Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, July 25, 1922, Image 1

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    ORGAN OF THE FINNISH WORKINQ VVOMEN IN AMERICA
==
L&# II
Ojff
EBBTÄBMO
Tiistaina Heinäk 25 p— Tuesday July 25th
1922— Kahdestoista Vuosik
No 30
ALUSTUKSIA NAISTEN NEUVOTTELUKOKOUKSELLE
Naisten kasvatus- ja kouluu
tustyön järjestäminen
osastoissamme
(Alustus Oregon-YVashington alueen
naisten neuvottelukokoukselle)
Työvileulilkkecn nykyisen vaihe
kauden oleellisimpana tunnusmerkki
nä on pyrkimys saattaa siilien kuu
luvut joukot toiminta- Ja taisteluky
kyisiksl Tiissil suhteessa on erikoi
sesti painostettu valistus- ja kasva
tustyön tärkeyttä ja tarpeellisuutta
naisten keskuudessa jotka encmmiin
talli vähemmiin ovat pysyneet syr
jiissii sikäli kuin teoreettisia tietoja
kysyvä toiminta on ollut kysymyk
sesssii Voidaksemme toteuttaa ntimii
nykypäivän tiirkeimmiit vaatimukset
tilssii maassa olevien ja Työväenpuo
lueeseen järjestyneiden suomalaisten
työläisnaisten keskuudessa tulee
meidän järjestää osastoissamme suun
nitelmallinen ja järjestelmällinen kas
vatus ja kouluutus naisjäsentemme
keskuudessa Tämä saavutetaan par
haiten sen kautta ettil kussakin o
sastossa valitaan sitä tarkotusta var
ten erikoinen naistenkomitea joka
järjestää ja johtaa tätä työtä käyt
tämällä hyväkseen kaikkia niitä
Mahdollisuuksia joita kullakin paik
kakunnalla on olemassa asian edis
tämiseksi
Tässti tarkotuksessa" ehdotamme :
1) että jokaiseen osastoon Orcgon
Washington alueella asetetaan erikoi
nen naistenkomitea joka agltatsloui
toimikunnan kanssa yhteisesti huol
taa ja järjestää työskentelyn nais
jäsenten tietotason ja toimintakyvyn
kohottamisesta
2) Komitean ensimiiisenä tehtävä--nä
on valvoa että osaston naisjäse
net ottavat osaa lukurenkaisiiu joi
den tarkotuksena on syventää jäse
nistön tietotasoa luokkataistcluj-erl-aatteissa
ja toimintatavoissa Siellä"
missä katsotaan voitavan saavuttaa
Yhdysvalloissa elpyneen vallanku
mouksellisen nuorisoliikkeen yhtey
dessä herää kysymys ylioppilaiden
suhteesta taistelevan työläisnuorison
järjestöön
Me havaitsemme useissa paikoissa
maata että opiskeleva nuoriso-aines
teknillisen kehityksensitvuoksi on ot
tanut johdon käsiinsä nuorisojärjes
töissä Mikä on siitä seurauksena? Tulee
ko se vaikuttamaan työväen nuori
son eduksi sen pyrkimyksissä toteut
taa tehtävänsä — kapitalistisen jär
jestelmiin poistamista?
Liikkeemme perustuu luokkataiste
lulla jota työväenluokka käy kapita
listi uokkaa vastaan ja nuorisojärjes
tömme perustettiin koska kehitty
neempi työläisnuoriso huomasi itsel
lään olevan erikoistehtäviä
Työväenluokan nuorison suuret jou
kot ovat vailla laajaa kouluopetusta
Tilastot osoittavat ettil ' työtäteke
vien joukkojen lapset pakoitetaan jät
tämään koulu ennen kun he ovat lo
pettaneet alkeisoppijukson Nuorella
ijällil pakoitetaan työliiislapset eri
työaloille joissa ho joutuvat kilpai
lemaan omien vanhempiensa kanssa
Korkeimpien koulujen oppilaiden jou-
toivottavia tuloksin perustettkoon ko
mitean toimesta ja sen läheisen -valvonnan
ja johdon alaisena erikoisia
naisten lukurenkuitui joissa naiset
keskenänsä arkailematta ja vapaam
min kuin miestovereiden kanssa olies
sa voivat mainittuja' kysymyksiä
pohtia
Lukuronkaiden toiminnan yhteydes
sä Voidaan ottaa myöskin puheenjoh
tajan kirjurin ja sanomnleliUMrJeen
yuihtajau tehtävien harjottelu
3) Laajemman harrastuksen' herät
tämiseksi esiintymisiin ja itsenäiseen
ajatteluun naisten keskuudessa on
mahdollisuuksien mukaan toimeen
pantava yleisiä keskustelu- ja ohjol
Hinkokouksiu joissa kasvattavan ja
ohjaavan arvostelun ja keskustelujen
avulla kouluutetaan esiintyjiä ja sa
malla levitetään luokkakatsouiuksia
Ompeluseurat
4) Osastojen keskuudessa toimivat
ompeluseurat ovat suurimmaksi osak
si keskittäneet työskentelynsä vain
käsitöiden valmistamiseen Vastaisuu
dessa olisi niiden toimintaa laajen
nettava myös siihen suuntaan ettil
ne osaltaan työskentelisivät naisjäsen
temme tietoisuuden kohottamiseksi
Sen vuoksi tulee naisten komialn
valvoa ja huolehtia siitä että om
peluseurojen kokousten ohjelmaan
otetaan keskusteluja ja ohjelman sun-
rltnsta Niissä tapauksisa jolloin
ompeluseurojen jäsenet eivät kokoon
nu varsinaisiin kokouksiin vaan te
kevät käsityönsä kukin kotonaan o
Iisi päästävä siihen että ainakin ker
ran kuukaudessa jollei useammin
järjestetään yleisiä ohjelma- tahi
keskustelukokouksia joissa esiintyji
nä ovat varsinaiset ompeluseuran jt
senet Naisten komitea
Hyväksytty Astorian S S Klubin
työkokouksessa heinäkuun 19 pnä
1922
Eemeli Parras Lyäiu Gratehef
Puheenjohtaja Vt kirjuri
VOIVATKO YLIOPPILAAT OLLA VALLAN-
KUMOUKSELLISIA
kossa on vain muutamia köyhälistö
liiislapsia Tämän pohjalla saa ratkaisunsa
kysymys : voivatko ylioppilaat olla
vallankumouksellisia — kun usetetuan
kysymys siten ettil "voivatko varak
kaiden liikemiesten 1 pikkukauppial
den kapitalistisen valtion virkamies
ten ja kapitalistien lapset olla vallan
kumouksellisia?" Korkeakouluissa ja yliopistoissa
olevat suuret opiskelevain joukot ovat
epäilemättä taantumuksellisia Yliop
pilaista tulee kapitallstiluokan älylli
siä johtajia Niihin harvoihin n k
köyhiiiistöliiisiin ylioppilaisiin jotka
ovat onnistuneet pääsemään korkea
kouluihin istutetaan kapitalistista
ajattelutapaa jonka läpitunkemia
kaikki korkeammat oppilaitokset ovat
Tällainen ympäristö ei olo sovelias
vallankumoukselliselle tietoisuudelle
Lyhyesti sanoen ilmapiiri nykyisissä
korkeakouluissamme valaa ylioppilai
den suurten joukkojen aivoihin lu
jasti vullitscvuu luokan euuakkoluu-lot
Perheen emäntien järjestä
minen (Alustus Ore-Wush alueen naisten
neuvottelukokoukselle)
Toisen Internationalen aikana me
tyydyinunj! siihen ettil' lausuimme
joukkoomme tulevat työlälstovcrit ja
-toverittaret tervetulleiksi Emme vä
littäneet paljoakaan lipidiin luokka
tietoisuutensa kohottamisesta Kukin
sai yksilönä etsiä Itselleen tietoa jos
halusi eturivin joukkojen vetäytyes
sä kuoreensa kuin kilpikonnat Siitä
olikin seurauksena se ettil suuret
työläisjoukot pysyivät vieruina mei
diiu päämäärillemme
Mutta nyt on asiat toisin Kol
mas Internationale jonka lipun ja
aatteiden eliihyttiiminä nyt toimim
me on sanan ja teon Internationale
Sen velvotus meille kuuluu: Joukko
jen luo! Meidän on siis vedettävä
mukaamme vielä syrjässä pysyttele
vät joukot Jos välinpitämättömien
ja syrjästä "katselevien työliiisniiesTcn
niukuttn vetäminen on vaikeata niin
on se sitäkin vaikeampaa naisten
keskuudessa -
Siihen ovat vaikuttamassa monet
eri tekijät kuten esim tapojen ja
tottumusten lait Näiden perusteella
suuri joukko naisia arvelee luokka
taisteluun osanoton kuuluvan ainoas
taan miehille ja uskovat että kyllä
miehet niistät huolen pitävät Tämä
käsitys on yleisin perheen emäntien
keskuudessa Mutta meidän on saa
tava heistil tuo käsitys irti reviltyä
ja tuotava perheen emännät mukaan
luokkataisteluun Sanomattakin on
selvää ettil niin kauan kuin suurin
osa naisia on poliittisten ja talou
dellisten järjestöjen ulkopuolella niin
taistelumme kärsii siitä monella eri
tavalla
Perheeuemäntien ' takapajuisuutta
yhtoiskunr-allisiin kysymyksiin näh
den edistivät ja ylläpitävät juuri no
taloudelliset olot joissa he elävät ja
työskentelevät Tämil takapajuisuus
ilmenee taannehtivana ja masentava
na miehen taistellessa asemansa pa
Nykyinen koulujärjestelmä kasvat
taa ylioppilaiden aivoihin kuuliaisuut
ta ja alistuvaisuutta omistavalle luo
kalle ja siteii kasvatettuna nykyisen
koulun ilmapiirissä on olemassa var
sin viiluin toiveita siitä että tästä
"valmistuneesta" intellektuaalista tu
lisi vallankumouksellisen työväenluo
kan kannattaja
Että nykyisissä oppilaitoksissa ope
tetaan yläluokkien Ihanteita uskoa
toiveita tieteitä ja opinkappaleita se
käy selvästi ilmi kun tarkastamme
niitä oppikirjoja ja menetelmiä joita
niissä käytetään
Nykyisten koulujen luokkaluoutees
ta sekä siitä miten se estää vapaan
ajatuksen ja toiminnan ylioppilaissa
lausuu ' S J -Rutgers kirjoitukses
saan: "Älystä ja Venäjän vallanku
mous" seuraavaa:
"Se idioottimainen koulujärjeslys
joku melkein kokonaan estää yleisen
kehityksen kuluttuukseon nikansa kai
kennäköisten hyödyttömien tietojen
opettamiseen joka jos sitii ehdotto
masti tarvittaisiin saataisiin mistä
rantamiseksi ja usein juuri sellaisel
la hetkellä kuu hiin tarvitsisi tukea
ja toveruutta joka mun oiien muo
dostuu selkään annetuksi iskuksi
Meille on tunnettua että juuri pci"
hecu emännät ovat työnostajille ha
lutuinta tavaraa työmarkkinoilla Hei
diin toimeentulonsa ci riipu yksino
maan nciuuu omusiu lyuvmiuuu uijju
nistiiän vaan ovat he samoin kuin
lapsetkin hankkimassa' lisätuloja per
heen eluttiijiln liian rilttilmättömillo
tuloille Tällaisina tunnemme suu- j
rhnmaksi osaksi mm päivä- ja tunti-
nnlknlln tviisikplltplevilt linisCt '
Työnostajat käyttävät tätä tilan
netta hyväkseen ja syrjäyttävät mie
het työpaikoistaan ja ottavat halvcin
pipalkkaisia ja järjestymättöminä
--- l:t !t-iU:l!-'i:i nnlvn
OllCU uuyiuiuytu huioljvui-oh r~
lukseensa ja siitä on seurauksena se
ettil mies on kotona työttömiini! ja
perheen emännästä tulee perheen o
lättiijä ilman että hän vapautuu sil
ti taloustehtävistil jotka niinen on
nyt suoritettava yön aikana NiUn
toteutuu lause "miehen työ on aa
must' iltaun naisen työ ei päiity
koskaan"
Tiedämme että nainen voi vapau
tua yhteiskunnallisesta ja taloudel
lisesta orjuudestaan ainoastaan oman
i-miihi kiivhiilistön luok
kataistelussa ja siksi on meidän saa
tava perheen emännätkin mukaan
järjestötyöhön
ylläolevan johdosta esitiimme:
' JSU& jokaisen järJestSönime kuulu
vun naisen on harjotcttava tarmokas
ta ugitatsionia henkilökohtaisesti va
paahetkinä työpalkoilla kodeissa ja
kaikkialla missä puri tai kolme on
koolla Niin että saadaan perheen
emännät mukaan niihin taloudellisiin
järjestöihin jotka ovat heidän työ-
alojaun lähinnä ja kaikki perheen
emännät voidaan yhdistää ainakin
Työväenpuolueen osastotoiinintaan
Naisten komitea
-Hyväksytty Astorian S S Klubia
työkokouksessa heh äk 19 p 1922
Eemeli Parras Lydia Gratehef
puheenjohtaja vt sihteeri
kirjasta tahansa suuret määrät op
piaineita jotka on opittava ulkoa ja
kotityönä piiiihiin pänttäämistä joka
estää tulevan Intellektuaalin kokoa
masta kokemuksia vanpaa-ajoillaan
liioitellun ja ajatuksettoman urheilun
edistäminen kaikki tämä kasvatus
järjestelmänä vastan tarkoituksensa
vain sinii sotllasharjoittelunn joka
määrätyssä tarkoituksessa päiviisi il
päivään kuukausimääriä kauttaal
taan tylimlstyttiiviillil tavalla kertaa
joukon harjoituksia Ja liikkeitä jois
sa tyhminkin voi tulla mestariksi
muutuiiittssa viikossa mutta joka nyt
tapulit mi nivan peittelemättä iilyn
tappamiseksi ja totunnaisen koneel
lisen tottelemisen pakoittauiiseksi"
Mikä on seurauksena tästä vuosi
kausia jatketusta harjoituksesta? Ka
pitalistisen koulun tuloksena on ase
hallitsevalle luokalle sekä poliittises
sa ettil taloudellisessa suhteessa Täl
laiseen ainekseen cl työväenluokan
nuoriso voi katsoa Innostuksen herät
täjänä johtajanaan tahi ohjaajanaan
kaan Tiimi! tapahtuu jo siltakin syys
tä ettil kouluissa ylioppilaiden suuret
joukot asettuvat vihamieliselle kan
nalle työväenluokan omaperäiseen toi
mintaan nähden
(Jatkoa toisella ilrulla)