Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Oct. 24, 1922)
No 43 Tiistaina Lokakuun 24 p — Tucsday October 24th Sivu 7 VUONNA 1970 Kiij Aleksandra Koiiontal Oii tammikuun seitsemiin päivä vuonna 1070 Lepokodissa jossa maa- ilman vallankumouksen "suurten vuo- slen" veteraanit viettävät eliimiinslt loppuaikaa on niin juhlallista va- loisaa lilmmintil ja hilpeätä " Veteraanit olivat piliittiineet muis- tella nuoruuttaan ja lapsuuttaan ja jilrjestiiä " entisajan joulupäiväksi "Joulupuun" oikean kuusen jota käy- tettiin ennen : maailman mullistusta Tuohon hankkeeseen yhtyivät innostu- neiii mielin nuoriso lapset sekä kes- kenkasvuiset ja eritoten saatuansa kuullu että "Punainen mummo" tuli- sl kertomaan suurten tapahtumain vuodesta — 1017 ' '" Knuson he saivat verrattain hei- posti vaikka heidän täytyi tinkiä se metsien suojeluskolleegiolta Mut- ta loppujen lopuksi he onnistuivat vakuuttamaan valppaille metsänvartl- joille ettei metsä siitä harvene jos yksi puu koristaisi tuollaista harvi naista juhlaa Vaikeampi oli saada kynttilöitä Tusl valaistustapa joka tapailtu! sä delieijastuksellu oli nyrjäyttänyt el ai noastaan savuavan öljylampun vaan vieliipä kurkoittanut sähkön kaukai siin maakyliin joihin viimeisten vuo sikymmenien uudet kesksiimöt eivät olleet vielä ehtineet tunkeutua Kynttilöitä ei uusi polvi ollut eläis sään nähnyt ja "suurt l vuosien" "veteraanien" oli piirustettava kynt tilöiden kuvin jopa kutsuttava koolle erikoinen neuvottelu vallankumous vuosien kansnntalousiieuvoslon enti sistä jäsenistä keksiaksensä keinon millä valmistaisivat kynttilöitä yritte levän nuorison taidokkaat ju kaik keen työhön pystyvät kiidot Mutta kun vihdoinkin useiden epä onnistumisten pienten- vmuinkäsilys ten ja odottamattomien esteiden Jlll- ketii onnistuttiin koristamaan kuusi -si'l_'JIl inob-Jlull nakoisll- i U i'i„ i„ m-' konia pelsiineUla punaisilla omenil- la ia kii-iaviUa omatekoisilla kvnttl- nnna Kanreua uuiuiitr imirurou un uc™ löillä sekä omatekoisilla kynttUilja- hänen voimiansa käytetään kommuu- - Mutta minäpä tiedän mitä mer Wlla niin Päättelivät veteraanit se- "'n t'fen hyväksi Jällellä ole- kitsee "rouva ! kä nuoriso että "Kymmenes Kom- 'n aikansa käyttää kukin mlelltöt- _ Ja mW tle(Ulli mikU ralm ont muuni" ei ollut pitkiiän aikaan näh- ""il : tieteeseen taiteeseen tekniik- um 0en uUlmyt rallaa museossa nyt sellaista alk uperäistä ja huvitta- kaan- täydelllstytcttyyn peltojen hoi- YmtU o])ko slimUnkill ra]laa? Kan vaa juhlaa Nuoriso huvitteli sa- ""- opettamiseen Nuorukaiset noUko glnSl itft pussissa taskussasi? molli kuin ovat huvitelleet kalkkien neitoset työskentelevät yhdessä sa- Ju sltten oll sellailia umisitt mi ikknlpn nuoriso nauraen laulaen n'111 erikoisaloilla Elämä on jttr- t ka m olkoln nimltettiln var- xetKKieu KaiKeiomeii Mntta tarvitsi vain lähemmin tar- kastaa nuorisoa nihdUksensä ettei se ollut enää sama nuoriso joka tais- teli "Suurina vuosina" katusuluilla J~ III tl n 4 ln ali lrO- pitalismiu ikeen alaisena Emien kaikkea oli "Kymmenen poMme™ kalnen menneisyys jossa oli kaplta Koiumnunin" nuorisolla terve ja vah- Kommuunissa ei ole rikkaita eikä listeja ja varkaita Ja rahaa ja rou va mutta nuortean notkea vartalo k5ynW( mo aauat ovat unhoitetut via 1 Tytiiillä oll tuuhea pitkä tukka Joi- Ne eivil (lmaise mitään Kommuu- Kynttiliit olivat jo palaneet Ion ia he viehättävästi koristivat päänsä nn jaspnllIil 0n kaikki mitä he tar- pmm j„ niakeispöydät poistetut Mal slllä kommuunissa noudatettiin an- vitsevat voidakseen elää niin etteivät titon nuuriso ympäröi kertojat karastl sääntöä siitä että jokaisella tarvitse ajatelIa jokapäiväisistä huo- _ Mummo' Punainen mummo! kommuunin jäsenillä olisi aikaa el m& vaattei-t ravinnon kirjat hu- Kprn) mellIe Leniuistä! Oletko sinä vain lepoon vaan myöskin Itsensä vltukget _ kllikell tmn alltaa ncme ltN„ njUinyt „„„ i„ktt oIilvHniik? hoitamiseen Kommuunin jäsenet ra- kommuunl SiUil vttst„palvelukseksi Elkö nlnk„ln mmitkln lhmiset kastlvat kaikki kauneutta ju luonno - antaa- komlnlulIllll jilseu työvoimansa mkii „„„ ja j()iko hHn? NKllroiko iismuia vuim u ki vh Hitu rumentamalla sitii Nuorukaisilla oli ylllinsä vapiat taiteelliset - puvut heidän käslvaMls tansu uhkui voiman ja taitavuutta "Joulupuulle" kerääntyneiden nuor- ten joukossa el ollut ainoatakaan sai- rasta kalpeata kuihtunutta Kirkkai- na säteilivät veitikkamaisesti tutkis- „_! „iijfc -4„nDfVio Keievai snuiui r- - - — - tahdikkaita olivat heidän nuorten ri polvi el enää tiedä ollenkaan ml- niilkä ja sota Kärsimyksiä uhre rnnmiidensa liikkeet Mutta kaikista tii sota on Jn verta mutta oli myös uljuutta it- eniten herätti iloa se että liilpeäi — Vaari kertokaapa meille punai- seuhrnutuvalsuutta sankariutta suu nauru kapahteli kirkkaana täyttä- sesta- Ja valkoisesta rintamasta Ja ri järkkymätön usko vallankumouk en helinälläiln valaistun juhlasalin siitä miten te soditte oikein elävien sen voittoon astutun tien oikeudelli "Kymmeneimen Kommuunin" nuoriso ihmisten kanssa! — pyyteli nuoriso suuteen rakasti elämää rakasti naurua syn- "Suurten vuosien" veteraaneja "Punainen mummo" haluaisi että kistven ainoastaan silloin kun sen cli Mutta "joulupuu" juhlana eivät ve- nuoriso käsittäisi menneisyyden tuon astuttava tuistelmra ainoan vielä jäi- teraanit halunneet kertoa sodasta yhteiskunnallisen taistelun viiuiei Jellii olevan ihmiskunnan vihollisen Heisiä tuntui paremmalle kertoa vai- sen verisen luokkaottelun koko suu — luonnon — kalissa Mutta nuoriso lanknmouksen suurista johtajista ruuden ei synkistynvt 'ilksl että pe ei olisi 8Iliu pyörillä kulkevia lasisia pöy iriinvr taistelusta vaan voidakseen tiil joilla taiteellisen kirjavissa asti- tehokkaammin keskittiilt Itsensä ja vajita palnaiu kelno vihollisen voit- tmJg(kgl jjUoutoa vastaan oli vlelil ankara- n taiHteltuva Mtta enemmän kom - munistiuen ihmiskunta sitä valloitti stta enemmän "arvoituksia" se an- toi oppineille tekniikoille ja luonnon- voimia vastaan taisteleville rohkeille taistelijoille Mutta nuoriso rakasti tätä talste- ia Minkälainen olisikaan eliimii il- „„„ taistelua ilman vastuksien voit- lamista ilmnu tutkiskelevaa järjen etsimistä ilman ikuista pyrkimystä e - teenpäin — tuntemattomaan saavut- tumattomaan? Ilman tätä taistelua olisi elämä kommuunissa ikävää Elämä on jär - jestetty ja kulkee jilrkevästi suunni- teltua latuansa Jokaisella on oma — - ' Vallankumoustaistelijat opin teillä erikoisalansa Jokaisella miclityönsä "Krikoisaluksi" nimitetäiin sitä työ "Krikoisaluksi" nimitetäiin sitä työ- Jota kommunin Jäsen suorittaa lestettv Riten että Ihmiset eivät asu ----„-- perholttnin vaan ikävuosittain Lap- t s''at "Lasten Palateissa" nuo- mkaiset Ja neitoset asuvat hauskols- N rakennuksissa puistikkojen keskel- lii aikuiset — yhteisasunnoissa jot ta on erilaisia ja vanhukset asuvat kah(Uksl tunniksi päivässä seka sen Hsäksi luomuksensa järkensä tutki- van etsiskelyn - kaikkina aikoina Jälellii olevasta elämästään Kommuunilla ei ole vihollisia sillä kaikki naapurikansat olivat jo aikoja Mitäpä tekemistä tällä kaikella olisi sitten järjestäneet Itsellensä samal- tähtien kanssa Siihen aikaan kun laisia kommuuneja koko maailman Lenin eli oli maan päällä vielä niin miinHnai-ooaaa mrtokniiminiiiiiii Nuoitmljon telitiiviiä Silloinhan raivosi — Palukoot kynttilät loppuun ja annettakoon lupsMe makeisia niin kerromme heille suurista Johtajista Nuorukaiset klirelitiviit työntiiniilitn oisatt o11 ste inielimakeisia — Kunpa nuo kynttiliit painoivat nopeasti ja herkkusuut pian saisivat kynäksensä makeisista ! — puhe- nuorukaiset ' " Mutta veteraanit katselivat mur- lieellisina lepattelevia kynttilöiden va- loja Nuo tulet muistuttavat heille menneisyyttä kaukaista unhoitettua kapitalistisen järjestelmän menne!- syyttä jota he silloin tulisesti vihani- vat kun olivat yhtä nuoria ja urhool- lisiä kuin tämän piliviiinenkin kom- inunlstlnen nuoriso Heidiin nuo- ruusvuosiensa unelmat toteutuivat mutta elämä sivuutti nyt jo heidät he eivät vanhuksen askelin enää jnk- saneet seurata nuorison rohkeata len- toa! Paljon on jota he eivät Jaksa käsittää kommunistisen nuorl- son elämästä ja haaveista ! ~ ' Vaari minäpä tiedän mitä mer- kitsee sana ka-pi-ta-lis-ti! — kehasee munan reipas poikanen syö- _ „ „i!„„t „h nii uniin ui ium tlUyat rahoja tovereiden taskuista? 0nko gHntt Sepil vasta oli IvHtikaata! Kirkk(jnt ull)let vlltylvat nanruun Vallankumouksen veteraaneja hiu kan nolostuttua ja loukkaa tuo kau- Katsilko Lenin koskaan täh- niHmmo? oyat utpIialta ja heim m as()lsta nainen mummo" pyörittää päätään Mutta nuoret tytöt ja pojat kuunte livat veteraaneja kuten nämä vuoros tansa olivat nuorena kuunnelleet ta ruja "joulukertomuksia" Pääomat voitot yksityisomaisuus jopa "rintama" — kaikki nuo sanat olivat jääneet historiallisiksi sanoik si joita lapset oppivat kouluissa sil loin luin heille kertoillaan "Vallan kumouksen suurista vuosista" Maailman ' kommuunin nuorison katseet oli tähdättyinä korkeaan hou kuttelevaan äärettömyyteen Eivät he käsittäneet sen taistelun suuruut ta eivät he voineet käsittää entis ajan ' riemua ja vavistuksellista pel koa vallankumouksen kohtalosta ! — Ammuitko sinä Itse punainen mummo? Ammuitko oikeaan elävään ihmiseen ? Kommuunin nuorukaisten katseet ovat ihmettelevin heissä herää pa heksuminen hämmästys Kuinka voi umpua elävään ihmiseen ! Elä mähän on pyhää! — Me menimme itsekin kuole maan ! Me uhrasimme kaikkem me vallankumoukselle — puolustihe "punainen mummo" — Kuten mekin kommuunillem me! vastaa ylpeästi nuoriso Mummo valkenee Elämä on men nyt eteenpäin ! Suuret vuodet ovat lakanneet olemasta todellisuutta Nuo rukaisten sydämiä ei enää voi sytyt tää kertomuksilla sankaritöistä mau ilman katusuluilla "viimeisen taiston" vuosina Yhteiskunnallinen kysymys on ratkaistu Kommunismin uute on toteutunut Ihmiskunta on vapautu nut 'orjuudesta ylivoimaisesta palk katyöstä aineellisen riippuvaisuuden kahleista taistelusta jokapäiväisestä leivästä Uusia mittaumuttouian suuria teh täviä asettaa Uimisen eteen hänen o mtt tutkiva rauhattoman etsivä hen kensä Niiden suurten ääriviivo jen rinnalla jotka piirtilytyvät vuo den 1070 nuorison eteen kaikki en tisten yhteiskunnallisten voimien tais telut näyttävät niin helposti ratkais taviini! _r - Nälkä? Niiltlekö te nälkää ko konaisia vuosia Kylläpä te sit ten oliltekln järjestymättömiä ja tyh miä ! "Järjestymättömiä" ja "tyhmiä" — sen kauheampaa tuomiota el nuori komiuuunl voinut lausua "punasen muipmon" aikalaisista — Mutta lapset Jollei olisi ollut meitä ja meidän lujaa uskoa kom munismin voittoon meidän sitkeätä kiihkoiltu taisteluamme kapltallsmiu työtätekevien vihollista vastaan — et te te koskaan saisi nauttia yleisen Järjestyneisyyden onnesta eikä va paan luovan työn iloista ! Mc tiedämme kyllä että te o lette suorittaneet omat tehtäviinne mutta meidän tehtäviimme ovat suu remmat! Meidän pyrkimyksemme o vat laajemmat rajattomummat! Talsteluhaluisena kohottaa nuoriso rohkeat päänsä iloiset katseet ovat tähdättyinä tähtitaivaalle joka tum mana taustana näkyy juhlasalin peittämättömien leveiden ikkunoiden takaa — Te saavutitte omanne ja mekin tultunme omamme saavuttamaan To alistitte yhteiskumiulliset voimat Me alistamme luonnonvoimat Laulakaam me punainen mummo meidän uutta lauluamme laulua taistelusta kesyttö miä luonnonvoimia vastaan Sinä hän mummo osaat säveleen: se on meidän Internatioiialemiiie Mutta sen sanat ovat uusia sellaisia Jotka kutsuvat suureen taisteluun urhotyö hön ikuiseen eteenpäin pyrkimiseen Siuniuiikoot teidän "kuusijuhlan ne" kynttilät ! Meidän juhlamme on edessä ! Eliimii on taistelussa ikuises ti rauhattomassa etsimyksessii — ei kä sen saavuttamisessa! Yhdellä dollarilla voidaan Neuvosto-Venäjän nälkäalueel la ravita yksi nälkääkärsivä lap si kokonaisen kuukauden ajan