Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, July 18, 1922, Page 4, Image 4

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    4 : Tiistaina Heinäkuun 18 p— Tuesday July I8th No 29
TflVFRITAR nieriknn avusrusyhdistys (Ara) ei ky- Vnlmietolltt nilnt in Polesta- Esihistoriallisina aikoina
Amerikan suVmÄn työläisnaisten kene ruokkimaan enempää kuin 8 V MnUSKlUt OVdl JO j u iu ln Harjoitettiin suuria raa-
äänenkannattaja Ilmestyy Astorlassa 000000 yli koko Vemijän Tosiasialli- alullCt kuuksia vieläpä ihmissyöntiäkin ol-
Ore joka tiistai The Western Work s(stl gaa 1000000 lasta kpskimiiiirin ien se hyvin yleistit eräinä kehitys-
men's Pub Societyn kustantamana 7()0 kolU Ja % 0legonWaslllngtonlll a kausina Kuitenkin koko villinä kau-
TiÄnr7KYhpÄÄ 00°'000 aikuista SaB korkentaBn PUU- lueon naisten neuvottelukokousta var- te"a Ja ailla raakulalsa a" loppu™
1 vuosikerta $175 Puoli vuotta 100 maissia Lehdissä iulais- siln elnkka ovat "™elialsuuslaltok
Canadaan Ja Suomeen: toii oat j f' set ja muutkin köyhitin lait tunte
1 vuosikerta 1200 Puoli vuotta 118 Kveekknrien toimesta ruokitaan pnikkakuntaklrjeistit tiedam- )nattomat glm peilietuotaut0 koettl
TOVERITAR 285000 lasta saaden kukin SOO ka- ™ etta Astorian osaston naisten ko- )moUa
?2L£: Astorto Oregon i00ri„ Kansainvälisen lasten avustus- ™itea on jo valiiiiii keskuudestaan m Km heimoso(lat gitten hajoittlva(
Eutered as second-clasa matter July yhdistyksen toimesta joka on onglan- alustusten laatijat kokouksen kusitel- osuustoiminnallisen työskeu-
OroindeSIcofMarcnmS' tllailien 'Mto ~ 715'00° IaSt" S°' TTl kyfmyksiff A telyn ja voittajaheimot olivat asetta
Ore nder tlu3 Act ot March 3 1879 Am((ter(Jamin ammattlintevnatio- tukse t valmistvmevatk in jo niin ajois- volttnnia„sJft 0Jiksccni el knkaan
TOVERITAR nalcn toimesta noin 240000 ja uinut ett ne voidaan julalsta jo mah oljanomlstaja olisi Jkarsluyt
(THE WOMAN COMRADE) p„„aisen ristin yhdistykset noin 7S- dollisesti lehtomme ensi viikon nume- orJanomtotajan avustamista 01jiea
Bubscrlptlon rates In the United Statet 00O rossa- Tlimin lisiiksl on Svensenln „ogsfl 8Ulolset köyuat olivat or
One year 175 Six montaa 100 Tvmiiisten kansainvälinen avustus- Ore osaston viimeiseksi pitämässään ' autettu teki gcQ
One vear t2 M "tfc month 1115 ydistyS lm°Uaa 2m)'°°° ' koko"es8a°n valiullltp fdlf heMilB oma isäntänsä
One year -Mjg wonth' 11S siis ilmeistä ettil miljoonoja ihmisia jajnm (toveritar Mary Pessin) ta- M ktmtyksen munttuessa gr
ANNA LEPPÄNEN kulkee nälkäisinä o SikkakmUakl kUy juudesta maaprjuuteenkaan tunneta
Box 99 AtoHa Oregon Scnailttort Wattson syytti Herbert selville etta ompeluseurat ovat päät- armelmisuuslairoksia SiUa jos maa
=====
NÄLÄNHÄTÄ YHÄ KÄRJISTYY nu on Neuvostohallituksen kukistami- ompeluseurojen osanotto kaiken 0 Palkkajiirjestelmiin astuessa käytän
11H on iPvMtv Hetob siitä en ja tsaarihallituksen elvyttäminen maamansn käytännöllisen kokemuk- °°" '"lemme 'TfT?
V M1 alitti etta Ilooverln vaikutuk- sen perusteella olisi erittäin suota- '"'f'™ Sy"nyn- Ty""0S aJa'
elU nalanhatd V-najalht olisi jo ohi allctettiin mluIan nmeriknltti Taa olisi sen vuoksi harkittava niil- 1estna fr"™"" el sltodu Ilolhoa'
a etta sen vuoksi enempi avustus on kuljettam„nn 80tiIasmoottoriauto ™™ ""f"
tnpCOt0"-s ' ja Bordeux'sta pohjoiselle armeijalle iamlll osastossa mlssf mMlla oa pntsi- palkau maksulla Siis
Nämä tiedot ovat kokonaan perus- Velliljlllle käytettäväksi Judenitshln mahdollista saada ompeluseurat tahi ykynen palkkatyöläinen perheinen-
teettömiä Päluvastoin käy na anlui- armeijassa Npuvostoja vastaa„ vaikkf niWen komiteat ryhtymaan a on paljon surku el avammassa v
ta yhä kärjistyneemmaksi valla en y- suunnitteiemaan neuvottelukokouksel-' 87ttt7 kn " aikain orja
Iiii uusia alueita Tätä nykyd vai- Tama seikka seka Hooverin anta- keskUSteiukvSymyksiit vtelil nyt en- näemme sanomalehdistä mi-
lilsee kaamea pulakausi Ukrainassa ma selostus siitä ettil nälkii Vemi- '1 2 1 ten se ja se rahamies on lahjoittanut
ja Krimillä joka johtuu siitit etta jällii on jo ohi ja ettei enempää avus- UC11J"'°"S '!'„„ „„ „ „„ sille tai tälle hyväntekeväisyysluitok-
Kilta seuduilta on kuljetettu ruoka- taata tarvita liitettynä Lanituksen ™ #
tarpeita näkilalneile sekii Volgan seu suhtnutmiseen K a u v o sto enajtian flikaa valmlsteluillln „„ h han tanan tekee tunnesyistä Et
duilta tiiiine kuljetetuista pakolaisia- muodostavat vain Neuvosto-Venäjän J Terrnn jog tUllit vHlin toimi- 1 00 sen uin0Bstaan slksi ettl1
ta vastaisen yleisen suunnitelman ilnini- " ' saisi senkin kautta lisää mainetta Ja
taan rivakasti saamme kokouksen „
Ukrainan ja Krimin väestön karsi- tarkoitustaan vastaavaksi Toivotta- "'l Ja mnMollisesti 11!keetu1'
mykset ovat ylitil kaameita kuin Voi- Työläisten on tarkasti seurattava naistovellt asianomaisissa osas-' suksiakin "dleen
an seutujen niilkiinlueellakin tapulitumnin kulkua Ja laajennettava tekevUtkm tehtavilnsa f Meidän pitiviniimme näitä armclial-
Siellii on niiljooneja lapsia naisia avustustoimintaansa ' J " suus- ja hyvilntekevitisyyslaitoksia ja
ja niiehiil ilman ruokaa Kaupunkien (TVorkerin mukaan) Armeliuuslaitoket ia kaDi- ktivllUIllla''ja on Jos minkälaisia
asukkaat kärsivät eniten niin ettil ~ ' ISS Mtt se el sl"llkaan todista sita'
avustustoimenpiteiden tulee kohdistua Oletko käyttänyt Jokaista tllal- usiuuokk etHl mcistil pidettäisiin hyvää huolta
etupiiiissil niiiliin uutta hyväksesi luokkataistelun Kirj Elssie Hakola päinvastoin so todistaa vain ettil rlk-
Enemmän kuin 32 miljoonaa lien- välttämättömyyden selittämiseksi Armelinisuuslaitokset eivät suin- kaudet ovat keräytyneet yksiin käsliil
keii kiisittiiii niilänliiitil yllä jonka niille Jotka eivät vielä ole muka- kaan merkitse helliin huolenpidon nl- ja myöskin palkkajärjestelmän tun
vuoksi apua tarvitaan viipymättä A- namme - kua luonteessamme toinen toisemme miollisuuden
Nuoriso ja amerikalai
suus Kirj Harry Cannes ja George Oswnld
LUOKKATAISTELU JA RIKKAUK-
SIEN KESKITTYMINEN
I
Luokkajako
Nykyaikainen yhteiskunta esittää
itsensil tiimiin maan nuorisolle vai-
miina 'Jilrjestelmilnil enemmän tai vä-
-
liemmän oikeana yleisissii periaaltcis-
muin jakaen oikeutta kaikille jäsenil-
leen Ile eivät näe mitään kuohuvaa
taistelua tiimiin järjestelmän sisällä
cl paikallisesti eikä yleismnallisesti
ei omaisuuseron vaisuuksia eikä pa-
koi lavaa luokkavolnalle perustuvaa
i hiloin er aisuus vain lauseparsi
1
Yhdysvalloissa lapsille opetetaan
ctlil he eliiviit tasavallassa jossa kai-
11 i n
kille taataan samat mahdollisuudet
„ „
ja etla heidän vallassaan on tulla
miksi itse vain haluavat
Heidän korviinsa lakkaamatta tois-
telaan etta he ovat tasa-arvolsia
Peittiiiikseen niitä luokkarajoja ja sl-
1
ttl epalasalsuulia jotka ovat nykyl-
sen järjestelmiin selkärankana ja y-
tiinenä jokainen opettajan Ainoma-
lelitunielien ju papin viekkaus pan-
naan käytäntöön nuorten olijanmises-
sa ja opettHuiisessa
Nuorille miehille ja naisille ei an-
nela paljon vnikulinta tutkimaan hei-
diln asemaansa yhteiskunnassa Use-
ammut heistä otaksuvat että perus-
tuslaki takaa hellle tasa-nrvolsuuden
ja se sen vuoksi siis on tosiasia
Meidän oleteltu yhdenvertaisuus jo-
katapauksessa huolellisesti ta rkastet-
tuna on olemassa ainoastaan lause-
partena
Kukaan el kiellä- ettii värillisellä
henkilöillä (neekereillä) ei ole yli-
aenveilaisuulta vaikka perustuslaki
Hooverin Yhdysvaltain senaatin istun
nossa silta etta hän on avustanut
nilrii vrkimvkslil lohien tarkoitukse-
el tee mitililn erotuksia ihon väriin
nähden On olemassa ' jotain muuta
paitsi kansalaisuus ja se ettit henkilö
on ihminen jotka ovat tekijöinä yh-
i inoo Triminii 1 tviii
tpklJ(n vU„lui pi oIe olemaslfa jMen
vertaisuutta Toinen käyttää työvoi-
maa voitokseen ja toinen tekee työtä
elääkseen Kapitalistit omistavat vä-
lineet joita nykyaikaisessa yhteis-
kunnassa tarvitaan elämisen tarpeit-
ten luomiseen — he omistavnt kansan
rikkauden ' '
!„ j 4
Arviot kansallisesta rikkaudesta
Oli aika jolloin Yhdysvaltain halli-
tus kokosi tilastoa Hkkauksien ja-
kantumtoeat Tasti kuitenkin luo-
vuttiin ja tämän suuntaiset tiedus-
telut ovat joutuneet yksityisten kä-
rita Tähän päivään mennessä on
mahdotonta laskea tarkalleen rikka-
i
uksien jakautumisen suhdetta Mutta
ei voi väittiiit sitä seikkaa vastaan
että se $1877-!0000000 joka arvioi-
T i
dnan kiisittäviin maan kaiken rikknu-
den on suurimmaksi osaksi maan vä-
„
eston pienen vähemmistön kontrolloi-
tnvana
„ _ „ „
Wilford I King kirjassaan Yhdys-
vnltain kansallisrikkaus ja tulot on
„
kerännyt tilnstoa joka saattoi ha-
e-
net sillien johtopäätökseen että Ua
prosenttia maan väestöstä ei omista
'
untaan 15 prosenttia tuhannen dol-
„
lana' tahi vähemmän 18 prosenttia
V
kaksi tuhatta ja sula yli 2 prosent-
tia voi sanoa rikkaiksi omistaen
$50000 tai siitä yli
ITiehard Henry Edwards "VViseon-
sinin vliopistosta kirjassaan "Keski-
tetty rikkaus" lausui: "yksi prosent-
ti Amerikan porhoista omistaa enem-
pi kuin jälellil olevat yhdeksiinkym-
monta yhdeksiin prosenttia" ja "hän
edelleen osoittaa tuotaiitovälineitten
ja rikkauksien suunnatonta keskitty-
mistä harvojen käsiin sillävälin kun
suuri enemmistö jää o' uisnudetto-
maksi '
tiineet ottaa kesälomaa Tiimit toimen-
pWe tulee suuresti haittaamaan neu-
„„imiof„i„t„ m
Sen osan väestöstä joka on ilman
omaisuutta täytyy tehdä työtä voi-
dakseen elää ja Mr Edwards kertoo
meille että viisitoista miljoonaa palk-
k tvölii Istil uusii ilspvn t vii lipmm ii ii
kuin neljiisataa dollaria vuodessa
Tiimit oli sentään ennen sotaa Sota
muutti asiantilan jonkun verran työ-
iäisten palkkojen suhteen Mutta ny-
kyinen "Amerikan pian" ju taistelu
"avoimen työpajan puolesta" tuovat
mukanaan aikaisemmat olosuhteet li-
säilään sodan synnyttämät kurjuu-
det työläisille '
Vallan monopoli
Uonet tvuiUisot Voivat helposti niih
' tnMiiimm tauksien ka-
gaantumisesta mmUn kah(len
Un Innakllstllllill on sc ettl „„„
kolltalon " m'uälr!lslmInon joutuu niyös
kallue'„ 'prosentin käsiin
„ „ t
Talle seikalle panevat taloustietein-
3lt 11111 a"ou' pr°r- Ang
"f"001 ml 3 ™° Kysymys
rikkauksien omistamisesta? Vasta-
us on: etta rikkauksien omistaminen
antaa voimaa Se joka kontrolloi
„
kansallisen omaisuuden tulee sen
„
kalitta maan todelliseksi hallitsijak-
8 " ~ " slv' „
Trof King ei olo radikaali Km-
x „
tonkin tutkittuaan rikkauksien kes-
tekee johto äätöksen
' J™!°'1 1''" e 1 paU ° ' '
etta Yhdysvaltain rikkaat koska heil-
hl on yksinoikeus tuotantovälineisiin
'
ovat maan valtioasiain diktaattoreita
T
falu!to™ °"°T T
tnllsml k'iytt1'Ut hyudy Usff i efl"k'
spel1 tuo a Jonaansa etenk n koetta-
aantaa "stnsoikeuksiaan
Ja nuttaakseen yha suurempia rik-
k""kslai
Epätasaisuudet laeissa
'Laki suojelee ömalsmitta suurem-
maila innolla kuin se on koskaan ai-
komitkaan suojella palkkatyöläisten
etuja Omaisuus on loukkaamatonta
se on pyhää Lakkoutuncita imion
työläisiä vastaan otetaan omaisuuden
UJ"
"ett""' an 0 ™M™ Ta '""ffT
lierrausa Jolle han chiiniinsa kuluttL
etu ensin huomioon Esimerkiksi W
Virginian hiililnkon aikana sotilaita
lähetettiin suojelemaan kaivoksia
Garyssä 111 teräslakon aikana "suo-
ipliv-at" sotilaat Illinoisin teriiskorpo-
rationln omaisuutta Toisaalla kun
suurten kapitnlistien työläisten Jiir-
jestöjil vastaan taistelemaan palkatut
hurtat terroriseerasivat työläisiä hai-
litus (uskollisena luokkaluonteelleen)'
peitti silmiinsä eikä ottanut sitä huo-
mioonsa
On olemassa tarkasti järjestettyjä
toimistoja kuten Baldwin Feltsin sa-
„ „„„„„ „
lapolilsitoimisto Pinkertonin y m
3otka toimittavat työnantajille- ases-
tMa vioita Jotka usein provo-
seeraavat väkivaltaisuuksiin lakossa
Näiden laitosten toimintaan ei ole hai-
lillksPn taolta sekaannuttu samal-
a kun työläisten aseistamista itse-
puolustukseksi tultaisiin armotta es-
f
tämiiiin '
Tuloksena trol Richard' C Cabotille
(SOsial eiikan professori Harwardia
1
yliopistossa) tehdystä tutkimuksesta
„
Mr Sidney Howard lausuu 'rapor-
„'
tissaan: "Salapoliisit olivat selvästi
I
Ja suoranaisesti vastuunalaisia pai-
J „„
josta provoseeratusta väkivaltaisuus
desta teriislnkossa Centralian jutussa
" " s _
Everettiii Wash ampumisessa ja mew
„' „J
kaikissa meteleissä joita on ta
pahtunut viime aikaisissa katuvaunu-
' „ _ „ „
lakoissa" (The Labor Spy Siv 0o)
s „„„ :ar!cv# roimat
Työläisiä vastaan järjestetyt voimat
Estctuomio on toinen työnantajien
suosittu ase lakkolaisia vastaan ja
ge „„ selIaille„ ase johon he u'seia
ja kornaagtl turvautuvat sillit sen a-
yuUa ]e gaavat kiiytettäväksceii työ-
' Iäisiä vastaan hallituksen järjestetyn
asestetun voiman — sotilaat ja polil-i
sit Lakkolaisilla on ainoastaan bar-
voja keinoja Joilla he voivat selostaa
asiaansa työläisrovereilloen tahi y-i
leensä työläisille Sanomalehdistö- el
ilmoita heidän asiaansa Se väärenJ
tää uutiset työläisten etujen vastai-