1 JJt&J% mt
No 39
Tiistaina Syyskuun 26 p — Tuesday September 26th
Sivu 9
dollisimiuiin lähellä toisiansa Riihi
rakennukset ovat kauempana Tuos
sa harmaassa yksitoikkoisuudessa
loistaa siiiiniiöllisesti kupukattoinen
kirkko joka vaikka jonkun verran
koristaakin kylää on kuitenkin vasta
palvelukseksi osaltansa tehnyt suun
iin ttoinnn paljon pitillikseen viiestön
jnaakylissit tietämättömyydessä ja pi
meydessä j
Käyntimme tapahtui illan suussa
Ilta li liian lämpöinen ja tyyni Ky
liin paimenet ajoivat juuri karjaa
laitumelta navettoihin " OH hauska
katsella kun elukat aivan itsestänsä
hajaantuivat kukin omaan navet
taansa Me talii oikeammin meidän op
paamme puhutteli muuatta talonpoi
kaisnaista joka seisoi ovella naut
tien kesäillasta Saisimmeko ehkä
katsella hänen hangastansa Kielte
lyjen jälkeen suostut hiin siihen jolloin-
saimme nähdä venäläisen ta
lonpoikaistalon sisustan Paitsi keit
tiötä oli siinä kolme puutteellisesti
sisustettua huonetta alastomine soi
silleen jollei ota huomioon kalita
nurkkaa jotka olivat laitetut altta
reiksi ja koristeltuina pyhän neit
syeen kuvilla sekä muilla pyhäinku
villa jotka olivat halpahintaisissa ke
hyksissä Kangastuoli otti - neljän
neksi huoneen tilasta Huonekaluja
oli vain sen verran mitä viilttiimättö
mästl tarvittiin
Kylän väki oU huomannut vieraita
saapuneen kylään jonka vuoksi se
kokoontui sutivin joukoin meidän ym
pärillemme kun me astuimme ulos
talosta Siinä oli pitkä tukkaUia ja
pitkäpartaisia talonpoikia ja naisia
joilla oli lapset käsivarrellaan
Kysyinyksestiunme mitä he pitivät
uusista oloista pääsi vilkas keskus
telu alkuun Entisajan tnlonpoikais
orjasta joka kumartunein selin ja
nöyrin askelin tervehti jokaista hor
rosmaista olentoa el olut enää jäl
keäkään Nämä talonpojat olivat it
setietoisia ihmisiä jotka puhelivat ynr
päiden Ihmisten tavoin
Olemmeko me tyytyväisin hallituk
seen? Ei emme lainkaan Se on ot
tanut meiltä meidän tuotteemme —
meidän "on makseta va veroja emme
kä nykyään saa menetelliE maan kans
sa niinkuin haluaisimme" Entiset ajat
olivat kuitenkin paremmat silliL sil
loin saimme ostaa maata Ja kaikki
tahtoisivat elää meidän kustannuksel
lamme porvaristo intelligenssi työ
läiset Ja valtio vain riistää meiltä
antamatta meille mitään vastineeksi
Kysymys siitä tahtoivatko kaik
ki palauttaa entiset ajat sai hei
dät mietiskelemään - Ei eivät he
tahtoneet tsaaria ja tilan herroja ta-
kaisin — solinuruoska ja orjuus cl'
ollut' vielä muistosta haihtunut ei
vätkä he liioin halunneet toista hal
litustakaan itse asiassa mutta hal
lituksen pitäisi menetellä toisin "
Mitä he sitten tahtoivat hallituk
selta? He halusivat ottä maa olisi
vapaa
Tällainen on mieliala talonpoikain
keskuudessa Suuri levottomuus hal
lituksen pakkoluovutuksista on kyl
läkin kadonnut mutta vapaakaupan
kautta heidän tuotteillensa jonka
uusi Järjestyä myöntää ovat lie
päässeet rahan siiiistämisnakunn
joilla rahoilla haluaisivat ostai lisää
maata Tämän estää heiltä n talaki
joka kieltää kaikkinaisen maan myyn
nin Tästä on syntyisin talonpoikain
tyytymättömyys
'usi talouspolitiikka on tulos Siitä
painostuksesta jota järjestymättömät
talonpojat ovat harjoittaneet halli
tukseen nähden Tämän vuotisessa
verosiiiidöksessäkin on hallitus koet
tanut -tyydyttiin talonpoikien vaati
muksia huojennuksista
Talonpojat haluaisivat maksaa ve
ronsa rahassa ja hallitus on vastan
nut haluavansa samaa vaan ettei
se toistaiseksi käy päinsä koska ve
rot nousisivat niin suunnattomiin
summiin ettei niitä voida kohottaa
jolloin valtio hunkkijanu joutuisi nos
tamaan hinnat katastroofimaisen kor
kealle Kunhan maan talous ou saatu
kuntoon ja ruplan arvo vakiintunut
voidaan pulina luontaisverojen sijas
ta maksettavasta rahaverosta
Talonpojan vaatimusten päämäärä
nä toistaiseksi o: Enemmän mauta
Hiin uskoo että enemmän maata
merkitsee euemmiin tuotteita ja enem
män rahaa Mutta tiimä toive niin
luonnolliselta kuin se näyttänoekin
talonpojan katsantokannalta on taan
tumuksellinen aikana jolloin ' kapi
talistinen järjestelmä on ajautunut
vararikkoon ja jolloin yli koko maa
ilman pyritään uuteen ja parempaan
järjestelmään -r- sosialistiseen
Moskova heinäkuun 2T p 1922
Bulgarian naisten edustaja
kokous Kesäkuun 4—5 päivänä aivan kuin
yleisen puoluekokouksen avajaisiksi
pitivät Bulgarian kouiuiunistinnisct
neljännen koko maata käsittävän
edustajakokouksensa maansa pääkau
pungissa — Sofiassa
Kokoukseen oli saapunut 100 nais
edustajaa maan eri kulmilta Näi
den lisäksi edustajia Saksasta Krei
kasta llumaniasta sekä kansainvä
lisen naissihteeristön edustaja Bul
garian Nuorisoliiton Ammattijärjes
tön sekit Bulgarian " kommunistisen
puolueen edustajat
Kokouksen avafi sydämellisin sa-
niä valistusryhmissä Näissä valis
tusryhmissä kouluutctaan ja ohja
taan naisia luokkatehtuviänsä suorit
tuinaan Nämä sympatiseerajat eivät
vielä tunne läheisesti puolucvelvolli
suutta vastuunalaisuutta eikä puo
luekuria eivätkä liioin suorita jä
senmaksuja Viime maaliskuun 8 päi
vänä siis kansainvälisenä naisten
päivänä puolue jo neljännen kerran
esitti vaatimuksen naisten äänioikeu
desta Kommunistisella puolueella on
parlamentissa 4:1 edustajan sosiali
demokraattisella puolueella vain nel
jä ":- '
Naisten lehti "Ravenstvo" (Yhden
vertaisuus) ilmestyy kahdesti kuu
kaudessa 10000 kappaleen painok
sena Sen vakinainen tilaajainäiirä on
8155 Pnolneeir äänenkannattajaa ti
laa noin 1000 naista ja sen lisäksi
ovat puolueen aikakausjulkaisun ti
laajista hoin 300 naista lentolehtisiä
on Jaettu kymmenissä tuhansissa kap
paleissa joka on erikoisesti merkil
le pantava sen vuoksi että lukutai
dottomuus Bulgariassa on suuri
Kaikkialla puolueen toiminnassa
ovat naiset olleet mukana Suuriu
loukoin he ottivat osaa puolueen toi
meenpanemiin mielenosotuskokoukslin
Wrnngeliu ja Bulgarian porvariston
suunnitelmaa diktatuuri vastaan
Naiset antoivat myöskin vauhdin
Venäjän avustustoiminnalle ''
Mielenkiintoinen ol toveritar Lnka
novan selostus työskentelystä talou
poiknisnaisten keskuudessa jota har-
Kremlin muuri Punaisen torin puolelta Sen vierustalla ovat vallankumous
sankarien haudat
noin Hulgarinn työväenliikkeessä har
maantunut taistelija toveritar Kir
kova Avauspuhe " sekä eri keskusjär
jestöjen edustajain puheet otettiin
vastaan myrskyisillä suosion osoituk
silla jotka nousivat huippuunsa sil
loin kuu kansainvälisen naissihteeris
tön edustaja joka samalla edusti
Saksau kommuuistinaisia astui pu
hujalavalle Puheessaan hän esitti kokoukselle
Snksan köyhiilistönaisten terveiset
Noin tunnin kestäneessä puheessaan
selosti hiin erikoisesti työläisnaisten
tilaa eri muissa todeten samalla val
lankumouksellisen tietoisuuden kasva
misen naisten keskuudessa joka il
menee naisten yhii kasvavassa osan
otossa kokouksiin naisten lehtien ja
kirjallisuuden yhä kasvavassa me
nekissä sekä naisten kestävyydessä
ja solidaarisuudessa yhteisissä taiste
luissa miestoverien kanssa kuten
esim naitutieläisten ja metallityö
läisten lakossa Saksassa vuoriteolli
suustyöliiisten lakossa Englannissa se
kä muissa maissa Myrskyisiksi kas
voivat suosion osoitukset kun pu
huja mainitsi Neuvosto-Venäjää klm
hiin puhui slitii merkityksestä kan
sainväliselle työväenliikkeelle mikä
jokaisella päivällä jokaisella tunnilla
on jonka Neuvosto-Venäjä seisoo
kun hiin kehoitti Bulgarian naisia
tukemaan kaikin keinoin Neuvosto
Venäjää -
Toveritar Kirkovan esittämästä toi
mintakertomuksesta kiivi ilmi että
naisten osastoja oli kaikkiaan 72
niistä 53 kaupungeissa ja 20 maaseu
duilla joiden kautta oli saatu kom
munististen aatteiden vaikutuspiiriin
lioin 4500 naista Näistä on puolueen
varsinaisia jäseniä ainoastaan 052
kaikki muut "sympatiseeraavia" jäsc-
joitetuan näiden käsityötuvissa ja
joissa kansanlaulut ovat ' vaihtuneet
vallankumouslauluiksi entisaikain sa
tujen tilalla ovat kuvaukset nyky
päiväisestä kurjuudesta jft tulevai
suuden toiveista ja joissa luetaan
naisten lehteä sillä välin kun rukki
seisoo _
Valistustyön harjoittamista varten
eri työaloilla on ammattijärjestön
yhteyteen perustettu naisten komitea
jossa on edustajia eri teollisuusaloil
ta ''"
Suurella mielenkiinnolla kuunteli
vat -edustajat toveritar Maimukovan
selostusta Moskovassa pidetyistä kan
sainvälisistä kongresseista sekä Ber
liinissä pidetystii kansainvälisestä
nalskirjeenvaihtajain kokouksesta
Edustajakokous päätti yksimielises
ti kannattaa kansainvälisen naissih
teeristön uudelleen valitsemisesta en
tisessä kokoonpanossaan Useita pää
töksiä valitustyöstä yns kysymyksis
tä hyväksyttiin
Kokouksen lopussa piti vielä kan
sainvälisen naissihteeristön edustaja
lyhyen puheen jonka jälkeen kokouk
sin osanottajat seisoullaan lauloivat
Kansaiviiliseu johon kokous päättyi
kin -
vat punaiset' tihcissä ampumakctjuis
sa hyökkäyksen melkein : voitta
mia linnoituksia vastaan Valkoiset
seisoivat tykkiensä ääressä Upseerien
katseet paloivat verenhimoisina —
niikil erinomainen maalitauli slintt
olikaan! r
Vain hetkinen enää niin pöly so
ra ja ruudin savu tulisivat sekoit
tautuinaan säpäleiksi ammuttuihin
ruumiin osiin samalla aikaa kun ki
duttavat ihmishuudot kaikuisivat rä
jähtelevien kranaattien rätinän yli
Tykkien luona seisovat tykkimiehet
ja heidän vierellään upseeri jolla on
kädessään viritetty revolveri Mutta
upseerien tykistöuilesten ja tykkien
luona seisoo suuri joukko naisia jot
ka ovat työläisnaisia ruuti- ja pape
tehtailhi Näinä näkevät luokkavcl
jensit tietäen ettil teurastus muuta
man hetken kuluttua muuttaisi sak
salaisen tasangon teurastamoksi He
tietävät että heidän luokkaveijensil
muutaman hetken päästä ovat pelk
kiä huutavia sätkytteloviä lihamöh
kiileitä porvariston ja hallituksessu
olevien sosialidemokraattien kunniak
si Yhä lähenee punaisten ampuma
ketju lähenee lähenemistään
Naiset puhelivat tykkimichillCJ
"Tahdotteko murhata veljiilnne?
Tahdotteko teurastaa luokkavel jonne
upseerien käskystä jotka useita vuo
sia ovat ajaneet teitä kuolemaa '
kohti?" - '
Upseerit huutavat:
"Laittautukaa siitä tiehenne sen
kin kirotut': nartut tahi ammumme
tcidiit kuin vesikauhuiset koirat!"
Muuan nnori luutnantti iskee re
volverillaan erästä nuorta työläis
naista Ne olivat kyllä naisia mutta
ne olivat köyhälistön naisia jotka
olivat tietoisia siitä että heidän
miehensä poikansa ja veljensä tulisi
vat teurastettaviksi
Eräs naisista hyökkää upseerin
kimppuun temmaisten häneltä revol
verin Kaikki naiset hyökkäävät nyt
upseerin ja tykkimiesten kimppuun
tarttuvat lurjusten korviin kiisivaiv
siln ja raahaavat ne taloihin ja tat
leihin joihin jättävät ne salpojen
taakse Ainoatakaan laukausta oi
kuulu Punainen kaarti valtaa Da
ehuun Naiset luovuttavat heille van
kinsa kolme upseeria ja yli kaksi
sataa miestä Suuremmolsilia ilinoi
tuslchdillä annetaan tiedoksi 'punais
ten voitto
Se oli köyhiilistönaisten päivä Dn~
v hanassa
Dachaun sankarittaret
Valkokaartit uhkasivat pohjoiselta
puolelta köyhälistöliiistä Mynchenin
kaupunkia neuvostotasavallan aikana
noin kolme vuotta sitten
Työläiset ja pnnasotilaat ryntäsivät
kuolemaa halveksuen niitä vastaan
karkoittuen ne takaisin ylängöllä si
jaitsevaan Daeliaulmu (lausutaan
Duhhauhun) Siellä valkoiset lujitti
vat riutumansa valliten konekivää
reillään ja tykistöllään alhaalla ole
van tasangon Illan hämärässä alkoi-
TYÖLÄISNAISIA OHRANAN
KYNSISSÄ
Suomen lehtien kertoman mukaan
ou viime toukokuun 25 ja kesäkuun
20 päivien välisenä aikana ' ohrana
toimittanut useita vangitsemisia Van
gittujen joukossa mainitaan seuraa
via naisia : kivjapainotyöläiuen Olga
Maria Hugnian Helsingista ompeli
jattaret Ida Maria Veijalainen ja
Ida Maria Väisäsen Terijoelta kaik
ki syytettyinä ohranan- ilmoituksen
mukaan kuulumisesta Neuvosto-Venäjän
vakoilujärjestöön
Heinäkuun 22 pnä vangitsivat Bau
diin ohranat kotoaan Vankkilan ky
lässä talollisen tyttären Anna Tct
rofin joka muiden samana päivänä
Eaudussa vangittujen kanssa passi
tettiin Raudun asemalle Anna Pet
rofia syytetään Venäjällä käynnistä
ja salakuljetuksesta n
Heinäkuun 23 pnä kertovat raja
seudun asukkaat kuulleensa kovaa
ampumisen pauketta rajalta Ransuliti
kohdulta ja hetkistä myöhemmin oli
vat tullimiehet Vahrmn ja Ihalai
nen tuoneet erään rouvashenkilön tul
livartioon kertoen hänen yrittäneen
Venäjälle toisen mieshenkilön seuras
sa joka oli onnistunut pääsemään
kurkuun Rouva on passitettu Raudun
ohranan putkaan
'Jälkeenpäin ou soatu tietää rouvas
henkilön nimen olevan H Karlsson
ja kotoisin Viipurista
— TyöttBmyys n nykylaen yhteis
kuntajärjestelmän kirous Kapitalis
mi on siihen syypää