Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, November 14, 1922, Page 4, Image 4

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    Sivu 4
Tiistaina Marraskuun 14 p — Tuesday November 14th
No 46
TOVERITAR
Amerikan suomalaisten työläisnaisten
äänenkannattaja ilmestyy Astoriassa
Oit' 'joka tiistai The Western Work
tnen's rub Society'n kustantamana
Tilaushinnat Yhdysvaltoihin: 1 vuosi
kerta $175 puoli vuotta $100
Canadaan ja Suomeen: 1
$200 puolivuotta $115
vuosikerta
Enlerod as seeond-class matter July
38 MU at tlie Postoffice at Astoria
Ore„ imder the Act of Mareh 3 1879
TOVERITAR
(The VVoman Comrado)
Subscriplion rates in the United States
Otie year $175 Six months S100
In lanada and Finland: One
$200 ix months $115
year
Toimitus :
ANNA LEPPÄNEN
Box 99 Astoria Oregon
P O
"Lasten Joulu" on nyt
valmis!
"Lasten Joulu" on nyt jo valmis
ja postitetaan näinä päivinä tilaa
jille Kaikille osastoille on lähetetty
tilauslistat joten asiamiesten kaik
kialla on ryhdyttävä rivakasti työ
hön tiimiin lasten julkaisun levittämi
seksi Ihanneliittojen opettajat ja valvo-
jakunnat voivat "Lasten Joulun" le
vittämiseksi tehdä paljon järjestä
mällä lasten keskuudessa levltystyö
joko kilpailuna tahi muuten innosta
malla lapsia levittämään omaa jul
kaisuaan Sisältönsä puolesta on julkaisu hu
vittava ja opettava Paitsi kertomuk
nia joita siihen ovat lähettäneet
Lasten Joulun monivuotiset avusta
jat kuten Seluia-täti Richard Pesola
Anna-täti Maija-täti ym on siinä
laiksi kuvaelman Toisessa niissä ker-
too Ilelmi-tiitl kodittomien kokouksesi
a ja toisessa kuvataan mierolaisen
uita Tämän lisäksi vielä runoja nuo
lelta - runoilijaltamme Wm 4 Lahti
selta Kuvia on julkaisussa runsaasti
iUHienipiä ja ' guuvemnla Oupi-yksi-
koko sivun kuvakin jossa pikku p0i-
ka huolestuneena äitinsä esiliina
vyöllään seisoo pyykkiä huuhtele
massa Puolensivun kuvia on useam
liu Niissä näeinnie inni lasten mie
lenosoituksen Tukholmassa kunin
kaan linnan luona vaatimassa työt
tiimille isilleen työtä tahi leipää
Maailmankuulusta tanssijattaresta —
Jsadora Duncanista — joka kävi
Keuvosto-Venäjiillii on kuva jossa
liän on paljasjalkaisten oppilaidensa
ympäröimänä Reippaita Waukeganin
Minnuntaikoululnisin jotka kilpaili
vat Toverittaren levityksessä äl
käämme" myöskään unhoittako niistä
n sekil ryhmä että yksityiskuva
Monia muita pienempiä kuvia on
een lisäksi Laululeikkiäkään ei ole
unohdettu vaan on sellainen nuot
teineen ja ohjeineen Kansilehti on
kolmivärinen
- Edellä esitetty sisältöluottelo josta
m mainittu vain muutamia seikkoja
on omiaan osoittamaan ' että "Lasten
Joulu" on arvokas lisä lastemme suo
menkielisessä joulukirjiillisuudessa
jonka vuoksi jokainen vanhempi pi
tänee huolen siitti että hankkii lap
selleen sen Sisältöönsä ja kuvituk
seensa nähden on julkaisun hinta ker
rassaan halpa maksaen ainoastaan
20 senttiä
"Lasten Joulu" siis jokaisen suo
malaisen lapsen luettavaksi I
' Ohranan uhrit
Viime kesällä vangittiin Torniossa
leipurinvnimo Anni Piirainen ja tuo-
tiin myöhemmin ohranan komeroihin
Helsinkiin Täältä siirrettiin rouva
Tiiraillen Helsingin lääninvankilaan
viime elokuun 28 pnä jolloiu myös
kin ilmoitettiin ettii rouva Piiraista
tullaan syyttämään valtiopetoksesta
ja ettii hiinen asiansa tulee esille Vaa
lan hovioikeudessa Vielä ei kuiten
kaan ole mitään tietoa oikeudenkäynnin-alkamisesta
Ja säilytetään rouva
Anni Piiruista edelleen liiäiiinvanki
SAMASTA TYÖSTÄ SAMA PALKKA
Työväenpuolueen eduskuntaryhmän
puolesta on eduskunnalle jiitetty seu-
raava anoimisehdotus
Naisen työvoiman kilyttö yhteiskun
nan ja tuotannon eri aloilla on Suo
nlessakin tullut yhä yleisemmäksi
Yhä useammille työaloille on otettu
naisia työhön ja ovatkin he osoittau-
kykeneviksi suorittamaan eri-
laisia tehtäviä ylitä hyvin kuin hiic-
hetkin
Mutta työnriistäjillä on ollut nais
työvoiman käyttämisessä myös omat
määrätyt tarkatuksensa Heille se on
ollut huomattavasti edullisempaa e
tonkin siitä syystä että naista on voi
tu käyttää työssä paljon alhaisemmal
la työpalkalla kuin miestä ja toiseksi
siitä syystä että naiset vähemmin tie
toisina ja huonommin järjestyneinä
ollen ovat heikompia puolustamaan
etujanea kapitalistien yhä lisääntyvää
riistoa vastaan
Naistyövoiman käyttö on siis
muo-
dostunut yhdeksi työnriistäjien
haimmista riislolähteistä
Tästä on ollutkin seurauksena
naisten työvoiman käyttäminen
kiila aloilla on vuosi vuodelta
pär
että kai-suu-
rosti lisääntynyt vaikuttaen huomat
tavasti palkkojen alenemiseen Tästä
joutuneena täytyy pitää myös meillä
kin yhä yleisemmäksi käynyttä Ilmi
ötä että perheen äitikn on pakotettu
lähteinään ansiotyöhön kodin ulkopuo-
lelle joka on välttämätöntä silloin
kuu imenen perneen oiuttajan tulot hallitusta antamaan eduskunnalle ell
eivät riitä perheen välttämättömiin- si tilissä esityksen laiksi' jonka mu
piin tarpeisiin kaan työntekijöille sukupuoleen kal-
Todisteeksi sillä että naiset eivät somatta turvataan samasta työstä sa
ole huonommin palkattuja ainoastaan ma palkka
sellaiilla aloilla jossa he suorittavat
helpompaa ja kevyempää työtä vaan
myöskin sellaisissa töissä ja toimissa
missä he suorittavat täydellisesti sa
man työn kuin miehetkin esitämme
muutamia numeroita eri työaloilla tarpeettomanakin naisten neuvottelu
vallitsevista palkkasuhteista: kokousta siitäkin syystä koska puo
Noin sadassa eri puolilla maata si- lueen taholta on annettu meille va-
-j8!?! -loUoksissB joissa sa-
1U0lssa tolssä työskentelee sekä naisia
ettii miehiä ovat tuntipalkat
määrin seuraavat :
keski-
Miehillä 3 mk 37 penniä naisilla
2 mk 03 penniä
Kaikkein alimmat tuntipalkat
hillä 2 mk 70 p naisilla 1 mk
Eullateollisiuidessa : miehillä
: mie
40 p
250
—3 mk tunnilta naisilla 100—225
Metalliteollisuudessa : ammattitai
toisilla miehillä 520 uiko- ja apu
töissä miehillä 4 — naisilla 325 tun
nilta eli siis keskimäärin 25 pros
olhoisemiuat kuin aputyöläisillä
PaperiteollisuustyöntekijUiii liiton
iiinomiiisen munaan onvat naisten pal
kat paperiteollisuuden alalla noin
kaksikolmasosaa mieatyölälsten pal-
koista leipurialalla opinkiiynrille työn
tekijöille maksetaan keskimäärin vii-
kossa: Miehille: Naisille:
Helisingissä 330 :-r- 213 :—
Tampereella 330:— 230: —
Oulussa 345 : — 2S5 :—
Kajaanisa 400 : — 275 : —
Liike- ja ravintolatyöntekijäin työ
alalla ovat naisten kuukausipalkat
noin 200 mk alhaisemmat miesten
palkkoja
Ainoastaan räätäli- ja kirjapaino
työntekijäin ammateissa maksetaan
sama palkka samasta työstä niin
nais- kuin miespuolisillekin työläisil
le Suomen Valtion rautateillä esim
Helsingissä ovat ylimääräisten työn
tekijäin palkat miehillä 035 mk kuu
kaudessa ja naisilla 800 mk kk
Ja kuten sanottu on naistvö esim
teollisuuden
kasvamassa
alalla huomattavasti
Voisi esitti! tnvnnvi
numeroita tässäkin suhteessa Nai
sia työskenteli teollisuudessa (lasket
tuna kaikista työntekijöistä) :
V 1880— 1S00 keskimäärin 108 pros
1891—1895
238
218
230
240
230
243
1890—1000
1901— 1005
1900
190T
1908
on
Kutomateollisuudessa on
sen työvoiman käyttö huomattavasti
- suurempi
kuin miespuolisen Esiin
Myöheisempinä vuosina
ollut vielä huomattavampi
v 1018 loi sanotulla työalalla työs- tuinispaikkaa niin minä en viitsi
kenteleviä miehiä 3000 ja naisia käydä kenenkään huoneissa Siellä
10803 paperiteollisuudessa vastaavi- on sellaista ja sellaista tahi että
en lukujen ollessa 0110 miestä ja kutsuisin minä joskus meillekin ko
4600 naista Samoin on huomattava koukseen vaan ei meillä ole kyllin
osa naispuolisia työntekijöitä tulitik- hyviä huoneita eikä huonekaluja
kutehtaissa tupakkatehtaissa paita- Ajatelkaapas toki tätä asiaa perin
ja hattutehtaissa pesulaitoksissa y pohjin Voiko työläinen nykyraailman
m ATlime aikoina on naispuolisen aikana määritellä taloudellisen ase
työvoiman käyttö tullut huomattavak- lunnsa? Eikö sen ole pakko alistua
si sellaisillakin voimia kysyvillä työ- olemaan ja mukaantumaan miten Va
aloilla kuin sahateollisuudessa sekä rallisuus riittää eikä siis hävetä yk-kivi-
savi- lasi- hiili- ja turveteol- silönä tiimiin järjestelmän epäkohtia
lisuudessa ollen niillä
nituilla työaloilla r
viiineksimai
4040 ja naisia 2i©6
Kun meillä siis yhä
määrässä on lisääntynyt sellaisten henkilö jök-a ei voi tornia muualla
naisten lukumäärä jotka ovat pako- ic„in haalissa oi omaa luokkatietoi
tetut etsimään selluista ansiotyötä SHUrtn Sellaiset voi laskea "nimijäse
josta voisi ansaita mahdollisimman nlen" kirjaan ja osastojen on kat
paljon pn välttämätöntä kiinnittää sottava ettei tällaisia nimijäseniä
huomiota siilien että naistyöläisiä 10ydy meidan joukossamme
kohtaan tähän asti niin suuressa mää-
un liuijmeuu vtuiryys poistetaan ja
että lailla turvattaisiin jyontekijoille
samasta tyosta sama palkka suku-
puoleen katsomatta
Ylläolevan perusteella ehdotamme-
kin
kehottaa
että eduskunta päättäisi
Naisten neuvottelukokouksen
merkityksestä
Moni saattaa ajatella jopa pitää
listustyöohjelmat ja muut tärkeät vii
lineet ja koska asia ei olo ollut pi
tempiaikaisen pohdinnan alaisena
alueen naisten keskuudessa eikä sen
asian alkuunpanijoidenkaan taholta
ole laajemmin tätä kysymystä selitet
ty Sen vuoksi että asiasta pääs
täisiin täydelliseen ymmärrykseen
tahdon Itse puolestani volntini mu
kaan lausua sen tarkoitusperän
Kun otamme huomioon osastois
samme vallitsevat monet puutteelli
suutta toimintavoimlin nähden sekä
naistemme takapajuisuuden luokka
tietoisuudessa niin järjestössä kuin
ulkopuolellakin
sekä toiselta puolen
sen välttämättömyyden heidän valis
tamisekseni ja koska puolueen ta
holta painostetaan tätä valistustyön-
tekoa ja mone„a paikkakunnalla jo
t„i„ifoo„L-i„ „n„ „„u-
toimitaankin niin meiltä
puuttuu
vahvistettua sääntömääräistä toimin
tamuotoa joka muodostaisi ikään
kuin pohjan toiminnallemme Sen
vuoksl meidän olisi saatava koolle
naisten toimintaa koskeva neuvottelu
kokous jonne alueen naiskomiteat
laatisivat alustuksensa ja tällätavoin
luotaisiin säännöt joiden avulla voi
simme toimia tuloksia tuottavasti jär
jestössämme kouluttaa puolueemme
naisia toimimaan hyödyllisesti ja
luokkatietoisuutta kasvattavasti eikä
tyytyä kuten tähän asti mukana
olemlseen vaan muodon vuoksi sekä
tehdä ulkopuolisiin myöskin luokka
tietoista agitatsioouia täten lujittaak
semme yhteistä rintamaa Tiimiin ko
kouksen yhteydessä keskusteltaisiin
-Toverittaren"
rosta milloin
Massan alueen nume
se olisi sopivin ju-
laista y m kysymyksistä jolta tar
peellisiksi katsotaan
Anua Kauppinen
Havaintoja
Paikkakunnalla missit el ole omia
vakituisia hauleja käytettävissä kaik
kien osaston alaseurojen toimintaa
varten viikon päivinä tahi silloin
kun ei ole kysymyksessä huvitilai-
suudet joudutaan pitämään kokouk
sia tovereiden asunnoilla joissa et
luulisi olevan mitään nurinkurisuut-
V ta Mutta kun vaaditaan esim nais
lisäys tovereita saapumaan nalskomiteain
kokouksiin sen ja sen toverin asun-naispuoli-
nolle niin saa useinkin hyvin hau-
kottelevan
vastauksen että kun ker-
ran ei ole Itsellä vakituista kokoon-
- ja joka toista ala-arvio köyhyyden
1918 miehiä vuoksi ei tunne elämän kokemusta
työläisen osalta Taas mitä tulee edel
suuremmassa liseen — haaiinmiutteeseen — niin
Kuten monella
järjestöllä on Ku-
jjinx
Klaneillakin oma naistoimin-
tansa johon kuulun pyyleviä "emän
tiä" jotka jouto-aikansa tappamisek
si ovat ruvenneet jäljittelemään mie
hisiä Klaneja Asian ei tarvitse olla
hiuskarvan arvoinen kun nämä pyy-
levät nais klanit ottavat ja "viksaa
vat" Niinpä joku aika sitten he
Kansas Cityssä ottivat uhrikseen
erään nuoruusijässä olevan tytön sel
laisesta rikoksesta että tyttö oli men
nyt kaupungista käymään eräälle far
mille ja siellä farmimatkalla tavan
nut jonkun tuttavansa pojan ja al
kanut tiimiin kanssa puhelemaan ja -vielä
lisäksi tämä koskustelu tapah
tui siten että heidät eroitti alta
sellainen tavallinen farmarin pelto-aita-ja
vielä päiväseen aikaan el
edes pimeinpäin
Tämän "vaarallisen" yhtymän sat
tuivat klaiiittarit näkemään ja muit
ta mutkitta eräänä iltana pimeän tul
len ottivnt tytön veivät useoiden
mailien päähän metsään riisuivat
ettei jiiiinyt kuin sukat ja housut
jalkaan yläosan ruumista ollen pal
jaana Tämän tehtyään he asettivat
tytön ahtaaseen kanahäkkiin sellai
seen jossa kanoja kuljetetaan ja si
toivat käsistä kiinni Sen jiilkeen
alkoi rääkkäys Hiinen päälleen pu
doteltiin sammakoita käärmeitä ja
mitä iljettävämpää löydettiin ja val
miina oli myös terva tulisoihdut ja
höyhenet joiden makua annettiin
myös maistaa
Mitii ajattelette työläisnaiset täi-
lniSPStn llMVtalmiiafu 4rtta vallacaa
olevan iU0]an naiget harjoittavat?
Kiertävä
Orjamarkkinat
Kirj Charles Ashleigh
Howard katu San Franciscossa 'on
se osa jota kutsun liikkuva työväki
orjamarkkinoiksi jonka kokoontumis
paikka se on Jokaisella lännen kau
pungilla on orjamai'kkinansa usean
kadunvälin pituudelta rakennuksia
joissa kulkija löytää mitä hiin tarvit
see Siellä löytyy 25 sentin hotelleja
halpoja ravintoloita joissa aterian voi
saada 20 tai 30 sentillä likaisia tun
gokseen asti täynnä olevia kapakoita
— joiden otaksutaan kieltolain jäl
keen myyvän ainoastaan alkoholitta
mia juomia mutta jotka kaikki anta
vat ulos inhottavia nesteitä joita
viiiiriii kutsutaan viinaksi Ja myös
kin oii olemassa paikanvälitystoimis
tot Ilman paikanviilitystoimistoja el
voisi olla orjamarkkinoita Näistä
konttoreista lähetetään työlijisiä - suu
riin ro kenuusUrakoihin satoja maile
ja kaupungista
Paikanvälitystoimistojen ulkopuolel
la ovat kyltit mustat taulut tai kan
kaat joihin on kirjotettu suurilla kir
jaimillatyöntutajien tarpeet Kulke-