Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Oct. 3, 1922)
ORGAN OF THE - FINNISH VVORKINQ VVOMEN IN AMERICA No 40 Tiistaina Lokakuun 3 p — Tuesday October 3rd 1922 — Kahdestoista Vuosik NAISTEN TALOUDELLISESTA JÄRJESTÄY TYMISESTÄ YHDYSVALLOISSA m Kolmas jakso w 1860—1880 Tämän jakson aikana oli jo huo llattavissa suuremmassa määrässä kuin edellisinä vuosina suoranaista oniniattililttotoimintaa naisten kes kuudessa Vuoden 1873 paniikki jol loin teollisuus Ja maan taloudellinen eliimii joutui epäjärjestykseen suur ten rnhakeinottelujen vuoksi vaikut ti myöskin liiliritscvilstl työläisten ta loudellisiin järjestöihin- Tilhän saak ka olivat kutojat olleet etunenässä naisten järjestämisessä Tällä jak solla lie jäävät jillelle muista etu päässä siltä syystä kun varsinaiset ainerikalaissyntyiset naiset yliil enem män poistuvat muille aloille ja 1840 vuosiluvulla alkanut silrtolalsainesten ottaminen teollisuuden palvelukseen jatkuu ja laajenee Tämän seurauk sena havaitaan ammattiunloiden syn tymistä useimmilla teollisuuden aloil la kuin sitä ennen Naisten järjestämistä harjoitettiin näinä vuosina eniten sikaarityöntekt jiiln räätällntyöiitekijäin ompelijaln sateonvarjotekijäln viittojen tekijäin kirjanpaiuajain kiillottajani pyykkä rien ja jalkine-työntekijäin keskuu dessa Jalkinetyöntekijät olivat muo dostaneet koko maata käsittävän lii ton joka tunnettiin Tyhän Crispiuin Tytärten (The Daiighters of St Cris pin) nimellä Tämä liitto toimit me nestyksellisesti aina vuoteen 1893 jol loin e uuden taloudellisen pulakau den aikana lakkautti toimintansa Erikoisuutena naisten järjestäyty misessä on merkille pantava se seik ka että ainoastaan klrjansitojain ja sikaarityöutekijäin unloilla oli oikeus kuulua koko maata kiisttävään am mattiunloon jota vastom kaikilla muilla teollisuusaloilla naisten nm mattiunioita el otettu koko maata kä sittävään ' liittoon Jälkimaininkeja tästä on vielä tänä päivänäkin tavat tavissa eräillä aminattinloftla Näillä aloilla muodostivat naisten unioterl valtioita käsittäviä liittoja mutta suuremmaksi osaksi oli toiminta kui tenkin paikallista luonteeltaan Näinä vuosina lisääntyi nalstyöläis ten lukumäärä sikaariteolllsuudessa huomattavasti Aluksi kohtasi nais työläisten ilmestyminen kilpailijaksi tjömarkkinoilla suurta tyytymättö myyttä ja vastustusta mlcstyöläisten tuholta Huomattuansa kuitenkin lop pujen lopuksi taistelunsa jatkamisen aivan tuloksettomaksi slkaarityönte kijiiin kansainvälinen unio v 18C7 joka oli perustettu v 1804 päätii ottaa ualstyöläisiä jäsenikseen Täs tä yleisunion päätöksestä huolimatta taistelivat useat paikalliset uniot sitil vastaan kieltäen pääsyn unloon nai silta Vuosien kuluessa hälveni tyy tymättömyys ja vihamielisyys Huo mattiin että oli parempi taistella naisten kanssa yhdessä kuin heitä vastaan Kuvaavana sen aikaisille mielipi teille ja suhtautumiselle nalstyöliiisiin tällä alalla mainittakoon sikaarityöu tekijäin kansainvälisen liiton puheen johtajan AdolpU Strausserin lausunto puheessaan jonka hän piti joulukuus sa v- 1870 siis 12 vuotta sen jälkeen kulu naistyöläiset oli otettu mukaan järjestöön Puheessaan lausui Straus scr seuraavasti: ' "He emme voi karkolttaa nuistyö läisiä tiiltä ammattialalta mutta me voimme rajoittaa heidän työpäivänsä teollisuuslaeilla Yksikään tyttö joka el ole täyttänyt 18 vuotta älköön tehkö työtä enempää kuin 8 tuntia päivässä ja kaikkinainen ylityö kiel lettäköön" Vaatetusteollisuuden nlulln eivät työolot olleet parantuneet entisestään Kurjuutta näiden keskuudessa lisiisi kansalaissota joka työnsi työmarkki noille tuhansittain sotaleskiä jotka o livat jääneet taloudellista turvaa vail le Näiden keskuuteen muodostettiin väliaikaisia unioita ulkopuolisten syin patisecraajain toimesta Filadelfiaan Cincinnatiin Detroitiin Chicagoon Baltlmoreeu New Yorkiin ja Bosto niin Näihin aikoihin toimivat myöskin kirjapainon alalla työskentelevät nai set tarmokkaasti ammatillisten jär jestäytymisensä hyväksi saaden sii nä osakseen samoin kuin sikaarin työntekijätkin vihamielisyyttä ja vas tustusta Usein naiset sen vuoksi sal vat jalansijan kirjapainoissa lakon rikkureina Vuonna 1809 hyväksyttiin ensimUiuen lupakirja kirjapainoteol lisuuden alalla järjestäytyneille nais työläisille ja unioj jolle se annettiin oli New Yorkissa toimiva kirjapai noissa työskentelevien naisten uuio (The Womeu's Typographieal Union) N:o 1 Tämän paikallisiinkin puheon johtaja Augusta Lewis tuli valituk si tämän jiirjestön kansainväliseksi kirjeenvaihtajaksi joka- oli harvinai nen llinlö silloisen ammattiyhdistys liikkeen historiassa Kirjapaino-alulla työskentelevät naistyöläiset pääs tyänsä yleislliton jäseniksi muodosti vat valikkoja paikallisunloita joissa jäsenet toimivat soliduuriscstl järjes tön periaatteiden ja sääntöjen mu kaan Pesula itoslren naistyöläiset muo dostivat myöskin tällä ojan jaksolla voimakkaita unioita jotka työskente livät menestyksellisesti Yksi tällai nen unio muodostettiin Troyssu N Y ollen se v 1S00 siksi voimakas ettit saattoi avustaa silittäjiä taiste lussaan 1000 dollarilla Seuraavien vuosien aikana taistelivat nämä uniot palkan korotuksen lyhyemmän työ päivän ja yleensä paremmat työeh dot itsellensä Työsuhteet pesulaltokslssa olivat todellakin huutavan kurjat Noin 100 asteen kuumuudessa seisoivat työ läisnaiset 10 — 18 tuntia vuorokaudes sa saaden siltä palkakseen 2 — 3 dol lariin viikossa Unionsa avulla sal vat ho palkkansa korotetuksi 8 — 14 dollariin viikossa ja työpäiviin ly hennetyksi 12 — 14 tuntiin sekancuvostoja kasvattaakseen työ väen keskinäistä solidarisuutta Kui tenkaan cl se nähnyt mahdolliseksi ottaa iiilihiii sekaneuvostoihln nais työläisiä jonka vuoksi ensiniäincn u nio joka sen alaisena muodostettiin nuistyöliiistcn etuja ajamaan oli vain yhteen ammattialaan kuuluvista naistyöliiisistii Kaikista niistä nais ten animattliinioista jotka täten muo dostettiin olivat jalkineteollisuudessa työskentelevät naiset parhaiten jär jestyneitä Nämä olivat jo aikai semmassa järjestötoiminnassa (Pyh Crispiuin Tytärten Liitossa) tottuneet yhteistoimintaan jonka vuoksi Työn Ititarikuuvian johdossakin oli useita Uuniin union jäseniä Enslinäinen paikallinen naisten 'neuvosto muodostettiin syyskuussa 1881 Useita uusia naisten ammatit' yhdistyksiä liitettiin siihen ollen sen järjestyneisyys korkeimmillaan v 1880 jolloin siihen kuulut 27 paikal lisjärjestöä Tämiiu jälkeen alkaa naisten osallisuus Työn Ritarikunnas sa vähenemistään vähetä Yleenä on ollut vaikeata todeta Työn Ritarikuntaan kuuluneldon naistyöläistcn lukumääriin Eräiden arvelujen mukaan oli siinä v 1880 noin 50000 pari vuotta sen jälkeen ainoastaan 11 — 12 tuhatta jonka jäl keen se aleni alenemistaan kunnes naisten osallisuus tässä järjestössä kokonaan lakkasi 1 (Tatk) Uusia näkökohtia lasten luokkakasvatuksessa I 7 - Kaikessa tässä vanhassa -käytiin- -Niistä uusista virtauksista mene- ossil on nyt tehty suuria mulllstok telmissä ja muodoissa" Jotka nykyään sia Nuorisoliike on nyt astunut tun ovat tulleet päiväjärjestykseen kaik- luistettuna osana tasaväkisenä sopl kicn maiden vallankumouksellisten miskumppauina työväen kansainväll tjöläisten luokkttliikkeessä el ole en yhtymään — Konimunlstisoen osattouiuksi Jäänyt pieninkään työ- Interaotionulecn Sillä on oma erl kenttä Lasten luokkakasvotustyö Jo- kolstehtävänsä työtätekevän nuorison ta toisen Internationalen aikana lmr- kokoamisessa vallankumouksellisien joitottiin snm-jin kuin naistenkin jiir- tunnuslauseiden ympärille niillä mo jestämistä ja valistusta slvutchtiivit- ncttelytavoilla Ja niiden erikolskysy nil olla ei ollut mitään yhteyttä Nysten pohjalla jotka vaikuttavani virsinalsen puoluetyön kanssa ja jo- niiu tehoavat Ja lähemmin koskevat ka melkein poikkeuksetta kuului ai- työläisnuorisoa Nuorisoliikettä cl van kuin itsestänsä naisten tchtäväk- holhota siten kuin toisessa lii si oh nyt astunut päiväjärjestykseen ternationalcssa jossa sen radikaall kaiigaiuvällsessä työvueuUlkkecssä semPl toiminta kalkin käytettävissä Paitsi sitä että se on tunnustettu olCTin keinoin tukahdutettiin Hoi Iuokkaliikkeen yhdeksi tärkeäksi päi- llo" on muuttunut yhteisten peilaa t viinkysyinykseksi on sliheu nähden tc'Ion J" yleisesti hyväksyttyjen luok myöskln viitoitettu uusia uria kataistelumenetolmien iiouduttamlsek st jossa joKuisena luoKKntuisteitiinit kcch osalla on omii määrätty alunsa Jossa se saa puuna liikkeelle kuikkl tehtäväksi Sen mukaisesti ovat sit ten siihen kuuluvut eri maiden nuo risoliitot rientäneet käytännöllisiin toimenpiteisiin tämiiu päätöksen to teuttamiseksi Amerikan Nuorten Työ läisten Liittokin tänä keväänä pitä mässään ' cnsiuiiuscssa konventionls snan hyväksyi päätöslauselman täs sä suhteessa joka päätöslauselma on julnistu m m Toverittaren 31:ssil numerossa johon itse kunkin olisi lähemmin tutustuttuva IV Vuodet 1880—1908 Naiset Työn Ritarien Liitossa Työn Ritarikunta (The Knights of Labor) oli vasta enslinäinen laajempi järjestö joka ryhtyi ajamaan naisten ottamista ammattiunioniin tusa-arvoi-sina miesten kanssa Työn Ritari kunta sai alkunsa Filadelfian leikku rien perustamasta ammattiyhdistyk sestä jonka toiminta herätti pian työnantajain huomiota heidän eduil leen vaarallisena järjestönä Tästä seurasi yhdistyksen jäsenten vainoa minen Työläisten täytyi erotu työs tä tahi ammattiyhdistyksestään Vai non seurauksena oli että v 1S09 yh distys muodostettiin maanalaiseksi järjestöksi Vuosina 1S71— 78 laajen nettiin sen toimintaa useita eri am matteja käsittäväksi ollen v yhdistys vielil yhä salaisena Vusta vuonna 1870 tuli se julkiseksi järjestöksi Sen pyrkimyksenä oli muodosta: uk Nuoriso-Interiintiouale viime vuon na pitämässään toisessa nutuilmnn- t'otirineatun un livviilcvl uit SI f (tkumi mahdolliset voimansa ja keinonsa jonka mukaan lasten luokkukasvatus sottu soptvammaksl kuin vanhoillo puolueille siirtää lasten kasvatus työkin jossa nuorisoliike joutuu kni keu muun toimintansa ohella ikään kuin miehistymään Siilien sijaan et tä nuoret tytiit ja pojut ennen ei vät välittäneet eivätkä katsoneet it selleen lainkaan kuuluvaksi kysymyk set lasten kasvatuksesta täytyy hei dän nyt käydä työhön vakavasti kä siksi "Lasten kasvatustyö pois "äi dillisen" holhouksen aluisuudesla" on nyttemmin tunnuslauseena lasien Useissa muissa on lasten kasvatus- i„0kkakasvatustyön uhilla Tiiulle mi työ ollut jo -ikaiseminln käynnissä deti nnoret voimat toisissa sitä vasta järjestellään Yh- asten iuokkukusvatuslyön stlrly dysvalloissHkia tämä työ ' or vasta luista nuorisoliikkeen käsiin terveh alulla Se kily ilmi Nuorten Työläis- dilmnle tlctellkln n0na suurempaa ten Liiton hyväksymästä piiiitöslan- imlttaa el ge jUo RloniahiisilIe käy selmastukin jonka tarkoituksena ja tiinuöllisessä- toiminnassamme tuota pyrkimyksenä on valmistaa vasta simli missä lnstc„ kasVutustyölll on pohjiin tälle työskentelylle Siellä Harjoitettu on osa opettajista jo tii missä tätä kasvatustyötä on harjol- MlMa memlessa 0llut nuorta väkeä tcttu on se kuten jo edellä on mal- joka meikein poikkeuksetta kuuluu nittu ollut melkein yksinomaan nnis- nykyiuin nuorisoliittoon missit sellal ten tohtii viinit lhunneliittotyö kulki uen Taja 0„ vtolmiiniussa Nlillil paik l -aisliifon erikoiskysymyksenä Suo- kakullniila taos missit nuorisoliikettä messu Puolue ci siihen varsinaisesti e o)ei tulce osastoje„ pitää huolta huomiota kiinnittänyt muulloin kuin cdoUecijjn tästä työstä ja järjestää silloin kun NuisliUon päätöksillä se Be parliaansa mukaan esille tuli Kysymyksen tärkeyden vuoksi sc- Tiissä muassa ovat suomalaiset työ- M tutustuttuukseniine Toveritturcu liiiset osastoissaan kiinuittiineet huo- iukij„lta nimt umihl näkökohtiin miota lasten kasvatustyöhön osastona julkaisemme Toverittaren seuraavissa siltä syystä että mitään erikoisia numeroida muutamia kansainviilises niiisosastoja ei ole ollut olemassa gii nuorisoliikkeessii toimivien ulko Oiiettujina on sen vuoksi ollut sekii maalaisten tovereiden kirjoituksia - mies- että naistovercita ' ja nuoreni- pia sekit vanhempia Siellä missä on - — — ~ ollut nuoriso-osastoja toiminnassa on Toveritar on ainoa suomen nlitäklu katsottu ikäänkuin ala-ikiiis- kielinen työläisnaisten lehti ten osastoiksi ja jossain tupauksessu Yhdysvalloissa ja Canadassa pyritty niitäkin hollioamnan Tilaa se! 1