No 35
Naisten työpalkat ja
elinkustannukset
YIoikpkH tlimiPtflinfl Oli OtteiVät tVÖ
— -" — ' — '
liiisten palkat koskaan kohöa samas-
su - suhteessa kuin elinkustannusten
ui 'j
viiliiinkiiiin kunnollisesti täytyy hä-
nan kioriivHil knikosti muusta sillä
mnnat jos ryöminen muuan ovouu
kertaa Jos hiin haluaa pukeutua koh- muista valtioista otetut numerot kul
talaisesti tulee hiilien "kiristää suU- tenkln sopivat jossain määrin mitta
vyötiiän pari kolme kuukautta ennen- pmiksl Kansasin valtioonkin Näiden
kuin hän saa kokoon sen verran numeroiden mukaan tarvitsee naistyö
että kykenee lunastamaan jonkun vaa- niinen viikossa elinkustannuksiinsa :
loparien nseiieeii i iiuuisii-ii uinoiv
jen ja laskelmien mukaan nousevat
työläisperheen välttämättömimmät me
not aina yli ansion
Tämä pitäii paikkansa yleensä työ
läisten oloista puhuttaessa mutta vie
lä riiikeiimmiksi osoittautuvat nunie- Nämä numerot jo räikeästi osoitta
rot silloin kun rupeamme tarkastele- vat minkälainen suhde on naisten
maan erikoisesti nuisten työpalkkoja paikkojen ja heidän elinkustannuk
ja vertaamaan niitä eluntosuutelsiin gjensa viilillä Ne osoittavat että pal
sillä niissä ilmenee se että naisten i!ilt oiviit riitä Hiiliinkään väittämät
pienillä palkoilla tiiytyy suorittaa sa- tömiin tarpeisiin joita porvarilliset
mat elinkustannukset kuin miestenkin tilastotieteilijät katsovat työläisen
ja että nainen näin ollen joutuu laa- tarvitsevan Ja jokaiselle on tunnct
liaamaan elämänsä paljon ' raskaim- tuRi ottol heidän kilsitystensä mukaan
missä oloissa kuin mies Asunnon työläiselle kuulu lainkaan samallai
vuokraaja ci nimittäin katso onko Het elinehdot kuin yliiluoklle Työläis
vuokralaiuon mies tahi nainen hänen nuilen tarvitsee heidän mielestään
tiiytyy saada vuokraamastaan nuo- esim- vain yhden huoneen asuakseen
noesta määrätty vuokra Ja jos hiin ollla hunollil lapsia tahi ei Yläluo
jossain tapauksessa katsookin vuokra- kan nainen siihen sijaan tarvitsee vil
laisen sukupuoleen niin tapahtuu se uintilln kolme neljä huonetta
epäilemättä naisvuokraajan vahlngok- Miten työläisnaiset nälkiipnlkoillaau
si Moni nainen tietää kokemukses- "pärjäävät" osoittaa m in cdellämal
taan että naisena hänen on vaikeam- n[ttu kertomus jossa sanotaan että
pl saada asuntoa kuin miehen kos- nu]ueii jonka el kannata maksaa
ka asunnon omistajat katsovat pääse- aaumion vuokraa käyttää yövuorolla
vänsä helpommalla jos he saavat työssä käyviin veljensä huonetta
miesvuokralalsen jonka vuoksi he kis- Enemmän kuin puolet niistit naisis
kasevat jonkun kympptsentin jopa ta joitll 0u tutkittu olivat 25 vuo
rtollnrlnkin cnemmiin Jos naistyöliil- (Ien ijässii siis nuoria naisia joista
nen menee ravintolaan täytyy hänen guurin osa 0n yksinäisiä tahi les
maksaa sama hinta annoksestaan kiä joilla kaikilla oli huollettavanaan
kuin miehenkin vaatteitten pesusta gisaiia veljiä vanhempia tahi lap
lehdlsrä kirjallisuudesta teaatlerels- giUi Mmlan riihinä naisia joita tutki
ta kaikista kalkista sama maksu mug koskenut olivat naimisissa Ja
Missään oi sukupuolen ja siltä seu- perheellisiä joiden miehet olivat työt-
n iliri nlnKnii ninntininiHtl nallfnit - _I 1 1 — 1 1
auK9i-iia uivuii
vuoksi tehdii poikkeusta naisiin niih-
den
Tnkll aikfl tflkiinerlU kerrottiin tii-
iniln lehden palstoilla miten esim ta eIetii 0n nälitilvä nälkää tahi toh
New Yorkin miljoonakaupungin knnp- tiivl velkoja Siihen lopputulokseen
pa- apulaistytöt konttoristit jopateh- tulevat tutkijatkin Kertomuksessaan
taissakin työskentelevät naistyöliiiset ue san0Vat: "Ei voi kieltää että
joutuvat maksamaan 19 dollarin vlik- cnemmän kuin puolet saavat scllals
kopalkastaan huoneevuokrana aina 10 ta paikkaa joka el ole riittävä yh
dollariin viikossa Siis 9:llii dollarilla jpn ]enkilön tyydyttäväksi ylläpidok
on naistyölilisen liankittava itselleen gl Eivätkä nämä naiset olleet ulko
ruoka vaatteet y m välttämättömän maaiaisia k„jn pienellä prosentilla
kaupungissa jossa yksi ainoa siedet- Ainoastaan viisi prosenttia oli ulko
tävä ruoka-annos maksaa vähintäin maalaisia jälelläolevat 90 prosenttia
50—00 senttiä Tästä voimme laskea oIl maassa gTntyneitil valkoihoisia Ja
kuinka monta ruoka-annosta viikossa Tiisi prosenttia värillisiä
tällaisella palkalla syödään ja kuin- Niiistil tilastoista puutteellisuuksis
ka monta välttämätöntä vaatepartta taan i1U0limatta käy selville se huu
sillii vuodessa hankitaan ' tava kurjuus jossa tässä maassa
Sama suhde naisten työpnlkoissa ja naistyöläinen ja hänen mukanaan
elinkustannuksissa vallitsee kaikkial- glliteellisestl kokO työväenluokka vie
lä maassa Jopa ovat ne kurjemmat- lu p- ja SPikka että sikäli kun
kln kuin New Yorkissa Sitä todistaa tämiin maan syntyisetkin joutuvat
m m eräs tutkimus joka on tehty paikkaorjiksl heidiin asemansa el mis
Kansasissa pari vuotta sitten siellä j suhteessa ole parempi kuin ulko
vallitsevista naisten työpalkoista ja maalaisenkaan
elantosuhteista TutkiL uksen toimitti- —
vat Kansasin valtion työdepnrtement- KANSAINVÄLINEN OPINAHJO
ti Industrial Welfare Commission ja MOSKOVASSA
Washlugtouin naisten toimisto yhdes- Itämaisen Kommunistisen yliopiston
sii ja käsitti se palkkasuhteita vuo- rinnalle jossa opiskelee enemmän
den 1919 kesäkuun ja vuoden 1920 kuin 000 aasialaista on Moskovassa
kfsäkuun väliseltä ajalta äsken perustettu samallainen opisto
Selostuksessaan jonka tutkijat an- länsimaita varten Näissä opistoissa
toivat tutkimuksensa tuloksista mai- valinitetaan johtomiehiä niin idän
nttaan että oli mahdotonta saada ti- kuin lännen kommunisteille Lännen
lastoa kaikista teollisuudessa työs- opistoissa opiskelee nykyään 332 hen
kentelevistä naisista mutta että ne- keä kansallisuudeltaan ukrainalaisia
kin rajoitetut numerot jotka saatiin serbialaisia 'puolalaisia moldavilaisia
osoittavat että Kansasin valtiossa juutalaisia lättiläisiä liettualaisia vl
naisten palkat ovat paljoa alhaiseni- rolaisia - romanialaisia unkarilaisia
mat kuin missään muulla koko maas- saksalaisia ja hollantilaisia Kurssi
sa Ja tutkimuksen tuloksena esite- kestää 9 kuukautta jonka ajan ku
tiiiin numeroita joista käy ilmi että itessa opiskelijoita ruokitaan ja vaa
noin kolmas osa tutkituista naistyö- tetetann valtion kustannuksella ja 11
liiisistä ansaitsee vuodessa vähemmän nlan huoneenvuokraa
kuin 000 dollaria Hiukan yli 40 pro- ~
senttiä ansaitsi 000— 000 dollariin
vuodessa ja noin 30 prosenttia alno-
astaan ansaitsi yli 000 dollaria vuo-
dessa Kertomuksesta kävi selville et-
Tiistaina Elokuun 29 p— Tuesday August 29th
tii vnltion lainsäädännöllä määrättyä
alinta palkkiin 11 dollaria viikolta
cl noudateta valtiossa olevissa teolli
suuslaitoksissa Tiimiin vuoksi suuri
osa nalstyöläisistä ansaitsi vähemmiln
USU JllUSlVUIillSIMl HlIftttllBl Ijllliuiuuu
1 - ' fi Inltml piitncun In ntimnmtfn
muu v wuui m ituou jm
kuin puolet nillstil naisista ansaitsi
vähemmän kuin 12 dollaria viikossa
Missä suhteessa työpalkka on eian
luissil Blllinn-wn ljujfuinna
tokustannuksiin siitit ei mainittu ti-
„„ vtnmiut„
Teksasin valtiossa
Washingtonin
Nort Dakotan
Distrlet of Oolumbiassa
$1478
2210
1005
1049
komina jouKa vuoksi kuku peiue bui
tuIla toimeen perheenäidin niilkiipal-
kalla
' n In Alfl aAllnlellln nalknll
Uudista Toverittaren tilauk-
lesi ajoasu euci nccjn
tapahdu
TYÖVÄENLIIKKEEN HISTORIA UUDES
SA ENGLANNISSA
P J iMcGuiren v 1877 tekemistit vottaa osanottajiaan hyviiksymäiin se
— jr-
' „„mbM11
Uuden Englannin työväenliikkeen
muistiinpanoista
lilut-ttiin m n minut n n Riincren huomatta-
„„ „ „
van osau Amerikan työväenliikkeessä
Uuteen Englantiin kuuluvat Mainen
Vermontiu New Hampshiren Massa-
chusettsin Connectltutin ja Rhode
Islandin valtiot- Ollen enslmllinen
alue Amerikassa jossa tclidasliike e-
dlstyl se luonnollisesti tuli uuden
maailman ensmiaiscKsi otiemuemiiKsi
työn ja pääoman välillä Ennen kuin
paperirahoista osattiin ajatellakaan
öll tässä maassa jo työväenliike Pai-
4n n llt Qnl-unDaa nllrnl cnaln
juu ciui-u ivuui „
llttn Ittl 11 TTnol CnfrlmiH luk
listinen liike oli Uusi Englanti lak
kojeu ja työrettelöitten näyttämöni!
— "j" — sen Huwiiieiemiiieii ju m ii-uij ova
Tästä johtuu että työväenliike ei ole kansallisen vararlkkolnin hnäksyuJ
ti :-u n: li ilnllnu
ulkomaisella maaperällä tuotettua A'
merikaan el se myöskään ole niin
kuin sanomalehdistö välttää "kansan
yllyttäjien Ja vaarallisten agitaatio- vttrgtnalset etuoikeudet
rien työtä" Se on johdonmukainen 10- Lumin lain tarkotuksenmukal
tulos ja seuraus tarkasti miläritellyls- gml3 koneseppicn sällelhin nähden
tii syistä jotka ovat kauan vaikut- Erlkolskomiteoita valittiin laatl
taneet täilllil niin kuin Europassa- niaan perustuslakia ja hyväksyttiin
kln Nämä syyt ovat tulleet paremmin päätöslauselmia jotka ilmltoivat kon
näkyviln ja niitten vaikutus on ollut Ventlonin mlelipitettil johtnvista piil
ankarampl viimeisenil kymmencnil vi[n kysymyksistä saavutetuista tar
vuotena kuin miniiän muutu ajanjak- kotusperlstä verotuksesta osuustoi
sona ennen sltii niinnalllsesta kaupaukäynnistll ker-
Ensimmäiset muistelmat Uuden konventlonln työstä sano-
malehtiä varten ja puheen valmista-
Englannin voväenliikkeestä ovat ™ piLtäväksl Uuden
Massachusettsista vuodelta lhJu — " ' „ -
melkein vuosisata sitten - jolloin Englannin työlaisi le
kymmenen tunnin työpäiviin voimaan Konventionin aikana luet 11 k e
J : New Yorkin kaupungin I voi lisiltä
saattamista agiPeerattiin rakennus- £lw lu"n „„„„„
työläisten iSÄST KoSS
zr%££££ "- isä?"00" loppu-
mutta vasta v 1853 kymmenen tun- P™ syyskuuta 1834
ntn työpäivä ensi kerran otettiin käy- Tammikuun 21:nil päivänä 1834 pl
täntöön yksityisissä teollisuuksissa iin kokous Bostonin neuvotteta
valkka se jo v 1S40 tuli laiksi halli- huoneessa yleisen aramnttiunion pä
tuksen työmailla Jokainen vuosi riistämiseksi ja mäilrilttlin komitea
Massachusettsin historiassa vuodesta käytännössä toteuttamaan tätä aa
1825 vuoteen 1877 on merkitty Iakoil- tetta Maaliskuussa alistettiin perus
la Joko työpiilvän lyhentämiseksi tai tuslakl ammattien hyväksyit väksl -palkan
kohottamiseksi AmmattiunU Heinäkuun neljäntenä päivänä oli
oita perustettiin ja agitationl oli käyn tiili yleisellä uniolla Juhlakulkue jo
nissä viimeiset viisikymmentä vuotta hoa otti osaa 2000 miestä Saman
(vuoteen 1877) ja niin kiivas oli pHivän iltana sen toimesta pidettiin
liike toisinaan että se kiinnitti mo- mahtavat pidot Fannell Hall lssa
'nen tämän maan johtajan huomiota Vuosina 1833 1834 ja 1835 oli Työ
Lokakuussa 1830 Edward Everett MWen Puolue Massachusettsissa
Yhdysvaltain senaattori Massachu- Connecticutissa Rhode Islandissa
settsista luennoi Työläisten Klubilla Maincssa ja New Hampshiressa ja
Charlestownin Lyseorakennuksessa 1 ehdokkaita kuvernöörin Ja mul
lilhcllä Bostonia HUn -sanoi muun U valtion virkoihin Vuosien 1810
muassa: "Jos ihminen luonnon mu- Ja 1840 välillit suuri orjuuden vas-
kalsesti on työlälsolento seuraa siitä tustaja pastori William JU ery Chan
että Tvömlesten Puolue perustuu ai- nlng piti monta puhetta Ja luentoa
van luontomme periaatteille Tästä työvilestön kohottamiseksi Yhdessä
Johtuu että Työmiesten Puolue on tällaisessa puheessaan hiin sanoi:
Välttämätön Ja tiiytyy sen säilyä kai- "Me emme tiedä sivistyksen helpot-
kissa sivistyneissä maissa kaikkien taneen ihmisen raadantaa se on ti -aikojen
loppuun saakka skk slt11 Ttlss m "
Seuraavassa helmikuussa (1831) nil näen merkin syvästä puuttcelli
ptdettlln Bostonissa työläisten kon- ™teSU siinä mitä me kutsumme
ventlonl Ja siellii muodostettiin jär- yhteiskunnan kehittymiseksi
Jestö nimellä "Uuden Englannin Vuonna 1830 Massachusettsin lain
maanviljelijäin konetyöläistcn ja työ biatijakunnan kansanvallstuskomlte
miesten yhdistys" Tämä yhdistys an puhenejohtaja puhu "tehtallijaln
Jälleen kokoontui konveutioniin Bos- jatkuvasta pyrkimyksestä ottaa toi
toniin syyskuulla 1832 Läsnä oli 73 nais- ja lapsityolä siä sulke-
edustajaa ja kaikki Uuden Englannin alla työstä mlestyolils hl sen ah
valtlot lukuunottamatta Vermontia 1™ ii nais- ja lapsityötä saa hai
olivat edustettuina Tässä konventio- vcmmalla'
nissa laadittiin -fa hyväksyttiin seu- Vuonna 1837 Massachusettsissa toi
raava" poliittisten periaatteitten oh- mitettiin tutkimuksia teollisessa tuo
jelma: tannossa Tähän mennessä oli työ-
1 Koko Uuden Englannin käsittä- väenlilke mennyt eteenpäin kautta
vä järjestö ja keskuskomitea Jokai- koko Uuden Englannin Tehdasjärjes
seen valtioon tclmä monine paheinoen: pitkine työ-
2 Halpa ja yksinkertainen suunni- päivineen — kestäen Viikottain 00
telma yhtä taikka useampaa oppilal- tunnista 84 tuntiinkin viikossa —
tosta varten kuluttavassn ja yksitoikkoisessa työs-
3 Uudistus sotilasjärjestelmään sä naisten ja lasten palkkaaminen
niin että se vähemmiln rasittaisi työ- töihin miesten kilpailijoiksi työläl
väenluokkaa sille edullisen tehdaslainsäiidännön t
4 Työläisten kansalliskonventioniu puute — kaikki tämä oli omiaan aut
tarkoituksenmukaisuuden tarkistelu tamaan työväenliikkeen kasvamista
G Kymmenen tunnin työpäiväjär- Jatkuneen kiihotuksen jälkeen kym
Jestelmän tarkistaminen ja olisiko meutuntisen työpäivän hyväksi Julia
hyödyllistä tämän konventionin vel-ti presidentti Van Buren v 1840 et-
taikka jattaa se lucleu Englannin
eri työväenyhdistysten hyväksyttä
väksi
— ___''
j raniiKiiaicosien ja niuiueu iup-
nopoollcn vaikutus työväenluokan o-
i0SUhtelslin
7 Kansan opetusjärjestelmän pa
rantamlnen ja erikoisesti sellaisen
lal„laaillmiaa suositteleminen teh-
taittcn gisäisecn ' järjestelyyn näh-
joka fakaa nlls(jä työskentele-
v„le nlm täydellisen opetusmäärän
eMä gc _Tastaa kaikkialla Uudessa
Englannissa voimassa olevaa esihU-
torlalIlsta ja hyviiksyttyä koululaki-
järjestelmää
8 Vrasta vangitsemisen poistami
sen suositteleminen ja sen hyöty seka
9 Äänioikeuden ulottaminen vaiti
lllt -tsuaa knnouUll nn klMlnttU PTl
r