Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Oct. 31, 1922)
No 44 IDAN KANSA (Neuvostohallituksen viidentenä vuosipäivänä) Siell' missä ennen konnat hallitsivat verisin hallituksin orjia siell' missä orjuuspäivät vallitsivat nyt kansa raataa juhlii vapaana Siell' missä ennen johti turmaan suureen miljoonat yksilöitten ynseys miljoonat yksilöt nyt jalkains' juureen painavat — taipuu korska ylimys kun järjen menettääpi menehtyvä ja Kannibaali kauhee nostaa pään niin vielä silloin puhuu katse syvä: me emme sorru sentä vieläkään Tulisin innoin kansa itse ohjaa -valtiolaivaa punapurjeineen Myrskyää meri salakarit pohjaa peittävät peijailevin peikkoineen Mut ees käy laiva myrsky on tai lauha ain turmanlähteet saadaan tukkohon kun pyrkimys on pyhä ikirauha — -Venäjän kansa ylvähin se on Maailman ensimäinen vapaa kansa mi kurjuutensa muutti onneksi i'a syöksyi alas sortovalliltansa 'tinainen kansa ainut kansa mi on hävittänyt kaiken saastan tyyten pois maaltaan rosvot ahnaat ajaen nostaen valtiaaksi ihmisyyden ja kirkkaan veljeyden seppelen Uljahin kansa joll' on ylväin kaipuu ja joka urhot synnyttänyt on joidenka eessä entisajan vaipuu urhoisat urhot alas varjohon Ei löydy vertaisiaan heille jotka yht'aikaa rakentaa ja puolustaa kun päälle ryntää rahavallan kotka ja raunioina ennestään on maa Ja vaikka rosvo ja sen hirttorengit vahdossasuin nyt huutaa karjuu niin valmiina kourassansa rautalenkit kytkemään heidät kaikki kahleisiin vaikk' valmihina sotaoikeudet on survomaan ne kaikki kuoppihin ja vaikka saalistansa ulvoo sudet niin katsokaa — se seisoo sittenkin 1 Ja vaikka luontoäiti miljoonittain luurangot vaaleat saa syliinsä ja täysi ollen kärsimysten mittain 'kun tulta syöstää heidän kyliinsä kun pellot tallataan ja kylät palaa he huomispäivän valjetessa taas auraansa tarttuvat ja mieli halaa sen korjaamaan min kalma maahan kaas _ Ja vaikka murtuneena syliin Volgan onneton äiti lapsen heittävi kun oma henkensäkin sielun kolkan vain alta-hiljaa enää henkivi Kun väijyy petturit niin kavalina ja Juudaat julmat salaa nauraa: haa kun käynnissä on riita sekä kina ja sekasorto uhkaa uhmaajaa kun nousee salaa käsi murhamiehen ja kaatuu uskaliaat urhonsa niin siltikään ei uuvu taistontiehen se voittaa vaan! Oi katso maailma! Se seisoo vielä Kuka murtaa voi sen kun voima tuli rauta pysty ei! On kaikki turhaa eessä voiman toisen se totuus on mi voiman niiltä vei: kirjoituskoneet tykin äänen salpaa' paperi luotituiskut seisattaa kuiskiva ääni miehen luonnon halpaa raukeaa raakuus lempeen leimuavaan Rautaiset armeijatkin mustat murtuu vain hengen asein sekä suosioin Tuskasta kruunupäiset pylväät turtuu nähdessään voimatonna käyvän noin Konnien kourat hervotonna vaipuu ja naama tiikerinkin kalpenee voimalla sanan miehen miekka taipuu pään painaa lurjus vahva vapisee Ja kätkee vankimmatkin verisiteet ystävyys uljas nostaa sijaan pään ja muuttuu korskeimmatkin mieli- piteet mies rautainenkin heltyy itkemään kun näkee tuon kun näkee urhokkuu den kun näkee uljaan kansan kamppailun kun näkee luojan yhteiskunnan uuden kestävän kaiken kovan kohtelun Työnraataja! Pois lakki nosta päästä ja anna sydämesi heltyä! Sen täytyy heltyä vaikk' ois se jäästä sea helly ttääpi uljas Venäjä mi osannut on taistella ja voittaa ja mennä muita kauas edelle Oi sitä tulee meidän kunnioittaa ei liikaa kyltiksikään ole se Ken sitä katsoo karsain silmin hällä ei oikeutta ole omistaa punaista lippua — ei hylkääjällä Venäjän pyhän sitä olla saa Ei punahppusemme seuraajaksi - hän itseään saa koskaan nimittää! — VENÄJÄ _ VAPAUS! on siinä kaksi jotk' side murtumaton yhdistää Wm Lahtinen iiiiirtiiiiiiiliiiiiiiiiiiiiiiliiiiilii Hiilimiiluin iliiiiiiiiiiiiiiiiiiim Stenjka Rasin Kirj Anna Kauppinen Olemme nähneet Stenjka Rasinin nimen useasBa nykyajan kumoushen keä uhkuvassa laulussa Tiimit to distaa että Stenjka Rasin on Jostain suuresta merkityksesta jonka vuoksi liilnen mulstoaan kunnioitetaan Mo nelle kuitenkin elikli on ' tuntematon ta mikä aikoinaan on ollut Stenjka Kasin Hlstnrlaln lehdillä mainitaan Ve näjiin maaorjista Joiden kärsimyk sistä on paljon kertoiltu Veniljiln hallitsijat ovat olleet mitil julmempia köyhäin talonpoikain orjuuttajia Niinpä Mikael Homanovln aikana maaorjuus kehittyi entista ankaram maksi Mikaelin aikana laki kielsi alnstalalstalonpojhlta I muutto-oikeuden Ja Jos omistajan mielivaltaisuu den vuoksi karkasi hilnet palautet tiin lainvoimalla takaisin ja vangit tiin Raipparankaisu oli aivan yleis ta ja julmaa Muita mnkaisutapoja oli karkoitus Siperiaan myyminen lienkiorjaksi lähettiimin sotilaaksi tsaarin armeijaan tai teloittaminen Nilillä kaikilla rankaisutavoilla sai vat maaorjuuden aikana tllaiiomista - jat rangaista orjiaan Tilanherroil la oli myös oikeus myydä maiden eli tilan mukana orjansa Jonkun ajan kuluttua he alkoivat myydä orjia ilman tiluksia Niin ja niin - monta "sielua" sanottiin Orjien perhei denkin yli oli omistajalla oikeus Hiin myi yksityisiä parbeenjliseniil erikseen kuten itse halusi Niiin oli siis Veniljiln talonpojista tullut maa orjina tilanherroin kauppatavaraa Kun tällaista mielivaltaista ihmls räiikkäystil kesti eikä hallituksen taholta ollut pelastuksen toivoa syn tyi talonpoikain keskuudessa tyyty mättömyyttä joka puhkesi kapinoik si Talonpoikaiskapinat muodostuivat huomatuiksi vuosina 1500—1(500 jol loin maaorjuus saavutti kiihkeim män ja Hlikeimmän kohdan Tuhan sittain talonpoikia ' pakeni ' Venäjän - eteläisille ja kaakkoisille rajaseu duille Dnjeperin ja Donin laskuve sien varsilla asuvien kasakkain ja tataarien luokse TäilllU asuvat ka sakat ja tataarit olivat jo suurim malta osalta melkein kokonaan vas tenmielisiä ! hallitsijoitansa eli yleen sä yksinvaltiutta vastaan ylläpitäen sieltäkäsin talonpoika kapinallisuut ta yli koko eteläisen Venäjän Nekin talonpojat J jotka eivät olleet maaorjia vaan asuivat vapaas ti omilla kylän yhteisillä maillaan saavat tuntea valtakunnan ulkonai sen mahtavuuden kasvun samalla kuin monarkistinen hallitusmuoto y liii enempi vaurastui josta oli seura uksena vuosittaisten verojen lisään- tyminen joka muodostui rasittavak- RasIn hi(nen joll(oUaan flousi kapi iyksi vrln pohjln Ainoastaan hä- PUNAINEN LIPPU MAAIL- si Mikael Romanovin aikana boja- nftan ko]fo EtcmVeniiJän maalais- non poikansa ja tyttärensä joutuivat MAN TYÖLÄISTEN rien lisäksi rasittivat talonpoikia vUestö Rasin muIden mukana oli vangiksi talonpojille Kun kapina SYMBOOLI myös pientilalliset jotka tavalla tai gaamlt kokea rullsaasti kaikesta vää- alkoi käydä maayliinystölle uhkaa- jviimpv m s w -m„„ toisella olivat päässeet etujensa vai- jfl knrjmKlesta ja hUviiis- vaksi onnistui Heidän saada kuiten- r r?nT„' „„:„„: ZT vojiksi Talonpoikain maanviljelys taakseen hän nousi ka- kin hallitukselta suuri armeija soti- tt' ' näin ollen alkoi lamaantua pysäh- 1llHstl ilsens rllstet Tntaeen_ 1otka kukistivat ka ykvlnen Tyclväenpuolueen edustaja tyä "„„ 4„„ „„„ „„ uuaett areiu-waiesin parlamentissa Katovuosien aiheuttama nälänhätä tyjen raatajien suojelijaksi ja johta- pinan talonpoikain veriin Rasin pa juksi taistelussa bojareja vastaan koni Donin kasakkain luo toivoen piti mielenkiintoisen puheen punaisen Duute kasvava tiptiimättömvvs lisään- ~ lipun puolustukseksi liuolimatta por- puuie aasvaia ueiamuiromyys iisuun TunnngittaIll mttyt häneen karannei- saavansa sieltil uutta voimaa vaan „„„„ 11lfn4oI„ ' taatnlata T tyi ja toi mukanaan ynieisKunnniis- ta ta)mlpoIkia ja maaorjia Tsaarin kasakkain päällikkö — ataniaanl — ta alennustilaa Tämä herätti ennen vapaassa - talonpoikaisväestössä yleis- sotilnat jotka lähetettiin kukista- otti hänet vangiksi ja luovutti halli- vnrien edustajain protesteista Doo- ley sanoi: Punainen on ihmiskunnan väri vuoassa -aonKaisviesrossa yies- uhkaavaksi käynyttä kapinaa tukselle joka Moskovassa kiduttamal- m "T ™ „7w tä tyytymättömyyttä tilanherroja ja sal Rasi„ lmtymililll omaan jouk ta teIoitH KagillIn veIJensa kcra t! ' ™ ? 1 bojareja kohtaan isun venaili Kas- „ „„ „„„ „„„„„i„_ n„i_ v„„i„„„ voi kaikessa ulkonaisessa mahtavuu- „_ ieet PU'""?n upun liciimn symooo- rlpssnnn tniepli rniuminvilnlfuin Alplf HkSeen Punaisella lipulla ei OlO Illi- oessaan toisen romanovilalsen Alek- rlnnana jollKa nilmi mielihyvin otti- kaan kuollut- vaan että hän tulee „„„„„ Mnmu„nrv„ f„ sei M kiie] nnoiiin nikmm vnnslnn tuän tekemistä isänmaallisuudessa tai sei MiKoeiinpojan niKaua vuosina t vastaan syysti että suurin osa jälleen ilmestymään heidän keskuu- nml„m„„„„„a 1o „„ „„„„ 1645— 1C76 ja samalla joutui länsi- „ „„ :„ „„„_ _„„„: „n epäisänmaallisuudcssa ja se henkilö isuarni un maisten suurvaltojen kanssa yhtey- omistajjen ieeu ju vuontvaiKuiuKseen aiaoi a- cpBiBuiiuiauiiinuuuuasu ja se uuiikuu armeijan miehistä oli tilan- teensä Jollain toisella n ime Ui nU on evlttil t vmamieUsyyttä pu m lilliettämiil maaorjia loin taas kurjuus kdy sieUtmiittöuiuk- h t „ uumin iiypua vanmuu uu iuuuvi auu nt m:tt i:t ♦ifirli t l_ leksei kulettaa myös Venäjälle Iän- Laajat alueet kaukkois-Veniljää „„„„ " „ !t rcn vuaryyaen valtiota vastaan simaisia tapoja pannen toimeen m puhdistettiin ja vapautettiin tilano- „ „„„„„„ !1t„f„ k„„„ Punainen lippu ei ole minkään puo- m sotalaitokset kaupan kirkon y m mistajista Kapinan ollen laajemmil- maMa eJ lftn laskelmt pieniutäkään uskonnon symbooli se on reformeja Tämän ohella talonpol- laa käsitti alueet Astraknnlsta valitukscn ailnti vaa„ lausul rollkaI maailman työläisten symbooli" kalu ja maaorja in asema kehittyi en- Kimbrskiiu saakka Volgalla Ja Kas- yeijnieen- "Olemme nautti- tistä tukalammaksL pian merellä joutui kauppiaiden kai- nwt eIUmä8tai kestiikiUimme nyt kär- Sen seurauksena oli että kauan Iiissa lastissa olevat laivat talonnoi- sjIByksc( kytenyt tyytymättömyys puhkesi ilmi- käin saaliiksi Persian shahi myös- J - kapinaksi Kapinan johtajana toi- kin päätti lähteä kukistamaan kapi ini vuotena 1070 Donin alueella pa- naa Kooten joukkonsa jota Itse joh- Dooley hyökkäsi ankarasti Uuden Etelä-Walesin porvarihallitusta vas tuun siitii kun se yrittää pakottaa koululapset kunnioittamaan Englan nin lippua Hän sanoi että työläiset Oletko hankkinut yhden uuden Jä- eivät suvaitse sellaista konemaista ennut venäläinen talonpoika Stenjka ti lähti hiin matkalle vaan tuli lyö- enen Työväenpuolueeseen? isänmaallisuutta