaina Marraskuun 21 p — Tuesday November 21 st
No 47
TOVERITAR
Amerikan suomalaisten työläisnaisten
iiäiienkannnttaja ilmestyy Astoriassa
Ore joka tiistai The Western Work-
wen's Pub Society'n kustantamana
Tilaushinnat Yhdysvaltoihin : 1 vuosi
kerta $175 puoli vuotta $100
Canadaan ja Suomeen: 1 vuosikerta
$200 puolivuotta $115
Enlered as second-class matter July
18 1911 at the Postofflee at Astorla
Ore„ iincler tlie Act of March 3 1879
TOVERITAR
(The Woraan Comrade)
Subscription rates in the United States
One year $175 Six months $100
In Canada and Finland: One year
$200 Six months $115
Toimitus :
ANNA LEPPÄNEN
P O Dox 99 Astoria Oregon
Millä tavalla on suhtau
duttava naisten
toimintaan
Tiiniä kysymys on monelle mies
sokli naisjäsenelle vielä epäselvä jo
ka seikka haittaa paljon järkiperäi
nen naisten toiminnan järjestämistä
useilla paikkakunnilla Tiimiin epäsel
vyyden poistamiseksi tarvitsemme tie
toja Parhaimpana ja luotettavimpa
na asian valaisuna ovat Kominternin
viralliset keskustelut ja päätökset
Tästä numerosta alkaen julkaisemme
ne puheet joita Kominternin kolman
nessa kongressissa ylläolevasta kysy
myksestä ovat pidetyt sekä ne pää
tökset jotka keskustelun loputtua hy
väksyttiin Puheet juhlistaan kuten
lukija huomaa helposti irtileikatta
vana alakertana ja tulee myöhem
min mahdollisesti julkaistavaksi eri
kirjasenakin
Naisjaostoja perus
tamaan (Hiiim aluekomitean tiedonanto alueen
osastoille
Sen kehoituksen johdosta jonka Kes
kusvirasto kaikille aluetoimikunnille ja
osastoille on lähettänyt naisjaostojen
perustamisesta on Ohion aluetoimi
kunta antanut alueensa osastoille ke
hoituksen josta tähän otamme mainit
tua kysymystä koskevan kohdan joka
on seuraava
Järjestäjän on esitettävä tämä osas
ton kokoukselle
Huolimatta siitä vaikka S S jär
jestöllä onkin pitkä kokemusten histo
ria takanaan niin joutuessaan elonvoi
inaisen puolueen kuten njit Työväen
puolueen kanssa järjestämään valis
tustyönsä niin pulpnhtaana sieltä ai
na joskus aivan uusia menettelymuo
toja pinnalle kuten nykyisin naisjaosto-kysymys
Naisjaoston tarpeellisuudesta lienee
liikkeellä hieman eriäviä mielipiteitä
vaan ne johtuvat siitä että kaikkialla
oi oteta huomioon erilaisia olosuhteita
evi paikkakunnilla On nähkiiiis paik
kakuntia niissä ovat kaikki naiset kiin
teästi osastojen tohiiimiassn ja niin
muodoin viilletään että uikaa ci tahdo
olla riittämään vielä useimmille ko
kouksille vaan voimmeko tiimiin vät
töksen myöntää oikeaksi on eri asia
Sillä osastoissa missä ei ele erityisiä
kehitysseuroja lukuunottamatta taval
lisia huvitilaisuuksia ja iltamia niin
niissä olisi saatava sellaisia aikaan
olisivatpa ne sitten nimeltään naisja
ostoja lukuvenkaita eli mitä hy
vänsä On myöskin paikkakuntia joissa on
paljon naisia osastojen ulkopuolella ja
vailla minkäänlaisia seurustelupiiriä
kokoontuvat useasti perheisiin ponnis
telemaan niin näillä paikkakunnilla
olisi osastojen otettava naisjaostoky
symys tärkeänä sillä osaston jäsenyy
teen kuuluvilla on useastikin laaja
tuttavapiiri ja vaikkapa tuttavuuden
perusteella olisi pyrittävä vetämään
ulkopuolista ainesta näihin naisjaos
toihin joissa lie keskuudessaan parem
min kuin yleisissä kokouksissa uskul-
tavat lausua mielipiteensä asioista ja
nilissii voitaisiin sulattaa heihin alussa
kevyemmässä muodossa aatteellista
harrastusta jota voidaan kehittää aina
syvemmäksi siksi kunnes ovat kypsiä
lähestymään haalejamme ja tavataan
jäsenenä siellä
Kumminkaan ei sovi unohtaa sitä
ettil nämät naisjaostot tulee järjestäii
ngitatsionitoiniikmition yhteyteen että
niiden toiminnan valvonta tulee ole
maan varmoissa käsissä"
Mietteitä Venäjän val
lankumouksen viisi
vuotisjuhlassa Nyt kun olemme viettäneet Venä
jiin vallankumouksen 5-vuotisjulilaa
tulemme ajatelleeksi minkälaisin tun
tein ottavat Venäjän toverit itse vas
taan kuudennen vuoden nuttu ajan
jaksoa Uskomme kuitenkin että he
aina vuodenvaihteessa yhil varmistu
vat siinä että sovlettihallittls on työ
läisten hallitus ja että se vuosi vuo
delta lujenee Ei pysty siihen ulko
valtani säälimätön sorto eikä sistiis
ten vihollisten katalat juonet Yhil
s? horjumattomana seisoo todistaen
muulle maailmalle: mitä meillä ta
pahtui se on mahdollista missä hy
vänsä Meillä jos missä tunnettiin
sorron mahti joka raudan raskaana
painona raatiijarahvaan elämiin kah
litsi vangitsi hengen ja ruhjoi heikot
ja avuttomat alleen Sittenkin me
pudotimme painajaisemme otimme
lujan otteen ja vapautimme' iteemme
kerta kaikkiaan Niinpä siis toverit
yli maailman olkoot kapitalismin
kahleet kuinka tiukasti ympärillenne
sidotut on kerta tuleva päivä jolloin
kahleenne pudotatte ja niisinä vapai
na ihmisinä kuljette kansojen ke
väässä jolloin veljeys hallitsee ja oi
keus ja tasa-arvoisuus tunnustetaan
ihmisten kesken Sen kevään tuloa
jouduttakaa kaikkialla ! Tämän kut
sun ja kehoituksen antaa meille UU
SI VENÄJÄ
Venäjällä olivat naisetkin jo kau
ar niiikana taistelussa raakaa sorto
hallitnsta vastauu Lie ' uhrasivat
kaikkensa luopuivat omaisistaan
vapaudestaan kaikesta mitä omisti
vat jopa hengestäänkin jos niin tar
vittiin Niin suuri oli heidän palava
rakkautensa sorrettua luokkaansa
kohtaan niin valtava heidän vapaus
janonsa että' mikään uhri ei heidän
mielestään ollut liian kallis Ja kuu
viimein koitti päivä jona Venäjiin
työmies vuosisatain ikeen päältään
pudotti silloin astui nainenkin siitä
osalliseksi Hän tuli samoja oikeuk
sia nauttimaan kuin mieskin Ja jos
kuka oli Venäjiin nainen täydellises
ti ansainnut kaikki ihmisoikeudet
miestoveriensa rinnalla Tuskin kos
kaan tulee täysin selville miten suur
ta osaa nainen suoritti Venäjiin val
lankumouksessa Tosin monen san
karittaren nimi tunnetaan ja teot o
vat muistiin kirjoitetut mutta emme
tiedä miten monta nimetöntä sanka
ria heidän joukossaan mahtoikaan ol
la joista ei koskaan ole mainittu ei
kä tulla mainitsemaan Mutta var
maa on että moni vaatimaton nainen
itsestään melua pitämättä on hiljai
suudessa ja tuntemattomana tehnyt
yhtä suuriinerkityksellistii työtä kuin
nekin jotka ovat tulleet tekojensa
kautta tunnetuiksi jälkeläisilleenkin
Niiden naisten nimet ja lukumäärä
jotka ovat uhrautuneet luokkataiste
lussa Venäjällä eivät ole tiedossam
me eikä se ole tarpeellistakaan Tie
dämme kuitenkin yhden seikan ja se
riittää sen nimittäin että he kaikki
niin tunnetut kuin tuntemattomatkin
vapaustaistelijat olivat yksi kaikkien
ja kaikki yhden puolesta kun oli ky
symyksessä työläistoverit ja heidän
yhteisen asiansa eteenpäin vieminen
Ju heidän tekonsa VENÄJÄN UL
JAIDEN SISKOJEN TEOT elävät
nyt ja kantavat kaunista hedelmää
Mutta työliiis-siskot mitä olemme
me telineet ja mitä teemme että
kaikkialle kerran saapuisi uusi va
loisa aikai jonka kynnyksellä Arenil
jii on? Istummeko velttoina ja toi
mettomina odottaen että toiset teki
sivät kaiken työn kyllä sitten mekin
ajan tullen mielellämme saavummo
voitoista oosalliseksi? Vai onko mei
dän aikamme kenties niin tarkalla
(jttei joudeta edes ajatusta lainaa
maan pyrinnölle joka tähtää koko ih
miskunnan onnellisuttamiseeii Mitä
ovat meidän pienet jokapäiväiset
touhumme verrattuna tähän?
On tosin paljon niitäkin naisia
jotka aikaansa ja vaivojaan säästä
mättä ottavat osaa luokkataistelu
toimintaan mutta paljon on vielä
sellaisia jotka ovat kokonaan syrjäs
sä ja aivan pelkäävät tulla mukaan
koska silloin pitäisi toimia jotain
Teidänkin jotka jo mukana olette
on tarpeellista ainn yllit uudelleen
muistuttaa itsellenne ei saa räsäh
tää ei saa kyllästyä ennen kuin
olemme tehneet osamme elämässä
Uusi armas aamu jonka tulemista
me tahdomme jouduttaa voi olla jo
lähelläkin Mutta olkoonpa niinkin
että meidän päiviimme nousee hi
taasti pilvien takana vaikka viipyisl
kin nousee se kerta kuitenkin var
masti Toiset jotka jälkeemme tule
vat jatkavat työtämme kunnes va
pauden aurinko kerran täydeltä teräl
tään heloittaa
31 10 22 Hrookeynissä N Y
K M
"Lasten Joulun"
levitys
"Lasten Joulun" levittämiseksi on
pantava kaikki pyörät käyntiin kir
jallisuuskouiiteoistii ilianneliittoihiu
ja suniuuitaikoiiluihin saakka Kaikki
voimat ovat käytettävät Missit ei
mies saa aikaan kauppaa lähetettä
köön nainen ja päinvastoin ja missii
nämä eivät saa jalansijaa lähetettä
köön ja järjestettäköön lapset mat
kalle "Lasten Joulu" on parasta joulu
lukemista lapsillemme
"Lasten Joulu" sopii joululahjaksi
omille sekä tultaviemme lapsille
"Lasten Joulun" 10 kappaleen tila
uksesta annetaan 20 prosenttia levi
tyspä lkkiota
Tehkäämme kaikkemme sen levittä
miseksi Ajatustyö ja toiminta
Kirj H M
Siitä lähtien kun järjestävä ja toi
meenpaneva työ eröittuivat kun ruu
miillinen työ jiii suurille joukoille ja
kaiken suunnitteleminen johtajille
jotka eri aikoina ovat kantaneet eri
laisia nimityksiä luokkina ja yksi
löinä el toimeenpanevalle työlle ole
annettu sitä arvoa mikä sille aina oli
si kuulunut
Työn ylistyslaulua on ollut vaikea
huilaa järkeä sensijaan on jumaloi
tu ehkä -liiaksikin vaikka toimeenpa
neva työ kuitenkin joka tapauksessa
on ihmiskunnan' onnellisuuden ja hy
vinvoinnin ylläpitäjä Työmiehen
hartioille aina on nojattu mutta raa
tajasuku siitti huolimatta saa osak
seen pilkan ja sorron noilta yhteis
kunnan ylemmillä portailla olevilta
kaikkina aikoina Hallitseva luokka
"järkensä" suuruudella aina on yl
peillyt ja sen nojalla itselleen etu
oikeuksia kahminut vaikka tuo sama
"Järki" on voinut heille kellittyä raa
tajasuvun suurten ponnistusten tur
vin Yunhanajan viisauden kulmakivi
kreikkalainen ajattelija Aristoteles ai
koinaan teki niin tarkan eron ihmis
ten henkisistä kyvyistä ettii väitti
orjilta puuttuvan kaikki henkisten
kykyjeti edellytykset vaikka sen ajan
orjayhteiskunnassa tiedämme orjia u
sein käytetyn erittäin huomiokykyä
vaativiin tehtäviin Feodaalisella a
julla osasi yläluokka pilkata työnte
kijöitä Sen ajan työmuurahaisia pi
dettiin ala-arvftisena karjana jota sai
mielinmäärin loukata ju häväistä
kun heillä ei kerran uskottu olevan
edes ihniistiuiteita Vaikka konete
ollisuus ottikin työmiehen kahleisiin
sa ehkä entistä lujemmin luovutti se
kuitenkin ruumiillisen työntekijälle
henkisen vapautumisen mahdollisuu
det sillä kone vaatii hoitajaltaan
"Järkeä"
Ruumiillisen työn tekijää tässä ka
pitalistisessa yhteiskunnassa halvek
sitaan yliii edelleen joten tässä suh
teessa el olla vielä riittävässä mää
rässä edistytty Työn ylistyslaulua
lauletaan vasta yhdellä maailman kol
kalla — Neuvosto-Venäjällä Kapita
listisen maailman pöngittiijät päin
vastoin tukkivat korvansa ja entistä
kiivaammin huutavat kurkkunsa kä
heäksi ylistäen henkisen työn yle
ränimyyttii Siitti varsin räikeä esi
merkki oli äskettäin eräässä suoma
laisen "kerman" ' "Kotl"-nimisessil
kuukausijulkaisussa
"Jokainen ajattelemaan" oli sano
tun kirjoituksen otsikkona Siinä
muka oikein "tieteellisesti" todistel
tiin että työ ei olo kaiken rikkau
den lähde niinkuin sosialismin opet
tajat sanovat vaan että yksi koural
linen neroja luo tämän maailman hy
vyyden {
Jokainen luokkatietoinon työläinen
osaa antaa ajattelulle arvon ymmär
tää henkisen työn suuruuden ja pyr
kii päästä osalliseksi tiedosta ja tai
dosta — pyrkii ajattelemaan! Mutta
kukaan selväjärkinen työläinen ei us
ko siihen että paljaalla ajattelulla
kädet ristissä pitäen tiimä maailma
olisi tullut sellaiseksi mikä se tänä
päivänä on Jokainen "ajatteleva"
Uiminen käsittää että henkinen ja
ruumiillinen työ täytyy kulkea rin
nan olla toistensa täytteinä
Miksi yritetään henkiselle työlle
antaa- niin tavattomasti suurempi ar
vo? Vain siksi kun vallassa oleva
luokka mielellään pitää etuoikeuten
sa naftttii sen "ajattelunsa" turvin
joutilaisuudesta ja jättää sen voimia
kysyviin raatamisen niille laumoille
joita se hallitsee Saadakseen rau
hassa jatkaa riistoaau ja pitääkseen
valtansa suurten joukkojen yli on
täytynyt tukkia tiedon tie niuhdollt
Kimman tarkkaan että vain harvat
ovat päässeet viisauden lähteille
Työn raatajia on aina ollut pal
jon "Käsien" hinta on laskettu kul
loinkin aina ajan vallitsevan taksan
mukaan Edellämainitussa kirjoitel
massa sanotaan nykyään saavan vaik
ka niistä lajista "käsivarsien kaup
paajia" kolmella ja puolella taalal
la päivä Samassa- sepustuksessa ju
letaan sanoa että esim Fordin Heik
ki järkensä tuloksena saa vain "työn
sä tulokset" eikä mitään muuta!
No olkoon nyt niin että hiin saa
"työnsä tulokset" hallitessaan koko
naiselle kansakunnalle riittävää rik
kautta Suvaittanee sentään kysyä f
oikeuttaako se monet miespolvet sa
maa sukua valtaamaan yhä samoja
rikkauksia ilman minkäänlaisen työn
ja järjen näytteitä vain sen takia
kun Heikki sattui olemaan tavallista
nerokkaampi äijä
Voimme nyt myöntää senkin että
ne järkevtlmniät runsaammin palkit
taisiin nimittäin ne ajattelijanerot!
Voimmeko näyttää sitten toteen että
siten tapahtuu? Vain ani harvoin
Historiasta juuri pääsemme selville
siitä ettii suurimmat hengenjättiläi
set ovat aina kituneet nälkäkuole
man partaalla Henkistä työtii ei o
le siis sen paremmin palkittu Sano
kaamme vain edelleen että työ on
kaiken rikkauden lähde! Vaikka työn
tekoa pidetään halpana min kuiten
kin hätä tulee henkisen työn ihaili
joille jos käsivarsien kauppaajat ot
tavat itselleen levon julistavat "py
hiin kuukauden!" Sillä he tietävät
toki sen että millään teorialla ei ole
mitään merkitystä ellei sitä panna
käytäntöön Vaikka sata uutta kek
sintöä tehtäisi joka päivä ei niillä
olisi mitään tehon jos ne pysyisivät
vain ajattelijain päänupeissa Kaikki
suuri ja inahtava rappeutuu jos työ
teho vähenee Maasta ci nouse mal
mi ei sula rauta ei lähde koneet Hik
n
ff
Mi
1
1
II
f?
p
:
V