ORGAN OF THE FINNISH VVORKINQ VVOMEN IN AMERICA II jtJSi EHO No 45 Tiistaina Marraskuun 7 p — Tuesday Nomber 7th 1922 — Kahdestoista Vuosik lm - - J YHTEISESTÄ RINTAMASTA Massan alueen tupa-agitaattori Jo han Hill oli Maynardissa lokakuun 17 18 ja 19 päivinä 19 päiviin iltana hiin puhui co-operativisella haulilla Puheen aiheena oli iniksl juuri nyt on' ylitöisen rintaman lujittaminen tärkein ja tarpeen ja mitkä ovat ol leet pääasialliset syyt oikeistolaisten kieltäytymisille yhteisrintamatyöstä Puhuja teki kysymyksen muodossa pohjan puheelleen miksikä juuri nyt meille on "tärkeintä yhteisen rintaman hiominen tehden selkoa seuraavasti: Voidaan joltain taholta tehdä kysy mys miksi emme ole pitäneet tätä yhteisen rintaman luomista niin tär keänä jo ennenkuin oli tapahtunut kaikenlaiset ristiriitaisuudet Siitä syystä meille juuri nykyhetkellä on yhteisen rintaman luominen tärkein koska on olemassa niin paljon eri mielisyyksiä ja yhteiskunnallisella luokkataisteluareenalla ilmenee mon ta eri puolueryhmää ja kaikilla näil- lii eri ryhntlllä on päämääränsä mi hin pyrkiä vaan jokaisen virtauksen eteenpäin kehityksen määräävät yh teiskunnalliset olosuhteet Kapitalis tinen yhteiskunta ajautui maailman sodan aikana tilanteeseen josta sen enää on mahdoton nousta olosuhteita luomaan työväestölle siedettäväksi sillä työväenluokan taloudellinen ase ma tulee joutumaan yhä ahtaamal le Kapitalistinen järjestelmä todella horjuu perustuksissaan siinä määrin että yhteiskunnallinen" vallankumous voi sitä kohdata kehityksen määrää mällä hetkellä ja juuri siitä syystä on meidän tärkein ehto saada mil jonaiset työväenluokan joukot taiste lullaan jouduttamaan kapitalismin kukistumista Kaikki eri puolueisiin kuuluvat ovat työläisiä työstä riippu- valsia ja yhteiskunnallista vallanku mousta ei voi suorittaa joku pienem pi ryhmä ja koska kaikki yhteisen rintaman vaatimukset koskevat juuri työliiisiä puolueisiin katsomatta niin vaatii sen onnistuminen tässä työssä koko maailman työtätekevien voimien ponnistusta Sota syttyi ja teurasti miljoonittain Europan työläisiä ja kapitalistinen järjestelmä jäi edelleenkin olemaan Ja miten-kävi näiden ennustajien? He asettuivat nyt kaikella voimal laan vielä tukemaan tätä kapitalis tista järjestelmää Porvarit nimitti vät heitä hallituksen virkapaikkoihin ministereiksi y m ja koska ei he eniiäii eivät edustaneet työväestöä piiättiviit he yhdessä porvarien kans sa lyödä murskaksi työväen vallan kumoukselliset järjestöt joiden puo lesta he ennen olivat saarnanneet Nämä kansan petturit päästyään liittoon porvarien kanssa kohdistivat toimintansa työväenjärjestöjen murs kaamiseksi paljon raa'emmin ja räi keämmin kuin mitä niiden kapitalis tiset virkailijat olivat tehneet Sillä itse verisen Ville-kelsarinkin aikana sai vallankumoukselliset työväenjoh tajat sellaiset kuin Luxemburg ja Liebkneeht y m säilyttää edes hen kensä Ainoa tuomio oli linna So dan alkaessa piti Liebkneeht ' puheen julkisella paikalla kansalle miten mieletöntä sota ja sen avustus impe rialismin eduksi on niin ci Wilhelm Hohenzollernilla ollut uskallusta sa noa sotilailleen että ampukaa tuo mutta annas olla kun nousi valtaan miehet sellaiset kuin Noske ja Van dervelde niin heti alkoi mitä hirvein kommunistijohtajien jahti ja teuras tus ja yleensä järjestyneiden työläis ten vaino Kuinka paljon murhasivat hallituksen sotilaat sparlncuslalsia pakottaen sen toimimaan muita ni miä käyttäen ja kuinka paljon teu rastettiin jilrjestyneltä työläisiä R uh rin lakkoalueilia Juuri näiden sosia lidemokraattien hallituksen määräyk sistä! Amerikassa samoihin aikoihin alet tiin järjestyneiden työllisten jahti ja hajoitustyö hallituksen taholta sillä nämä murskaamiset alettiin kuikissa maissa eri tunnuslauseilla toinkin maan olosuhteiden mukaisesti Ame rikassa alettiin kovalla pauhinalla huutaa "takaisin normaaliin" siitä syystä että sodan aikana olivat pal kat ja elinkustannukset nousseet hui maavasti ja tahdottiin nyt saada las ketuksi palkat mahdollisimman al haisiksi Tässä olisi pitänyt tapail tua myös elinkustannusten aleneminen- ja ellei näin olisi suhteellista a lennusta tapahtunut olisi kansa käy nyt tyytymättömäksi Hyvittääkseen kansan tyytymättömyyttä mikä oli jo kohonnut sotaakin vastaan alkoi kilhoitus "takaisin normrfaliiu" Ja tä mä taistelu ei yksinomaan rajoittu nut tähän eikä myös päättynyt vaan työnantajaliiton puolesta julaistiin kirjaa jota jaettiin niin paljon kuin mahdollista ilmaiseksi missä ' vaan sille avautui maaperä Tässä kir jassa julaistiin maan työväenjärjes töjen tilastoa jäsenistä omaisuudes ta ja miten paljon näiden kautta oli koottu varoja lakko- y m avustuk sina Tällä tahdottiin tuoda ilmi jniten paljon työväen järjestöjen yl läpito maksaa vuosittain ja täten saa da järjestymättömän joukon keskuu teen vastenmielisyyttä järjestöjä koh taan ja innostumaan niiden murs kaamiseen Tässä kirjassa m m sa nottiin että Amerikassa el ole mi tään luokkajakoa eikä eroavaisuuk sia on vaan hyviä ja pahoja työläi siä ja työnantajia) titmä oli hallituk selle myötätuntoista maan muokka usta avoimen työpajan taistelun va ralta Hallitus aivan hyvin tiesi sodan aikuisten syiden seuraukset kärjistyvän tilanteen ja miten järjes tynyt työväestö niihin tulee suhtau tumaan Nyt on nähty miten tiltii avointa työpajajärjestelmää on to teutettu käytännössä Esimerkkinä mainittakoon rhutatieisten lakko jossa joukot olivat hajanaisia Hal litus julisti yleisen estetuomion (in- junetion) ja seuraava askel on et tä lakkotapaukscn- sattuessa kulote taan hallituksen sotajoukko lakko paikoille pakottamaan työläiset pis timillä töihin tai uhraamaan hen kensä kapitaalin alttarille huolimat ta siitä vastaako paikka elämän yl läpitoa Siksi juuri Kolmannen Kansainvä lisen toimeenpaneva komitea antoi yhteisrintaman talstelujTllistuksen jon ka ohjelmaan kuului taistelu avointa työpajajärjestelmää vastaan Neuvos tohallituksen tunnustaminen ja kaup pasuhteiden avaaminen sekä valtiol listen vankien vapauttaminen Täten jouduttiin myöskin vetoamaan van hoihin järjestöihin sillii tämä oli hei dän asialleen suma kuin meillekin Mutta tämä Vanhoihin järjestöihin vetoaminen ei merkinnyt III Kansain välisestä luopumista periaatteistaan jota Raivaaja muiden kapitalistis ten lehtien kanssa kilvan huuteli vaan se merkitsi sitä että III Kan sainvälinen todella katsoo ja taistelee koko työväenluokan etujen puolesta riistäjäluokkaa vastaan Syy miksi oikeistolaiset jyrkästi kieltääntyivät yhteisen rintaman luo misesta oli siinä että he hyvin tiesi vät mitkä tulisivat olemaan ne seu raukset jos he laskisivat kannatus joukkonsa vhteisviutamityöhöu va semmistolaisten kanssa Se olisi ol lut heidän - lopullinen kukistumisensa kun työläiset olisivat saaneet kuulla asian todellisen tilan eikil siten kuin Kaivuaja sanoo Pieni esimerkki va laisee heidiin petollisuuttaan tässä a siassa Kuin ylitöisen rintaman ju listusteeslt annettiin järjestön leh-' tien juhlistavaksi tarjottiin niitä myös Raivaajan ja Industrialistin toimituksille juluistavaksi lehdissään vaan yksinkertaisesti kieltäytyivät "tilanpuutteen vuoksi" vaikka ne ei vät olisi vieneet montakaan palstatuu maa Sen sijaan he julkaisivat pals tamääriä parjauksia yhteisrintamaa vastaan ja vaikka tiesivät asian to dellisen tarkoituksen väilristelivät he asian todellisen luonteen saaden tä ten vastenmielisyyttä työläisten kes kuudessa yhteistä rintamaa vastaan Tuli kysymys valtiollisten vankien vapauttamisesta" ja mikä merkitys yhteisellä rintamalla on siinä asiassa Silloin meidän "sadan prosenttilaiset" myöskin kieltäytyivät samoista syis tä kuin oikeistolaisetkin ja vielä e roittivat puolustuslistaltaan sellaiset vankilassa olevat vangit jotka hy väksyivät Punaisen Taloudellisen In ternationalen kuten Tanner ja moni muu I W W:n esitaistelija ja mai niten kieltäytymisensä syyksi m m Venäjän valtiolliset vangit ottamat ta ensinkään huomioonsa mikä ero oli tämän maan ja Venäjiin valtiolr lisillä vangeilla että tämän maan vnl tielliset vangit olivat tuomitut so tavastaisen mielipiteensä vuoksi ja Venäjiin valtiolliset vangit olivat tuo niitut murhayrityksistä ja murhista Neuvostohallituksen pää -henkilöltä Leniniä y m vastaan ja yleensä vas tavallankumousvehkellyistääii Kuu otamme tarkastaakscmme mi kä mies esim Vandervelde on ollut aikanaan ja onko hänen toimintansa aina kohdistunut rauhallisen sosiali demokratian tehtävin niin huomaam me että tämä nyt niin rauhallinen sosialidemokraatti palveli sodan frt kaim Belgian hallituksen ministerinä suunntclien siis yhä uusia uhreja tuottavia keinoja kapitalismin voi toksi yhteisrintamasta kieltäytymi sellä hän tahtoi hyökätä Neuvosto Venäjää vastaan Nyt kuitenkin on näillä sosialidemokraateilla myös o ma yhteisrintama-suunnitelmansa jon ka ohjelmaan kuuluu Europau uu delleen rakentaminen ja kansainvä lisen lainan hankkiminen Saksalle Näillä lainoilla tahdotaan tukea por varivaltaa Samoin on Europa n uudelleen rakennu k senkin lulla Europa on tilanteessa jota ci ilman vallankumousta voida uudelleen ra kentaa ja siksipä siinä tarvitaan jär jestyneen työväestön yhteistä rinta maa Mutta kun nämä herrat ker- (Jalkoa seitsemännellä sivulla) KANSANLAULU JA SOITTO Kirj Hlnke Hcrgegren Kaikkea mikä on jaloa suurta ja kaunista nimittää moni uskonnoksi Mutta se on väärin Siftt voisi ni mittää ihmisyydeksi mutta sitäkin paremmin taiteeksi ja runoudeksi sil lä runous on ihmiskunnan korkein ja puhtain ilmaisumuoto Unelmamme rohkeimmat aatoksemme ja mieliku vituksen ihmeellinen kisailu ovat ru noutta Runouteen meidän on siis kallistuttava aikakautemme tarvitsee runoutta vulkka sen valitettavasti tu kahduttavat koneiden jyske höyrypH lien vihellys katujen riiminä sekä puutteiden synnyttämä cpätoiv) ja valitus Mutta runous elää sittenkin' Se ei voit kuolla Sen puhdistava ilo asustaa sisäisenä vaatimuksena ih mislasten rinnoissa Keskellä vakavaa järjestämistyötä köyhälistössä nousee runouden ja soi ton tenhovolma Kokoukset lopete taan "Työväenlaululla" tahi "Interna tlonalella'" samaan tapaan kuin us konnolliset ihmiset alkavat ja lopetta vat kokouksensa virren veisuulla ta hi hallelujalla 1 Linnut laulavat Ihmiset jäljittele vät lintuja Paimentyttö kutsuu kar jaansa laululla jota kaiku kauas met säiUn kantaa Mutia kukin lintu laulaa äänellän sä ja kullakin kansalla on omat kan sanlaulunsa luonnosta ja eläviistä eläinäslä pulppuilevina Metsät kos ket vuoristot Järvet ilmasto tavat ja tottumukset — kaikki ne antavat mielikuvituksen toiminnalle muotoja Aurinkoisessa Italiassa kajahtelee laulu mandoliinin tulli kiluran säes tämänä kisailevana karkeloivana Va kava pohjoismainen seutu loi kansan synkän polijusoiiuiun Ne kajuhtele vatkin nuo kansanlaulumme niin su rnnvoittoisina Rakkaus on melkein aina kärsivää on joku huomauttanut Kyyneleitä tipahtelee nnunm seasta jos se milloin ilmoille ilmaseiksu Ne ovat kokoonpantuja synkeän metsän vurjostossa koskien kohinoissa ku vaten kansan sisäistä olemusta Suomalainen laulnneito on ehkä su runyoittoisempl kuin meidän (ruotsa lainen) Sanotaanhan suomuloisten vanhimmissa luutuissa : "Soitto on suruista tehty murenista muovaeltu - koppa päivistä kovista emäpuu lklpoloista" Sen vuoksi eivät kalu ilosäveleet vaan ainoastaan värähtelevä surumie lisyys Venäläiset ovat samoinkuin viro laiset ja lättiläiset laulavaa kansaa Slaavilaisilla heimoilla on suunnatto man runsaasti kertomalauluja Venäjiin kansa joka tsaarivalhin synkeinä aikoina ei saanut koulusi vistystä sai laulujen avulla hiukan tietoja maastaan ja sen histoiiusta Sen vuoksi on kansanlauluilla siellä ollut suurempi merkitys kuin muissa maissa Ja ketkä ovat kirjoittaneet nämä kansanlaulut? Kansanlaulujen eri koispiirteenä onkin se että niiden te kijät ovat tuntemattomia "Vallia taidetta vaatimattomia ja nimettömiä" kirjoitti ruotsalainen kirjailija Geijer lisäten — joka li säys elttämilttömästl myös koskee ve näläistä kansanlaulua — : "Näin kiirivät vuutiniuttomut lau lun säveleet jotka eivät ole kenen kään mutta silti kaikkien ympäri suusta suuhun sydämestä sydämeen yhteisten surujen toiveiden ja muis tojen ääniä tuntemattomina mutta jokaiselle niin omaisina vuosisatoja vanhoja mutta siili vanhentumatto mina pysyneinä sillä iluulssydän joi den historiaa ne moninaisin vivahduk sin kertoilevat on kuitenkin kuikki na aikoina pysynyt samana"