Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, July 11, 1922, Page 8, Image 8

Below is the OCR text representation for this newspapers page. It is also available as plain text as well as XML.

    TIISTAINA HEINÄKUUN 1 1 P — TUESDAY JULY 1 1
No 28
AI T I
KIRJ MAKSIM GORKIJ
Suom Hanna Kunnas
(Jatk)
Nyt astui sisillle kaksi nuorta mies
tä tuskinpa vielä täysikasvuisia Yh
den heistä tunsi äiti Hän oli Ja
kob telitnan validin poika Soniov
Toinen teräviipiirtcluen korkcaotsai
nen ja kiharatukkainen oli hänelle
tuntematon mutta el hänkään näyt
tänyt julmalta
Vihdoin ilniuantul Pavel muassan
sa kaksi miestä jotka molemmat hiin
tunnusteli tehtaan työmieliiksi
"Sinä olet laittanut teekeittiöu kun
toon! Sepä oivaa Kiitos siitä!"
virkkoi Pavel uiihdessänsä mitil äitin
sä oli tehnyt (
Kenties hakisin viinaa" esitti hiin
tietämättä miten osoittaa kiitollisuut
taan hänelle jostakin jota hiin ei
vielä ymmärtänyt
"Ei emme sitä tarvitse!" vastasi
hiin riisuen takin päältään ja hymyili
hänelle herttaisesti
Xkkiii selkeni niinelle että hänen
' poikansa oli aivan keveästi ja ehdol
laan liioitellut kokoontumisen vaaraa
"Ovatko nuo nyt laitonta väkeä?"
kuiskasi hän
"Juuri sellaisia!" vastasi Puvel ja
astui kamariin
Hiin katsoi hartaudella häntä ja a
jatteli itsekscnsil miettivilsti: "He o
vat aivan kuin lapsia!"
Kun samovaari rupesi kiehuman
kantoi hiin sen sisälle ja tapasi vie
raat istumassa tiheässä piirissä pöy
dän ympärillä sekä Natashan istu
massa yhdessä pöydän kulmassa lam
pun alla kirja kiidessä
"Ymmärtääksemme miksikä ihmiset
elävät niin pahasti" virkkoi Natasha
Ja — miksikä he itse ovat niin pa
hoja" lisäsi vähä-venäläinen
"On tarpeellista tarkastaa miten
-lie alkavat eliiH — " —
"Katsokaa rakkaani katsokaa !"
puheli liiti kantnessansa teetä
Kaikki vaikenivat silmänräpäykses
sä "Mikä nyt on Hiti?" virkkoi Pavel
silmänkulniiansa kohottaen
"Mitä?" Xitl katseli ympärillensä
ja liuomatessansa kaikkien silmät
tähdättyinä Itseensä selitti hiin hä
millään: "Minä tässä vaan puhelin
itsekseni
Natasha nauroi ja Pavel hymyili
mutta vähiivenälälnen virkkoi: "Kii
toksia teestä äiti"
"Ei ole juonut vielii ja jo kiittää"
tuumi hän itsekseen Katsoen poi
kaansa hiin kysyi: "Enkö minä häi
ritse?" "Kuinka saattaisi cmilntil omassa
kodissansa vieraitansa häiritä?" vas
tasi Natasha ja sitten jatkoi hiin lap
sellisella vaikeroimlsella : "Xitl ra
kas nnna minulle tectil pian! Minä
ihan värisen kylmästä jalkani ovat
aivan kohmettuneet"
"Tuossa paikassa tuossa paikassa!"
huudahti äiti touhussaan
Juotuansa kupin teetil kenkiisi Na
tasha hyvin syvään silitti tukan pois
otsaltansa ja alkoi lukea iliineen i
sosta keltaisesta kuvakirjasta Xitl
joka varoi kolistelemasta astioita
kaatoi teetil laseihin ja koetti pinnis
tää harjaantumatonta ajatustansa
seuraamaan tytön juoksevaa lukemis
ta Lukijan sointuva ääni sekaantui
samovaarin ' olikaiseen soiton tapai
seen sirinään Selvä yksinkertainen
selonteko raakahiiskansolsta jotka
elivät luolissa ja tappoivat petoja ki
villä kieritteli ja väikkyi kuin kau
nis imulla huoneessa Se kuului sa
dulta ja äiti katsahti poikaansa jos
kus haluten kysyä häneltä ettil mitil
laitoilta oli kertomuksessa villeistä
ihmisistä Mutta pian hiin herkesi
seuraamusta lukemista ja alkoi tar
kastella vieraita heidän ja poikansa
huomaamatta
Pavel istui Natashan vieressä Hän hastunut eikä kilyttiinyt raakoja vä tahtoni tuli sydämestäni ilman
oli sieviuimiin näköinen Heistä kuikis- loukkaavia sanoja jotka olivat hänelle muuta tarkoitusta"
ta Natasha kumartui liyvin syvälle niin tuttuja - _ "Kuinka hyvä te olette!" vastasi
kirjan ylitse Tuon tuostakin siirsi "He hillitsevät itsensä tuon naisen Natasha samalla äänellä puristaen
hiin solinillansa olikaisia kutrejansa läsnäolon vuoksi" piiiittell hiin itsek- pikaisesti hiilien kättänsä ulos nieu
tiiapiiin otsaltansa ja alensi iiiintiin- scen nossään
sii huouiauttaukseensa lempein kat- Natashan vakavat kasvot miellyt- "Hyvää yötä äiti !" huudahti viibä
sein kuulijoillensa jotain sellaista jo- tiviit häntä Tämä nuori nainen kat- venäläinen katsoen hiilien silmiinsä
ta ei ollut kirjassa Viiliii-venilläi- seli kaikkia niiltä nuoria miehiä niin Hiilien kumarainen ruumiinsa seurasi
nen nojasi leveätä rintaansa pöydän arvostelevasti kuin vanhempi Henkilö Natusliaa ulos portaille
nurkkaan ja käänsi katsettansa kie- kohtelee lapsia - -Xitl katsahti poikaansa Tämä sel-
l-oon sivuille piilu nähdäksensä-pit- "Odottakaa toverit" keskeytti hiin soi kamarinsa ovella hymyten
kien viiksiensit kuluneet päät Jolta Jikkiä Kaikki vaikenivat Ja kiinnit- "Iltamme oli onnistunut" virit
hän kierteli alati Vyesoshchickov tiviit silmiinsä häneen koi hiin tarmokkaasti päätänsä nyy
istul tuolillansa jäykkänä kuin Salko "Ne jotka sanovat että meidän käyttäen "Todella onnistunut! Mut
kämmenet Iitteinä polvien päällä Ja tulee tietiiil kaikki ovat oikeassa ta nyt lienee parasta että käyt le
rokonarpinen otsuton ja ohut liuflli- Meidän 'pitäisi valistaa itsemme jäi- volle jopa on aika"
nen naamansa 'liikkumattomina kuin Jen valolla niin ettil Ihmiset Jotka o- "Sinun on myös kiiruhtaminen nuk
naamio Hän piti kopscasilmäisen vat pimeässä näkevät meidiit mei- kunnian Minä" menon tuossa tuokios
katseensa itsepintaisesti kiinnitetty- dän pitäisi kyetä vastaamaan jokai- sa"
nil paistavaan kuvaansa joka kujas- secn kysymykseen rehellisesti Ja to- Hiin korjasi nopeasti astioita pöy
ti kiiltiivästi' messingisestä samovaa- tuudon mukaisesti Meidiin täytyy Iältä tyytyväisenä ja hehkuen niiel-
rista Hiin näytti tuskin hengittä
viin Pikku Soniov liikutteli huulian
sa mykästl aivan kuin olisi kerran
nut" kuulemiansa sanoja ja hänen
kihnrapäineu naapurinsa selkä kou-
kussa kyynäspäiit polvia vasten Ja
piiil käsien varassa hyi yili hajnmie-
lisesti Yksi miehistä joka oli sna-
punut yhdessä Pavelin kanssa hento
punatukkainen ja vihertilsllmuJncn 1-
loisen näköinen nuorukainen näytti
yhtenään haluavan sanoa jotakin sil
lit hiin käänteli levottomasti joka
puolelle Toinen vaaleatukkainen Ja
lyhytläutä pyyhkäisi aina päätänsä
kädellänsä ja katsoi alas lattiaan
niin ettil hänen kasvonsa jäivät näkymättömiin
Huoneessa oli läminin ja tunnel- peittämässä että me näemme kaikki- lcn isänsä on rikas mies hän on
ma miellyttävä Xiti yhtyi tähän o- tyyni ettit me emme ole hulluja em- rautatavarallikkeessil ja omistaa pal
mituiseen viehätykseen jota hiin ei rtieUJL eläimiä ettil me emme tahdo jon omaisuutta Hiin ajoi Natashan
ollut ennen koskaan tuntenut Hä- ainoastaan syödä vaan haluamme e- pois kotoa 'kun hiin yhtyi toteutta
neen vaikutti Natashan joustava iiii- nm kuten ihmiset konsanaan Meidiin maan niljtil aatteita Hän on kas
nl joka somasti sekaantui teekeittl- täytyy osoittaa vihollisillemme että vateftu ylellisyydessä ja loistossa ja
ön vienoon porinaan ja muistutti vai- elämiimme palvelus raskas työ jonka hiintil on hemmoteltu kaikin puolin
Iättömistä illanvietoista hiilien nuo- ue sälyttävät meidiin hartioillemme kaikissa mieliteoissansa — ja nyt hän
ruudessunsa — nuorten miesten raa- ei estä meitä olemassa tasa-arvoiset kulkee neljii peninkulmaa Jalkasin
kuudesta joiden ljenki aina haisi vii- heidän kanssansa illyllisyyydessä ja ja keskellä yötä yksin"
nulta — heidän karkeista kompa- että henkisesti kykenemme kohoa- Altiii kauhistutti Hän seisoi kes-
MHoistan Hän muisti tiimiin kai-
In iti iitnaf nva eSiillttl ttuulA hp-
riisi hiineu kärsineessä sydiimmessän-
Sl
'Eteensä kohosi kohtaus miehensä
kosimisesta Eräissä kemuissa oli
liiin tarttunut iliineen eteisessä ja ru-
tistacn häntä koko ruumiillansa sei- täy teen ahdetut ovat monilukuiset st voinut jäädä meille yöksi ja nuk
niiil vasten oli kysynyt k irkealla iir- mutta heidän joukossaan ci ole yhtä kua minun kanssani"
tyisellä iiiiuellii: "Tahdotko tulin mui- ainoata rehellistä olentoa"' "Se el soveltunut Hänet olisi voi
jakseni?" virkkoi vähiivenälälnen "Meidän pi- tu nähdä täällä huomen aamuna cm-
Hänestä oli tuntunut tukalalta ja tilisi rokentua silta tiimiin mädänneen mekä me sitä tahdo ja hän Itse kai
hiin tunsi mielensä loukatuksi mut- elämiin ylitse sielullisen hyvyyden tu- kisla vähimmin"
tn loinen iski lujasti sormensa hänen lovaisuuteen Se on meidän tehtit- Aitl kokoili mielessään kaikki cnti
lihannsa iihkyl raskaasti ja hengitti vilmme se on meidän velvollisuuteni- set pelkonsa katsoi mlettiviisti ulos
kuumaa kosteaa Ilmaa hänen kasvoi- me toverit !" ikkunasta Ja kysyi : "En käsitä Pas
hlnsa Hän taisteli kalkin voimin re- "Kun nika on tullut tappelemiseen Mi niitit tässä kaikessa on vaarallista
ptiikscusil itsensä irti hänen kynsls- silloin on sopimatontn parantaa sor- ja laitonta Mitä ettehän tee mitään
tunsii ' ' meansa" virkkoi Vyesovshcliikov syn- pahaa vai kuinka?" - '
"Xlii yritäkään!" iirjyl hän "Vas- kiisti (Mk)
taa miilulle! Mitä?" "Sääriluitamme tullaan katko- J-"'lJ'u-'J"'-nj-'J "rrr 1 '""'
Mutta hän vaikeni häpeissään lou- maan tarpeeksi asti ennenkuin eh- PORTLANDIN S S 0:n ompeluseu-
kattuna ja kykenemättä hengittää dimine tappeluin asti" virkkoi vähu- j£%CtÄSS
"Xlii ole olevinasi hassu! Minä venäläinen leikillisesti talolla klo 8 Ulalla Osote: 719 Monta-
tuiinen sinun kaltaisesi Sinii olet Oli jo yli puoliyön kun joukkio ai- na Avenue V
mahdottomasti mielissäsi !" koi hajaantua - Ensimiiisinä liiksl- - —
Joku avasi ovea Hiin laski hä- viit Vyesovshchikov ja punatukkainen WAUKEGANIN 111 S S Osaston
i „ tit_n-f i !IS irlnnlllcaf lrnlrnnlrafit niilafSän Inlra
„nf mniinmiiiin vnimnst smioon:
"Lähetän luoksesi sormuksen mitan
ottajan ensi sunnuntaina'
Hiin teki niin
Xiti peitti silmänsä ja liuokasl sy-
viliin
"En halua tietiiii miten ihmiset eli-
viit ennen maailmassa vaan kuinka
heidän liitäisi eläil!" kuului Vye-
sosliehikovln kolea ja tvvtvmätöu iiii-
ni huoneesta '
"Aivarini!" yhtyi siihen punntuk-
kninen mies nousten
Knncn mus iimisien
"Mutta ininä en silä hyuiksy!
huusi Soniov "Jos aijomme edistyä
täytyy meidiin tietää kaikki
T„tt„ tntit virtir! klimrnälnen
liuorukaincn matalasti
Nyt seurasi kiihkeä keskustelu ja ranpl" toimii Edistysyhdistys samassa pal
samit sinkoilivat kuin tulenlieskat Natasha katsoi häneen enemmän kassa
kokosta Xitl el käsittänyt mitä he hämillään ja hiilien tarkastava to- ABERDEBN1N S S CLUBIN oinpelU
niin clämöitsiviit Kaikkien kasvot tinen katseensa loukkasi ilitiii - seura kokoontuu Joka torstai kello
hehkuivat intoa mutta el kukaan vi- "Suokaa anteeksi tyhmyyteni Jiy- 2 lp 713 E First St— Tervetuloa
tietiiii koko totuus koko petollisuus" lyttuviui tunnelmaa min ou moinen
ettil kaikki oli käynyt niin hyvin ja
Viiliävenilliiinen kuunteli Ja nyök- etta kokous oll päättynyt rauhalliscs
kilsl päällään säestykseksi niinen sa- ti
noillensa Vyesovshchikov punatuk- iui1estit kaikki mi„ sievästi
knien Poika ja toinen tehtaan tvi-
mu's' Jufctt " v n -
kanssa muodostivat Jirkähtämatto-
railn tk°lml°n J° "
n
Kim Natasha lakkasi puhumasta "Opettaja" vastasi Pavel kävellen
nousi Pavel ja kysyi tyynesti: "Onko edestakaisin huoneessa
vatsalaukkujemme täyttäminen _ ainoa "01 sitä raukkaa! Kuinka köyhiis-
niinkä vaadimme - ' ti hiin on puettu kuinka köyhiistl
El!" vastasi hiin itse katsoen tiu--Kuinka helposti hiin saattaisi vilus
kastl niiiden kolmen puoleen "Me tua Ja missä ovat sitte luinen suku
tahdomme olla ihmisiä Meidiin täy- iäisensä?"
tyy osoittaa noille Jotka istuvat pai- "Moskovassa" virkkoi Pavel py-
namassa niskaamme ja silmiämme siintyen äitinsä eteen "Näetkös hä-
maan kauas heitä ylemmä
kteU -J £
sisällinen ylpeys pojastansa paisutti
™nen poveansa - kuinka jalosti
l!in P"""1-
"Ihmiset joiden vatsalaukut ovat
mies — 30KO taas ei micuyuuiji m-
tiii
"Hm: Kullina ne Kiirumuvui : n- ohjelmakokoukset Joka toinen ja nel
jatteli hiin nyökäyttäen heille kyl- jäs torstai alkaen samoin kello 8
miiiilnisen hyvästin
"Ilnluatteko pistilytyä luonani Na-
liodka?" kysyi Natasha
"Tietysti" vastasi väliäveniiliiinen
Kun Natasha pukeutui liinoihinsa
keittiössä virkkoi iiiti hänelle: "Suk-
kasi ovat liian ohkaset tähän vuoden
aikaan Salli minun kutoa muuta -
mia Villasia sukkia sinulle sallit-
lian?
"Kiitoksia Pclageja Nilovna A Uin-
sukat raappivat"H vastasi Natasha hy-
mvillen'
"Minä laitan ne niin etteivät ne
ravluslm He ovat epäilemättä iy
' ™ XmäL ™lilvei"lluien on iiu
sydämellinen Ja nuori neiti mikä
rcipaS ja TUsaB tyttii hän °"! Knka
nan onr ~-
kellä huonetta ja katsoi äänettömänä
poikaansa Sitten kysyi hiin tyynes
ti: "Onko hän menossa kaupunkiin?"
"On"
"Ja hän el pelkää?"
"Ei" virkkoi Pavel myhähtäen
"Mutta miksi hän meni? Hän oli-
~v~w~~e
kuukauden ensimäisenä ja kolmante
na tnratnlnn allrnon Valin S lllnlln-—
HANNAN Yhdistyneitten Suomalais
ten ompeluseuran kokoukset ovat
loka torstai-ilta klo 8 Kokouksien
n w™
1 V 1 )f tTnhvlB
BRANTVVOODIN S S Osasto Box 1
Brantwood Wis Osaston kokouk-
J SpaÄ
! _
CLEVELANDIN S S OSASTON kir-
jeenvaihto-osote on: 4öl4 Whitman
Ayft N W cieVeland Ohio Koko-
ukset pidetään Jokaisen kuukauden
ensimäinen ja kolmas tiistai-ilta haa-
lilla 1303 W 58th St Työkokousten
lälkeen on keskustelukokous Iltamat