Image provided by: University of Oregon Libraries; Eugene, OR
About Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930 | View Entire Issue (Sept. 5, 1922)
12 - Tiistaina Syyskuun 5 n — TuesdaySeptember 5th No 36 'LASTEN OSASTO- Niin tekivilti koirat!" vastasi iiitl nyt paksuniskainen ja käsivarret ly- huoaten hyet Kasvonsa olivat kiiltilvät ja Min lie menettelevät" virkkoi Ry- paistavat poskiluut ulkonevat Hiin r tAtT„ KfV U7£5 „„„ " bin hymähtäen "he kävivät minun hengitti suurelln tuhinalla ja riutan- SOtTH RANGE MIC II BIXGL&l ALTA CANADA lu0Ilalll mv0s taikastllUsella ilakl sa piti yhtämittaista pientä natl- Halloo kaikkt pikku lukijat! Ajatte- Temlu]vs mm fnrmIiyl:istil vat kaikki paikat ja loukot — niin naa Iin että piirrän Toverittareen Tihnä pMHn % ldjoen To! tekivät! Kiusasivat minua sydämen- "Astukaa sisälle huoneeseen Minä on toinen kerta kun kirjoitat Tove- verittureon cmlen kuln kolllu alkaa- sii halusta mutta eivät telineet mi- pukeudun tuossa tuokiossa" virkkoi ittareen Mirnl käyn muuta haimia Vai veiviit he ml sm seitsemänniille luokalle Meidän ja sama WaJa Pavelin vai veivät! Tehtaan talo "Olemme tulleet luoksenne asioiden koulumme jalkaa eiialkuuu viidentenä Elonkorjll„aikll 011 farmareilla kil hoitaja antoi viittauksen santar- takia" virkkoi Samollov miettiväsi! päivänä Kesä on täälläkin kauniini- Kovu)ft - mrcelm koetctaan mlt sanoivat "Amen!" ja katso! mies katsellen häntä " silmänurkistaan millään vaan ei ole meillä eikä mull- ma([a Jg hävisi He ovat todella ylitä pataa Jegor Ivanoviisi astui sissiiile huo- lakaan työläisillä tilaisuutta menua eyIti keskenään Yksi tarkastelee taskut neeseen ja sanoi sieltä : "Nikolai on kesälomaa viettämään meren run- tapahtnl ikiivU tapaug Kan Jolla viiliin toinen pitelee edessä pys- päässyt pois vankilasta tänä aauiu- nale-' salaisemme Nikolai Koppala joutui syii-" " ' m' aapurl Tunnettehan hänet?" Me tilaamme Toveritarta ja uitin tapatulmnlsell UlloUman nnrlkL Hiln "Teidän pitäisi ryhtyä Pavelia puo- "Kuinka kauan oli hän siellä ky lukee sitä lehteä Lopetan kirjeeni 0„ San(lersin kollmalnissa lustamaan !" huudahti äiti kohoten syi äiti tervehdyksellä kaikille Toverittaren ruumllnsa ]laudattiin Hocky "Isalleen "Hän on mennyt teidän t "Viisi kuukautta ja yksitoista päi- lukijoille Lilliaii Nikkinen Momitalllill hautausmaahan suurella huikkien edestil !" vää Hän näki viihiiveniiläisen joka — santtojoukolla "Kenen pitäisi puolustaa hiintä ?" lähettää teille terveisia Ja : Pavelin SOUTH BANGE MICH Häntä lähinnä jiil suremaan kihlat- kysj-i R-vbiu- : Joka myös lähettää terveisiä Ja pyy- __ ui morsiamensa Anniuia sointu Le- "-" """ "iuiul jvuu mies verlttareen ajan kuluksi TUniil on p(l ra„nassa vieraall mMn "Vaaditte liian paljon!" Emme tee vaeltaa tietänsä" sanoo hän "on jo toinen kerta kun nnnit kirjotau Sylvia E Alonen mitililn semmoista ! Mestarimme ovnt linna hilnen lepopaikkansa Jonka in- tähän lehteen Minä muistan milloin [ " koonneet voimia tuhansia vuosia he nokas hallitus on hänelle asettanut Sanna Kannasto oli täällä South „„_„__ „v_ ovat plstelleet sydiimemme nauloja ja kustantaa" Nyt kuomasenl käy- Kangillä Glen monasti kuullut luet- BfcAtfcR LAKE ONT tiiyteen Emme voi yhtyä heti paikal- käämine pääasiaan Tiedättekö kuin- tavan Sannasta Toverittaressa Mi- Tervehdys täältäkin pienet Toverit- la- Mem taTfyy ensin kiskoa it- ka monta henkilöä vangittiin el- H tnlltnisin fiiifirln Knminn 'nsnttppn eacfKmnm flA ftini-n inqif ~" — ' taren lukijat! Tunne on perustettu """"'— —-- i-u- jcui että voisin kirjoittaa hänelle Olen asten ja nuoriso-osasto ja minut va- taiset Diikit"' Jotka estilvilt mei1a sei- "En tiedä Mitä vanglttiinko mui- käynyt kesäkoulua Minun opettajani „tt„n Toverlrtaren kirjeenvaihtajat Bomasta aivfl" toistemme viercssii" takin paitsi Pavelia?" huudahti hän nimet olivat mr mrs ja Irja Le- g glls alan täyttää tehtäväni Ja sitten nieni hiin pois raskain "Hän oli neljäskymmenes yhdek- pistö Sicllil koulussa oli noin 30 askelin jättäen iiidin surunsa vai- siis !" lisiisi Jegor Ivanovttsh kylmäs- lasta Minä olin sisareni kanssa jon- Virkailijoiksi valittiin : puheenjoh- taan jota raatelivat hänen toivotto- tl Ja saatamme odottaa ainakin :ka liinil on Hyltl kilmppämässä tajaksl W Salminen pöytiiklrjuriksi mat sanansa ' " kymmentä muuta lisäksi! Tämä her- tuolla Otter järvellä Siellä 011 haus- II Salo rahastonhoitajaksi allckir- Päivä vieri paksussa mielettömän ra tässä esimerkiksi" -ka olla ja siellä oli muita tyttöjä joittnnur rahaston kirjuriksi M Salo ikävän usvassa Hän ei sytyttänyt "Niin minä myös!" virkkoi Samol ' Meillä alkaa englantilainen koulu organhieeraajaksl N Kuitarainen se- valkeaa el keittänyt ateriaa el juo- lov kolkostl syyskuun viides päivä Minä olen kil Vapauden kirjeenvaihtajaksi T nut teetii ja ainoastaan myöhään il- Nllovna tunsi mielensä kevyeni oliut marjassa äitini kanssa Äitini Piilonen lalla maistoi hivenen leipää Kun mäksl lähetti terveisiil Sanna Kannastolle Olemme pltiineet jo useampia ko- meill levolle tuntui hänestä ettei "Hän cl ole siellä yksin" mietti Meillä oli täällä haulilla kirje-ilta- kouksia ja päätettiin pitää ohjelma- elämänsä ennen milloinkaan ollut hiin mat ja Jussi Lahti puhui siellä ja näytös-iltamat koulun loputtua """ nöyryyttävää niin yksinäistä ja — _ Hän tuli noin kolmatta viikkoa sit- 27 p elokuuta Minä tahtoisin että """ tyhjää Viimeisten vuosien ku- DETROIT ' Mlf H ten Suomesta ja hiin tiesi paljon kaikki lapset kävisivät sunnuntai- 1ps oli hän tottunut elämään ali- vn kertoa Suomesta Esitettiin runoja koulua jossa opetetaan työviien aa- tuisessa toivossa Jonkin erinkum- Omituinen tauti Täällä Detroitissa " lauluja ja oli kahdelta tytöltä tans- tetta ja mikii on tehtävämme tule- millisen hyviin tapahtumisesta Nuo- aina vaivaa se sama tauti joka jo sia Tahtoisin että kaikki pikku- vaisuudessa tässä nykyisessä yhteis- 1so liyöril hänen ympärillään me- vuosia on ollut tauti jota kutsu tytöt ja pojat ahkerasti kirjoittaisi- kunnassa sillä työ jonka vanliem- lutcn' voimakkaina ja tiiynnä ' elä- taan välinpitämättömyydeksi Minii vat Toverittareen pamme meille heittävät on meidän miilinf""- Poikansa miettivät Ja toti- muistelen että usein on Toveritta- Toverillinen tervehdys kaikille pie- tehtäviimme tulevaisuudessa Ket kasv°t olivat hiinen edessään ja rcllekin valittu kirjeenvaihtaja vaan liille ja isoille lukijoille Vilma Stark - E Joensuu lliiu "Mtl olevan tämän Innostut- harvoin näkee kirjeitä täältä Pgn- === tavan Ja jalon elämiin mestari ja ttfii niin tyhjältä kun avaa lehteä poikansa kättä Ja henkeänsä pidät- Tf" i ' "U t" Z™ °ikä PUki'n aik0il"U Me UUtJsia tiien lausui hiljaa matalalla aitael- °" „kaJkk pua oko pltk n: täBltä lii: "Hyvästi Pasha Olitko mukaasi P" la™ "1 kukaan muu ollut kay- EiMn sItil kesilaikana olfi pa]joa „r-i-i „iki f„wifv vt 1ncn luonaan kuin cpamielytta- kirioktamista meldil „lsfo inm — f Jatko yhdtnneliitolrta iivufa) "Kaikkityyni Älä murehdi!" ' Tlt R-vbin - mistä Eikä Juuri mistään Yöllä kun Iitti oli unessa Ja hän "Kristus olkoon kanssasi!" ' "Ikknan takana pieksi kylmä ja Paljon on osaston jäseniä käinp- oli lukemassa vuoteellaan ilmaantui- tlheil- snrte lmokalllen ia valittaen päilemässä Osaston kenttäkin on kun vat santarmit ja alkoivat koluta Jo- Osalliseksi liitetty ruutuja vasten Sade sekä katolta suuri vuokratalo kaikilla jnukavuuk ka paikassa — pihalla ja ullakolla _ tippuva vesi tliyttivät liman väike- silla varustettu aina saunasta uima lle olivat pahalla tuulella keltanaa- } °U yimyt PaVeli" V°is' rlvalIa- tkevällii säveleellä Koko paikkaan asti Vaan kaiketi ne Tuu mainen upseeri kiivttiivtvl kuten ensi StUUt"1 Utl penkUe jn alko1 1Ujal- tnI° nilj-tti lluoJuvan lUJalleen sin- marit pian ottavat vuoteensa ja tilaisuudessa loukkaavasti Ja ptl- " itke- 8ulkien Umilnsil Hiin no- ne tänne Ja kaikki hänen ympäril- kävelevät kohti Detroittia kffn yöt kallisesi! nauttien hiilitämisestil ha- 3aSl pUiUilan Beuiiä 'vastaan kuten lilän näytti olevan tarpeetonta ja rupeavat olemaan kylmiä Ja ruoho- luten pistää aina svdiimeen saakka m e" allla3ilusa tapana on heittäen vailla tarketusta kin näkyy olevan niin näivettynyt jo ' Äiti seisoi hiljaa nurkassa ottamatta pl""S!l f"apiln- Tuskan ja lmlkatun Hiljainen koputus kuului ovella ka Johtuu kuivasta kesästä hetkeksikään katsettaan olkansa tU"te°n pnnosta ltki 1iin omna Voi" Ensln kmUU se kerran' sitte toisen „ kasvoista Pavel kiivttl kallkl voi miutomuluril"n ltla Kauan vienosti kerran Hiin oli tottunut noihin iiii- "™u mium oiiut jotakin suu- inanRa hillitiikseen Itseään mutta lo"- 3a lnuk01lsti' ammentaen kaikki tus- niin ne eivät enää häntä peljiittä- ammoista kun olivat ne alue-juhlat ka kerta kun upseeri nauroi ny- kat lfmkatusta sydämestään pois nect Hento herttainen tunne värisi 5— Pii elok Silloin oli kansaln- klviit hänen sormensa hermostuneesti" nvyhkvtvksien knssa Ja Iiii nen edes- hiinen sydämessään epämääräinen vaellus Detroitissa jota el ole vielä ja vanha vaimo tunsi kuinka vaikea S'liin viiikkvi' nlVan kuIn Ik"lsena toivo saattoi hänet jaloilleen Heit- oIll't täällä näinä pitkinä vuosina hiinen oli vaieta ja kärsiä ivaamis- tairaPllkkllna keltaiset kasvot oh- tiien liinan liartiolleeii kiirehti hän Ensin naalilla ja sitten sunnuntaina ' ta Tiiliä kertaa ei tiimit ' kauhistut- knlsilie viiksineen ja kiero katse kiin- ovelle ja avasi sen H kenttä aivan tilynä Täällä oli taiiut äitiä kuten ensi kerralla Hiin nltettynI1 ]lillleen llkeiillii mielihyvä!- Samollov astui slsäiin ja häntä ihmisia läheltä ja kaukaa Oli useita tunsi suurempaa vihaa nolliin har- '"' Tllteellisuus ja katkeruus kier- seurasi toinen mies jonka kasvot oli- osaston vanhoja jäseniä alkuajan isiin kannusniekkollilu vövleral- mimmii lunni j uiimssuiisu m KuiKeivt iaKKma KauuiKsen si- uramiuiui jvai iieisiu i 1' viii „i„n vi„n„ h„ L i " kllten langat kerältä loukkaantumi- sään syvälle painetun hatun var- tuntui vähän Ihmeeltä kun suonia i jn tina meu iiamn narminsu „!„„„ -m „ PaVCl koetti kuiskata "He Vanjtlt- iKiumira luiuie unia KUU- jwhi mu ™i un liiune niiu- KOHU sevat minut" " taan jotka eroittivat pojan iiidistän- "Herätimmekö me teidät?" kysyi lisääntynyt sä sentiilulen että hän etsii totuutta Samoilov tervehtimättä iiitiii kas- Elok 20 pnä oli vastakohta nien- ' Nyökäten päällään vastasi iiiti rau- OH kylmä sade rapisi ikkunoita vot synkkinä ja miettivinä aivan neiile juhlille Ihmisiä oli kun her- hallisestl: "Minii ymmärrän" vastaan jotakin tuntui hiipiviin sei- vastoin tapaansa roja kirkossa harvakseen Kai kyl- Hiiu ymmärsi — he panisivat Iiii- niiii myöten Hiin ajatteli ettil hiin "En ollut nukuksissa" virkkoi hiin mä aamu piti toisia lämpöisissä peit- nen poikansa rautoihin sentiilulen kuuli harmaiden raskaiden olentojen katsellen heitä toivokkain silmin teissä ' mitä hiin oli puhunut työmiehille til- astelevan vahtien talon ympärillä Samoilevin toveri otti pois hattnn- näpäivänä Mutta koska kaikki oli- leveine punaisine kasvoineen silmlt- sa ja hengittäen raskaasti ja röhi- Nyi kun taasen kalkki rupeavat -vat yhtä mieltii hiinen kanssaan ja töminä ja pitkin käsivarsin Hilnes- seviisti virkkoi ystävällisellä äänellä kotiutumaan niin kai kotoiset honi kaikkien velvollisuus olisi nousta hiin til näytti että hän melkein knuli ikäänkuin joku vanha tuttava tar- matkin hiukan vilkastuvat Kun jo ta puolustamaan el hiintä pidettäisi heidän kannuksensa heliniin joten niinelle leveän lyhytsonnisen kainen-ottaa osaa toimintaan yhtel kauan vankilassa "Toivon ettii olisivat minut vie- kätensä: "Hyvää iltaa naapuri! Ette sen asian eteen viemiseksi niin sil Hiin halusi syleillä häntä ja It- neet!" ajatteli hiin taida tuntea minua enää?" loin el se käy liikarasitukseksi yk keä hänen tähtensä mutta tuolia sei- Vihellys kuului kutsuen väkeä työ- "Tekö se olette?" huudahti Nilovna siioille Ja sellaisia henkilöitä ke sol upseeri välitien hiintä Ukein kat- hiin Tiiliä kertaa kuului se hyvin äkkinäisellä ilolla "Jegor Ivano- hoittaisin kerrankin jotain hommaa sein Hänen huulensa vapisivat ja matalalta epäselvältä ja epiimääräl- vltsh?" maan ettii ei aina toisia moitita viiksensil väriihteliviit Äidin mieles- seltii' Ovi aukeni ja Rybin astui "Juuri sama henkilö!" vastasi hiin vaikka itse ei kyetä mitään muuta tä niiyttl kuin olisi upseeri odottanut sisään Hiin pysähtyi hiinen eteensä nyökyttäen isoa pitkätukkaista piiii- tekemään kuin toisia arvostelemaan hänen kyyneleitään valituksiaan ja pyyhkien vesipisaria pois parrastan- tiliin Kasvoillaan lepäsi hyväiitah- Toivon että ensi kokouksessa va rukouksiaan Ponnistaen viimeiset sa toinen hymy ja harmaissa silmissään Iitaan Toverittarelle kirjeenvaihtaja voimansa koetti hän sanoa niin vä- "He sieppasivat hänet pois niin- ilmeni kirkas hymyilevä katse Hiin jolla on tilaisuus olla vähän joka bän kuin mahdollista hän puristi kö?" kyssyi hän li juuri kuin teekeitiö pyylevä ly- paikassa s - - Emilia Virta ÄITI ma siln