ORGAN OF THE FINNISH VVORKINQ VVOMEN IN AMERICA
II jtJSi
EHO
No 45
Tiistaina Marraskuun 7 p — Tuesday Nomber 7th 1922 — Kahdestoista Vuosik
lm
- - J
YHTEISESTÄ RINTAMASTA
Massan alueen tupa-agitaattori Jo
han Hill oli Maynardissa lokakuun
17 18 ja 19 päivinä 19 päiviin iltana
hiin puhui co-operativisella haulilla
Puheen aiheena oli iniksl juuri nyt
on' ylitöisen rintaman lujittaminen
tärkein ja tarpeen ja mitkä ovat ol
leet pääasialliset syyt oikeistolaisten
kieltäytymisille yhteisrintamatyöstä
Puhuja teki kysymyksen muodossa
pohjan puheelleen miksikä juuri nyt
meille on "tärkeintä yhteisen rintaman
hiominen tehden selkoa seuraavasti:
Voidaan joltain taholta tehdä kysy
mys miksi emme ole pitäneet tätä
yhteisen rintaman luomista niin tär
keänä jo ennenkuin oli tapahtunut
kaikenlaiset ristiriitaisuudet Siitä
syystä meille juuri nykyhetkellä on
yhteisen rintaman luominen tärkein
koska on olemassa niin paljon eri
mielisyyksiä ja yhteiskunnallisella
luokkataisteluareenalla ilmenee mon
ta eri puolueryhmää ja kaikilla näil-
lii eri ryhntlllä on päämääränsä mi
hin pyrkiä vaan jokaisen virtauksen
eteenpäin kehityksen määräävät yh
teiskunnalliset olosuhteet Kapitalis
tinen yhteiskunta ajautui maailman
sodan aikana tilanteeseen josta sen
enää on mahdoton nousta olosuhteita
luomaan työväestölle siedettäväksi
sillä työväenluokan taloudellinen ase
ma tulee joutumaan yhä ahtaamal
le Kapitalistinen järjestelmä todella
horjuu perustuksissaan siinä määrin
että yhteiskunnallinen" vallankumous
voi sitä kohdata kehityksen määrää
mällä hetkellä ja juuri siitä syystä
on meidän tärkein ehto saada mil
jonaiset työväenluokan joukot taiste
lullaan jouduttamaan kapitalismin
kukistumista Kaikki eri puolueisiin
kuuluvat ovat työläisiä työstä riippu-
valsia ja yhteiskunnallista vallanku
mousta ei voi suorittaa joku pienem
pi ryhmä ja koska kaikki yhteisen
rintaman vaatimukset koskevat juuri
työliiisiä puolueisiin katsomatta niin
vaatii sen onnistuminen tässä työssä
koko maailman työtätekevien voimien
ponnistusta
Sota syttyi ja teurasti miljoonittain
Europan työläisiä ja kapitalistinen
järjestelmä jäi edelleenkin olemaan
Ja miten-kävi näiden ennustajien?
He asettuivat nyt kaikella voimal
laan vielä tukemaan tätä kapitalis
tista järjestelmää Porvarit nimitti
vät heitä hallituksen virkapaikkoihin
ministereiksi y m ja koska ei he
eniiäii eivät edustaneet työväestöä
piiättiviit he yhdessä porvarien kans
sa lyödä murskaksi työväen vallan
kumoukselliset järjestöt joiden puo
lesta he ennen olivat saarnanneet
Nämä kansan petturit päästyään
liittoon porvarien kanssa kohdistivat
toimintansa työväenjärjestöjen murs
kaamiseksi paljon raa'emmin ja räi
keämmin kuin mitä niiden kapitalis
tiset virkailijat olivat tehneet Sillä
itse verisen Ville-kelsarinkin aikana
sai vallankumoukselliset työväenjoh
tajat sellaiset kuin Luxemburg ja
Liebkneeht y m säilyttää edes hen
kensä Ainoa tuomio oli linna So
dan alkaessa piti Liebkneeht ' puheen
julkisella paikalla kansalle miten
mieletöntä sota ja sen avustus impe
rialismin eduksi on niin ci Wilhelm
Hohenzollernilla ollut uskallusta sa
noa sotilailleen että ampukaa tuo
mutta annas olla kun nousi valtaan
miehet sellaiset kuin Noske ja Van
dervelde niin heti alkoi mitä hirvein
kommunistijohtajien jahti ja teuras
tus ja yleensä järjestyneiden työläis
ten vaino Kuinka paljon murhasivat
hallituksen sotilaat sparlncuslalsia
pakottaen sen toimimaan muita ni
miä käyttäen ja kuinka paljon teu
rastettiin jilrjestyneltä työläisiä R uh
rin lakkoalueilia Juuri näiden sosia
lidemokraattien hallituksen määräyk
sistä! Amerikassa samoihin aikoihin alet
tiin järjestyneiden työllisten jahti ja
hajoitustyö hallituksen taholta sillä
nämä murskaamiset alettiin kuikissa
maissa eri tunnuslauseilla toinkin
maan olosuhteiden mukaisesti Ame
rikassa alettiin kovalla pauhinalla
huutaa "takaisin normaaliin" siitä
syystä että sodan aikana olivat pal
kat ja elinkustannukset nousseet hui
maavasti ja tahdottiin nyt saada las
ketuksi palkat mahdollisimman al
haisiksi Tässä olisi pitänyt tapail
tua myös elinkustannusten aleneminen-
ja ellei näin olisi suhteellista a
lennusta tapahtunut olisi kansa käy
nyt tyytymättömäksi Hyvittääkseen
kansan tyytymättömyyttä mikä oli
jo kohonnut sotaakin vastaan alkoi
kilhoitus "takaisin normrfaliiu" Ja tä
mä taistelu ei yksinomaan rajoittu
nut tähän eikä myös päättynyt vaan
työnantajaliiton puolesta julaistiin
kirjaa jota jaettiin niin paljon kuin
mahdollista ilmaiseksi missä ' vaan
sille avautui maaperä Tässä kir
jassa julaistiin maan työväenjärjes
töjen tilastoa jäsenistä omaisuudes
ta ja miten paljon näiden kautta oli
koottu varoja lakko- y m avustuk
sina Tällä tahdottiin tuoda ilmi
jniten paljon työväen järjestöjen yl
läpito maksaa vuosittain ja täten saa
da järjestymättömän joukon keskuu
teen vastenmielisyyttä järjestöjä koh
taan ja innostumaan niiden murs
kaamiseen Tässä kirjassa m m sa
nottiin että Amerikassa el ole mi
tään luokkajakoa eikä eroavaisuuk
sia on vaan hyviä ja pahoja työläi
siä ja työnantajia) titmä oli hallituk
selle myötätuntoista maan muokka
usta avoimen työpajan taistelun va
ralta Hallitus aivan hyvin tiesi
sodan aikuisten syiden seuraukset
kärjistyvän tilanteen ja miten järjes
tynyt työväestö niihin tulee suhtau
tumaan Nyt on nähty miten tiltii
avointa työpajajärjestelmää on to
teutettu käytännössä Esimerkkinä
mainittakoon rhutatieisten lakko
jossa joukot olivat hajanaisia Hal
litus julisti yleisen estetuomion (in-
junetion) ja seuraava askel on et
tä lakkotapaukscn- sattuessa kulote
taan hallituksen sotajoukko lakko
paikoille pakottamaan työläiset pis
timillä töihin tai uhraamaan hen
kensä kapitaalin alttarille huolimat
ta siitä vastaako paikka elämän yl
läpitoa Siksi juuri Kolmannen Kansainvä
lisen toimeenpaneva komitea antoi
yhteisrintaman talstelujTllistuksen jon
ka ohjelmaan kuului taistelu avointa
työpajajärjestelmää vastaan Neuvos
tohallituksen tunnustaminen ja kaup
pasuhteiden avaaminen sekä valtiol
listen vankien vapauttaminen Täten
jouduttiin myöskin vetoamaan van
hoihin järjestöihin sillii tämä oli hei
dän asialleen suma kuin meillekin
Mutta tämä Vanhoihin järjestöihin
vetoaminen ei merkinnyt III Kansain
välisestä luopumista periaatteistaan
jota Raivaaja muiden kapitalistis
ten lehtien kanssa kilvan huuteli
vaan se merkitsi sitä että III Kan
sainvälinen todella katsoo ja taistelee
koko työväenluokan etujen puolesta
riistäjäluokkaa vastaan
Syy miksi oikeistolaiset jyrkästi
kieltääntyivät yhteisen rintaman luo
misesta oli siinä että he hyvin tiesi
vät mitkä tulisivat olemaan ne seu
raukset jos he laskisivat kannatus
joukkonsa vhteisviutamityöhöu va
semmistolaisten kanssa Se olisi ol
lut heidän - lopullinen kukistumisensa
kun työläiset olisivat saaneet kuulla
asian todellisen tilan eikil siten kuin
Kaivuaja sanoo Pieni esimerkki va
laisee heidiin petollisuuttaan tässä a
siassa Kuin ylitöisen rintaman ju
listusteeslt annettiin järjestön leh-'
tien juhlistavaksi tarjottiin niitä
myös Raivaajan ja Industrialistin
toimituksille juluistavaksi lehdissään
vaan yksinkertaisesti kieltäytyivät
"tilanpuutteen vuoksi" vaikka ne ei
vät olisi vieneet montakaan palstatuu
maa Sen sijaan he julkaisivat pals
tamääriä parjauksia yhteisrintamaa
vastaan ja vaikka tiesivät asian to
dellisen tarkoituksen väilristelivät he
asian todellisen luonteen saaden tä
ten vastenmielisyyttä työläisten kes
kuudessa yhteistä rintamaa vastaan
Tuli kysymys valtiollisten vankien
vapauttamisesta" ja mikä merkitys
yhteisellä rintamalla on siinä asiassa
Silloin meidän "sadan prosenttilaiset"
myöskin kieltäytyivät samoista syis
tä kuin oikeistolaisetkin ja vielä e
roittivat puolustuslistaltaan sellaiset
vankilassa olevat vangit jotka hy
väksyivät Punaisen Taloudellisen In
ternationalen kuten Tanner ja moni
muu I W W:n esitaistelija ja mai
niten kieltäytymisensä syyksi m m
Venäjän valtiolliset vangit ottamat
ta ensinkään huomioonsa mikä ero
oli tämän maan ja Venäjiin valtiolr
lisillä vangeilla että tämän maan vnl
tielliset vangit olivat tuomitut so
tavastaisen mielipiteensä vuoksi ja
Venäjiin valtiolliset vangit olivat tuo
niitut murhayrityksistä ja murhista
Neuvostohallituksen pää -henkilöltä
Leniniä y m vastaan ja yleensä vas
tavallankumousvehkellyistääii
Kuu otamme tarkastaakscmme mi
kä mies esim Vandervelde on ollut
aikanaan ja onko hänen toimintansa
aina kohdistunut rauhallisen sosiali
demokratian tehtävin niin huomaam
me että tämä nyt niin rauhallinen
sosialidemokraatti palveli sodan frt
kaim Belgian hallituksen ministerinä
suunntclien siis yhä uusia uhreja
tuottavia keinoja kapitalismin voi
toksi yhteisrintamasta kieltäytymi
sellä hän tahtoi hyökätä Neuvosto
Venäjää vastaan Nyt kuitenkin on
näillä sosialidemokraateilla myös o
ma yhteisrintama-suunnitelmansa jon
ka ohjelmaan kuuluu Europau uu
delleen rakentaminen ja kansainvä
lisen lainan hankkiminen Saksalle
Näillä lainoilla tahdotaan tukea por
varivaltaa Samoin on Europa n
uudelleen rakennu k senkin lulla
Europa on tilanteessa jota ci ilman
vallankumousta voida uudelleen ra
kentaa ja siksipä siinä tarvitaan jär
jestyneen työväestön yhteistä rinta
maa Mutta kun nämä herrat ker-
(Jalkoa seitsemännellä sivulla)
KANSANLAULU JA SOITTO
Kirj Hlnke Hcrgegren
Kaikkea mikä on jaloa suurta ja
kaunista nimittää moni uskonnoksi
Mutta se on väärin Siftt voisi ni
mittää ihmisyydeksi mutta sitäkin
paremmin taiteeksi ja runoudeksi sil
lä runous on ihmiskunnan korkein ja
puhtain ilmaisumuoto Unelmamme
rohkeimmat aatoksemme ja mieliku
vituksen ihmeellinen kisailu ovat ru
noutta Runouteen meidän on siis
kallistuttava aikakautemme tarvitsee
runoutta vulkka sen valitettavasti tu
kahduttavat koneiden jyske höyrypH
lien vihellys katujen riiminä sekä
puutteiden synnyttämä cpätoiv) ja
valitus Mutta runous elää sittenkin'
Se ei voit kuolla Sen puhdistava ilo
asustaa sisäisenä vaatimuksena ih
mislasten rinnoissa
Keskellä vakavaa järjestämistyötä
köyhälistössä nousee runouden ja soi
ton tenhovolma Kokoukset lopete
taan "Työväenlaululla" tahi "Interna
tlonalella'" samaan tapaan kuin us
konnolliset ihmiset alkavat ja lopetta
vat kokouksensa virren veisuulla ta
hi hallelujalla 1
Linnut laulavat Ihmiset jäljittele
vät lintuja Paimentyttö kutsuu kar
jaansa laululla jota kaiku kauas met
säiUn kantaa
Mutia kukin lintu laulaa äänellän
sä ja kullakin kansalla on omat kan
sanlaulunsa luonnosta ja eläviistä
eläinäslä pulppuilevina Metsät kos
ket vuoristot Järvet ilmasto tavat
ja tottumukset — kaikki ne antavat
mielikuvituksen toiminnalle muotoja
Aurinkoisessa Italiassa kajahtelee
laulu mandoliinin tulli kiluran säes
tämänä kisailevana karkeloivana Va
kava pohjoismainen seutu loi kansan
synkän polijusoiiuiun Ne kajuhtele
vatkin nuo kansanlaulumme niin su
rnnvoittoisina Rakkaus on melkein
aina kärsivää on joku huomauttanut
Kyyneleitä tipahtelee nnunm seasta
jos se milloin ilmoille ilmaseiksu Ne
ovat kokoonpantuja synkeän metsän
vurjostossa koskien kohinoissa ku
vaten kansan sisäistä olemusta
Suomalainen laulnneito on ehkä su
runyoittoisempl kuin meidän (ruotsa
lainen) Sanotaanhan suomuloisten
vanhimmissa luutuissa :
"Soitto on suruista tehty
murenista muovaeltu -
koppa päivistä kovista
emäpuu lklpoloista"
Sen vuoksi eivät kalu ilosäveleet
vaan ainoastaan värähtelevä surumie
lisyys Venäläiset ovat samoinkuin viro
laiset ja lättiläiset laulavaa kansaa
Slaavilaisilla heimoilla on suunnatto
man runsaasti kertomalauluja
Venäjiin kansa joka tsaarivalhin
synkeinä aikoina ei saanut koulusi
vistystä sai laulujen avulla hiukan
tietoja maastaan ja sen histoiiusta
Sen vuoksi on kansanlauluilla siellä
ollut suurempi merkitys kuin muissa
maissa
Ja ketkä ovat kirjoittaneet nämä
kansanlaulut? Kansanlaulujen eri
koispiirteenä onkin se että niiden te
kijät ovat tuntemattomia
"Vallia taidetta vaatimattomia ja
nimettömiä" kirjoitti ruotsalainen
kirjailija Geijer lisäten — joka li
säys elttämilttömästl myös koskee ve
näläistä kansanlaulua — :
"Näin kiirivät vuutiniuttomut lau
lun säveleet jotka eivät ole kenen
kään mutta silti kaikkien ympäri
suusta suuhun sydämestä sydämeen
yhteisten surujen toiveiden ja muis
tojen ääniä tuntemattomina mutta
jokaiselle niin omaisina vuosisatoja
vanhoja mutta siili vanhentumatto
mina pysyneinä sillä iluulssydän joi
den historiaa ne moninaisin vivahduk
sin kertoilevat on kuitenkin kuikki
na aikoina pysynyt samana"