Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, September 12, 1922, Page 7, Image 7

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    No 37
Tiisttaina Syyskuun 12 p— Tuesday September 12
tiillo alueelle Tu tätä nalsjärjestäjiiä
odotellessa perustakaamme jo naisten
komiteoita ja ryhtykäämme alusta
vnaa toimintaan naisvoimien kokoa
miseksi osastoissamme — A L
HAVAINTOJA
Kun tarkastelee tätit kapitalistisen
jilrjestelmllii vallitsemaa yhteiskunta
muotoa niin ei voi olla tuntematta
syvää vastenmielisyyttä sitil kohtaan
koska niin nurinkurisesti kaikki on
järjestetty Mutta sittenkään useam
mat eivät näe siinä mitään korjaa
misen varaa sen muka on "jumala"
niin säätänyt että mailma el voi
muuten pysyä pystyssä ellei ole rik
kaita ja köyhiä t
Kulkiessamnio helteisenä kesäpäi
vänä pitkin kaupungin katua missä
ilma on tukahduttava ja josta Jo
kainen haluaa päästä mitä pikemmin
pois valtakadun sivukäytävällä is
tuu koko pitkän päivää kuumuudes
ta huolimatta yhteiskunnan hylkimii
raajarikko kerjäten almua henkensä
pitämiseksi ohi kulkevilta ihmisiltä
Säälittävä on hänen asemansa mo
lemmat Jalat ovat kunnottomat toi
nen aivan poikki ja toisessa puujal
ka jatkona joten kulkiessa täytyy
turvautua kahden kainalosauvan
apuun ja sittenkin vielä on eteen
päin meno vaivaloista joten ohikul
kevan väkisinkin valtaa säälintunne
enempi vielä siitä syystä ettil yhteis
kunta jonka tähden niin monen mo
net kulkevat raajarikkoina ci katso
velvollisuudekseen antaa heille kun-
nollista huoltoa siinä määrin että ei
lipidiin tarvitseisi rampoja ruumii
taan laahata pitkin Satuja karsia
kaikesta kurjuudesta Eivätkö he ole
jo kylliksi kärsineet uhratessaan ter
veet jäsenensä kapitalismin alttaril
le? ~-' '
' Eräässä porvarien äänenkannatta
jassa julaistiin aivan hiljan miehen
kuva joka el tiennyt itsestään mi-
tään ll iitil kuka hän oli mikä
nimensä jne Tilinäkin yksi yhteis
kunnan eteen uhrannut palvellut
Ketä Samulin armeijassa ja ollut
Ranskassa rintamalla europalaiscn
I
sodan aikana ja sillä kapitalistien
"isänmaan" puolustusretkellä saanut
myrkkykaasua joka oli aiheuttanut
sen miksi ei hiin tiedä itsestään
Kuyaa julaistiin tietenkin siksi jos
joku olisi tuntenut ju tullut peri
mään ettil yhteiskunnan tukipylväät
olisivat päässeet eijesvastuullisesta
holhoojan asemasta Hänkin oli vaan
yksi miljoonista kapitalistisen yhteis
kunnan kukkaisista
Kun me kuljemme edelleen ulos
kaupungista ja saavumme maanvilje
lijäin (farmarien) kylään niin taas
kin näemme suuria epäjohdonmukais
ta asumattomia taloja ympäriinsä
joka puolella ja asutuksen puuttees
ta muutamat aivan kokoon luhistu
neena kuin myöskin asuttavassa kun
nossa olevia joissa työläiset eläi
sivät pois tiehensä jos ne annettaisiin-
asuttavaksi edes kohtuullista
vuokraa vastaan vaan of puhetta
kaan vuokrasta mutta ostaa saa kai-'
liista hinnasta Miten kummallista
kannattaa antaa ennemmin mädätä
ja luhistua kokoon kuin antaa asut
tavaksi vaikkapa vuokrallekin sillä
työläisillä harvoin vallankin kuin
sattuu olemaan perhettä on sääs
töissä mitään ulkopuolella "vatsan"
jolla voisi lunastaa kallishintnisia
maapaloja Tämäkin vain pieni huo
miota herättävä nurlnkurisuus nykyi
sestä järjestyksestä Suurkaupungeis
sa on monia perheitä joilta puuttuu
kunnollisia asuntoja kun vallitsee
asuntopula ja ulkona kaupungista
taloja ilman asujamia vallitsee siis
asujapula Eikö olisi siis aika työ
läisten ruveta järjestämään asioita
enempi järjestelmällisesti?
Kiertävä
ORJUUDESTA VAPAUTEEN
Kirj Helmi Mattson leet Touhun ja toimen ihmisiä oli-
Mikä on elämiin todellinen tarkoi- vat roomalaiset paljon vähemmälle
tus? Millin kaikki tähtää? Missä lie- jäi elämiin taiteellinen ja tieteelli
nec kehityksen huippu? Tällaisia ky- nen puoli kuin edelläkerrotun kan
symyksiä usein syntyy airoihimme san keskuudessa Kooma laiset olivat
Ajatuksemme silloin siirtyy ihmis- suuria riistäjiä ja se ei kohdistu
kunuan historiaan rientää aivan sen liut yksinomaan orjaluokan työn riis
kehtoon kiitää kaukaisille esthlstori- tämlseen vaan toisten kansojen pinai
allisille ajoille Ottaa varsinaisen suuteen ja henkeen Mikään el ollut
lähtökohdan sieltä minne tiede jo mitään roomalaisen rinnalla Vle
todistelulneen on ehtinyt tunkeutua niiltä kansoilta ryöstetyn omaisuu
Ajatusvirta kiertää ensin läpi met- deu ympärillä häärivät Kooman riis-säläls-
ja raakalaiskauden täjäsudet miollnmiiärin niin kauan
Ihmiskunnan lapsuusaikoina lhuil- k"' saalista liitti Mutta se tuhlaus
set olivat tasa-arvoisia Taistelu koh- J ylellisyys jota voitiin harjoittaa
distui mahtavaa luontoa vastaan tolstl'n kansojen ryöstön turvin ei
metsän pedot olivat julmia vihollisia volmlt U'1'1 kestilä- R°o maali
olemassaolon taistelu oli ankaraa Iun vaIa i-PPCui Orjain työ ei
Mutta Uimisten kesken ei taistelua rlittttnyt ja muut tulolähteet loppui
tunnettu ei ollut orjia eikä orja- vat voitokkaita sotia ei ijiitl voitu
vouteja" el piiskureita eikä piiskat- Jtkla- °rJk'n asema kiristyi iiärettö-
tavia Laumoissa kuljettiin sillä st- miis"- Boonian orjakansa ymmärsi
ten oli helpompi taistella vaaroja kapinoida mutta hirveästi he taistc
vastaan Vähemmät ja kokeneimmat lsaan hävisivät
joutuivat lauman johtajiksi taitavuu- sis„aasa na„iattiin tuhansittain
tensa perusteella Niiniä johtajat kali- 0Jia teiUon valsllla riipun ja
nivat vähitellen valtaa ja alistavat sumpasa Sparraeus-nlmlseu orjan joh
joukkonsa tahtosa alle Saalista jaet- talnassa kal)i11UBSa menetettiin kym
taessa annetaan "johtajalle" - pälli- m(lla tuhansia ovjia Kuusituhatta
llkölle-paras osa saaliista Omaisuu- rlMli lnmta pystytettiin yhdellä kei
den kasautuessa päälliköiden ja hei- taa Uo91naRta Capuaan menevän tien
UH II SUUMHKHU KllHim S!) 1UK- yft App011 Vanelle Riistäjillä Oli
kaeroltus Ihmiskunnan kaunis tasa
suuri nautinto nähdä orjien tuskis-
rvoisuus ja luysuusuiKu un orjuu- suun kPmHrtilevail
den muodostumisen ' kautta turniel- WrJat eivilt nil'nllert maailmassa
tunut Äärettömästä orjuudesta pu- mM mimn pelastukscn tietä siitä
huvat tuhansia vuosia seisoneet Egyp- kauIl0Ull0gtUi Jo101I heUmtJ oli syös-
tln pyramiidit samaa todistaa kuu- ty gilm gvVHtil oli raie8tlllinsa ko
luisa Kiinan muuri ja yhtä iliire- hMn oIeTaIla klIstinopilla hyvil maa
tonta ihmisvoiman tuhlausta on käy-
kouksiin vaan on meldiin mentävä
heidän luoksensi järjestiiniiillil heille
erikoisia kokouksia joissa keskustel
laan heitä koskevia kysymyksiä Ja
monet muut seikat siinä selvisivät
3a kun puhetuulelle kerran päästiin
niin puhuttiin siilien määrin että
kahvikultakaan ei juolahtanut mie-
-leen vaikka tiedettiin ettil päiväl
lisen päälle se tarjottaisiin ja sai
vatpa siinä miestoverit pari- kolme
kertaa kiiydä oven raossa muistutta
massa että kahvi olisi jo valmista
ennenkuin saivat naiset liikkeelle
Hörpittyämme kiireessä rortlandin
osaston kahvikokin erinomaista kah
via kotitekoisine kahvileipineen jat
kui kokous aina kello kuuteen asti
jolloin arveltiin jo täytyvän- lopet
taa puhetulva koska ponslvaliokun
takin tarvitsi aikaa valmistaakseen
ponsilauselmia siitii mistä oli ehdit
ty keskustella Kahvilomalta koko
ushuoneeseen menncssil huomasimme
ravintolan keittiön ovenraosta miten
miestoverit siellä häärivät kahvikup
pien tiskaamisessa osoittaen siten
kaikelle kansalle ettil he käsittävät
naisten "valtiopäivien' 'merkityksen
ja vakavuuden joka heille ansioksi
luettakoon ja aikakirjoihin täten mer
kittäkiiön aikalaisilleen sekä tuleville
sukupolvilfe opiksi ja ohjeeksi
Kello 7 kokoonnuttiin vielä kuule
maan ponsivaliokunnan hiki hatussa
laatimia ponsia joiden valmistami
sessa oli käytetty kaikkia mahdolli
sia aseita lyijykynästä ja saksista
lähtien nuppineuloihin saakka jälki
mäistä nimittäin liimasutin puut
teessa Kokouksen päätyttyä siirryt
tiin jo suoraan juhlasaliin lopetta
jaisiltamaan - Illan ohjelmassa oli
puheita runoja laulua kupletteja se
kä astorialaisten esittämä huvinäytel
mä ' "Gideouin seikkailut" jolle vaka-
TERVE MAAILMAN SIIRIN
TAISTO !
Nouse työmies joka maan
mahtiasi valtaamaan!
Nouse vanha nouse nuori!
Heitä arkisuuden kuori!
Tartu taistomiekan kahvaan!
Astu rintamaamme vahvaan!
Jo laulu soi'
Se toivon toi
Jo tuhannet ne yössä herää
ja yhä uutta voimaa kerää
Nouse työmies joka maan!
Aika rientää joutuisaan
Onnen pyörä rasahtaa
Koko mailma vavahtaa
Oisko tullut vallan hetki
työläisorjain voiton retki?
Kuuluu kahleen kalskahdusta
Kuuluu miekkain kilahdusta
Nousee Etelä ja Pohja
Itä rohkein ottein ohjaa
- Lännen rantaa kohden kansat
tahtoin murtaa rahan ansat
Lännen kansa riennä riennä!
Suomalaiset joukko piennä
innollansa lisääpi
taisto — armeljaammeki!
Terve maailman suurin taisto!
Terve luja työläisvaisto!
Idässä jo koittaa koi
Työläismarssl korkein soi '
Moskovassa
Elvira Willman
vimpienkin ihmisten vastoin tahto
ansa täytyi nauraa Mutta esittäjät
olivatkin päässeet oikean huvinäytel
miin vauhtiin jota todistaa sekin
seikka että Dik-poika tällit kerralla
sai eräältä koulutytöltä oikean suuk
kosen jota hän el ollut onnistunut
saamaan vielä siihen asti vaikka
kahdesti ennen oli jo osaansa näytel
lyt Astoriassa
Näin yhteisillä voimilla valmistettu
nautintorikas kolmipäiväinen Juhla
päättyi ohjelman loputtua yleiseen
karkeloon jossa paitsi yleisöä usea
juhlatoimikunnan jäsenkin vielä
vaikka ruumiillisesti väsyneenä mut
ta mieleltään virkistyneenä pyöräh
teli Innostusta nskoa ja varmuutta a
siamine edistämiseksi sai varmaankin
jokainen mukana ollut
Vksl joukosta
oerä roomalaisten orjien keskuudes-
tetry moniin mulliin muinaisten ku- M_ Kappeutulmt yläluokkakin oli saa
ninkuiden Ja faraolden mnistomerk- mt maailmasttt „it täydelliset nau
kelhin Sen ajan hallitsijat olivat tlmloti ettil nlitUall „utmMlim vlehä
ilkeitä tyranneja ja orjavoudit ta- tvgKl el olhlt ellila minaall sm
vattomau taitavia piiskureita Orjien syvstil rlkkakk„ ill0kka 0u jossain
hikipisaroilla kastuivat ikuiset pyra- maiuassil taipuvainen uuteen oppiin
miidlt joihin ylpeät Egyptin hallit- S(J untol elamiiUe untttt sisältöä
sijat nimensä piirsivät
- Germaanien hurjat joukot murska-
Jos pysiihdymme ihailemaan Krei- Hlvat roomalaisen nmaihnan vallan
kan ihania taldeluomia Jolta vielä Mutta OIjuls eI kaulimasta vielä
nykyäänkin pidetiiiin kaiken kannen- kaHn ]oppU]nr Se vain muutti muo
den pohjana Ja esikuvana tunneunne t()a Hänityslaitos astui roomalaisen
sielläkin saman orjuuden ilkeän tuok- V1)lt()u kilistyksen tilalle Läänltys
sun Orjain hiki- ja veiivirtuin piliil- lerlallJ hK)kka e]i toiston työllä Kes
iä kaikki entisaikain ihanuus seisoo kInjal f(0(iauiirHhtlims tai maaparoo
Orjain työ oli se kulmakivi Jolla „i „„ nyt k()lmM1tajana ja osasi kyl
koko sen ajan yhteiskunta lepäsi UI 1vvin vainallsa „ayHiiä Työtä
Kreikan vapaalla kansalaisella el ollut tpkpvil tain„pojktt sai maapalastaan
elämiin huolia sillä lukuisat orjat maksaa 11 BnurPt ve0t että ei
valmistivat kaiken mitä talossa tar- BUllkaan joutanut laiskotella Jos cl
vittiin Orjat olivat jossuin suhtees- mimiu lmnltu e„au linnanherra kek
sa eri arvoisia Isäntää persoonalli- Blnvt vfTokliii kaski )an talonpojan
sestl palvelevat — ylellisyys orjat hlpuaa Kamniakoita linnan lammesta
voimme sanoa — olivat tavallisesti ettoivilt sammakot voisi häiritä Iin
paremmassa asemassa kuin munt ta- ilunrouvan mta Kaikesta mitä suin
loudessa tavlttavat työmuurahaiset- kl„ voitlln kpksia määrättiin vero
Mutta kaikesta huolimatta orja oli Tttionpojnn morsiameenkin 'oli linnan-'
orja sieluilleen ja ruumiineen Kaik- IlPmiiiu" oikeus kajota ensimilisenä
kl se kauneus ja elämiin Ilo jota uaayöuä Kautta keskiajan vallitsi taf
muiiiais-kreikkalaisessa yhtclskunnns- i0„p0ikai„ ja linnanherrojen viilillä
sa -ihaillaan koski vain pientä lnur- kova taistelu Keskiaika oli maaor-to-osaa
ihmisistä Suurin joukko oli jumUn kauheata alkaa Katolinen
työnnetty pois elämän pöydiistäl pol- klvkko teki parastaan kansan pimlt
niimtian armomuruja vaikka heidän tämisessil mutta toiselta puolen siliä
hartioilleen koko yhteiskunta nojasi oll omat „llsi01lsa pimeänä keskiai
Mutta orjuus oli jo silloin imeytynyt ka„a - paiPstiinasta tullut alkukrls
veriin niin lujasti ettil vapautta el tilliiuri oppi oli jo ennättänyt muutr
osannut orja tuskin kaivata tua koko„aaii toiseksi Hengellisten
Taiteilijoita eri aloilta syntyi Kivi- crraln vaIa kilpaili maallisen val
kan vapaassa luokassa Suuria ajat- „„ kall38a Molemmat pitivät taion-
telijoita kasvatti myös Kreikka sll- polklia kahleissa Kautta pinieiiin al
loin Tunnemme Platon Sokraten k()Jpn kilrI k„itonkin ihmismielissä
Aristoteleen y m jotka tekivät työ- T„pau(leI1 kalpUU joka sai ilmaisu
til ajattelun vainiolla riato näki sil- muot0nsa erilaisina uskonnollisina
loisen _ yhteiskunnan sopimattoman sourolna ja yhdistyksinä Oli silloin
järjestyksen mutta hänkään el uial- km kapnolvia ihmishenkiä Jotka ei
ninnut ' mitään orjaluokan vapautta- vat U8konelt maailmanjärjestystä oi
reisesta alempi luokka jäi kokonaan keuktL He uhrasivat elämänsä Vä
hänen huomionsa ulkopuolelle Platon p„1(jpn alttarille
mielikuva ihannevaltio josta paljon Amerikan löytö ju n s uudet kek
puhutaan on kuitenkin ensimäinen slm{it mmltttvat taas elämän jiir
ajattelun vapaampi tuulahdus silloi- jostvsta ihmisten niiköpiiri avartui
sessa maailmassa ja nykyaikaisilla- liiice-cliimit vilkastui ja syntyi teolli-
kin tutkijoilla 011 hänen opeissaan a!)tä
paljon mielenkiintoista
Kreikan kansa jää tailelneen fllo- Maaorjat pyrkivät vapauteen muut
soflneen ja niiden kaikkien pystyssä tuivat teollisuusorjiksi nousevalle ää
pitiijineen ja ajatus siirtyy roouia- rettömiisti ahnaalle ja tavattomasti
laiseen maailmaan Siellä on alaluo- rikastuvalle porvaristolle Se oli rie
kalla vastassa samat orjuuden kali- niukasta kapitalismin nousukautta