Sivu 8
Tiistaina Marraskuun 7 p-— Tuesday November 7th
No 45 '
„" „
Lasten Osasto
MIELENOSOITUKSEN SUUN- "Sitil pilliä moittia joka ensin sa-
NITTELEMINEN noi: "Tiimit on nilnuii- fiiniä mies
™ vi- -r- 011 ollut kuollut jo useita vuosisatoja
Elanm kulki nopeaa vauhtia Piti-
viit olivat täynnä uutuuden viehätys- f'1 ™Ta imiUSteIa "'"f
tU Jokaisella päivällä oU jotain eri- ™ella al~ ™f la hnomlolia'V
„„ff„ n! „„i„t „! virkkoi ' viihuveuäläinen leikillisesti
WEBSTERS CORNERS B C Tiiiillil oli kova ukkosen ilma Sa- pelästyttäneet äitiä Muukalaisia Jtit- Silmissänsä 011 kuitenkin levoton il
Kesii on mennyt ja luonto on me- l™ ii Antti Oustafsonnin taloon vi talossa iltasin yhä useammin ja m!Mutta „„ 1fl nlkl
nossa levolle saidaksensa uusia voi- 22 päivänä lokakuuta sillä enruk- he puhelivat Andrein kanssa supat- ™ P ™ Noitaan Ovatko
mla tulevaa kesää varten Meidän ella että hänen yhdeksiin vuotias tavalla äänellä ja hyvin tärkeän nä- ja oikeassa' puoltaan Ovatko
ei sovi mennä levolle talven ajaksi Poikanen kuoli heti_joka on kyllin kölseuä Myöhään yöllä painuivat va]lUveial'ainen ta ' „ kiisirw!in
vaan meiditn on kehltettiivä itseämme ikävä vanhemmille Minä haluaisin he pimeälle nipaleelle kaulukset pys- u™ ™ ™ ItBeMn vUk
voidaksemme jatkaa taistelua kapita- PHihita kirjeenvaihtoon toisten pikku- tyssä hatut painettuina syvälle sil- ££™ " l' "™ "J"
listista yhteiskuntaa vastaan että lukijoiden kanssa mien yli varovasti ja äänettömästi f J" ™ Heistä Mu "
vllulnln Koittaisi kövhälistön suuri s'lvia Keskinen Kaikki näyttivät tuntevan kuumeen- I ' eiamasta ja nimisistä Mut
vihdoin koittaisi köyhälistön smui _ ta puheestansa ilmaantui aina että
ke 11 INTOLA ONT „i-t i i 7 kaikki ihmiset olivat moitteonalaisia
Tätä kehitystä varten olemme me- 1MOLA OM sekä näyttivät haluavan laulaa ja ja pl mm NUtolalta'-
kin perustaneet lasten osaston ja mi- Tiimit 011 ensliuiilnen kerta kun nauraa jos heillä vaan olisi ollut Pmistaeir imuiinn9a hljastl yhteen"
nut 011 valittu kirjeenvaihtajaksi tä- minii kirjoitan Toverittareen MinU a'kaa He olivat loppumattomassa lHn pu(lfst paatuusil tMsestl ju seI
miin lehden lasten osastoon Tätä olen 0 vuoden vanha ja käyn koulua touhussa Kaikki — ivalliset ja va- ]ittl eUcioinut sUll nskoa ja ettel
tehtiiviiiini täyttäen tulen kirjoitta- ja olen toisessa luokassa koulussa kuvat avomieliset ylevät nuorukaiset Mn gm _mmilrtilnvt HUn ]iiksl
maan silloin tällöin ' Tiiiillil alkoi sunnuntaikoulua mutta katkeamattomin voimin miettivät ja pofg tyytym!itimiia ja ' muriicenlsem
Lasten osasto pttUil kokouksensa minä en ole-yhtään kertaa vielä oi- hiljaiset — kaikki he olivat äidin Kerran vlrkkol Mn E1 taytyy
joka kuukauden ensimäisenä sunnnn- lut siellä vaikka sitä ei ole vasta ™ samalisf jsitkeässä us- liytyil j()itakuita moit'teenaIalsIa ih
taina ja huvia vointinsa mukaan kun kahtena pyhilnii Sitä pidetään- kossa joka} leimasi heidät ja vaikka mism 01pn yarm& m& Smm
Sunnuntaikoulua on pidetty säännöl- kin vain joka toinen pyhä Meillä Jokaisella heistä oli oma omituinen meI(1ä n täytyy kyntää koko elä
lisesti ja opettajat ovat koettaneet 011 pitkä matka kouluun - 3 ja puoli ulkonäköni muodostuivat heidän min liipitsei kuu jQg ge o]jg rj]ika_
selvittää meille tiimiin yhteiskunnan mailia — ja pyhäkouluun on ainakin kasvonsa yhteen laillaan ranhalli- ruonoinon k(mtta llman Yuhintakian
iiurinkurisuutta ja toiveita parem- 4 mailia - Unelma Korhonen seen Päättävään muotoon syvä ilme armon „
masta yhteiskunnasta Suomen kieltä „ „ tummissa silmissään jotka olivat ys-
olemme myöskin oppineet näillä kuu-' COBALT ONT CAN tävälliset ja silti varmat Jfuin Kris- 'Sitil samaa sano Isai rekordi-
kausilla Täällä ympäristöllä on ollut suuri tlksen silmilt vaeltaessaan Emauk- v rkamles kerran teistä itscstilnne!"
Toivon että kaikki suomalaiset täi- tulipalo Monta kaupunkia on pala- sce"- V ' virkkoi hiti Molemmat olivat näne-
lil paikkakunnalla kävisivät sunnun- nut melkein poroksi Cobalt oli aivan Xlti lnette11 heidUt }a kokolli ITeidilt " "f
tnikoulussa Aino Bell tulen ympäröimänä Lähikaupungeista mi™in rfveliu ympärille yhteen IJ
tuotiin kaaroilla ihmisiä ja Cobaltissama! "- T'lfl Mnnolhik8ea kävi N n hän on paha mies Han
BRANTWOOD WIS „„ nlin pnlJon gavlIa otta limIset "än näkymättömäksi vihollisillensa vakoilee jokaista ja kalastelee joka
Syksy on tullut kesä mennyt ja ollvat aivan tukehtua Pitkin katuja Eräänä piiivänä Ilmaantui vilkas ?aB™ ""„- °" knnut
talvi tekee tuloaan Minä olen koi- kuIkIvnt ihmlset nyjtit kiules8H kat kiharatukkainen tyttö kaupungista f'" kaduIla Ja kuiklstelee
mentoista vuoden vanha ja käyn en- sclIen minne piiln 0iIsf paassvt pake tuoden jonkun käärön Andreille läh- „"n0Vmrae' „
similistä luokkaa korkeakoulua Tripo- lemattl Puolenvön aikoina rupesi tiessään virkkoi hän Vlasovalle sil- urk stelee ikkunoihimme?
lissa Meillä on kolme opettajaa ja ne niivttiimiiän että Cobalt voidaan sno- m&u& oisesti kimmeltäen : "Hyväs- Al 011 3° ruotce'Ia eikä nulinyt hä
ovat oikein hyviil Uutta kouluraken- jena tulen vaaralta ja ihmiset alkoi- tl toveri!" ncn kasvojani Mutta hän ymmärsi
nusta on alettu tekemään ja on toivot- vat palata koteihinsa Mutta minä "Hyvästi!" vastasi äiti hymyänsä sano"e1]Sa an paljon sillä vähä
tavaa että se tulisi kohta valmiiksi i„mell että monikaan sinä yönä ei Pettäen Saatettuansa tyttösen o- " al"en kiirehti rauhoittamaan
Viime kesänä täällä alkoi sosialis- nukkunut velle asteli hiin ikkunan luokse ja 'kalta
tinen sunnuntaikoulu mutta se ei on- Meiditn sunnuntaikoulu taas alkoi katsoi hymyilleen kadulle toveria jo- „a llHne° km'kkIa- Hänellä on
istunut sillä oli liian pitkä matka toiminnan syyskuun ensimäisenä sun- ka kepeästi kulki tiehensä sirosti nos- kyUln s" L alk aa TuI!il tavoiu JlUn
lasten kulkea Osaston toiminta täällä nuntaina Iltamat pantiin toimeen he- taen itt laskien pientä jalkaansa tuo- fl™aa a a' ' '
on hyvin käynnissä vanhempien puo- ti alussa jossa esitettiin kappale ja rcena kuin kevään kukkanen ja lii- „„' 10Pftakaa virkkoi Nikolai
lelta mutta nuoret eivät ota osaa paljon muuta ohjelmaa Meillä oli uoteUcn kuin perhonen Ntillil nyt hiin on moltteenalainen r
mihinkään muuhun kuin tanssiin Se paljon hauskaa siellä TiliUlä on taas "Toveri!" virkkoi Ulti itsekseen M°! "?enaIa!n1e" j™}'" Til
vaiu on pahin vika että juopot rilli- tehty semmoinen päätös että kaikki klm vieraansa oi kadonnut näkyvis- eaaI""1™ " P t beiutal1
jilävät haalllla joka iltamatllaisuu- mnkeisralmt paunaan Karjalan hy- '' en että hän on hullu?
dessa To'v0n että ruvettaisiin sitä viiksi joilla pitiiit ostaa kouhiYlBael Huokauksella siirsi hiin -ajatuksen- k " 'es°vseliikov ei pysähtynyt
poikoteeraamaan tä Karjalan lapsille Minä toivoisin sa takaisin omaan menneisyyteensä U"n vaan kiirehti pois
Toisilleen tovereiksi yhtyivät miss että joka paikassa sunnuntaikoulu- 1°™ elämänsä oli kuluttanut tyhjiin- vallavciaialnen alkoi astua edcs
Alno Tommila ja mr Nikolai Saari lapset tekisivät samanlaisen päittök- Piiitcn 3a yksitoikkoisesti kuten oh- taKaIslu luoneessa hitaasti ja va
Toivotamme onnea sen Eino Grönberg kanp" laka- Hän alkoi kä- syiieesti- IIan oIi ottanut pois saap-
— _L_ sirtitä himmeästi oman tärkeytensä Paansa' kten aiutt' kun Siti 011 f
Vlinfonlln nH-ii Iiii n fnlifr l:t:i
Vyesovshikov tarttui isoon peru- — „o L a 1 ZHi
8-k'— - !ÄtrSSÄ "MirpS- tuota miestä Hä
Ja mitäs tänne kuuluu?" kysyi ha„ avilsti llyvUa tym go 0( nnt_ on aivan kuin ylen kuuma uuni Hiin
han suu täynnä ta hHnelle ja mieUyttavaai Se ojel]9 ei lämmitä esineitä mutta %än kär-
Kun Andrei ilomielin kertoi mim- hänen niiänsil suoraksi lmrtlnlnn-ii ventiul llIltl1"
(Jatk) moisia edistysaskela sosialistinen kir- Iissä "Niin niin!" myönteli vähuvenäläi
jallisuus on matkaan saattanut teh- Nyt piti hän aivan velvollisuute- ncn' "Hiln 011 "'avihainen Ei ole
Andrei poistui huoneesta ja sil- taassU) kavl hUu uukUeen UleUksl ja naan kautaa kirjoja siUinnöliisestl hyvä puhua hänelle Isaista"
läaikaa yesovshlkov joka oli jaä- huomautti synkästi: tehtaaseen Ja hän todella mietti KelTan sunnuntaina kun äiti oli
nyt yksin oikaisi säärensä suoriksi Se mellee „„ llitaastl! Ijllan hi joukon keinoja pe'astuakscnsa „„ Juuri palannut ostoksilta ja kun' hän
ja alkoi katseellaan mittailla jalko- taastl kokonaan! Sen pitäisi mennä nijoutumasta Vakoojat jotka oli- avasl Po'stan ovea jäi hän siihen
jnnsa jotka olivat pistetyt korkel- I1()poammin !" vat j„ tottuneet hänen 'käynteihinsit l)aikkaa ™n kivettynyt äkkinäisen
iin raskaisiin saappaisiin kdännel- Äitl katsolI lUnta ja Mnet valtasi tehtaassa lakkasivat klinnittämiistit "on P"'Ptpssa sydiimeensä Pavelin
katS° f" " 'ta 3tt "sc vihantapainen tunne tätä miestii koh- huomiotaan häneen Häntä tarkas- tuttu "äinl kuulul
iclsllä jänteviä pohkeitaan Sit te taal tottiin useammat kerrat mutta aina "Si'ii 1 on!" huudahti vähäve-
veti hän kätensä a van naamansa li- "Kliimil el ole mikään hevonen päivä sen jälkeen kun lentolehdet 1l- 1i"Uine"-
k ja tarkasti huolellisesti kämmen- etto saa sita lllllkkaamaau pliskan mestvivat tehtaasctn Ktln hane„a Aiti näki Pavelin kääntyviin äkkiä
Musa kääntäen sen sitte ympäri iyiinnlm 0 o]Iut mmn khal]ismltta iuman ympäri ja näki kuinka hänen kasvon-
Kätensä oli urpea lyhkä slne sor- Mutta yyosovshikov pudisti epiiile- sii tiesi hiin kuinka herättää- vakoo- Sa kirkstuivat tavalla joka lupasi
niineen ja o i pe et y ke ler ävälä viisti paataan ja Jatkol: jain ja vartloUhfI1 epalmiloja He ipaljon hiUl Anelle
kaiTalla Hän heilutti sitä ilmassa ge 011 ]lidasta! MImilIa e ol(J Mfb pysiiyttivat hiinet Ja Mn oI[ "Sinil olet - tullut kotiin !" toimit-
J" sivamsyyttä Mitä pitää minun teli- naan solvattu ja vastusti heitä as- puoiexsi toperruksissa odotta
A ITI
KIRJ MAKSIM QORKIJ
Suom Hanna Kunnat
"Kun Andrei toi samovaarin sisälle dii?" Hiin avasi sylinsä avuttomalla tuen sitte pois punastuen ylpeänä mattomasta tapauksesta hänen tiiy
isoi Vyesovshikov peilin edessä ja liikkeellä ja odotti vastausta älykkäästä keinoistaan Hän alkoi tyl istua l)enk'Ue- ' '
rvehti häntä näillä sanoilla: "Meidän kaikkien täytyy oppia ja nauttia tämän leikin lystillisyydcstä Pavel kumartui kalpeiue kasvoineen
- "~ 1 „„ cc uu lufiuuu lema- jona Kerra Kun Andrein toverit ko- — ' ~-™( icuii™
olen nähnyt kasvojani" Sitte nauroi vämme!" virkkoi Andrei päätänsä koontuivat äidin taloon lukemaan lliinen sl'miius'i Ja huulensa vapisi-
hiin ja lisäsi: "Minulla 011 ruma naa- kumartnon — lentolehtiil ja uusia ulkomaisten leh- vat" Hiln 011 vaitl hetklsen Äiti katsoi
marustinkii-V Vyesovshikov kysyi: tien numeroita tuli Nikolai myös is- hiineen m-viis vaieton-
"Mitä sillä on väliä?" virkkoi Vä- "Ja milloin nie alamme taDella?" tuntui nnrkknnn ia i„ihn iiii„i Vahäveniiläinen sivuutti heidiit vi-
liiiveniiliiiiien katsellen hantit uteli- "Ennenkuin se aika koittaa tulee suudessa tunnin tai pari Kun luke- 'fU'5"0"' atts Painetuin päin ja meni
UHSU
monta meistä tpnrnsrphiksl or 1 „n „::! i 1 uinune
hashenka sanoo että kasvot ovat dii 11!" vastasi vähäveniiläineu hyniäli- ret nitkiillisiin kesknsteliiliin mutta Iviltos- nitl virkkoi Pavel syviil-
sydiimen peili" vastasi Nikolai ve- täen "Mutta milloin ineidiit kutsu- Vyesovshcikov ei ottanut osaa väit- W' mataInlIa ääneim puristaen hä-
nyttäeil Salioia hitaasti tnnn hiUnhmn aUtl +:l:t I 4- Ilen kättilllsii rnnisevilln anrmillnnca
„a „ 'n-ut auma ii-iyyn min viipyi Kauemmin kuin -
he ei ole totta!" huudahti väliä- näettekös tulee meidän rnrnsrnn muut In ii:itviiie:i i-i k"tos teille minun rakas minun
venäläinen "Hänen oma neniinsä on päämme ja sitte kätemme Se 011 mi- ten kasvoja Andrein kanssa asetti oma iiitilli!
ku n sieni poskiluunsa pilkottavat mm ajatukseni" :„ Mnen eteensä synkästi kysvmvk- ~
(Jatk)
kuin saksen terät ja sydämensä sil- "Ja sydän!" virkkoi Nikolai ly- sen: " ' '" " — JOS tahdot tehdä hyvän
Mw knln pieni fflhtt- hyesti "Ja ketä täytyy enin moittia? palveluksen tuttavallesi tilaa
He istuivat juomaan teetä "Ja sydän myös" Tsaariako?" hänelle Toveritar