ORGAN OF THE FINNISH WORKING WOMEN IN AMERICA
ff I
" i '
No 28 TIISTAINA HEINÄKUUN 11 P — TUESDAY JULY 11 1922— Kanaestoista vuosik
J0LUTTISTEN VANKIEN VAIMOJEN SYYTÖS MimSTEMSOSIALISTEJA VASTAAN
Siinä neuvottelussa jokn pidettiin
Berliinissä viime huhtikuun alkupäivinä
ja jossa toisen puolikolmatta ja kolman
nen kansainvälisten edustajat ensi ker
ran Venäjän vallankumouksen jälkeen
kokoontuivat neuvottelemaan lausui
toisen internationalcn johtaja Vander
velde mm että yksi ehto yhteisen rin
taman luomiselle on se että nk joliit
tisct vangit Venäjällä vapautetaan „ "Me
emme tule yleiseen konferenssiin niin
kauan kun istuvat Butyrka vankilassa
ne miehet joiden kanssa me yhdessä
olemme taistelleet tsaarismia vastaan
Jos te bolshevikit jatkatte tähän tapaan
niin jää meille jälellc ainoastaan taiste
lu alkeellisten ihmisoikeuksien puoles
ta" Bolshevikeille yleensä tältä taholta
suuriäänisesti huudetaan: "Missä on tei
dän vapautenne? Te pidätte vankilois
sanne satoja "ihmisiä! Murhamiehiä ja
telottajia te olette!"
Nämä herrat eivät kuitenkaan uskalla
vaatia suoranaisesti niiden porvarillisten
ainesten vapauttamista joiden asioilla
ne valtiolliset vangit istuvat joiden va
pauttamisesta he niin suurta huolta pi
tävät Sellainen vaatimus olisi heidän
kannaltaan katsottuna aivan johdonmu
kainen sillä sehän koskee yhtä hyvin
ihmisten "alkeellisia oikeuksia" ja on
han noiden porvarillisten ainesten jou
kossa sellaisiakin jotka aikoinaan epäi
lemättä ovat taistelleet tsaarivaltaa vas
taan Multa sellainen vaatimus paljas
taisi liian selvästi heidän oikean kar
vansa sen että he ovat kapitalismin
asioilla työväen luokkataistelua vastaan
Mutta "naskalia on vaikea säkissä pii
lotella" Näiden herrojen oikea kanta
tulee ilmi peittelemisistä ja riaamioinii -sesta
huolimatta Heidän omaatuntoaan
ei pahia lainkaan että kapitalistiset val
lat kiduttavat satoja tuhansia vallanku-
mouksellisia työläisiä vankiloissaan
Neuvotellessaan kapitalististen maitten
hallitusten kanssa kapitalistisen järjes
telmän elvyttämisestä Europassa he ei
vät huomaa vaatia vankiloissa sodan
vastustamisesta viruvia työläisiä vapaik
si Eikä heitä liikuta se että Saksan
sosialidemokraattiset hallitushcrrat van
gituttavat satoja saksalaisia työläisiä jot
ka ovat taistelleet heidän kanssaan kei
sarivaltaa vastaan Kauhallisin omintun
noin he astuvat noskien schcidcman
nicn kautskyjen ym samallaistcn her
rojen kanssa saman pöydän ääreen Ja
Saksassa on valtiollisia vankeja
Saksalainen toveritar Clara Zetkin on
entisen 9-hcnkisen komitean jäsenenä
komitean minkä sosialidemokraatit sär
kivät saanut vastaanottaa yli kaksisataa
kirjettä työläisvaimoilta jotka miesten
sä vankeuden johdosta ovat joutuneet
äärimmäiseen kurjuuteen ja puutteeseen
iNäiden poliittisten vankien vaimojen
kirjeet ovat yksi ainoa "hirvittävä "syy
tös saksalaisia ministerisosialistcja vas
taan jotka vastikään ovat vapauttaneet
Rosa Luxemburgin murhaajan mutta
ennen kaikkea ovat ne palavia hiiliä
Toisen ja 2l2 internationalcn oikeamie
lisyydellä ja poliittisella vapausvaati
muksella luihusti ratsastavien johtajien
päiden päälle
Sillä Lontoon ja Wienin internationa
lcn hyveellisillä johtajilla olisi 9-henki-sessä
komiteassa ollut ilmeisenä velvol
lisuutena ilmottaa apua huutaville työ
läisvaimoille niitä he aikovat tehdä
Saksan poliittisten „ vankien hyväksi
Mutta heidän vastauksensa kutistui ko
mitean hajottamiseen bolshevismivas
taiscn ajojahdin kärjistämiseen ja —
kiireelliseen matkaan Moskovaan puo
lustaakseen Wol6darskin ja Uritskyn
murhaajia!
H
tr
tn
Berliiniläinen tovcrilchti huomauttaa
varsin sattuvasti etteivät herrat Vandcr
velde ja kumppanit vaatineet mitään
Saksan sosialidemokraattisen hallituksen
kuritushuoneisiin salpaamain tovcrivan
kien puolustusoikeutta! Eivätpä1 pitäneet
asiaa edes mainitsemisen arvoisena
trtt t r tTiclrncurn f rfirrl''5 n il! cnil ""
V ci cl IX loivuoi t uv n iv ovu
dosta ehdotetut vastalauseet Eikä
dän lehdisjsään liioin riitä pienintäl
tilaa poliittisten vankien vapautta
vaatimuksille m
Ei! Sillä he kasaavat kaiken "inhi £
lisyytensä" Dcnikinin Koltshakin )a %
denitshin liittolaisille — myrkkyku £
murhaajille Nämä ovat heidän syi m
tensä valittuja
Mitä liikuttaa näitä herroja sosial
mokraalteja Saksan vankiloissa viruvat
luokkatoverit ja näiden kurjuuteen me
nehtyvät omaiset? Nämä ovat juuri sa
niaisten sosialidemokraattien kuritus
huoneisiin jouduttamia ja epätoivoon
saattamia mutta kuitenkin on kaikki
kuten ollakin pitää Mutta jotta ei sak
salaisten luokkavankien voihke kantau
tuisi kauemmaksi pitävät herrat Van
dervcldet ja kumppanit sitä suurempaa
ääntä "bolshevistisesta 'terrorista"
Mutta tämä porvarien sosialidemo
kraattisten asiana jajavcijaus ei tule on
nistumaan Länsimaisten luokkavan
kien — ja niitä on muuallakin kuin Sak
sassa — ja näiden omaisten tuskanhuu
dot tulevat kannustamaan luokkatictoi
sia työläisjoukkoja ponnistamaan aina
siihen asti kunnes heidän luokkaoikeu
den uhreiksi joutuneet veljensä ovat
saaneet vapautensa ja näiden - omaiset
kaiken inhimillisyyden vaatiman hyvi
tyksen Länsimaisen proletariaatin kär
simää hirvittävää oikeusvääryyttä ei mi
kään sosialidemokraattien Moskova
ilveily voi tehdä tyhjäksi
Suuret yhteiskunnalliset uudistuk
set eclellyttitvät poliittisen vallanku
mouksen Tiimiin vallankumouksen
välttämättömyys on jokaiselle rehel
lisesti ajattelevalle ja elämän todel
lisuutta käsittävälle 'ihmiselle selvää
mutta sitä emme tahdo yt tilssit to
distaa Toinen asia on kuitenkin kysymys
poliittisen vallankumouksen kohtalos
ta eli siitä missä määrin se voi on
nistua ja vastata todella tarkoitus
taan Poliittinen vallankumous ei itse
rakenna mitiiän se poistaa vain yh
teiskunnallisen rakennustyön esteet
se merkitsee ulkonaisen' mahdollisuu
den hankkimista tähiirr työhön "Val
lankumousta ei tehdä" sanotaan "si
tä varten täytyy edellytykset olla ole
massa" Hyvä mutta tähän tahdom
me lisätä Vallankumous ei myöskään
merkitse mitään vaikka valmiit edel
lytykset ovat olemassa jos ei oikealla
tavalla uutta luoda Mitkii ovat so
sialismin toteuttamisen edellytykset?
Ainoastaan sitä että tuotantovoimat
ovat kyllin kehittyneet yhteistaloutta
varten ja että vallitseva kapitalisti
nen tuotantotapa on vastaavasti ris
tiriidassa näiden tuotantovoimien
kanssa eli estää niiden oikean käyt
tämisen muodostuen siten ihmiskun
nalle sivistykselle turmioksi — Huo
mattakoon: Näin selittivät Marx ja
Engels asianlaidan olevan Kommunis-
VALLANKUMOUS JA RAKENNUSTYÖ
tisessa manifestissa joka on kirjoitet
tu 1S48 ! — Nämä ovat vallankumouk
sen objektiivisen mahdollisuuden edel
lytykset joilla on juurensa olevissa
oloissa Mutta nämä edellytykset ei
vät suinkaan merkitse sitil että por
variston kukistamisen jälkeen yhteis
kunta itsestään uudeksi sosialistisek
si rakentuu Tuotantovoimat ovat ole
massa tuotantotekniikka on kyllin
kehittynyt' mutta suoritettavana on
yhteiskuntataloudellisen organisation
luominen joka asettaa talouden tä
män tekniikan oikean käytön pohjalle
ja yleensä rakentaa todellisen kan
santalouden — kapitalistisen tuotan
totavan aikana muodostuneen täydel
lisen anarkian -tilalle Kapitalistinen
tuotantotapa ei tietysti tule koskaan
"kypsäksi" siinä mielessä että se
muodostaisi sosialistiselle taloudelle
valmiin pohjan se "kypsyttää" yleen
sä olotilaa uutta järjestystä varten
kielteisellä tavalla siten että tuotan
totekniikan kanssa ristiriidassa ollen
tekee' sietämättömäksi yhteiskunnan
ja elämiin Mutta tiimiinkin selviön
reformistit syrjäyttävät ja puhuvat
kapitalismin "kypsymisestä" Siinil
mielessä ikäänkuin se uutta yhteis
kuntaa rakentaisi ja valmiiksi muo
vailisi joten sen jatkuminen muka
yhä" taloudellisesti helpottaa sosialis
miin siirtymistä Näinhän ei voi olla
sillit kapitalismi joka kieltämättä
eräissä siiliteissä semmoisenaan val
mistelee siirtymistä sosialismiin his
toriallisen kehityksen kannalta kat
soen esimerkiksi ja eritoten pääomia
talondelista valtaa yksiin käsiin kes
kittämällä tekee tätä pääasiassa po
liittisen vallankumouksen hyväksi
köyhälistölle vallan-" anastamista hel
pottaen j n e Mutta se jokaiselle
sosialistille tunnettu tosiasia että ka
pitalismin aikana tuotantotekniikka
valtavasti kehittyy ei voi merkitit uu
den yhteiskuntatalouden rakentumis
ta vaan päinvastoin — kuten Marx
osoittaa — siitit johtuvaa yllit ylty
vää yhteiskunnallista anarkiaa cttit
tuotantotapa joutuu ristiriitaan tuo
tantovoimani — eli siis juuri tuotan
totavan itsensä kehittelemän tuotan
totekniikan — kalissa Kehlltclemäs
niiiin tuotantotekniikassa kapitalismi
valmistelee edellytyksiä uutta oloti
laa varten mutta vallankumouksen
se tekee viiltliimättömäksi joutues
saan itse ristiriitaan tiimiin teknikau
kanssa "kypsyttäen" siis olotilaa so
sialismia varten kielteisellä tavalla
yhteiskunnallisesti anarkistlsestl toi
mien Sanalla sanoen: kapitalismi ci
yhteiskuntataloudellisella alalla ra
kenna vaan hajoittaa ja sen luoman
anarkian Ulalle ou uutta rakennet
tava Selvää on että tuotantotekniikka
ja yhteiskunta-taloudellinen orgauisa
tiö ovut kuksi eri asiau Olkoon esi
merkiksi Jollain turhan ylellisyys
tuotannon alalla tekniikka kuinka ke
hittynyt hyvänsä ei se hyödytit mi
tään kun sosialistista tuloutta ra
kennetaan Ja päinvastoin tiimiin tuo
tannon lopettaminen antaa uutta
päänvaivaa: miten sijoittaa vapautu
va työvoima? Bikä tätä varten täydy
olla valmiiksi varattu paikka ja y
leensä kokonaissuunnitelma? Tai
otaksukaamme että muutamia suu
rempia kauppaliikkeitä olisi "yhtcis
kunnailistutettu" ja että niiden yhdis
tämisen kuutta eli paremminkin sen
kautta että niiden sijulle on tullut
keskitctympi jakelulaitos muutamia
satoja ihmisiä joutunut toimettomik
si Mihin nämä sijoitetaan? Toisin
sanoen: laitoksia cl voida ilman muu
ta yhtciskunnallistuttaa sitil mukaa
kuin ne näyttävät "kypsiltä" Tussit
lucitil kohtaa kysymys vapautuvan
työvoiman sijoittamisesta Ottakaara
(Jatkoa toinlU liTiilIa)