ORGAN OF THE FINNISH VVORKINQ VVOMEN IN AMERICA
No 34 Tiistaina Elokuun 22 p— Tuesday August 22nd 1922— Kahdestoista Vuosik
TeVEBITMBJB
KEN ON PUNAINEN
Toveri Martin Abein kirjoittua
"Young Worker" lehdessä:
"Ainerikalainen työliiinen el ole
luokkutietouien hiin on toivoton ul
komaalainen työliiinen on ainoa joka
käsittääl ettil hiin on pnlkkaorja ja
miksi hiin sitil on" Tällaisia huo
mautuksia on epäilemättä moni kuul
lut lausuttavan Ja ne "radikaalit"
talil "vallankumoukselliset" jotka
näin ovat puhuneet tuntevat sano
neensa kaiken niitii siilil kysymykses
tä voiduun sanoa tuntien lamaannus
ta ja epätoivoa työl tulevaisuuteen
nähden "Amerikaluiset työläiset ei
vät koskaan herilll kuitenkaan niin
''Kiitit hyötyä on siitä ettil me tuhlaam
me energiaamme?" Lamaantuneina a
merikulaisen työläisen välinpitämät
tömyydestä moni niiistil "vallanku
mouksellisista" jättävät vallankumo
uksellisen liikkeen ja tyydyttävät It
seään liikkeen arvostelemisella olipa
se sitten mistil arvosta tahansa tahi
sanomalla : "Minähän jo sanoin teil
le" Hyväksykäämme väittelyn vuoksi
sen ettil europaluinen työläinen on
luokkatietoinen ja ettil ainerikalainen
työliiinen ajattelee kapitalistisesti
Kuten moni munkin viilto on tämä
tosiperiiinen mutta siinil ei ole koko
totuutta Jos ameriknlainen työliii
nen el ole tietoinen luokkaeduistaan
niin ei riitä ainoastaan sen toteami
nen vaan on meidän tarpeellista tie
tää ' niiksi se niin on Selitys slitil
"ettei hiin halun herätit" on niin sa
noaksemme samaa kuin sanoa että
ameriknlainen työliiinen on niin eri
laisesti rakennettu ettei hän samal
laisten poliittisten taloudellisten yh
teiskunnallisten y m tekijäin vaiku
tuksesta kuin Europnssn tule suhtau
tumaan niihin sainiin suuntnisesti
kuin ulkomaalainen työliiinen Var
masti tällainen otaksuma näyttäisi
mahdottomalle sekit lapselliselle ta
valliselle aloittelijallekin sosialistisis
sa teorioissa' SivuuttuknurnniG sen
Vuoksi tiimä viiite keskusteluissamme
Meidän on tarkastettava oloja ja
aatteita historiallisesti ja ulkokohtni
sesti Me emme voi eroittua jotain
yksityisilmiötii siltä mikä sitil ym
päröi ja mikit siihen vnikuttna ja sen
jälkeen kmitelln ettil käsitiimme tuon
Ilmiön oikein Meidän tulee johtaa
no varmoista tosiseikkojen vertailuis
ta sovelluttaa rte toisiinsa asianmu
kaisesti päästäksemme terveeseen lop
putulokseen Onko ainerikalainen työliiinen luok
kntiedoton ja jos on niin onko ole
massa toiveita niinen tulemisestaan
luokkatietoiseksi? Jn jos ulkomaa
lainen työliiinen on luokkatietoinen
niin mistil se johtuu?
Amerikan vallankumoussodissa r
1770 ja 1812 Amerikan porvaril nokka
rapautti itsensä Englannin hallitse
vasta luokasta ja eritoten brittiläises
tä kauppa- ja maanomistajaineduista
Ja vapautuneena brittiläisen maanomistaja-
ja kauppaluoknn viiliilntu
losta nouseva ainerikalainen porva
risto alkoi Amerikan kapitalismin fce
hlttiiinlseu ja perusti lujan poliittisen
ja taloudellisen vallan itsellensä Päin
vastoin kuin Europan maiden porva
risto el Amerikan kauppaetujen tar
vinnut antautua (Uteluun hallitsevaa
fcodaaliluokkan vastaan Voitettu
aan helposti intiaanit europalaisten
Voiman avulla ennen Amerikan itse
näisyyden saavuttamista sekii samal
la sen pienen siirtolnistyöviiestön A
merikan porvaristo saattoi ryhtyä ke
JA MINKÄTÄHDEN]
hittämään ja riistämään Amerikan
runsaita ja koskemattomia luonnon
rikkauksia Mutta palkkatyö oli suh
teellisesti niukka Sen vuoksi työläi
set voivat vaatia verrattain korkeita
palkkoja Sen lisäksi oli maata laa
jalti ja runsaasti Siellä missit va
pauta maata on yltäkyllin riistettä
väksi el työläisiä saaiu niin helpos
ti työskentelemään toiselle palkkatyö
läisenä Mieluummin hiin menee "ta
kaisin luontoon" itse Xilillil mailla
luonnonrikkauksillensa tiiikavoiuinisl
ne kutsuilleen käyttää niitä työläiset
tulivat aluksi "itsenäisiksi" Näissä
olosuhteissa oli siis kaikille olemassa
yhtälaiset taloudelliset mahdollisuu
det Tämä oli ajan jnkso jolloin ke
hittyvä porvaristo tarvitsi yksityistä
yritteliäisyyttä ja alotetta Ja siitä
tosiseikasta huolimatta ettil "maan
isät" niin taitavasti Sovittivat perus
tuslain ettil se tarkotti jatkuvaa rik
kauden maan ja luonnon rikkauksien
keskittämistä yhil harvempiin käsiin
ja että so tosiasiallisesti siirsi poliit
tisen vallan lujasti kapltolistiluokan
käsiin tuloudellisten olojen seurauk
sena kuitenkin siihen aikaan työläi
sillä oli jonkunlaista poliittisten ja
siviilioikeuksien varjoa Täten kasvoi
ameriknlainen "r i i p p umattomuuden
henki" se ettil "jokaisella oli yhtä
läinen mahdollisuus tässä maassa"
sekii kaikki muut hyvälle tuoksahta
vat puoskarlvapaudet Kiistetyn psy
kologia el ollut erittäin voimakas jos
sitil luinkaan oli olemassa araerikalai
scssa työliiisessit - Nämä ihmiset oli
vat tulleet "jumalan luontoon" "va
pauden maahan" monarkistisesi! hal
litusta Europasta Saattoiko tiissit
"kultaisten mahdollisuuksien maassa"
vallita luokkatietoisuus työläisten kcs
kuudessa? --
Ottakaamme nyt curopnlainen työ
liiinen joka näinä vuosina oh siirty
nyt Amerikaan Mistil syystä ajatte
lee hiin toisin verrattuna maassa syn
tyneisiin palkkaorjiin? ja onko hiin
sen vnoksl tunnustettava ajattelevaksi
työläiseksi ja ainerikalainen työläinen
ikuiseksi tolvanaksi?
Kun ulkomaalainen työliiinen saa
puu näille rannoille hänellä on muka
naan perintö Satoja vuosia sitten
vallinneet Iuokkavastakohticn aatteet
ovat vahvasti häneen istutetut Tuo
taistelu on ollut todellinen julma ja
hirmuinen Orjuuden päivistä saak
ka satoja vuosia kestäneestä maaor
juudesta ja sen jälkeen kapitalistises
ta kuolettavasta järjestelmästä euro
paininen työläinen on tuntenut ruos
kan siiman kapnlnv knulan köyhyy
den vitsauksen jn yhil kasvavan kur
juuden Hänelle ei tarvitse kertoa
siitä ettil luokkataistelu on olemassa
hiin on tuntenut sen iskut ja kidutuk
set liian hyvin tietääkseen sen Vai-'
ta työväestölle on hiinen vaatimuk
sensa Kun hiin tulee Amerikaan
hiin säilyttää luokkatietoisuutensa
Hiintii eivät demokratian valheelliset
muodot hevillä petä Hiin el voi aut
taa sitil ettil ajattelee riistetyn työ
läisen luokkntaisteluajatuksia Ja kun
olosuhteet — hiinen julma taistelunsa
vuosisatojen kuluessa — ovat saatta
neet hiinct ajattelemaan eri tavalla
kuin amerikalaisen työläisen joka on
elänyt vuosisatoja toisellnisissa poliit
tisissa ja taloudellisissa oloissa an
saitseeko hiin sen vuoksi erikoisemnaa
puolustusta ja amerikaluinen työliii
nen päinvastoin pilkkaa ja ylenkatset
ta? Kumpuisessakin tapauksessa —
ei
Sitil mukaa kuin poliittiset ja ta
loudelliset ja yhteiskunnalliset olot
muuttuvat sitil mukaa tapahtuu myös
amcrikalalscssa työläisessä muutos
henkisessä suhteessa sekä ajatusta
Vttssa Slsälllissodun jälkeen umori
kuluiuen pääoma kehittyi suunnatto
masti Kuljetus ja kulkuyhteysviili
neet lisääntyivät nopeasti Rautatiet
levisivät kaikkialle sähkölenuätin
saattoi yhteyden yksinkertaiseksi
Itiiutuninlinin tuotanto kohosi suun
nattomasti Terästä ja rautaa tarvit
tiin yhil suurempia määriä Keksin
töjä kaikilla tuotannon aloilla alkoi
ilmestyä Mnansaauti el ollut enää
vapaa väestölle kuin se oli ollut aikai
sempina vuosina Sen osaksi jäi yk
sinkertaisesti piilkkuorjun osa Näi
den taloudellisten olosuhteiden muut
tumisen yhteydessä tapahtui muutos
nmerikaluisissa työläisissä Hiin alkoi
tuntemaan järjestön tarvetta Ihmi
nen kehittyy olosuhteiden mukana ei
kä niiden edellä Eivätkä vanhat
aatteet ole äkkiä hävitettävissä vaik
kapa taloudelliset ja poliittiset " suh
teetkin jotka nämä aatteet ovat syn
nyttäneet olisivat jo hävinneet Jo
tain roskaa jää aina jillelle vaikka as
tia on tyhjennettykin Tähän tupaan
voisimme osottna amerlkuhiisen työ
läisen tietoisuuden varmaa kehitty
mistä kapitalistisen kehityksen eri
vaiheissa
Tarkasi okaamme lyhyesti maailman
sotua imperialismin aikakautta ja sen
yhteydessä Amerikan nousemista yh
deksi suurimmista jollei suurimmak
si Imperialistiseksi mahdiksi maail
massa Onko ameriknlainen työläi
nen oppinut - siitä mitään? "Aatteet
joita häneen on kylvetty niin monin'
vuosin sitten natteet jotka eivät enää
sopineet Amerikan kapitalismin mjo
toon istuivat hänessä lujasti Men
neisyys painoi raskaasti kuikkia
Mutta imperialismin tarpeet pakot
tivat sen kiskaisemaan sellistiinsä nuo
hulpaviiriset vaatteet jotka olivat
pirskoitetut hyviin hajuisiksi joka
antoi Imperialismille työläisten silmis
sä "pyhyyden tunnun" Imperialisti-
KAPITALISTINEN
Kapitalistisessa maailmassa esittää
oikeuslaitos tärkeätä osua riistäjä
luokan aseena riistettyjä vastuun Sen
erikoistehtävänä on suojella yksityis
oiuistusoikeutta ja yksityisten riisto
oikeutta Milloin tuliansa riistettyjen
järjestämätön tai osaksi järjestynyt
joukko nousee tul ilmaisee pienintä
kään halua suojella itseään rlistiijä
luoknn sortotoinienpiteitil vastaan
joutuu se heti välittömästi tekemisiin
omistaviin luokan täydelleen kontrol
loiman oikeusjyrän kunssn Erittäin
kin viimeisten vuosien luokkataistelun
historia on Yhdysvalloissa täynnä täl
laisia esimerkkejä sillä missiliin el
niinkään rauhallisten olojen vallites
sa kuin täällä ole ' jaettu sellaista
miiilrää törkeitä luokkiituomiolta
Entisinä aikoina kun luokkataiste
lu ei vielil ollut niin kärjistynyt ei
kä knpitullstiluokka vielä ollut eh
tinyt sunda käsiinsä niin täydellisiä
yliherruutta kuin tänä päivänä oli
hallituksellamme tupana erittäinkin
silloin kun luokkulaistelu uhkasi kär
jistyä sisällissodaksi myöskin suos
tun "tutkimaan" asioita Nämä tutki
mukset ollvnt erittäin aikaa kysyvät
ja "yleisöä" "rauhoittunman annet
tiin näitten tutkimusten johdosta jois
sakin tapunksissa kymmeniä tuliunsin
sivuja käsitteleviä lausuntojakin
"Yleisö" oli tyytyväinen kun sai lu
nen kapitalismi esiintyy alastomana
"Demokratian" verho työnnetään syr
jään askel askeleelta Tämä muulil
la kolistettu kauneus on paljustcttu
koko rumuudessaan ja tihkuvissa mä
täpaiseissaan Määräys "tee työtä
tahi taistele" rikollinen syndiknlis
nil vakoilulait kaikkien "kansalais
oikeuksien" tuhoaminen työttö
myys avoin työpaja pidennetty työ
aika nälkäpalkttt sotilaiden pyssy
hnrttien y m kyättiimincn lakossa
olevia työläisiä vastaan lakkovnstai
set lait teollisuusiait — näidonkö
puolesta me taistelimme "sodan kan
sanvallan puolestu"
Vastuktiikua kaikkeen tälliin alkua j
kehittymään aiiierlkalaisen työläisen 1
mielessä Epäselvänä sangen usein
epävarmana siltä mitä tarvittaisiin „
hapuillen sinne Ja täuno kompastel
len mutta siitil huolimatta eteenpäin
kulkien amerikalalnen työläinen toi
sinnan verkemmln toisinaan nopeam
min oppii käsittämään ettil luokka
taistelu on käynnissä Ja jokapäiväi
sissä taisteluissa hän oppii miten par
hiilten taistelin ja ketä vastaan tais
tella Euioopalaiuen työliiinen sui oppinsa
kokemuksista jokapäiväisestä tulslo
lustii Samoin oppii ameriknlainen
työliiinen Eikä hiin opi hltuummin
kuin curoopuluinen työliiinen Ulko
maalaisella työläisellä se on alkanut
jo 'satoja vuosia sitten mutta nnieri
kuluisen kapitalismin voimaperäinen
rllstiintä ja sorranta tulee amcrikalul
Rossn työläisessä vuikuttainuan suu
rin askelin ja kääntein
El siis ole mitään valittamisen elkil
epätoivon syytä Ulkomaalainen jn
"amerikuluiiieu työliiinen ovat samoja
riistettyjä työläisiä Ja jos ulkomaa
lainen työliiinen tietää olevansa silii
niin amerikalalnen työliiinen tulee no
peasti tietämään sen Aika tulee miio
vuaninnn unierikulaisestu työläisestä
vallankumouksellisen ajatuksiltaan
toiveiltaan ja tojmlnnultuiin Niin hy
viu kuin voimme olkaamme työssäm
me työläisten knsvuttamiseksl ja järjestämiseksi
LUOKKAOIKEUS
kea suurista päiviilelidistänime ollä
asioitu on käyty "tulkiinaun" clkil
sen koommin kysynyt niitii tutki
musten tulokset osottavut Milloin
kaan ei niitten johdosta ryhdytty toi
menpiteisiin lyönteettäjien hnrjotla
inieu puheitten poistamiseen huoli
matta siitä ettil näissä tutkimuksis
sa joskus vääryydet paljastuivat il
meisesti Hallituksella kapitalistien
asianajajana ei tällaisissa tapauksis
sa ole alun pitäen ollut päämäärä
nään muu kuin voittaa aikaa jn Mitä
vuosikausia venytetyt tutkimukset an
toivat Kun tutkimukset viimein päät
tyivät oli asia jo vnnheiitninit jn
uusia tullut päiväjärjestykseen ja
niitten johdosta oli taasen ryhdyttä
vä uusiin ujuntnppujaisiiu uusien tut
kimuksien kuutta
Nyt on tässä suhteessa tilanno
muuttunut Kapitalistinen yliherruus
on poistunut tarpeen leikkiä kansan
vallalla ja uskaltua nykyään käyttää
jnutkutonta ja tinkimätöntä luokka
diktatuuria Tiimiin ovat "kansanval
lan" jn luokkien sopusoinnun iinel
missu uinuneet taantumuksellisetkin
työväenjärjestöt saaneet kyllin tuntu
valla tavulla kokea
Kokemuksesta olomme tulleet op
pimaan ettil ilmaisipa työväestö Jäv-jestymis-
tai toimintakulua taloudelli